Kihlasin mielenkiintoisen ihmisen, avioliitossa hänestä tuli mariseva arjenpyörittäjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mitä löytyy kuiva-ainekaapista ja pakastimesta, mikä vaatii täydennystä, jotta jokaista tomaattimurskapurkkia ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan kaupasta kesken ruuanlaiton; mitkä laskut erääntyvät milloinkin ja mitä pitää muistaa naputella verkkopankkiin; pitää tarkistaa vakuutusten tilanne, vaatiiko se muutoksia; löytyykö lapsille syksyksi ja talveksi sopivankokoisia, ehjiä vaatteita vai pitääkö hankkia uutta ennen kurakelejä ja paukkupakkasia; vieläkö edellistalviset sukset, luistimet, lasketteluvermeet yms. käyvät vai pitääkö hankkia uusia; milloin ja kenellä on seuraava neuvola/ vasukeskustelu/ vanhempainilta/ hammaslääkäri/ harrasteporukan suunnittelukokous; miten järjestellään lasten harrastekyydit ja kuka ne hoitaa; mitä ostetaan lahjaksi anopin kuusikymppisille, onko kaikille sopivat juhlavaatteet vai pitääkö hankkia uusia; millaista pyykkiä pitää pestä ja milloin että kaikille löytyy puhtaita sukkia, pikkareita, paitoja ja housuja silloin kun on tarvis... jatka itse listaa. Tuon lisäksi jonkun pitää myös hoitaa listatut asiat. Se et teillä ilmeisesti ole sinä, kun et edes tiedä että tuollaisia hommia pitää ennakoida.

Ei, en edelleenkään SUUNNITTELE elämääni vanne päätä kiristäen , vaan sitä eletään niin kuin normaalia elämää eletään. Katko sinä toki verisuonet päästäsi harrasteporukan suunnittelukokouksilla, ihan itse kehität oman ahdingosi eläessäsi elämääsi pelkästään suorittamalla. 

Aloituksen kanssa litaniallasi ei ole mitään tekemistä. Se on ihan itse pääsi sisällä kehittämää harhaa siitä mitä elämän pitäisi olla. 

Mitä karsisit tuosta yllä olevasta listasta? Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että niitä lapsia on jo olemassa eikä niitä voi palauttaa.

Jos sinä tarkistat päivittäin luistimet, sukset, pikkarit, sukat , laskettelutarvikkeet, vakuutukset ja et osaa pestä pyykkiä tarvittaessa, on se ihan sinun itsesi valitsema elämäntapa. Samoin kuin päivittäin eteen tulevat anopin 60-vuotisjuhlat. Jaksuja luistimien mittailuun. 

Puhut kuin mieheni. Siis se sama mies, jolta sitten oli otsasuoni revetä, kun hänen äitinsä kuusikymppisille ei ollutkaan hankittu lahjaa eikä ollut puhtaita, silitettyjä juhlavaatteita varattu miehelle kaappiin valmiiksi. Oppipahan olemaan. :)

Itse olet miehesi valinnut. Mutta niin vain on mukavaa käyttäytyä passiivis-aggressiivisesti ja haukkua miestä paskapalstalla. Ilmiselvästi et hallitse minkään laisia kommunikaation alkeitakaan, ja suurimman tyydytyksesi saat toisten ihmisten mollaamisesta ja kiusaamisesta. Hieno elämä, ei voi kuin hattua nostaa. 

No mitä? Eihän sitä elämää ja eteen tulevia tilanteita tarvitse suunnitella! Ollaan vaan ja tsillaillaan!

Nipottaminen ja täysin turha vittuilu ovat kaksi eri asiaa. Onnea elämääsi, olet varmasti hieno ihminen ja mitä parhainta seuraa kaikille elämässäsi

Olen eri, mutta missä tuo ketä kommentoit on v*ttuillut? On vain miehen toiveesta jättänyt ennakoimatta ja suunnittelematta. Eikö se nyt sekään sitten ollut hyvä?

Itse opin jo lapsuudenkodissani normaalin kommunikoinnin. Sääli että miehiä vihaava yh-äitisi ei tätä sinulle ole kyennyt opettamaan. 

Sulla se aina tuo fraasiautomaatti raksahtaa käyntiin kun argumentit loppuvat. Ad hominem ja silleen sullekin vaan.

Kalahti ja älähti. Opitko miesvihasi äidiltäsi? 

Ai, olet monipuolistanut fraasivalikoimaasi. Tuliko liikaa kettuilua siitä "osui ja upposi" -suosikkilausahduksestasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mitä löytyy kuiva-ainekaapista ja pakastimesta, mikä vaatii täydennystä, jotta jokaista tomaattimurskapurkkia ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan kaupasta kesken ruuanlaiton; mitkä laskut erääntyvät milloinkin ja mitä pitää muistaa naputella verkkopankkiin; pitää tarkistaa vakuutusten tilanne, vaatiiko se muutoksia; löytyykö lapsille syksyksi ja talveksi sopivankokoisia, ehjiä vaatteita vai pitääkö hankkia uutta ennen kurakelejä ja paukkupakkasia; vieläkö edellistalviset sukset, luistimet, lasketteluvermeet yms. käyvät vai pitääkö hankkia uusia; milloin ja kenellä on seuraava neuvola/ vasukeskustelu/ vanhempainilta/ hammaslääkäri/ harrasteporukan suunnittelukokous; miten järjestellään lasten harrastekyydit ja kuka ne hoitaa; mitä ostetaan lahjaksi anopin kuusikymppisille, onko kaikille sopivat juhlavaatteet vai pitääkö hankkia uusia; millaista pyykkiä pitää pestä ja milloin että kaikille löytyy puhtaita sukkia, pikkareita, paitoja ja housuja silloin kun on tarvis... jatka itse listaa. Tuon lisäksi jonkun pitää myös hoitaa listatut asiat. Se et teillä ilmeisesti ole sinä, kun et edes tiedä että tuollaisia hommia pitää ennakoida.

Ei, en edelleenkään SUUNNITTELE elämääni vanne päätä kiristäen , vaan sitä eletään niin kuin normaalia elämää eletään. Katko sinä toki verisuonet päästäsi harrasteporukan suunnittelukokouksilla, ihan itse kehität oman ahdingosi eläessäsi elämääsi pelkästään suorittamalla. 

Aloituksen kanssa litaniallasi ei ole mitään tekemistä. Se on ihan itse pääsi sisällä kehittämää harhaa siitä mitä elämän pitäisi olla. 

Mitä karsisit tuosta yllä olevasta listasta? Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että niitä lapsia on jo olemassa eikä niitä voi palauttaa.

Jos sinä tarkistat päivittäin luistimet, sukset, pikkarit, sukat , laskettelutarvikkeet, vakuutukset ja et osaa pestä pyykkiä tarvittaessa, on se ihan sinun itsesi valitsema elämäntapa. Samoin kuin päivittäin eteen tulevat anopin 60-vuotisjuhlat. Jaksuja luistimien mittailuun. 

Sinulla on ymmärryksessä jotain isompaa häikkää tai sitten olet tosi huono provoilija, mutta kaivan nyt tuosta oksennuksestasi tämän ydinasian: minulla ei ole ongelmaa arjen asioissa koska osaan ennakoida ja suunnitella. Meillä se on tuo puoliso, jolta on aina puhtaat alkkarit ja sukat lopussa.

Vastasin esitettyyn kysymykseen. Sinäkö peset ihan oikeasti vain omia vaatteitasi? Ja puolisosi omiaan?  Ja olet valinnut puolisoksesi ihmisen jolla on vain muutamat alusvaatteet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mä kyllä ihmettelen kanssa, että mitä suunnittelutyötä oikein vaaditaan arjen pyörityksessä? Okei, ehkä ruuan kanssa, mutta kun tekee pariksi päiväksi niin välipäivät saa olla rauhassa.

Tiskikone tiskaa ja pyykkikone pesee pyykit, omat ja pienten lasten sotkut siivotaan kun niitä tulee.

Lasten synttärilahjat ostetaan kun kutsu tulee. Mitä suunnittelua siinä erikseen tarvitaan?

Milloin viimeksi huolehdit pyykit koneeseen, kuivumaan ja kaappiin? Milloin täytit ja tyhjensit tai huolsit tiski- tai pesukoneen? Milloin teit ruokaostokset ja suunnittelit ja valmistit viikon ruuat? Milloin siivosit, huolehdit lapset hoitoon ja pois, ruokit ja vaatetit?

Edelleen, mitä suunnittelua tuo vaatii? Sen kun tekee sitä mukaa kun tulee asia vastaan.

Oletko sinä niitä ihmisiä, kun lapset sanoo on nälkä, sinä lähdet kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita?

Palstan miesten mielestä mies on älykkäämpi kuin nainen ja johtaja-ainesta toisin kuin nanen. En näe mitään älykkyyttä ja johtajuutta mieskirjoittajien lihiksen ja pleikan perään vollottavissa viesteissä. Perheen ja kodin elämä vaikuttaa enemmistölle täysin vieraalta. Onko joku muka huolehtinut tuollaisen asenteen omaavia henkisiä setämiehiä minkäänlaiseksi kumppaniksi?

Vierailija kirjoitti:

Pesukone ei tiettävästi oma-aloitteisesti kerää paskaisia kamppeita lattioilta, tuolin selustoilta tai erilaisista kasoista. Sen tekee se nainen. Kone ei myöskään kuivaa ja toimita puhtaita kaappiin.

Lasten on saatava ruoka silloin kun tulee nälkä. Jo se vaatii suunnittelua ja aikataulutusta. Toki homma jää huomaamatta tai näyttää helpolta, kun sitä ei ikinä itse tee.

Hienoa. Annoit juuri ihan kaikille miehille valtuutuksen olla tekemättä mitään kotitöitä, 

koska nainen tekee kaiken. Kiitos kaikkien miesten puolesta. Menepäs nyt pesemään pyykkiä ja kokkaamaan, palstailuun sinulla ei pitäisi olla mitään aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mitä löytyy kuiva-ainekaapista ja pakastimesta, mikä vaatii täydennystä, jotta jokaista tomaattimurskapurkkia ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan kaupasta kesken ruuanlaiton; mitkä laskut erääntyvät milloinkin ja mitä pitää muistaa naputella verkkopankkiin; pitää tarkistaa vakuutusten tilanne, vaatiiko se muutoksia; löytyykö lapsille syksyksi ja talveksi sopivankokoisia, ehjiä vaatteita vai pitääkö hankkia uutta ennen kurakelejä ja paukkupakkasia; vieläkö edellistalviset sukset, luistimet, lasketteluvermeet yms. käyvät vai pitääkö hankkia uusia; milloin ja kenellä on seuraava neuvola/ vasukeskustelu/ vanhempainilta/ hammaslääkäri/ harrasteporukan suunnittelukokous; miten järjestellään lasten harrastekyydit ja kuka ne hoitaa; mitä ostetaan lahjaksi anopin kuusikymppisille, onko kaikille sopivat juhlavaatteet vai pitääkö hankkia uusia; millaista pyykkiä pitää pestä ja milloin että kaikille löytyy puhtaita sukkia, pikkareita, paitoja ja housuja silloin kun on tarvis... jatka itse listaa. Tuon lisäksi jonkun pitää myös hoitaa listatut asiat. Se et teillä ilmeisesti ole sinä, kun et edes tiedä että tuollaisia hommia pitää ennakoida.

Ei, en edelleenkään SUUNNITTELE elämääni vanne päätä kiristäen , vaan sitä eletään niin kuin normaalia elämää eletään. Katko sinä toki verisuonet päästäsi harrasteporukan suunnittelukokouksilla, ihan itse kehität oman ahdingosi eläessäsi elämääsi pelkästään suorittamalla. 

Aloituksen kanssa litaniallasi ei ole mitään tekemistä. Se on ihan itse pääsi sisällä kehittämää harhaa siitä mitä elämän pitäisi olla. 

Mitä karsisit tuosta yllä olevasta listasta? Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että niitä lapsia on jo olemassa eikä niitä voi palauttaa.

Jos sinä tarkistat päivittäin luistimet, sukset, pikkarit, sukat , laskettelutarvikkeet, vakuutukset ja et osaa pestä pyykkiä tarvittaessa, on se ihan sinun itsesi valitsema elämäntapa. Samoin kuin päivittäin eteen tulevat anopin 60-vuotisjuhlat. Jaksuja luistimien mittailuun. 

Sinulla on ymmärryksessä jotain isompaa häikkää tai sitten olet tosi huono provoilija, mutta kaivan nyt tuosta oksennuksestasi tämän ydinasian: minulla ei ole ongelmaa arjen asioissa koska osaan ennakoida ja suunnitella. Meillä se on tuo puoliso, jolta on aina puhtaat alkkarit ja sukat lopussa.

Vastasin esitettyyn kysymykseen. Sinäkö peset ihan oikeasti vain omia vaatteitasi? Ja puolisosi omiaan?  Ja olet valinnut puolisoksesi ihmisen jolla on vain muutamat alusvaatteet?

No nyt kommentointi saavutti jälleen uuden tason.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mitä löytyy kuiva-ainekaapista ja pakastimesta, mikä vaatii täydennystä, jotta jokaista tomaattimurskapurkkia ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan kaupasta kesken ruuanlaiton; mitkä laskut erääntyvät milloinkin ja mitä pitää muistaa naputella verkkopankkiin; pitää tarkistaa vakuutusten tilanne, vaatiiko se muutoksia; löytyykö lapsille syksyksi ja talveksi sopivankokoisia, ehjiä vaatteita vai pitääkö hankkia uutta ennen kurakelejä ja paukkupakkasia; vieläkö edellistalviset sukset, luistimet, lasketteluvermeet yms. käyvät vai pitääkö hankkia uusia; milloin ja kenellä on seuraava neuvola/ vasukeskustelu/ vanhempainilta/ hammaslääkäri/ harrasteporukan suunnittelukokous; miten järjestellään lasten harrastekyydit ja kuka ne hoitaa; mitä ostetaan lahjaksi anopin kuusikymppisille, onko kaikille sopivat juhlavaatteet vai pitääkö hankkia uusia; millaista pyykkiä pitää pestä ja milloin että kaikille löytyy puhtaita sukkia, pikkareita, paitoja ja housuja silloin kun on tarvis... jatka itse listaa. Tuon lisäksi jonkun pitää myös hoitaa listatut asiat. Se et teillä ilmeisesti ole sinä, kun et edes tiedä että tuollaisia hommia pitää ennakoida.

Ei, en edelleenkään SUUNNITTELE elämääni vanne päätä kiristäen , vaan sitä eletään niin kuin normaalia elämää eletään. Katko sinä toki verisuonet päästäsi harrasteporukan suunnittelukokouksilla, ihan itse kehität oman ahdingosi eläessäsi elämääsi pelkästään suorittamalla. 

Aloituksen kanssa litaniallasi ei ole mitään tekemistä. Se on ihan itse pääsi sisällä kehittämää harhaa siitä mitä elämän pitäisi olla. 

Mitä karsisit tuosta yllä olevasta listasta? Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että niitä lapsia on jo olemassa eikä niitä voi palauttaa.

Jos sinä tarkistat päivittäin luistimet, sukset, pikkarit, sukat , laskettelutarvikkeet, vakuutukset ja et osaa pestä pyykkiä tarvittaessa, on se ihan sinun itsesi valitsema elämäntapa. Samoin kuin päivittäin eteen tulevat anopin 60-vuotisjuhlat. Jaksuja luistimien mittailuun. 

Sinulla on ymmärryksessä jotain isompaa häikkää tai sitten olet tosi huono provoilija, mutta kaivan nyt tuosta oksennuksestasi tämän ydinasian: minulla ei ole ongelmaa arjen asioissa koska osaan ennakoida ja suunnitella. Meillä se on tuo puoliso, jolta on aina puhtaat alkkarit ja sukat lopussa.

Vastasin esitettyyn kysymykseen. Sinäkö peset ihan oikeasti vain omia vaatteitasi? Ja puolisosi omiaan?  Ja olet valinnut puolisoksesi ihmisen jolla on vain muutamat alusvaatteet?

Ihan oikeastiko siis ajattelet että mummon synttärit on päivittäin ja luistimia tarvitsee ympäri vuoden? Olen aika sanaton nyt.

Kannattaa pyörittää sitä arkea ihan omissa oloissa ilman kettuilijaa.

Vierailija kirjoitti:

Pesukone ei tiettävästi oma-aloitteisesti kerää paskaisia kamppeita lattioilta, tuolin selustoilta tai erilaisista kasoista. Sen tekee se nainen. Kone ei myöskään kuivaa ja toimita puhtaita kaappiin.

Lasten on saatava ruoka silloin kun tulee nälkä. Jo se vaatii suunnittelua ja aikataulutusta. Toki homma jää huomaamatta tai näyttää helpolta, kun sitä ei ikinä itse tee.

Miksi nainen kerää paskaisia kamppeita kasoista ja lattioilta? Järkevät ihmiset käyttävät pyykkikoria, mieluiten heti pyykkikoneen vieressä. Ilmeisesti tämä nainen on aika yksinkertainen.

Ruoanlaitto vaatii suunnittelua ja aikataulutusta, mutta ei nyt mitenkään ihmeellisesti. Lapsiperheen aikataulut ovat hyvin vakiot ja rutiiininomaiset. Jokainen tietää minuutilleen jokaisen aterian automaattisesti, niitä ei tarvitse erikseen suunnitella. Ruoat pitää. Mutta se on ihan pieni vaan osa sitä ruoanlaittoprosessia. Suunnittelen spagetin ja jauhelihakastikkeen sekunnissa, valmistus vie sen puoli tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mä kyllä ihmettelen kanssa, että mitä suunnittelutyötä oikein vaaditaan arjen pyörityksessä? Okei, ehkä ruuan kanssa, mutta kun tekee pariksi päiväksi niin välipäivät saa olla rauhassa.

Tiskikone tiskaa ja pyykkikone pesee pyykit, omat ja pienten lasten sotkut siivotaan kun niitä tulee.

Lasten synttärilahjat ostetaan kun kutsu tulee. Mitä suunnittelua siinä erikseen tarvitaan?

Milloin viimeksi huolehdit pyykit koneeseen, kuivumaan ja kaappiin? Milloin täytit ja tyhjensit tai huolsit tiski- tai pesukoneen? Milloin teit ruokaostokset ja suunnittelit ja valmistit viikon ruuat? Milloin siivosit, huolehdit lapset hoitoon ja pois, ruokit ja vaatetit?

Edelleen, mitä suunnittelua tuo vaatii? Sen kun tekee sitä mukaa kun tulee asia vastaan.

Oletko sinä niitä ihmisiä, kun lapset sanoo on nälkä, sinä lähdet kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita?

Normaaleissa talouksissa on jääkaappi, pakastin ja kuiva-ainekaappi. En tiedä missä sinä elät, mutta jos sinulla on lapsia, niin tekisin sinusta lasun. -eri 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa pyörittää sitä arkea ihan omissa oloissa ilman kettuilijaa.

Eli ilman naista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesukone ei tiettävästi oma-aloitteisesti kerää paskaisia kamppeita lattioilta, tuolin selustoilta tai erilaisista kasoista. Sen tekee se nainen. Kone ei myöskään kuivaa ja toimita puhtaita kaappiin.

Lasten on saatava ruoka silloin kun tulee nälkä. Jo se vaatii suunnittelua ja aikataulutusta. Toki homma jää huomaamatta tai näyttää helpolta, kun sitä ei ikinä itse tee.

Hienoa. Annoit juuri ihan kaikille miehille valtuutuksen olla tekemättä mitään kotitöitä, 

koska nainen tekee kaiken. Kiitos kaikkien miesten puolesta. Menepäs nyt pesemään pyykkiä ja kokkaamaan, palstailuun sinulla ei pitäisi olla mitään aikaa. 

Hyvä tavaton. 😶

Vierailija kirjoitti:

Tutustumisvaihe ja seurustelu: kolme tuntia hässimistä per päivä, kaikki sujuu täydellisesti. Lihapiirakka + ketsuppi kelpaa. Voiveitsi tiskialtaassa ei kiinnosta ketään. Playstation ja KOFFin sixpack kelpaa sisustuksena. Voit käydä vapaasti kavereiden kanssa lätkämatsissa tai perjantaina irkkubaarissa. Elämä hymyilee.

Kihlat ja yhteenmuutto: joka toinen päivä bylsitään. Lihapiirakka ketsupilla menee silloin tällöin, mutta muuten aletaan tekemään vegevaihtoehtoja ja porkkanakeittoa. Limenvihreä sisustus alkaa ottaa valtaa. Pleikkari saa sentään olla vielä olohuoneen TV-tason alla. Lätkämatsissa saa käydä lauantaisin, jos ei ole muuta menoa. Baareissa käydään vain enää yhdessä.

Naimisiinmeno ja arki: fyysinen kanssakäyminen vähenee pikkuhiljaa ja vuoden-kahden päästä muijaa kiinnostaa ehkä kerran kuukaudessa saunan jälkeen. Lihapiirakkaa saat syödä enää vain silloin kun olet yksin kotona. Koko talo on kuin Ikean sisustuslehdestä ja Playstation pölyttyy työhuoneen nurkassa, koska ne johdotkin on niin rumat eivätkä sovi siihen limenvihreään ja valkoiseen sisustukseen. Siivota pitää joka päivä. Kavereita saa nähdä vain, jos ne ovat yhteisiä kavereita. Todennäköisesti jokainen lauantai menee jossain kaverikutsuilla, jossa kuunnellaan Anssi Kelaa. Et pelaa enää jalkapalloa kavereiden kanssa vaan vaimon valitseman kaverin kanssa sulkapalloa. Vaimo ihailee Instagramissa täydellisiä koteja ja nipottaa miehelle, että sinäkin voisit tehdä meidän kodista tuollaisen kuin Angelina Jolielilla on. Mies kuuntelee sitä huutoa ja mielessä vilkkuu se ihana aika kun NHL2005 ja Grand Theft Auto San Andreas tuli molemmat ulos.

Aamen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa pyörittää sitä arkea ihan omissa oloissa ilman kettuilijaa.

Eli ilman naista

Juuri noin!

Vierailija kirjoitti:

Palstan miesten mielestä mies on älykkäämpi kuin nainen ja johtaja-ainesta toisin kuin nanen. En näe mitään älykkyyttä ja johtajuutta mieskirjoittajien lihiksen ja pleikan perään vollottavissa viesteissä. Perheen ja kodin elämä vaikuttaa enemmistölle täysin vieraalta. Onko joku muka huolehtinut tuollaisen asenteen omaavia henkisiä setämiehiä minkäänlaiseksi kumppaniksi?

Lihis ja pleikka on mainittu muutamassa naisen kirjoittamassa provoviestissä, koko muu 12-sivuinen ketju on täynnä naisten itkua luistimista ja tomaattimurskasta. Oletko sokea, kehitysmaisa vai ihan vaan nainen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mitä löytyy kuiva-ainekaapista ja pakastimesta, mikä vaatii täydennystä, jotta jokaista tomaattimurskapurkkia ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan kaupasta kesken ruuanlaiton; mitkä laskut erääntyvät milloinkin ja mitä pitää muistaa naputella verkkopankkiin; pitää tarkistaa vakuutusten tilanne, vaatiiko se muutoksia; löytyykö lapsille syksyksi ja talveksi sopivankokoisia, ehjiä vaatteita vai pitääkö hankkia uutta ennen kurakelejä ja paukkupakkasia; vieläkö edellistalviset sukset, luistimet, lasketteluvermeet yms. käyvät vai pitääkö hankkia uusia; milloin ja kenellä on seuraava neuvola/ vasukeskustelu/ vanhempainilta/ hammaslääkäri/ harrasteporukan suunnittelukokous; miten järjestellään lasten harrastekyydit ja kuka ne hoitaa; mitä ostetaan lahjaksi anopin kuusikymppisille, onko kaikille sopivat juhlavaatteet vai pitääkö hankkia uusia; millaista pyykkiä pitää pestä ja milloin että kaikille löytyy puhtaita sukkia, pikkareita, paitoja ja housuja silloin kun on tarvis... jatka itse listaa. Tuon lisäksi jonkun pitää myös hoitaa listatut asiat. Se et teillä ilmeisesti ole sinä, kun et edes tiedä että tuollaisia hommia pitää ennakoida.

Ei, en edelleenkään SUUNNITTELE elämääni vanne päätä kiristäen , vaan sitä eletään niin kuin normaalia elämää eletään. Katko sinä toki verisuonet päästäsi harrasteporukan suunnittelukokouksilla, ihan itse kehität oman ahdingosi eläessäsi elämääsi pelkästään suorittamalla. 

Aloituksen kanssa litaniallasi ei ole mitään tekemistä. Se on ihan itse pääsi sisällä kehittämää harhaa siitä mitä elämän pitäisi olla. 

Mitä karsisit tuosta yllä olevasta listasta? Lähdetään nyt kuitenkin siitä, että niitä lapsia on jo olemassa eikä niitä voi palauttaa.

Jos sinä tarkistat päivittäin luistimet, sukset, pikkarit, sukat , laskettelutarvikkeet, vakuutukset ja et osaa pestä pyykkiä tarvittaessa, on se ihan sinun itsesi valitsema elämäntapa. Samoin kuin päivittäin eteen tulevat anopin 60-vuotisjuhlat. Jaksuja luistimien mittailuun. 

Sinulla on ymmärryksessä jotain isompaa häikkää tai sitten olet tosi huono provoilija, mutta kaivan nyt tuosta oksennuksestasi tämän ydinasian: minulla ei ole ongelmaa arjen asioissa koska osaan ennakoida ja suunnitella. Meillä se on tuo puoliso, jolta on aina puhtaat alkkarit ja sukat lopussa.

Vastasin esitettyyn kysymykseen. Sinäkö peset ihan oikeasti vain omia vaatteitasi? Ja puolisosi omiaan?  Ja olet valinnut puolisoksesi ihmisen jolla on vain muutamat alusvaatteet?

No nyt kommentointi saavutti jälleen uuden tason.

Kysymykseen/kysymyksiin vastaamatta jättäminen on juuri tätä naisten "kommunikointia".

Hyvin säkin vedät. Ja miehen pitää kuitenkin lukea sunkin ajatukset, eikö niinkin? 

Vierailija kirjoitti:

Opitko jotakin?

Tuossa syy miksi avioliitto ei ole kannattava, ihminen muuttuu ja kasvaa toiset yhdessä toiset erilleen.

Itse pidän hulluna sinetöidä asia paperille, itse ainakin toivoisin että sekä minulla että hänellä on vapaus päättää jatkossakin haluaako olla tämän henkilön kanssa, ilman että siellä paperit sitovat.

Kaikella kunnioituksella.

Juristina voin kertoa, että se avioliitto on kaikkea muuta kuin paperinpala. Jos suhtautuu elämäänsä ja omaisuuteensa noin hälläväliä-asenteella ja näkee avioliiton naivisti vain romanttisessa mielessä tai kahleena, ei pidä hämmästyä kun paska aikanaan osuu tuulettimeen.

Kaikella kunnioituksella.

Jos mielenkiintoisesta ihmisestä tulee vakiintumisen myötä mariseva arjen pyörittäjä, niin kannattaa katsoa peiliin, syyllinen löytyy sieltä peilikuvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Mä kyllä ihmettelen kanssa, että mitä suunnittelutyötä oikein vaaditaan arjen pyörityksessä? Okei, ehkä ruuan kanssa, mutta kun tekee pariksi päiväksi niin välipäivät saa olla rauhassa.

Tiskikone tiskaa ja pyykkikone pesee pyykit, omat ja pienten lasten sotkut siivotaan kun niitä tulee.

Lasten synttärilahjat ostetaan kun kutsu tulee. Mitä suunnittelua siinä erikseen tarvitaan?

Milloin viimeksi huolehdit pyykit koneeseen, kuivumaan ja kaappiin? Milloin täytit ja tyhjensit tai huolsit tiski- tai pesukoneen? Milloin teit ruokaostokset ja suunnittelit ja valmistit viikon ruuat? Milloin siivosit, huolehdit lapset hoitoon ja pois, ruokit ja vaatetit?

Edelleen, mitä suunnittelua tuo vaatii? Sen kun tekee sitä mukaa kun tulee asia vastaan.

Oletko sinä niitä ihmisiä, kun lapset sanoo on nälkä, sinä lähdet kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita?

Normaaleissa talouksissa on jääkaappi, pakastin ja kuiva-ainekaappi. En tiedä missä sinä elät, mutta jos sinulla on lapsia, niin tekisin sinusta lasun. -eri 

Ok. Kun lapsesi valittavat nälkää, sinä alat miettiä mitä tekisi ruuaksi. Itse olen toiminut niin, että ruoka on valmis siinä vaiheessa, kun lapsilla on nälkä. Kaikki eivät syötä lapsille vain kolmen minuutin pikapuuroa.

Asun aikuisen miesvauvan kanssa.

Vaikka ennen yhteistä taloutta sovimme pääpelisäännöt kodin suhteen, homma on mennyt riitelyksi. Mies ei vaan ole lainkaan oma-alotteinen eikä välitä siitä, miten paljon tai mitä hoitamattomia koti- tai ulkohommia meillä on.

Äitinsä on tunnustanut (45-vuotiaalle pojalleen juhlapöydässä perunoita kuoriessaan) ettei ole vaatinut tai opettanut pojalle juuri mitään.

Siispä meillä arki on sitä, että mies havahtuu sohvalta kännykkänsä ääreltä silloin, kun pyydän häntä auttamaan tai kun kysyn, onko se ja se asia jo tehty kuten sovittiin. "Joo ihan kohta/ei vielä/unohtui/olen juuri menossa tekemään".

Lakanoita ei vaihda, pyyhkeitä ei pestä koskaan jos häneltä kysytään, mies ei ollut koskaan putsannut sinkkuasuntonsa likaviemäriä eikä ilmanvaihtoaukkoa tmv. Tavaroita jätetään minne sattuu eikä niiden paikkaa opetella tai muisteta. KAIKKI pitää opettaa ja anella tekemään kuin lapsen kanssa. Jos mies jotain tekee, se jää puolitiehen. Jääkaapin perkaamisen jälkeen siellä on vanhaa ruokaa, tiskaamisen jälkeen astiat ovat likaisia, eli teen ne hommatkin toistamiseen perässä.

Aikani jaksoin "kasvattaa", keskustella ja sopia, nyt tajusin että keskustelut eivät auta, eivätkä "mun homma/sun homma" -listat. Ero tulille mahdollisimman pian ja laukut olalle.

Tunkekoon mies ne puhtaat kuivat lakanat vaikka palloksi vaatekaappiin kuten aina ennenkin. Lihis tulille ja verkkareissa sohvalle kaivamaan nenä.