Miksi vapaaehtoisesti lapsetonta pidetään itsekkäänä?

Monesti nimenomaan perheelliset on itsekkäitä.. ihan joka asiassa. Ensinnäkin lapsia tehdään itsekkäistä syistä (esim. Syystä, että joku hoitaa itseä sitten vanhana, eikä muuten hoida edes..).

Lisäksi perheellisissä näkee erittäin itsekästä minä minä - käyttäytymistä tuolla kaupoissa, julkisissa kulkuvälineissä ja oikeastaan ihan joka paikassa. Pikkulasten vanhemmat tuntuvat kaikista itsekkäimmiltä.

Ihmiset tekee lapsia koska haluavat saada niistä iloa ja merkitystä elämälleen, eivät siksi että haluaisivat vastuuta ja vaivannäköä. Jos haluaa pelkkää vastuuta ja vaivannäköä niin kannattaa mennä vaikka puhdistamaan katuja ilmaiseksi. En minäkään velana haluaisi käydä tylsissä päivätöissä, mutta koska haluan rahaa, niin joudun näkemään sen eteen vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä aina ihmettelen miks perheelliset arvostelee veloja. Tulee aidosti sellainen kuva, että ovat kateellisia ja katkeria. Minusta tuntuu tosi usein, ettei lapset tee onnellisiksi ja perheelliset on pelkässä oravanpyörässä ja on pakko elää pelkästään lapsille ja lasten ehdoilla, eikä tällöin välttämättä ole onnellinen eikä pääse elämään sellaista elämää mistä haaveili.

Perheelliset on töissä kokoajan, ensin ollaan palkkatyössä ja sen jälkeen kotityössä, joka päivä, todella todella monta vuotta. Se on raskasta eikä siitä oikein pääse karkuun ennenkuin lapset muuttaa omilleen. Näin se vaan on, minusta ei ole siihen.

T: vela

Tämäpä. Ja monesti perheelliset puhuvat, kuinka lapset aikuistuvat ja vastuu loppuu siihen. Ei se huoli lopu maagisesti, kun lapsi täyttää 18. Pitää tietää omat voimavarat ja elää sen mukaan. Ei auta sitten väsyneenä katkeroitua lapsettomalle ihmiselle, kun he eivät valinneet yöheräilyjä ja vaipparallia. Jokainen eläkööt omannäköistään elämää. Itse olen myös valinnut lapsettomuuden ja siksi suuresti ihmettelen perheellisten syytöksiä siitä, kuinka itsekäs olen, vaikka he tekevät myös itsekkäitä päätöksiä päivittäin. Esimerkiksi töissä minun pitäisi valita ne lomaviikot, jotka eivät ole eduksi perheellisille. Kaupassa jonon ohi pitäisi päästää äiti nälkäisen lapsen kanssa. Lentokoneessa eräs äiti yritti vaatia minua luopumaan maksamastani ikkunapaikasta, jotta hänen lapsi saa katsella pilviä. Mutta nuohan eivät ole itsekkäitä vaatimuksia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tekee lapsia koska haluavat saada niistä iloa ja merkitystä elämälleen, eivät siksi että haluaisivat vastuuta ja vaivannäköä. Jos haluaa pelkkää vastuuta ja vaivannäköä niin kannattaa mennä vaikka puhdistamaan katuja ilmaiseksi. En minäkään velana haluaisi käydä tylsissä päivätöissä, mutta koska haluan rahaa, niin joudun näkemään sen eteen vaivaa.

Ja, minusta on täysin normaalia ja luonnollista tehdä lapsia (tai olla tekemättä) täysin itsekkäistä syistä. Hyvin harvoja asioita tehdään muutenkaan mistään muusta syystä kuin siitä että siitä tulee itselle suoraan tai välillisesti hyvä olo.

Vierailija kirjoitti:

Eikös kaikki valinnat, jotka tehdään omasta halusta ole itsekkäitä? Ja onko sillä oikeastaan väliä. Luin jonkun juntin kirjoittaman artikkelin, kuinka lapsettomat ovat isoja vauvoja. Kyllä ne aivot näköjään sulaa, kun lapsia hommaa. Koska miksi muuten haukkua kanssa aikuisia vauvoiksi? Ja artikkeli nimenomaan oli kirjoitettu siinä mielessä, kuinka itsekkäitä lapsia lapsettomat aikuiset ovat. Oli oikein tervehenkisen aikuisen kirjoittama juttu.

Eiköhän ne aivot ole olleet sulat ennen lapsien tekoa.

Nykyisin kun seksin seuraus ei välttämättä ole lapsi on lapsenteko puhtaasti itsekäs teko. Yksikään ihminen ei lisäänny ajatuksella teen ja kasvatan hyvän veronmaksajan.

Lapsen syntymän jälkeen kyllä olisi hyvä asettaa se lapsi muutamaksi vuodeksi ykköseksi ja omat itsekkäät tarpeet kakkoseksi, tämä ei ole aina helppoa ja kyllähän siinä voi kadehtia väsyneenä, ränsistyneenä lapsetonta kaveria, joka saa itsekkäästi nukkua vapaa päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin kun seksin seuraus ei välttämättä ole lapsi on lapsenteko puhtaasti itsekäs teko. Yksikään ihminen ei lisäänny ajatuksella teen ja kasvatan hyvän veronmaksajan.

Lapsen syntymän jälkeen kyllä olisi hyvä asettaa se lapsi muutamaksi vuodeksi ykköseksi ja omat itsekkäät tarpeet kakkoseksi, tämä ei ole aina helppoa ja kyllähän siinä voi kadehtia väsyneenä, ränsistyneenä lapsetonta kaveria, joka saa itsekkäästi nukkua vapaa päivänä.

Mutta, se lapseton kaveri jää paitsi kaikista niistä iloista ja riemuista joita lapsista kerrotaan olevan, joten miten se lapseton on tässä skenaariossa yhtään sen itsekkäämpi?

Jos hankin koiran niin joudun käyttämään sitä ulkona monta kertaa päivässä säällä kuin säällä, käyttämään siihen paljonkin rahaa, miettimään hoitojärjestelyjä jne jne. Harvoin silti sanotaan että koirattomat ihmiset olisi itsekkäitä vain siksi ettei he ole hankkineet itselleen koiraa, josta on paljon vastuuta. Syynä on se, että koiran tuoman ilon ajatellaan kompensoivan siihen käytetyn vaivannäön. Minusta sama pätee lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin kun seksin seuraus ei välttämättä ole lapsi on lapsenteko puhtaasti itsekäs teko. Yksikään ihminen ei lisäänny ajatuksella teen ja kasvatan hyvän veronmaksajan.

Lapsen syntymän jälkeen kyllä olisi hyvä asettaa se lapsi muutamaksi vuodeksi ykköseksi ja omat itsekkäät tarpeet kakkoseksi, tämä ei ole aina helppoa ja kyllähän siinä voi kadehtia väsyneenä, ränsistyneenä lapsetonta kaveria, joka saa itsekkäästi nukkua vapaa päivänä.

Mutta, se lapseton kaveri jää paitsi kaikista niistä iloista ja riemuista joita lapsista kerrotaan olevan, joten miten se lapseton on tässä skenaariossa yhtään sen itsekkäämpi?

Jos hankin koiran niin joudun käyttämään sitä ulkona monta kertaa päivässä säällä kuin säällä, käyttämään siihen paljonkin rahaa, miettimään hoitojärjestelyjä jne jne. Harvoin silti sanotaan että koirattomat ihmiset olisi itsekkäitä vain siksi ettei he ole hankkineet itselleen koiraa, josta on paljon vastuuta. Syynä on se, että koiran tuoman ilon ajatellaan kompensoivan siihen käytetyn vaivannäön. Minusta sama pätee lapsiin.

Toki jotkut voivat kokea, että lapsiin käytetty vaivannäkö ei anna mitään takaisin, mutta tällaista kuulee kyllä harvemmin. Yleensä vanhemmat sanovat että lapsista on paljon vastuuta mutta elämä ei silti ollut mitään ennen heitä ja lapsettomien elämä on tyhjää ja turhaa. Ei siis ole määritelmällisesti epäitsekästä hankkia elämäänsä asioita, joista on kyllä vaivaa, mutta kuitenkin tuhat kertaa enemmän iloa. Harvasta asiasta muutenkaan on pelkkää iloa eikä lainkaan vaivaa. Eli vaihtaisiko väsynyt vanhempi lapsensa siihen lapsettoman vapaapäivään? Yleensä ei, koska hän kokisi menettävänsä enemmän kuin saavansa. Kumpikaan ei ole toista itsekkäämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin kun seksin seuraus ei välttämättä ole lapsi on lapsenteko puhtaasti itsekäs teko. Yksikään ihminen ei lisäänny ajatuksella teen ja kasvatan hyvän veronmaksajan.

Lapsen syntymän jälkeen kyllä olisi hyvä asettaa se lapsi muutamaksi vuodeksi ykköseksi ja omat itsekkäät tarpeet kakkoseksi, tämä ei ole aina helppoa ja kyllähän siinä voi kadehtia väsyneenä, ränsistyneenä lapsetonta kaveria, joka saa itsekkäästi nukkua vapaa päivänä.

Mutta, se lapseton kaveri jää paitsi kaikista niistä iloista ja riemuista joita lapsista kerrotaan olevan, joten miten se lapseton on tässä skenaariossa yhtään sen itsekkäämpi?

Jos hankin koiran niin joudun käyttämään sitä ulkona monta kertaa päivässä säällä kuin säällä, käyttämään siihen paljonkin rahaa, miettimään hoitojärjestelyjä jne jne. Harvoin silti sanotaan että koirattomat ihmiset olisi itsekkäitä vain siksi ettei he ole hankkineet itselleen koiraa, josta on paljon vastuuta. Syynä on se, että koiran tuoman ilon ajatellaan kompensoivan siihen käytetyn vaivannäön. Minusta sama pätee lapsiin.

Toki jotkut voivat kokea, että lapsiin käytetty vaivannäkö ei anna mitään takaisin, mutta tällaista kuulee kyllä harvemmin. Yleensä vanhemmat sanovat että lapsista on paljon vastuuta mutta elämä ei silti ollut mitään ennen heitä ja lapsettomien elämä on tyhjää ja turhaa. Ei siis ole määritelmällisesti epäitsekästä hankkia elämäänsä asioita, joista on kyllä vaivaa, mutta kuitenkin tuhat kertaa enemmän iloa. Harvasta asiasta muutenkaan on pelkkää iloa eikä lainkaan vaivaa. Eli vaihtaisiko väsynyt vanhempi lapsensa siihen lapsettoman vapaapäivään? Yleensä ei, koska hän kokisi menettävänsä enemmän kuin saavansa. Kumpikaan ei ole toista itsekkäämpi.

Ja, joskus tietenkin lapsiperheellä on niin rankkaa esim rahahuolten takia että vaikka lapsista olisi iloa niin kokonaistilanne on ainakin hetkellisesti rankempi kuin lapsettomalla. Mutta sitten taas esim rahahuolten ja sairauksien tms kanssa painivalla lapsettomalla voi olla paljon rankempaa kuin hyvinvoivalla lapaiperheellä.

Muutaman vuoden velahypetyksen aikana on nähty, mihin tuo äärimmäinen vain minä minä minä-itsekkyys johtaa: kansakunnan dramaattisen nopeaan näivettymiseen ja katoamiseen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin kun seksin seuraus ei välttämättä ole lapsi on lapsenteko puhtaasti itsekäs teko. Yksikään ihminen ei lisäänny ajatuksella teen ja kasvatan hyvän veronmaksajan.

Lapsen syntymän jälkeen kyllä olisi hyvä asettaa se lapsi muutamaksi vuodeksi ykköseksi ja omat itsekkäät tarpeet kakkoseksi, tämä ei ole aina helppoa ja kyllähän siinä voi kadehtia väsyneenä, ränsistyneenä lapsetonta kaveria, joka saa itsekkäästi nukkua vapaa päivänä.

Mutta, se lapseton kaveri jää paitsi kaikista niistä iloista ja riemuista joita lapsista kerrotaan olevan, joten miten se lapseton on tässä skenaariossa yhtään sen itsekkäämpi?

Jos hankin koiran niin joudun käyttämään sitä ulkona monta kertaa päivässä säällä kuin säällä, käyttämään siihen paljonkin rahaa, miettimään hoitojärjestelyjä jne jne. Harvoin silti sanotaan että koirattomat ihmiset olisi itsekkäitä vain siksi ettei he ole hankkineet itselleen koiraa, josta on paljon vastuuta. Syynä on se, että koiran tuoman ilon ajatellaan kompensoivan siihen käytetyn vaivannäön. Minusta sama pätee lapsiin.

Eihän se olekaan, yritin vain kertoa miksi uupuneena voi ajattelella, että on itsekästä kun toinen saa nukkua ja tehdä mitä haluaa. Aika monella menee hetki ennenkuin oikeasti tajuaa mitä on kun ensin joka asiassa on ajateltava ensin lasta eli laitettava oma itsekkyys hetkeksi sivuun. Sama se on koiran kanssa, kyllä se koiraton pääsee räntäsateessa helpommalla, v... taahan se tuolla kurassa pimeässä rämpiä. Mutta typerää syyllistää lapsetonta tai koiratonta omista (itsekkäistä) valinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuoden velahypetyksen aikana on nähty, mihin tuo äärimmäinen vain minä minä minä-itsekkyys johtaa: kansakunnan dramaattisen nopeaan näivettymiseen ja katoamiseen.  

Höpöhöpö. Eivät velat syntyvyyttä ole romahduttaneet vaan se, että jokainen sukupolvi kerrallaan on tehnyt hieman vähemmän lapsia kuin vanhempansa. Synnyttäjiä on jo määrällisesti vähemmän kuin ennen, eivätkä monet uskalla tehdä useampaa lasta epävarman taloustilanteen takia. Ihmiset opiskelevat nykyään aiempaa pidempään ja vakityöpaikat ovat entistä harvinaisempia. Kun lastenteko aloitetaan myöhemmin, ei ole aikaakaan tehdä montaa.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuoden velahypetyksen aikana on nähty, mihin tuo äärimmäinen vain minä minä minä-itsekkyys johtaa: kansakunnan dramaattisen nopeaan näivettymiseen ja katoamiseen.  

No sitten vaan lopetat valittamisen, haet itsellesi puolison (maahanmuuttajakin kelpaa, koska niitä saa helposti) ja rupeat perustamaan suurperhettä. Vähintään 5-10 kersaa kun olet kasvattanut aikuiseksi, niin voit tuntea leijuvasi korkealla muiden ihmisten (vapaaehtoisesti lapsettomien) yläpuolella ja paukutella henkseleitäsi.

Mikä estää? Oletko jo menettänyt kykysi tehdä lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuoden velahypetyksen aikana on nähty, mihin tuo äärimmäinen vain minä minä minä-itsekkyys johtaa: kansakunnan dramaattisen nopeaan näivettymiseen ja katoamiseen.  

Eivät velat ole niitä minä minä ja minun etu tyyppejä? Vai kuinka monen velan tiedät vaativan esim. työvuoron vaihtoa koska pitää olla siellä täällä ja tuolla.

Vierailija kirjoitti:

Koska velat hehkuttavat elämää jossa mistään ei tarvi ottaa vastuuta. Itsekkäintä mitä tiedän on elää vain itselle.

Ei vastuuta mistään? Ihan samalla tavalla otetaan vastuu asioista. Esim itse olen saattohoitanut puolisoni ja nykyinen miesystäväni huolehtii iäkkäistä vanhemmistaan. Kyllä siinä syöpäsairasta syöttäessä oli itsekkyys aika kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuoden velahypetyksen aikana on nähty, mihin tuo äärimmäinen vain minä minä minä-itsekkyys johtaa: kansakunnan dramaattisen nopeaan näivettymiseen ja katoamiseen.  

No sitten vaan lopetat valittamisen, haet itsellesi puolison (maahanmuuttajakin kelpaa, koska niitä saa helposti) ja rupeat perustamaan suurperhettä. Vähintään 5-10 kersaa kun olet kasvattanut aikuiseksi, niin voit tuntea leijuvasi korkealla muiden ihmisten (vapaaehtoisesti lapsettomien) yläpuolella ja paukutella henkseleitäsi.

Mikä estää? Oletko jo menettänyt kykysi tehdä lapsia?

Varannot taitaa olla lopussa. Muutoin tämäkin olisi jo lähtenyt täältä.

Vapaaehtoisesti lapsettoman kannattaa lähteä ulkomaille töihin, säilyttää Suomen kansalaisuus, synnyttää lapset ulkomailla, ja sitten palata vasta eläkepäivinä Suomeen. Täällä kotimaassa on se takuueläke, jonka saa jokainen puliukko ja narkkari vaikka ei olisi tehnyt päivääkään töitä. Ainoa vaatimus eläkkeen saamiselle on se, että henkilö syntyi Suomessa ja asuu eläkevuosinaan Suomessa.

Mitä enemmän kuulee tuota lapsiperheen vanhempien kitinää "velojen itsekkyydestä", sen enemmän houkuttelee tehdä lapsia vaikkapa ruotsalaiselle tai englantilaiselle miehelle. Suomi kyllä pärjää tällä "uhrautuvien vanhempien" itse kasvattavalla lapsimäärällä. Ei tänne tarvita veloja työntekijöiksi eikä paikkaamaan lapsiperheiden vanhempien poissaoloja työpaikalta, kun kakarat potevat korvatulehdusta, vatsatautia ja milloin mitäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Koska velat hehkuttavat elämää jossa mistään ei tarvi ottaa vastuuta. Itsekkäintä mitä tiedän on elää vain itselle.

Töissähän mekin käydään, ja niillä verovaroilla kustannetaan neuvoloita ja kouluja ihan yhtä lailla kuin lapsiperheidenkin veroilla. Osa meistä on jopa sellaisissa ammateissa missä suoraan avustetaan lapsiperheitä.

Ei oma jälkikasvu ole ainoa mahdollinen välittämisen kohde, eikä vanhemmuus ole tae siitä että elää muillekin kuin itselleen. Minusta on itsekkäämpää kaltoinkohdella hankittuja lapsia kuin olla hankkimatta niitä.

Lapsen hankkimatta jättäminen on paras lastensuojeluteko. Aivan liian moni vanhempi on väkivaltainen, äkkipikainen, itsekäs ja purkaa omaa turhautumistaan lapsiinsa. Jotkut jopa nauttivat siitä, että näkevät lapsen pahan olon. Siitä tulee pelkurimaiselle vanhemmalle "vahva olo" kun saa taas kiusata heikompaansa, kuten koulun pihalla tehtiin. 

"Vapaaehtoisesti lapsettoman kannattaa lähteä ulkomaille töihin, säilyttää Suomen kansalaisuus, synnyttää lapset ulkomailla"

Vapaaehtoisesti lapsettoman synnyttää lapset?

Onkohan sulla termit nyt ihan selvillä :DDDDDD