Lue keskustelun säännöt.
Graduohjaaja turhauttaa
31.10.2019 |
Minulla on gradun aloittamisen kanssa ollut suuria vaikeuksia ihan motivaationkin takia ja graduohjaajan asenne ei auta kyllä yhtään. Aiemmin valitti, että tekstini on täynnä kirjoitusvirheitä mm yhdyssana-ja pilkkuvirheitä ja käski laittaa wordin oikeinkirjoitustarkistuksen päälle. Tarkistus ei löytänyt mitään muuta virheitä kuin lähdeviitteidem vieraskieliset nimet.
Toinen asia, josta valitti heti alussa oli se, että lähteitä on liian vähän. No, jos tekstiäkin on vasta kymmenesosa koko sivumäärästä, olisikohan niitä lähteitäkin siinä vaiheessa vähemmän kuin valmiissa gradussa.
Ja nyt kun taas pitkästä aikaa lähetin tekstiä, ainoa kommentti oli, että ei voi aloittaa käsitteiden määrittelyllä. Siis mitä hittoa nyt oikeasti? Johdannon jätin ihan tarkoituksella vielä pois ja tästä kyllä hänelle mainitsin. Eikö ole ihan normaalia, että varsinainen johdannon jälkeinen teoria alkaa käsitteiden määrittelyllä?
Ei kyllä yhtään kohtaa ajatukset tämän ohjaajan kanssa. Muutenkin ahdistaa, mutta tämän takia tekee mieli lyödä hanskat tiskiin kokonaan.
Kommentit (198)
Ehkä kirjoitusasu ei vain ole sujuvaa? ehkä ei edes pysty lukemaan sitä, koska kirjoituksessa jokin tökkii liikaa. Lueta jollain muulla, joka osaa kirjoittaa sujuvasti, joku tekstin pätkä ja pyydä kommentteja kirjoitusasusta. Jos palaute on ristiriitaista ohjaajan kanssa, niin jätä ohjaajan kommentit omaan arvoonsa. Minä kirjoitan paljon ja olen huomannut, ettei käyttämäni word-versio ymmärrä yhdyssanavirheitä, kuten vanhempi versio. Omalle tekstille myös sokeutuu herkästi. Älä ota itseesi saamasi palautetta vaan yritä oppia siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graduprosessi on rankka silloin, kun se palvelee oikeaa perimmäistä tarkoitustaan eli on maisterintutkinnon viimeinen harjoitustyö, jonka on tarkoitus osoittaa tekijänsä kypsyys asiantuntijana. Raja paljon lukeneen harrastelijan ja ammattilaisen välillä kulkee juuri integriteetissä, metodissa, kyvyssä määritellä se mitä tietää, kyvyssä ottaa vastaan palautetta ja jatkuvasti kehittää itseään sen pohjalta, ja loppupeleissä jopa nyansseissa.
Tältä pohjalta voi olla mahdollista, että palaute on kuitenkin aiheellista. Vaikka esitystapa ei välttämättä ole pedagogisin mahdollinen, niin olen akateemisen urani aikana joutunut toteamaan, että kokeneimmalta saamani negatiiviseksi kokemani palaute on oikeastaan aina ollut aiheellista ja siinä mielessä rakentavaa.
Jos kirjoitustavassa on jotain sellaista, että se tökkää ammattilaisen silmään, graduohjaaja on ehkä viimeinen ystävällinen taho jolta voit saada siitä palautetta ja korjata kirjoitustapaasi sellaiseksi, että se ei hankaloita viestin perille menemistä.
Välittävä graduohjaaja on myös kriittinen graduohjaaja. Hän todennäköisesti antaa yhtä paljon palautetta kaikille ohjattavilleen. Jos palautetta ei halua, voi kertoa haluavansa tehdä sellaisen gradun jolla pääsee läpi, ja että ohjaajan ei kannata laittaa työhön liikaa paukkuja.
Eli et lukenut viestejäni ollenkaan. Miten on aiheellista valittaa olemattomista kirjoitusvirheistä tai riittämättömästä lähdemäärästä, kun arvioidaan murto-osaa tekstistä. Tottakai minä ymmärrän, ettei viisi lähdettä riitä graduun. Mutta jos siinä onkin vasta ensimmäinen luku, eikö ohjaajalle tule mieleen, että lopullisessa gradussa niitä lähteitä on moninkertainen määrä?
Eihän muissa osuuksissa käytetä lähteitä samalla tavalla kuin teoriaosassa, jota nyt ilmeisesti kirjoitat. Metodiosassa ja analyysissa niitä on ehkä pari uutta, johtopäätöksissä käytännössä peilataan niihin teoriaosassa jo käytettyihin lähteisiin. Johdannossa tai varsinkaan päätännässä ei myöskään juuri koskaan käytetä "uusia" lähteitä.
Riippuu vähän minkätyyppistä gradua ollaan kirjoittamassa. Ei ne kaikki ole samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Yksi täsmähuomautus noihin kommenttien pyytämisiin:
Älä jätä mitään kysymystä tai huomautusta pelkästään sähköpostiviestin varaan, vaan kirjaa kaikki kommentoitavaan tiedostoon.
Jätä tiedostoon työsisikset, johdantoluonnokset, väliotsikkoluonnokset ym., kirjaa vaikka punaisella kaikki [tähän tulee sitä ja tätä] -merkinnät, käytä rohkeasti ranskalaisia viivoja osoittamaan sitä, mitä oot jo miettinyt mutta et vielä kirjoittanut tekstiksi. Käytä Wordin kommenttilappuja ym. Luultavasti ohjaajallasi on kiire, eikä hän halua tai edes ehdi keskittyä kaivamaan ajatuksiasi viidestä eri tiedostosta ja saateviestistä. Tunge kaikki samaan, esitä kysymyksiä. Ja sovi tosiaan palautesessio myös naamatusten.
Ja noista lähteistä: prosessin aikana on hyvä tapa pitää varsinaisen lähdeluettelon lisäksi myös luetteloa niistä lähteistä, joita arvelee hyödylliseksi. On vähän turhaakin kirjoittaa kovin paljon omaa tekstiä ennen kuin alkaa olla edes puolivalmis kuva siitä, mitä lähteitä tulee käyttämään. Niitä on kuitenkin tarkoitus lukea, ja luettua käyttää oman ajattelun pohjana, eikä niin että kirjoitat jotain ja etsit lähteitä sitä mukaa.
Hyviä sivustoja esim. gradutakuu.fi, kirjastossa (yleisessäkin) on myös erilaisia tutkielmaoppaita.
Ja joo, ohjaaminen on toki myös henkilökemiaa, eli jos tökkii, yritä vaihtaa. Mutta mieti ensin myös, oletko hyvä ohjattava, saatko tehtyä selväksi, millaista apua kaipaat. Ja jos teillä ei ole oppiaineessa mitään graduseminaaria, kannattaa katsoa, onko tiedekunnassasi tai yliopistosi kielikeskuksen äidinkielen/kirjoitusviestinnän yksikössä tarjolla gradukurssia.
Ja tsemppiä, tekee ihan hyvää myös purnata välillä huolia pois! Mutta kun oot saanut purnattua, ala tosiaan etsimään ratkaisuja :)
Terv. tieteellisen kirjoittamisen opettaja
Minun viestissäni oli siis tasan sisällysluettelo ja se saateviesti. Ideani nimenomaan oli se, että lähetän tekstistä osan nyt jo ja lisää ensi viikolla ihan siitä syystä, että ohjaajalla olisi enemmän aikaa tutustua työhön. Jos arviointi tai kommentointi ei onnistu, ennen kuin näkee koko tekstin, olisi voinut jättää kommentoimatta vielä tässä vaiheessa, kun kerroin, että pian lähetän lisää. Tottakai minulla itselläni on lähteet tiedossa, mutta kun ohjaaja ei tätä tajua, vaikka sen selkeällä suomen kielellä sanon, niin mikäs siinä auttaa.
Ehkä turhauttaa nyt eniten se, että yrittää näyttää ohjaajalle, että työtä tehdään ja asiaa on pohdinnassa, niin silti hän pitää ihan idi**ttina, kun kaikki ei ole vielä valmiina tekstinä. Kysyin esimerkiksi siinä lähettämässäni viestissä, kumpi kahdesta yleisestä käsitteestä olisi työssä parempi käyttää, niin hän siihenkin vastasi, miten aiheesta löytyy lisätietoa. Kerroin tästäkin ihan selvästi, että minulla on aiheesta lähteet ja olen siitä jo kirjoittanut. Ainoa, mihin kysyin neuvoa, oli kumpaa käsitettä johdonmukaisesti lähden työssäni käyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda ohjaajaa?
Tämä olisi ehkä pitänyt tehdä vähän aikaisemmassa vaiheessa. Nyt en enää kehtaa. En vain ymmärrä, miksi hän tekee tahallaan kiusaa vai olenko oikeasti ihan väärässä. Esim noista kirjoitusvirheistä sanoi, että wordin tarkistuksessa hänellä näkyi tekstissä vaikka miten paljon virheitä. Miksi valehtelee tällaisessa asiassa, kun oma ohjelmani ei löydä ainuttakaan virhettä? Näkemyserot voin ymmärtää, mutta miten korjaan kirjoitusvirheet, joita ei ole?
Ehkä sun ohjelma ei ole ajan tasalla?
Tai englanninkielen tarkistus päällä, kuten mulla. Ei löydä suomenkielisestä tekstistä virheitä.
Viitteistä ohjaaja on ainakin oikeassa. Viitteiden määrä ei voi kasvaa tasaisesti, paitsi jos kyseessä on jokin kirjallisuustutkielma. Hyvässä gradussa suurin osa viittauksista tapahtuu johdannossa ja teoriaosassa.
Gradusi ohjaajalla on muutakin tekemistä kuin ohjata sinua ja tämän takia viestit voivat olla ristiriitaisia. Todennäköisesti nyt hän on saanut viestisi ja tallentanut tekstiluonnoksen myöhempää lukemista varten, eikä siksi enää ole tekstiä lukiessa muistanut mitä saatekirjeessä sanottiin. Sinun tehtäväsi on poimia hänen ohjeistaan kaikki oleellinen ja jättää muu huomioimatta. Sitten jos lopullisesta versiosta tulee samanlaisia valituksia, voi tehdä kyseiset asiat uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
---Gradun kanssa ei kannata liikaa ruveta nikottelemaan, kirjoita pois.---
No sehän tässä turhauttaakin, kun samassa viestissä lähetin sisällysluettelon erillisenä tiedostona ja viestissä vielä kirjoitin, että johdanto tuler tietysti tätä teorialukua ennen ja aiheesta x kirjoitan seuraavassa luvussa, jonka lähetän ensi viikolla. ----
En minä tarvitsekaan kirjoitusprosessissa apuja, mutta haluan tietää ajoissa, jos ohjaaja on sitä mieltä, että rajaus ja aihe on täysin väärä tai riittämätön. Olisi kamalaa tehdä työ lähes valmiiksi ja kuulla, että tutkimusongelmaa on lähestytty ihan väärin tai että puolet kirjoittamastani on peruskoulutasoa eikä kelpaa graduun.Olet ymmärtänyt gradun tekemisen tarkoituksen väärin. Vaikka on graduohjaaja, niin lähtökohta on se, että gradu on sinun itsenäinen näyttötyösi, jossa osoitat oman osaamisen ja kypsyyden. Jos lähetät viikoittain ohjaajalle uutta materiaalia sillä tarkoituksella, että ohjaaja tekee puolestasi rajaustyön jne. niin tuo tulee näkymään arvosanassasi. Tästä syystä ohjaaja ei ehkä ole lähtenyt holhoamaa
gradun kanssa. Nyt voit vielä saada hyvän arvosanan, koska ohjaaja ei ole tehnyt työtä puolestasi. Kaikki osaa referoida muita tutkimuksia graduun, mutta osaamista osoittaa se, että osaat rajata tutkimuskysymyksen ja vastata siihen asettamaasi kysymykseen. Itse kävin miettimässä aiheen ohjaajan kanssa ja ennen alkuseminaaria lähetin ennakkoon ohjaajalle sen hetkisen työn, jotta ohjaaja voi tutustua työhön ennen esitelmää. Esitelmän jälkeen sain palautetta. Seuraavan kerran lähetin työn ohjaajalle ennen loppuseminaaria ja kypsyysnäytettä. Loppuseminaarissa sain palautetta, mikä aiheutti muutoksia ja lisäyksiä, mutta entä sitten. Kuuluu asiaan ja tein suositeltuja muutoksia. Sain arvosanaksi 4/5. Arvosteluun vaikuttaa tuo kuinka itsenäisesti työn tekee..
En ole lähettänyt viikoittain eri versioita. Meillä on vaatimuksena alkuraportti, väliraportti ja lopullinen versio. Alkuraportista siis valitti, että on liian vähän lähteitä. 40-sivuisesta väliraportista valitti kirjoitusvirheistä. Sen kirjoitin uudestaan, mutta vieläkin oli muka virheitä. Sen jälkeen pistin koko homman jäihin vuodeksi. Laitoin viestin uudelleen aloittamisesta ja muistutin, että olen jo pitänyt aloitus- ja väliseminaarit. Lähetin nyt alusta asti uudestaan rakennettua tekstiä sisällysluettelon kera ja sanoin, että lähetän lisää ensi viikolla. En mielestäni ole nyt ohjausta tavallista enempää pyytänyt vaan olen tehnyt ne, mitä vaaditaan.
Itse nimenomaan näen asian päinvastoin, etten olisi kaivannut holhoamista, mutta sitä sieltä kommentteina jostain syystä tulee. Itse näen nämä tekstien lähettämiset lähinnä informointina, että tällaista on tulossa ja että pahimmat mokat sieltä nyt karsiutuisi heti alkuvaiheessa. Osaan kyllä kirjoittaa ja rajata, mutta kun lukee valmiita graduja, niiden sisällön syvyyksissä on suuria eroja, joten minähän en voi ilman ohjaajan kommentointia tietää, onko käsittelytapani liian helppo ja pinnallinen. Se on ainoa asia, johon ohjaajan kommentointia tarvitsen. En kaipaa nillitystä olemattomista pilkkuvirheistä tai alkuraportin puuttuvista lähteistä tai siitä, että käsittelen asiaa x toisessa luvussa enkä ensimmäisessä. Tai että käsitteitä ei saa määritellä alussa (miksei muka, jos johdannossa on kuitenkin pohjustus aiheeseen).
Toki tekisin korjaukset, kun minulle ne perusteltaisiin, mutta näin nämä tuntuvat vain mielivaltaiselta pompottelulta.
Vierailija kirjoitti:
Viitteistä ohjaaja on ainakin oikeassa. Viitteiden määrä ei voi kasvaa tasaisesti, paitsi jos kyseessä on jokin kirjallisuustutkielma. Hyvässä gradussa suurin osa viittauksista tapahtuu johdannossa ja teoriaosassa.
Gradusi ohjaajalla on muutakin tekemistä kuin ohjata sinua ja tämän takia viestit voivat olla ristiriitaisia. Todennäköisesti nyt hän on saanut viestisi ja tallentanut tekstiluonnoksen myöhempää lukemista varten, eikä siksi enää ole tekstiä lukiessa muistanut mitä saatekirjeessä sanottiin. Sinun tehtäväsi on poimia hänen ohjeistaan kaikki oleellinen ja jättää muu huomioimatta. Sitten jos lopullisesta versiosta tulee samanlaisia valituksia, voi tehdä kyseiset asiat uudelleen.
Kyllä, kyseessä nimenomaan on kirjallisuustutkielma. Alun teorialuku esittelee ainoastaan aiheeseen liittyvää teoriaa, joka on melko yksiselitteistä. Seuraavat luvut käsittelevät itse aihetta ja siihen liittyviä tutkimuksia ja aiheen eri näkökulmia, näkemyseroja ja ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda ohjaajaa?
Tämä olisi ehkä pitänyt tehdä vähän aikaisemmassa vaiheessa. Nyt en enää kehtaa. En vain ymmärrä, miksi hän tekee tahallaan kiusaa vai olenko oikeasti ihan väärässä. Esim noista kirjoitusvirheistä sanoi, että wordin tarkistuksessa hänellä näkyi tekstissä vaikka miten paljon virheitä. Miksi valehtelee tällaisessa asiassa, kun oma ohjelmani ei löydä ainuttakaan virhettä? Näkemyserot voin ymmärtää, mutta miten korjaan kirjoitusvirheet, joita ei ole?
Ehkä sun ohjelma ei ole ajan tasalla?
Tai englanninkielen tarkistus päällä, kuten mulla. Ei löydä suomenkielisestä tekstistä virheitä.
Nimenomaan silloinhan niitä virheitä tuleekin paljon, jos on englannin kielen tarkastus päällä. Kuten jo sanoin, tarkistus löysi virheet englannin kielisistä lähdeviittauksista.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta sivua olit kirjoittanut 10-20, ei kai tuollaista kannata vielä luetutta
Alkuraportti oli vähän reilut 10 sivua. Sen jälkeen olen palauttanut 40 sivuisen väliraportin. Nämä molemmat olivat meille pakollisia. En huvikseni näitä lähettänyt.
Nyt aloitin kaiken alusta ja lähetin 15 sivua ja ensi viikolla lähetän lisää ja reilusti enemmän (n. 30 sivua). Olisin voinut toki lähettää nämä 45 sivua yhdessäkin vasta ensi viikolla, mutta kun on kulunut näin pitkä aika aloituksesta, halusin muistuttaa olemassaolostani mahdollisimman pian ja näyttää ja saada itsekin sen tunteen, että homma ylipäätään etenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graduprosessi on rankka silloin, kun se palvelee oikeaa perimmäistä tarkoitustaan eli on maisterintutkinnon viimeinen harjoitustyö, jonka on tarkoitus osoittaa tekijänsä kypsyys asiantuntijana. Raja paljon lukeneen harrastelijan ja ammattilaisen välillä kulkee juuri integriteetissä, metodissa, kyvyssä määritellä se mitä tietää, kyvyssä ottaa vastaan palautetta ja jatkuvasti kehittää itseään sen pohjalta, ja loppupeleissä jopa nyansseissa.
Tältä pohjalta voi olla mahdollista, että palaute on kuitenkin aiheellista. Vaikka esitystapa ei välttämättä ole pedagogisin mahdollinen, niin olen akateemisen urani aikana joutunut toteamaan, että kokeneimmalta saamani negatiiviseksi kokemani palaute on oikeastaan aina ollut aiheellista ja siinä mielessä rakentavaa.
Jos kirjoitustavassa on jotain sellaista, että se tökkää ammattilaisen silmään, graduohjaaja on ehkä viimeinen ystävällinen taho jolta voit saada siitä palautetta ja korjata kirjoitustapaasi sellaiseksi, että se ei hankaloita viestin perille menemistä.
Välittävä graduohjaaja on myös kriittinen graduohjaaja. Hän todennäköisesti antaa yhtä paljon palautetta kaikille ohjattavilleen. Jos palautetta ei halua, voi kertoa haluavansa tehdä sellaisen gradun jolla pääsee läpi, ja että ohjaajan ei kannata laittaa työhön liikaa paukkuja.
Eli et lukenut viestejäni ollenkaan. Miten on aiheellista valittaa olemattomista kirjoitusvirheistä tai riittämättömästä lähdemäärästä, kun arvioidaan murto-osaa tekstistä. Tottakai minä ymmärrän, ettei viisi lähdettä riitä graduun. Mutta jos siinä onkin vasta ensimmäinen luku, eikö ohjaajalle tule mieleen, että lopullisessa gradussa niitä lähteitä on moninkertainen määrä?
Eihän muissa osuuksissa käytetä lähteitä samalla tavalla kuin teoriaosassa, jota nyt ilmeisesti kirjoitat. Metodiosassa ja analyysissa niitä on ehkä pari uutta, johtopäätöksissä käytännössä peilataan niihin teoriaosassa jo käytettyihin lähteisiin. Johdannossa tai varsinkaan päätännässä ei myöskään juuri koskaan käytetä "uusia" lähteitä.
Riippuu vähän minkätyyppistä gradua ollaan kirjoittamassa. Ei ne kaikki ole samanlaisia.
Kyllä ne rakenteeltaan on tai ainakin niiden on tarkoitus olla. Nimenomaan siinä suhteessa, että kaikki tärkeät lähteet pitäisi olla esitelty johdannossa ja teoriaosassa, kösittelyosassa niitä samoja sitten käsitelläön ja sitä voidaan vähän laajentaa yksityiskohdissa, muttei enää teorian tai uusien trendien kautta ja loppuluvussa vaan todetaan, mitä edellä mainittujen pohjalta saatiin selville. Toisin sanoen, ellei aapeen tekstissä ollut kyse loppuluvussa, muissa osissa ei ole merkittävästi enemmän lähteitä.
Kannattaa myös muistaa, että gradu on paikka jossa opetellaan tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisen tekstin rakennetta. Se ei ole mikään yksilöllisyyskilpailu, päinvastoin. Tieteellisessä kirjoittamisessa ei ole kyse siitä, miten hienosti ja yllättävästi osaa asiansa sanoa, vaan siitä, että lukija löytää tarvitsemansa informaation mahdollisimman helposti. Tätä jälkimmäistä tarkoitusta palvelee myös se tieteellisen tekstin perinteinen aika jöykkä rakenne. Se voi olla tylsä, mutta se on helppo lukea ja siitä löytää tarvitsemansa tiedon nopeasti. Kyse on lukijan palvelemisesta, ei kirjoittajan individualistisesta sisimmästä. Jälkimmäiselle on tilaa kaunokirjallisuudessa, mutta tiedettä tehdään tiedon käyttöä varten.
Hahhaa, huomaa että ette opiskele oikeita tieteitä, kuten fysiikkaa, matematiikkaa ja tietojenkäsittelytieteitä. Näistä ei voi saada erinomaista tai kiitettävää arvosanaa, jos ei myös työ ole vaativa ja sisältää uutta tiedettä. Jaarittelemalla ummet ja ammet ja hienolla kielellä ei voi saada parempaa arvosanaa kuin 2-3/5, jos työn sisältö muuten vaatimaton. Sisällöllisesti erinomaiset työt saavat mat-fys-tik aloilla arvosanan 4/5, vaikka kieliasu olisi vähän huolimaton, mutta viitteet pitää tietysti olla kohdillaan, koska lopputulos kuitenkin tärkein.
Jollakin humanistisilla aloilla graduilla tai edes väikkäreillä ei ole oikeaa kontribuutiota yleensä, vaan siinä kikkaillaan enemmän hienolla kielellä, sisältö jää huonoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta sivua olit kirjoittanut 10-20, ei kai tuollaista kannata vielä luetutta
Alkuraportti oli vähän reilut 10 sivua. Sen jälkeen olen palauttanut 40 sivuisen väliraportin. Nämä molemmat olivat meille pakollisia. En huvikseni näitä lähettänyt.
Nyt aloitin kaiken alusta ja lähetin 15 sivua ja ensi viikolla lähetän lisää ja reilusti enemmän (n. 30 sivua). Olisin voinut toki lähettää nämä 45 sivua yhdessäkin vasta ensi viikolla, mutta kun on kulunut näin pitkä aika aloituksesta, halusin muistuttaa olemassaolostani mahdollisimman pian ja näyttää ja saada itsekin sen tunteen, että homma ylipäätään etenee.
Toimintatapasi kuulostaa varmaan sulle itsellesi järkevältä, mutta jos ohjaaja ei erikseen pyydä tekstiä osissa, älä ihmeessä lähetele viikon välein sirpaleita! Nyt ohjaajan pitäisi viikon välein syventyä sun työsi osiin näkemättä kokonaisuutta. Teetät hänelle ylimääräistä työtä.
ohjaaja huono ja ammattitaidoton,, ei kenties osaa sanoa mitään itse sisällöstä joten puuttuu muotoseikkoiin ohjatakseen edes jotain. Sano sille suoraan että toivot häneltä kannustusta ja kommentteja asiasta ja sisällöstä, et muotoseikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graduprosessi on rankka silloin, kun se palvelee oikeaa perimmäistä tarkoitustaan eli on maisterintutkinnon viimeinen harjoitustyö, jonka on tarkoitus osoittaa tekijänsä kypsyys asiantuntijana. Raja paljon lukeneen harrastelijan ja ammattilaisen välillä kulkee juuri integriteetissä, metodissa, kyvyssä määritellä se mitä tietää, kyvyssä ottaa vastaan palautetta ja jatkuvasti kehittää itseään sen pohjalta, ja loppupeleissä jopa nyansseissa.
Tältä pohjalta voi olla mahdollista, että palaute on kuitenkin aiheellista. Vaikka esitystapa ei välttämättä ole pedagogisin mahdollinen, niin olen akateemisen urani aikana joutunut toteamaan, että kokeneimmalta saamani negatiiviseksi kokemani palaute on oikeastaan aina ollut aiheellista ja siinä mielessä rakentavaa.
Jos kirjoitustavassa on jotain sellaista, että se tökkää ammattilaisen silmään, graduohjaaja on ehkä viimeinen ystävällinen taho jolta voit saada siitä palautetta ja korjata kirjoitustapaasi sellaiseksi, että se ei hankaloita viestin perille menemistä.
Välittävä graduohjaaja on myös kriittinen graduohjaaja. Hän todennäköisesti antaa yhtä paljon palautetta kaikille ohjattavilleen. Jos palautetta ei halua, voi kertoa haluavansa tehdä sellaisen gradun jolla pääsee läpi, ja että ohjaajan ei kannata laittaa työhön liikaa paukkuja.
Eli et lukenut viestejäni ollenkaan. Miten on aiheellista valittaa olemattomista kirjoitusvirheistä tai riittämättömästä lähdemäärästä, kun arvioidaan murto-osaa tekstistä. Tottakai minä ymmärrän, ettei viisi lähdettä riitä graduun. Mutta jos siinä onkin vasta ensimmäinen luku, eikö ohjaajalle tule mieleen, että lopullisessa gradussa niitä lähteitä on moninkertainen määrä?
Eihän muissa osuuksissa käytetä lähteitä samalla tavalla kuin teoriaosassa, jota nyt ilmeisesti kirjoitat. Metodiosassa ja analyysissa niitä on ehkä pari uutta, johtopäätöksissä käytännössä peilataan niihin teoriaosassa jo käytettyihin lähteisiin. Johdannossa tai varsinkaan päätännässä ei myöskään juuri koskaan käytetä "uusia" lähteitä.
Riippuu vähän minkätyyppistä gradua ollaan kirjoittamassa. Ei ne kaikki ole samanlaisia.
Kyllä ne rakenteeltaan on tai ainakin niiden on tarkoitus olla. Nimenomaan siinä suhteessa, että kaikki tärkeät lähteet pitäisi olla esitelty johdannossa ja teoriaosassa, kösittelyosassa niitä samoja sitten käsitelläön ja sitä voidaan vähän laajentaa yksityiskohdissa, muttei enää teorian tai uusien trendien kautta ja loppuluvussa vaan todetaan, mitä edellä mainittujen pohjalta saatiin selville. Toisin sanoen, ellei aapeen tekstissä ollut kyse loppuluvussa, muissa osissa ei ole merkittävästi enemmän lähteitä.
Kannattaa myös muistaa, että gradu on paikka jossa opetellaan tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisen tekstin rakennetta. Se ei ole mikään yksilöllisyyskilpailu, päinvastoin. Tieteellisessä kirjoittamisessa ei ole kyse siitä, miten hienosti ja yllättävästi osaa asiansa sanoa, vaan siitä, että lukija löytää tarvitsemansa informaation mahdollisimman helposti. Tätä jälkimmäistä tarkoitusta palvelee myös se tieteellisen tekstin perinteinen aika jöykkä rakenne. Se voi olla tylsä, mutta se on helppo lukea ja siitä löytää tarvitsemansa tiedon nopeasti. Kyse on lukijan palvelemisesta, ei kirjoittajan individualistisesta sisimmästä. Jälkimmäiselle on tilaa kaunokirjallisuudessa, mutta tiedettä tehdään tiedon käyttöä varten.
Mitä ihmettä sinä nyt selität kaunokirjallisuusesta ja yksilöllisyydestä? Ei tässä ole kukaan puhunut mitään sellaista. Pikemminkin kuulostaa kielikikkailulta ja jaarittelulta, jos kaikki lähteet käytetään johdannossa ja kaikki muu on omaa lätinää ilman mitään lähdeviittauksia.
Omassa gradussani on muutaman sivun johdanto eli esittely aiheesta. Noin 15 sivua tiukkaa teoriaa, siis ihan se peruslähtökohta, käsitteet, oletukset ja mekanusmit. Seuraavaksi tulee aiheen eräs syvempi näkökulma, sen erityispiirteet ja poikkeukset ja ongelmat perusmalliin verrattuna tähän samaan lukuun tulee myös aiempia empiirisiä havaintoja aiheesta. Tutkimusosiossa sitten tarkastellaan tätä ilmiötä paikassa x ja paikassa y ja vertaillaan, mikä ero näissä on ja miten nämä erityispiirteet toimivat eri ympäristöissä. Lopuksi vertailu ja analyysi.
Nyt saa ihan vapaasti kertoa, missä menee pieleen, kun minulla suurin osa lähteistä on tuossa erityispiirteitä tarkkailevassa luvussa eikä siinä ihan perusmallia selittävässä osassa. Ehkä en pysty koko gradua edes tästä aiheesta tekemään, jos koko lähestymistapani on väärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opinnäytteitä ohjenneena ja arvioineena: ohjaajasi on varmaan kiireinen. Hän tekee monta asiaa päällekkäin ja jossain väleissä lukee sinun versioitasi. Ei välttämättä muista sillä hetkellä mitä olette sopineet, eikä ainakaan tiedä kuinka aiot jatkaa kirjoittamista jos se ei siinä versiossasi ole näytetty. Eli jos aloitat intron määritelmillä mistä hän voi tietää kuinka olet tuon suunnitellut tekeväsi?
Onko sinulla selkeä runko graduun vai kirjoitteletko paloja sieltä täältä ja toivot ohjaajan auttavan työn loppuun? Ehkä sulle parempi (ja ohjaajalle armollisempaa) olisi useiden palapeliversioiden kommentoinnin sijaan pitää sessio, jossa kerrot millaisen rungon olet suunnitellut gradulle: selität aiheen, työsi ja sen päätuloksen ja mitä noista voi päätellä. Ja sitten esität kuinka tuon sitten kirjoitat graduksi otsikko ja alaotsikkotasolla, ja kerrot mitkä tärkeimmät lähteet joita aiot siteerata. Hän voi sitten kommentoida tuota ajattelemaasi kokonaisuutta. Sitten vaan kirjoitat tuon tehdyn outlinen pohjalta ja noudatat yliopistosi ohjeita viittauksissa jne.
Gradun kanssa ei kannata liikaa ruveta nikottelemaan, kirjoita pois. Ohjaajan pitää ohjata, mutta ei hänellä ole velvollisuutta kirjoitusprosessissa auttaa jatkuvasti, se on kuitenkin sinun opinnäytteesi, kuvaa sinun kykyjäsi kerätä tietoa, prosessoida sitä ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä. Se ei ole mikään elämää suurempi tieteellinen tuotos, tutkijakoulutuksessa harjoitellaan sitten lisää noita taitoja. Eli älä liikaa stressaa, tee tiukka runko jutulle, näytä se ohjaajalla ja kirjoita pois. Lykkyä hommaan!
No sehän tässä turhauttaakin, kun samassa viestissä lähetin sisällysluettelon erillisenä tiedostona ja viestissä vielä kirjoitin, että johdanto tuler tietysti tätä teorialukua ennen ja aiheesta x kirjoitan seuraavassa luvussa, jonka lähetän ensi viikolla. Kommenttina oli ettei käsitteillä voi aloittaa ja miksen ole kirjoittanut aiheesta x mitään.
Ongelma onkin se, että toinen luku on vielä ihan sekaisin, joten en voi sitä vielä lähettää, mutta halusin jo lähettää jotain, että en tee työtä alusta loppuun saakka ihan pieleen. Jos tämän ensimmäisen luvu lisäksi lähetin sisällysluettelon ja myös selitin, mitä seuraavassa luvussa käsittelen (kysyin mm kumpaa käytössä olevaa käsitettä olisi parempi käyttää), mitä muuta ohjaaja olisi tarvinnut?
En minä tarvitsekaan kirjoitusprosessissa apuja, mutta haluan tietää ajoissa, jos ohjaaja on sitä mieltä, että rajaus ja aihe on täysin väärä tai riittämätön. Olisi kamalaa tehdä työ lähes valmiiksi ja kuulla, että tutkimusongelmaa on lähestytty ihan väärin tai että puolet kirjoittamastani on peruskoulutasoa eikä kelpaa graduun.
Niin tuttua, niin tuttua. Ohjaaja kyselee kommenteissa asioita, jotka on selitetty pari virket aiemmin tai selitetään hetken kuluttua tai selkeästi viitataan asian kohdalla toiseen lukuun. Ei ymmärrä, mihin joku pronomini viittaa, vaikka koko virkkeessä on yksi ainoa sana, johon voi kyseisellä pronominilla kielioppisääntöjen puitteissa viitata. Kommentoi, että kappaleet eivät liity toisiinsa. Kommenttiensa perusteella on aivan unohtanut mistä tässä luvussa puhuttiin, ja sen sijaan ajatuksensa on sekoittunut edellisen luvun asiaan. Ehkä todella lukee työtä jotenkin niin pätkissä, ettei enää muista, mistä on jo puhuttu ja mistä ei, ja missä olikaan fokus...
Vierailija kirjoitti:
Hahhaa, huomaa että ette opiskele oikeita tieteitä, kuten fysiikkaa, matematiikkaa ja tietojenkäsittelytieteitä. Näistä ei voi saada erinomaista tai kiitettävää arvosanaa, jos ei myös työ ole vaativa ja sisältää uutta tiedettä. Jaarittelemalla ummet ja ammet ja hienolla kielellä ei voi saada parempaa arvosanaa kuin 2-3/5, jos työn sisältö muuten vaatimaton. Sisällöllisesti erinomaiset työt saavat mat-fys-tik aloilla arvosanan 4/5, vaikka kieliasu olisi vähän huolimaton, mutta viitteet pitää tietysti olla kohdillaan, koska lopputulos kuitenkin tärkein.
Jollakin humanistisilla aloilla graduilla tai edes väikkäreillä ei ole oikeaa kontribuutiota yleensä, vaan siinä kikkaillaan enemmän hienolla kielellä, sisältö jää huonoksi.
Kyllä sen gradun pitää sisältää uutta tietoa humanistisillakin aloilla, Mutta kaikki lähteet ja koko teoria-apparaatti, joihin se perustu, on esiteltävä johdannossa/aikaisempi tutkimus tai teorialuvussa. Tieto, joka ei perustu mihinkään, ei ole tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Hahhaa, huomaa että ette opiskele oikeita tieteitä, kuten fysiikkaa, matematiikkaa ja tietojenkäsittelytieteitä. Näistä ei voi saada erinomaista tai kiitettävää arvosanaa, jos ei myös työ ole vaativa ja sisältää uutta tiedettä. Jaarittelemalla ummet ja ammet ja hienolla kielellä ei voi saada parempaa arvosanaa kuin 2-3/5, jos työn sisältö muuten vaatimaton. Sisällöllisesti erinomaiset työt saavat mat-fys-tik aloilla arvosanan 4/5, vaikka kieliasu olisi vähän huolimaton, mutta viitteet pitää tietysti olla kohdillaan, koska lopputulos kuitenkin tärkein.
Jollakin humanistisilla aloilla graduilla tai edes väikkäreillä ei ole oikeaa kontribuutiota yleensä, vaan siinä kikkaillaan enemmän hienolla kielellä, sisältö jää huonoksi.
Kerro toki, mitä -uutta tietoa- graduntekijä voi tuottaa matikkaan. :D Vaihteeksi luonnontieteilijä täällä nostamassa itseään jalustalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ihan yhtä surkea kokemus graduohjauksesta. Päätin sitten ottaa sellaisen asenteen, että hyvin itsenäisesti tämä pitää purtaa eikä ohjaajan suunnalta ainakaan mitään rakentavaa palautetta ole tulossa. Kaverien kanssa keskustelemalla on saanut ajatuksia kasaan tarvittaessa ja nyt jo aineistonkeruu hyvin käynnissä.
Komppaan myös aikaisempaa kommentoijaa, että vaihda ihmeessä ohjaajaa jos se on vielä mahdollista. Mikäli ei, niin sitten annat lyttäävän palautteen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja jatkat siitä, mihin jäit. Netistä löytyy hyviä listauksia, joista tarkistaa esim. rakennetta, viittauskäytäntöjä ja muita pilkunviilauksia tarvittaessa. Tsemppiä!
Juu, itsenäisesti olen yrittänytkin tehdä, mutta pakko lähetellä väliversioita, ettei kaikki mene lopulta uusiksi. Sehän tässä ketuttaakin, kun esim lähdeviittaukset ovat moitteettomia ja rakennetta pidän koko ajan kasassa, mutta sitten etsimällä etsii virheitä ja esim tämä, ettei käsitteitä saa määritellä alussa. Eikö se nyt ole ihan yleinen käytäntö ennen kuin pureudutaan asiaan?
Ehkä ohjaaja tarkoitti että ensin on aukikirjoitettava itse tutkimuskysymys/kysymykset, tutkimusasetelma ja käytettävät metodit ennen käsitteiden määrittelyä. Vai oletko jo laittanut nämä johdanto-osuuteen (todennäköisesti kyllä)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta sivua olit kirjoittanut 10-20, ei kai tuollaista kannata vielä luetutta
Alkuraportti oli vähän reilut 10 sivua. Sen jälkeen olen palauttanut 40 sivuisen väliraportin. Nämä molemmat olivat meille pakollisia. En huvikseni näitä lähettänyt.
Nyt aloitin kaiken alusta ja lähetin 15 sivua ja ensi viikolla lähetän lisää ja reilusti enemmän (n. 30 sivua). Olisin voinut toki lähettää nämä 45 sivua yhdessäkin vasta ensi viikolla, mutta kun on kulunut näin pitkä aika aloituksesta, halusin muistuttaa olemassaolostani mahdollisimman pian ja näyttää ja saada itsekin sen tunteen, että homma ylipäätään etenee.
Toimintatapasi kuulostaa varmaan sulle itsellesi järkevältä, mutta jos ohjaaja ei erikseen pyydä tekstiä osissa, älä ihmeessä lähetele viikon välein sirpaleita! Nyt ohjaajan pitäisi viikon välein syventyä sun työsi osiin näkemättä kokonaisuutta. Teetät hänelle ylimääräistä työtä.
Mistähän minä voisin tällaisen tietää, kun nimenomaan se alkuraportti ja väliraporttikin olivat pakollisia? Eihän sen ohjaajan ole mikään pakko heti sitä työtäni lukea, jos selkeästi kirjoitan, että ensi viikolla laitan lisää. Lukekoon omassa tahdissaan, en kai minä ole vastuussa hänen työtavoistaan.
Eihän muissa osuuksissa käytetä lähteitä samalla tavalla kuin teoriaosassa, jota nyt ilmeisesti kirjoitat. Metodiosassa ja analyysissa niitä on ehkä pari uutta, johtopäätöksissä käytännössä peilataan niihin teoriaosassa jo käytettyihin lähteisiin. Johdannossa tai varsinkaan päätännässä ei myöskään juuri koskaan käytetä "uusia" lähteitä.