Kihlasin mielenkiintoisen ihmisen, avioliitossa hänestä tuli mariseva arjenpyörittäjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja nyt oikeesti. Jos miehesi ei tiedä että kusiset pikkuhousut menee pyykkiin niin miksi hitossa lisäännyit sellaisen tollon kanssa? Erotkaa sitten jos mies on niin hyödytön vätys. Vai onko kivempi sittenkin vaan vetää se marttyyriviitta niskaan ja nalkuttaa?

Meillä on suuri pesukone mutta pyykkiä ei tule joka päivä koneellista eikä edes joka toinen päivä. Jos pikkuhousuihin menee pissaa, ne laitetaan pesuaineveteen likoamaan siihen asti, että saapuu pesupäivä. Muutoin housut homehtuvat ja tartuttavat pissanhajun lähtemättömästi herkempiin kankaisiin, joita pyykkikorissa myös on.

Minunkin mieheni oli mielenkiintoinen ihminen ennen perhearkea. Nalkuttaa ei tarvitsisi, jos hommat hoituisivat. Tai saisi edes panon useammin kuin kerran vuodessa.

Hmm, minä en ole mistään leviävästä pissahomeesta kuullutkaan. Aina sitä oppii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjesta saa hankalaa jos siitä tahtoo tehdä hankalaa. Näillä toimii meidän arki:

- kaapissa on aina peruskuiva-aineet ja jääkaapissa myös kaikki perusjutut. Samantien kun joku loppuu tai on loppumassa, se kirjoitetaan jääkaapin ovessa olevaan kauppalistaan. Lista napataan mukaan kun mennään kauppaan.

- pyykkiä pestään kun kori on täynnä tai silloin kun on aikaa. Jos jonkun lempipusero on pyykissä niin se on voivoi, ei maailma siihen kaadu. Kunhan on jotain puhdasta päällä. Pyykkikorin täyttymisen näkee kun käy vaikka suihkussa kun se sattuu olemaan samassa tilassa. Ei tarttee erikseen suunnitella katsovansa pyykkikoriin.

- heti kun synttärikutsu tulee, laitetaan lahja siihen kauppalistaan ja napataan jotain kauppareissulla. Jos ei oo aikaa niin maailma ei kaadu jos antaakin lahjaksi karkkipussin ja vitosen. En todellakaan ala kysellä mitä just se Irmeli toivoo.

- Ruokalistaa pohditaan yleensä sunnuntaina. Aikaa menee n. vartti koska se on jo rutiinia. Jos jauhelihakastiketta ja spagettia on kohtuullisen säännöllisesti niin ne ostettavat määrät tulee jo selkärangasta. Kaappeja ei joka kerta tarvitse tutkia uudestaan koska siellä on aina ne perusjutut. Kaapissa on myös aina pari purkkia hernaria koska maailma ei siihen kaadu jos joskus ei jaksakaan sen erikoisempaa ruokaa laittaa.

- lakanat vaihdetaan kun on aikaa. Ei niitä oo pakko vaihtaa just joka toinen perjantai jos silloin on muutakin tekemistä.

Arkea on pyöritetty samanlaisilla rutiinilla jo vuosia, ei siis vaadi suunnittelua kun tulee jo selkärangasta. Eikä ole niin vakavaa jos oikeasti joskus ei vaan jaksa vaihtaa niitä lakanoita tai käydä kaupassa. Tuskin kukaan lapsi on koskaan kuollut satunnaisesti kotiinkuljetettuun pitsaan tai pari päivää liian pitkään sängyssä olleisiin lakanoihin. Ne vaatteet laitetaan päälle mitä on puhtaana tai se joka haluaa just sen tietyn paidan huolehtii sen koneeseen itse.

Näitä käytäntöjä ei meillä mitenkään olla erikseen suunniteltu mutta kun arkea on eletty jo ennen lapsiakin niin toimintavat oli jo pääosin valmiina.

Terveisin kolmen lapsen äiti.

Asiat varmaan menevätkin näin mutkattomasti perheissä joiden arki rullaa hyvin samanlaisena päivästä ja viikosta toiseen. Mutkia matkaan tulee kuitenkin sitten jos "soppaan" lisätään epäsäännöllisyyksiä kuten vanhempien vuorotöitä tai lasten monia erilaisia harrastuksia. Pyykinpesukin on vähän enemmän suunnittelua vaativaa jos Petterin lätkäkamat pitää saada kuivumaan juuri siinä välissä kun ei ole treenejä ja Irmelin tanssiasun pitää olla puhdas lauantaina kun on tanssiesitys. Miehelle taas täytyy saada paidat ja puku työmatkalle. Puku pitää muistaa viedä pesulaan hyvissä ajoin että sen saa ennen reissua jne.

Mitä tuossa nyt on taas ihmeellistä. Harrastuksiin vie se, joka kerkeää, isommat lapset osaa mennä itsekin. Lätkäkamat laitetaan kuivumaan heti, isompi lapsi hoitaa tämänkin itse. Irmelin tanssipuvun voi pestä minä päivänä viikossa vain, jos lauantaina on esitys.

Mies osaa itse itse viedä puvun pesulaan, jos ei osaa niin olkoot ilman. Paidat voi pestä, laittaa kuivumaan ja silittää omistaja itse.

Ei ole ihmekään että kaikki on niin vaikeaa jos ei jaa tehtäviä, tekee itse väkisin kaikki ja sitten uhriudutaan.

-harrastuksiin ei voi viedä se joka kerkeää jos jomman kumman pitää erikseen sinä päivänä lähteä aikaisemmin töistä jotta ehtii viedä. Asia pitää siis suunnitella ja sopia etukäteen

-isommatkaan lapset eivät aina voi mennä harrastuksiin itse jos julkisilla ei niihin ehdi kun koulu päättyy niin myöhään

-lätkäkamat toki laitetaan aina kuivumaan kutta niitä pitää aina joskus myös pestä, muuten haju on sanoinkuvaamaton. Sopiva hetki pitää valita koska kuivuminen kestää pesun jälkeen. Niitä kun ei voi laittaa kuivausrumpuun.

-sitä tanssiasua tarvitaan kenties siinä kenraaliharjoituksessa joka on vain pari päivää ennen esitystä joten se pesu pitää ajoittaa juuri siihen väliin

"Ei ole ihmekään että kaikki on niin vaikeaa jos ei jaa tehtäviä, tekee itse väkisin kaikki ja sitten uhriudutaan"

On aina hienoa miten muut tietävät niin hyvin miten ne kaikki minun elämäni hommat pitää tehdä. Vaikka siis heillä ei ole aavistustakaan kaikista niihin liittyvistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjesta saa hankalaa jos siitä tahtoo tehdä hankalaa. Näillä toimii meidän arki:

- kaapissa on aina peruskuiva-aineet ja jääkaapissa myös kaikki perusjutut. Samantien kun joku loppuu tai on loppumassa, se kirjoitetaan jääkaapin ovessa olevaan kauppalistaan. Lista napataan mukaan kun mennään kauppaan.

- pyykkiä pestään kun kori on täynnä tai silloin kun on aikaa. Jos jonkun lempipusero on pyykissä niin se on voivoi, ei maailma siihen kaadu. Kunhan on jotain puhdasta päällä. Pyykkikorin täyttymisen näkee kun käy vaikka suihkussa kun se sattuu olemaan samassa tilassa. Ei tarttee erikseen suunnitella katsovansa pyykkikoriin.

- heti kun synttärikutsu tulee, laitetaan lahja siihen kauppalistaan ja napataan jotain kauppareissulla. Jos ei oo aikaa niin maailma ei kaadu jos antaakin lahjaksi karkkipussin ja vitosen. En todellakaan ala kysellä mitä just se Irmeli toivoo.

- Ruokalistaa pohditaan yleensä sunnuntaina. Aikaa menee n. vartti koska se on jo rutiinia. Jos jauhelihakastiketta ja spagettia on kohtuullisen säännöllisesti niin ne ostettavat määrät tulee jo selkärangasta. Kaappeja ei joka kerta tarvitse tutkia uudestaan koska siellä on aina ne perusjutut. Kaapissa on myös aina pari purkkia hernaria koska maailma ei siihen kaadu jos joskus ei jaksakaan sen erikoisempaa ruokaa laittaa.

- lakanat vaihdetaan kun on aikaa. Ei niitä oo pakko vaihtaa just joka toinen perjantai jos silloin on muutakin tekemistä.

Arkea on pyöritetty samanlaisilla rutiinilla jo vuosia, ei siis vaadi suunnittelua kun tulee jo selkärangasta. Eikä ole niin vakavaa jos oikeasti joskus ei vaan jaksa vaihtaa niitä lakanoita tai käydä kaupassa. Tuskin kukaan lapsi on koskaan kuollut satunnaisesti kotiinkuljetettuun pitsaan tai pari päivää liian pitkään sängyssä olleisiin lakanoihin. Ne vaatteet laitetaan päälle mitä on puhtaana tai se joka haluaa just sen tietyn paidan huolehtii sen koneeseen itse.

Näitä käytäntöjä ei meillä mitenkään olla erikseen suunniteltu mutta kun arkea on eletty jo ennen lapsiakin niin toimintavat oli jo pääosin valmiina.

Terveisin kolmen lapsen äiti.

Asiat varmaan menevätkin näin mutkattomasti perheissä joiden arki rullaa hyvin samanlaisena päivästä ja viikosta toiseen. Mutkia matkaan tulee kuitenkin sitten jos "soppaan" lisätään epäsäännöllisyyksiä kuten vanhempien vuorotöitä tai lasten monia erilaisia harrastuksia. Pyykinpesukin on vähän enemmän suunnittelua vaativaa jos Petterin lätkäkamat pitää saada kuivumaan juuri siinä välissä kun ei ole treenejä ja Irmelin tanssiasun pitää olla puhdas lauantaina kun on tanssiesitys. Miehelle taas täytyy saada paidat ja puku työmatkalle. Puku pitää muistaa viedä pesulaan hyvissä ajoin että sen saa ennen reissua jne.

Petteri on varmaan tarpeeksi vanha huolehtimaan itse kamoistaan miehestä nyt puhumattakaan.

Aivan kuten on jokaisen meistä kouluikäinen lapsi tarpeeksi vanha huolehtimaan kaikista vaatteistaan jotka eivät ole harrastusvaatteita. Mutta ei sitä vaadita silloin kun kehutaan miten helppoa se oma pyykkihuolto on. Vasta jos joku kertoo että itsellä ei ole niin helppoa, halutaan äkkiä pyykinpesu sälyttää jonkun 8-vuotiaan vastuulle. Tiedätte kyllä ihan hyvin että se ei onnistu. Eri asia jos kyse on jostain 15-vuotiaasta niin voikin jo jotain vaatia.

Todellakin voi vaatia.

Jos 8-vuotias osaa pakata ja pukea treenikamat päälleen, niin silloin ei ole liikaa vaadittu että saisi ne myös pesuun.

"Saada ne pesuun" ei ole kyllä ihan sama asia kuin hoitaa niiden kaikkien pesu pesuohjeiden mukaan ja kuivatus niin että ne ovat kuivana tarvittuna aikana. Toki lapseni osaa romauttaa treenikassin kodinhoitohuoneen lattialle klo 21 ja sanoa "äiti, noiden pitäisi olla puhtaana huomenna" mutta se ei ole vielä niiden pesemistä tai siitä huolehtimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjesta saa hankalaa jos siitä tahtoo tehdä hankalaa. Näillä toimii meidän arki:

- kaapissa on aina peruskuiva-aineet ja jääkaapissa myös kaikki perusjutut. Samantien kun joku loppuu tai on loppumassa, se kirjoitetaan jääkaapin ovessa olevaan kauppalistaan. Lista napataan mukaan kun mennään kauppaan.

- pyykkiä pestään kun kori on täynnä tai silloin kun on aikaa. Jos jonkun lempipusero on pyykissä niin se on voivoi, ei maailma siihen kaadu. Kunhan on jotain puhdasta päällä. Pyykkikorin täyttymisen näkee kun käy vaikka suihkussa kun se sattuu olemaan samassa tilassa. Ei tarttee erikseen suunnitella katsovansa pyykkikoriin.

- heti kun synttärikutsu tulee, laitetaan lahja siihen kauppalistaan ja napataan jotain kauppareissulla. Jos ei oo aikaa niin maailma ei kaadu jos antaakin lahjaksi karkkipussin ja vitosen. En todellakaan ala kysellä mitä just se Irmeli toivoo.

- Ruokalistaa pohditaan yleensä sunnuntaina. Aikaa menee n. vartti koska se on jo rutiinia. Jos jauhelihakastiketta ja spagettia on kohtuullisen säännöllisesti niin ne ostettavat määrät tulee jo selkärangasta. Kaappeja ei joka kerta tarvitse tutkia uudestaan koska siellä on aina ne perusjutut. Kaapissa on myös aina pari purkkia hernaria koska maailma ei siihen kaadu jos joskus ei jaksakaan sen erikoisempaa ruokaa laittaa.

- lakanat vaihdetaan kun on aikaa. Ei niitä oo pakko vaihtaa just joka toinen perjantai jos silloin on muutakin tekemistä.

Arkea on pyöritetty samanlaisilla rutiinilla jo vuosia, ei siis vaadi suunnittelua kun tulee jo selkärangasta. Eikä ole niin vakavaa jos oikeasti joskus ei vaan jaksa vaihtaa niitä lakanoita tai käydä kaupassa. Tuskin kukaan lapsi on koskaan kuollut satunnaisesti kotiinkuljetettuun pitsaan tai pari päivää liian pitkään sängyssä olleisiin lakanoihin. Ne vaatteet laitetaan päälle mitä on puhtaana tai se joka haluaa just sen tietyn paidan huolehtii sen koneeseen itse.

Näitä käytäntöjä ei meillä mitenkään olla erikseen suunniteltu mutta kun arkea on eletty jo ennen lapsiakin niin toimintavat oli jo pääosin valmiina.

Terveisin kolmen lapsen äiti.

Asiat varmaan menevätkin näin mutkattomasti perheissä joiden arki rullaa hyvin samanlaisena päivästä ja viikosta toiseen. Mutkia matkaan tulee kuitenkin sitten jos "soppaan" lisätään epäsäännöllisyyksiä kuten vanhempien vuorotöitä tai lasten monia erilaisia harrastuksia. Pyykinpesukin on vähän enemmän suunnittelua vaativaa jos Petterin lätkäkamat pitää saada kuivumaan juuri siinä välissä kun ei ole treenejä ja Irmelin tanssiasun pitää olla puhdas lauantaina kun on tanssiesitys. Miehelle taas täytyy saada paidat ja puku työmatkalle. Puku pitää muistaa viedä pesulaan hyvissä ajoin että sen saa ennen reissua jne.

Petteri on varmaan tarpeeksi vanha huolehtimaan itse kamoistaan miehestä nyt puhumattakaan.

Aivan kuten on jokaisen meistä kouluikäinen lapsi tarpeeksi vanha huolehtimaan kaikista vaatteistaan jotka eivät ole harrastusvaatteita. Mutta ei sitä vaadita silloin kun kehutaan miten helppoa se oma pyykkihuolto on. Vasta jos joku kertoo että itsellä ei ole niin helppoa, halutaan äkkiä pyykinpesu sälyttää jonkun 8-vuotiaan vastuulle. Tiedätte kyllä ihan hyvin että se ei onnistu. Eri asia jos kyse on jostain 15-vuotiaasta niin voikin jo jotain vaatia.

Todellakin voi vaatia.

Jos 8-vuotias osaa pakata ja pukea treenikamat päälleen, niin silloin ei ole liikaa vaadittu että saisi ne myös pesuun.

Hienoa! Tämän jälkeen tiedän että ei voi mitenkään olla liikaa vaadittu että 38-vuotias vaimoni huolehtii ihan itse omin kätösin autonsa renkaan- ja öljynvaihdoista. Jos osaa ajaa autoa niin ei ole liikaa vaadittu että osaa siitä huolehtiakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja nyt oikeesti. Jos miehesi ei tiedä että kusiset pikkuhousut menee pyykkiin niin miksi hitossa lisäännyit sellaisen tollon kanssa? Erotkaa sitten jos mies on niin hyödytön vätys. Vai onko kivempi sittenkin vaan vetää se marttyyriviitta niskaan ja nalkuttaa?

Meillä on suuri pesukone mutta pyykkiä ei tule joka päivä koneellista eikä edes joka toinen päivä. Jos pikkuhousuihin menee pissaa, ne laitetaan pesuaineveteen likoamaan siihen asti, että saapuu pesupäivä. Muutoin housut homehtuvat ja tartuttavat pissanhajun lähtemättömästi herkempiin kankaisiin, joita pyykkikorissa myös on.

Minunkin mieheni oli mielenkiintoinen ihminen ennen perhearkea. Nalkuttaa ei tarvitsisi, jos hommat hoituisivat. Tai saisi edes panon useammin kuin kerran vuodessa.

Hmm, minä en ole mistään leviävästä pissahomeesta kuullutkaan. Aina sitä oppii.

Ei tuossa puhuttu homeen leviämisestä vaan pissan hajusta, joka on tosiaan hyvin pistävä. Sinulla ei taida olla lapsia, tai ainakin olet hakenut (?) lapsesi sellaisesta päiväkodista, jossa ei ole vessoja aulan lähellä. Tsiisus sitä kus*n ja pas*an hajua.

Jos märät alkkarit ovat siellä pyykkikorin pohjalla viikon, ne homehtuvat. Se pissanhaju myös tarttuu muihin vaatteisiin. Vai miksikä luulet, että kestovaippailijat käyttävät tuhottomasti energiaa siihen, että ne pissaiset kankaanretaleet eivät haise ennen kuin niitä on koko koneellinen pestäväksi? Niitähän huuhdellaan uutterasti ja laitetaan ilmavasti kuivumaan, etteivät ne haise ja homehdu ennen pesua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi luoja nyt oikeesti. Jos miehesi ei tiedä että kusiset pikkuhousut menee pyykkiin niin miksi hitossa lisäännyit sellaisen tollon kanssa? Erotkaa sitten jos mies on niin hyödytön vätys. Vai onko kivempi sittenkin vaan vetää se marttyyriviitta niskaan ja nalkuttaa?

Meillä on suuri pesukone mutta pyykkiä ei tule joka päivä koneellista eikä edes joka toinen päivä. Jos pikkuhousuihin menee pissaa, ne laitetaan pesuaineveteen likoamaan siihen asti, että saapuu pesupäivä. Muutoin housut homehtuvat ja tartuttavat pissanhajun lähtemättömästi herkempiin kankaisiin, joita pyykkikorissa myös on.

Minunkin mieheni oli mielenkiintoinen ihminen ennen perhearkea. Nalkuttaa ei tarvitsisi, jos hommat hoituisivat. Tai saisi edes panon useammin kuin kerran vuodessa.

Hmm, minä en ole mistään leviävästä pissahomeesta kuullutkaan. Aina sitä oppii.

Ei tuossa puhuttu homeen leviämisestä vaan pissan hajusta, joka on tosiaan hyvin pistävä. Sinulla ei taida olla lapsia, tai ainakin olet hakenut (?) lapsesi sellaisesta päiväkodista, jossa ei ole vessoja aulan lähellä. Tsiisus sitä kus*n ja pas*an hajua.

Jos märät alkkarit ovat siellä pyykkikorin pohjalla viikon, ne homehtuvat. Se pissanhaju myös tarttuu muihin vaatteisiin. Vai miksikä luulet, että kestovaippailijat käyttävät tuhottomasti energiaa siihen, että ne pissaiset kankaanretaleet eivät haise ennen kuin niitä on koko koneellinen pestäväksi? Niitähän huuhdellaan uutterasti ja laitetaan ilmavasti kuivumaan, etteivät ne haise ja homehdu ennen pesua.

En muista päiväkodissa koskaan haistaneeni eritteitä, eikä lapsen pyykkikään enää kuivuttuaan juurikaan haise. Ehkä meillä märät alkkarit sitten kuivuvat nopeasti siellä pyykkikorissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjesta saa hankalaa jos siitä tahtoo tehdä hankalaa. Näillä toimii meidän arki:

- kaapissa on aina peruskuiva-aineet ja jääkaapissa myös kaikki perusjutut. Samantien kun joku loppuu tai on loppumassa, se kirjoitetaan jääkaapin ovessa olevaan kauppalistaan. Lista napataan mukaan kun mennään kauppaan.

- pyykkiä pestään kun kori on täynnä tai silloin kun on aikaa. Jos jonkun lempipusero on pyykissä niin se on voivoi, ei maailma siihen kaadu. Kunhan on jotain puhdasta päällä. Pyykkikorin täyttymisen näkee kun käy vaikka suihkussa kun se sattuu olemaan samassa tilassa. Ei tarttee erikseen suunnitella katsovansa pyykkikoriin.

- heti kun synttärikutsu tulee, laitetaan lahja siihen kauppalistaan ja napataan jotain kauppareissulla. Jos ei oo aikaa niin maailma ei kaadu jos antaakin lahjaksi karkkipussin ja vitosen. En todellakaan ala kysellä mitä just se Irmeli toivoo.

- Ruokalistaa pohditaan yleensä sunnuntaina. Aikaa menee n. vartti koska se on jo rutiinia. Jos jauhelihakastiketta ja spagettia on kohtuullisen säännöllisesti niin ne ostettavat määrät tulee jo selkärangasta. Kaappeja ei joka kerta tarvitse tutkia uudestaan koska siellä on aina ne perusjutut. Kaapissa on myös aina pari purkkia hernaria koska maailma ei siihen kaadu jos joskus ei jaksakaan sen erikoisempaa ruokaa laittaa.

- lakanat vaihdetaan kun on aikaa. Ei niitä oo pakko vaihtaa just joka toinen perjantai jos silloin on muutakin tekemistä.

Arkea on pyöritetty samanlaisilla rutiinilla jo vuosia, ei siis vaadi suunnittelua kun tulee jo selkärangasta. Eikä ole niin vakavaa jos oikeasti joskus ei vaan jaksa vaihtaa niitä lakanoita tai käydä kaupassa. Tuskin kukaan lapsi on koskaan kuollut satunnaisesti kotiinkuljetettuun pitsaan tai pari päivää liian pitkään sängyssä olleisiin lakanoihin. Ne vaatteet laitetaan päälle mitä on puhtaana tai se joka haluaa just sen tietyn paidan huolehtii sen koneeseen itse.

Näitä käytäntöjä ei meillä mitenkään olla erikseen suunniteltu mutta kun arkea on eletty jo ennen lapsiakin niin toimintavat oli jo pääosin valmiina.

Terveisin kolmen lapsen äiti.

Asiat varmaan menevätkin näin mutkattomasti perheissä joiden arki rullaa hyvin samanlaisena päivästä ja viikosta toiseen. Mutkia matkaan tulee kuitenkin sitten jos "soppaan" lisätään epäsäännöllisyyksiä kuten vanhempien vuorotöitä tai lasten monia erilaisia harrastuksia. Pyykinpesukin on vähän enemmän suunnittelua vaativaa jos Petterin lätkäkamat pitää saada kuivumaan juuri siinä välissä kun ei ole treenejä ja Irmelin tanssiasun pitää olla puhdas lauantaina kun on tanssiesitys. Miehelle taas täytyy saada paidat ja puku työmatkalle. Puku pitää muistaa viedä pesulaan hyvissä ajoin että sen saa ennen reissua jne.

Petteri on varmaan tarpeeksi vanha huolehtimaan itse kamoistaan miehestä nyt puhumattakaan.

Aivan kuten on jokaisen meistä kouluikäinen lapsi tarpeeksi vanha huolehtimaan kaikista vaatteistaan jotka eivät ole harrastusvaatteita. Mutta ei sitä vaadita silloin kun kehutaan miten helppoa se oma pyykkihuolto on. Vasta jos joku kertoo että itsellä ei ole niin helppoa, halutaan äkkiä pyykinpesu sälyttää jonkun 8-vuotiaan vastuulle. Tiedätte kyllä ihan hyvin että se ei onnistu. Eri asia jos kyse on jostain 15-vuotiaasta niin voikin jo jotain vaatia.

Todellakin voi vaatia.

Jos 8-vuotias osaa pakata ja pukea treenikamat päälleen, niin silloin ei ole liikaa vaadittu että saisi ne myös pesuun.

Hienoa! Tämän jälkeen tiedän että ei voi mitenkään olla liikaa vaadittu että 38-vuotias vaimoni huolehtii ihan itse omin kätösin autonsa renkaan- ja öljynvaihdoista. Jos osaa ajaa autoa niin ei ole liikaa vaadittu että osaa siitä huolehtiakin.

Onko vaimosi jotenkin vajaa, kun hän ei osaa etsiä autohuollon numeroa ja varata autolle aikaa öljyn- ja renkaanvaihtoon? Autohuoltopaikkoja on joka korttelissa, joten sellaisen nähdessään vaimosi voi kurvata pihaan ja käydä liikkeessä sisällä varaamassa aika. Turha on myös vinkua, että kaikki miehet hoitavat nuo itse. Eivät hoida vaan hekin ovat ulkoistaneet huo. Käy vaikka katsomassa rengasliikkeessä, ketkä sinne tuovat autonsa. Valtaosa on miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjesta saa hankalaa jos siitä tahtoo tehdä hankalaa. Näillä toimii meidän arki:

- kaapissa on aina peruskuiva-aineet ja jääkaapissa myös kaikki perusjutut. Samantien kun joku loppuu tai on loppumassa, se kirjoitetaan jääkaapin ovessa olevaan kauppalistaan. Lista napataan mukaan kun mennään kauppaan.

- pyykkiä pestään kun kori on täynnä tai silloin kun on aikaa. Jos jonkun lempipusero on pyykissä niin se on voivoi, ei maailma siihen kaadu. Kunhan on jotain puhdasta päällä. Pyykkikorin täyttymisen näkee kun käy vaikka suihkussa kun se sattuu olemaan samassa tilassa. Ei tarttee erikseen suunnitella katsovansa pyykkikoriin.

- heti kun synttärikutsu tulee, laitetaan lahja siihen kauppalistaan ja napataan jotain kauppareissulla. Jos ei oo aikaa niin maailma ei kaadu jos antaakin lahjaksi karkkipussin ja vitosen. En todellakaan ala kysellä mitä just se Irmeli toivoo.

- Ruokalistaa pohditaan yleensä sunnuntaina. Aikaa menee n. vartti koska se on jo rutiinia. Jos jauhelihakastiketta ja spagettia on kohtuullisen säännöllisesti niin ne ostettavat määrät tulee jo selkärangasta. Kaappeja ei joka kerta tarvitse tutkia uudestaan koska siellä on aina ne perusjutut. Kaapissa on myös aina pari purkkia hernaria koska maailma ei siihen kaadu jos joskus ei jaksakaan sen erikoisempaa ruokaa laittaa.

- lakanat vaihdetaan kun on aikaa. Ei niitä oo pakko vaihtaa just joka toinen perjantai jos silloin on muutakin tekemistä.

Arkea on pyöritetty samanlaisilla rutiinilla jo vuosia, ei siis vaadi suunnittelua kun tulee jo selkärangasta. Eikä ole niin vakavaa jos oikeasti joskus ei vaan jaksa vaihtaa niitä lakanoita tai käydä kaupassa. Tuskin kukaan lapsi on koskaan kuollut satunnaisesti kotiinkuljetettuun pitsaan tai pari päivää liian pitkään sängyssä olleisiin lakanoihin. Ne vaatteet laitetaan päälle mitä on puhtaana tai se joka haluaa just sen tietyn paidan huolehtii sen koneeseen itse.

Näitä käytäntöjä ei meillä mitenkään olla erikseen suunniteltu mutta kun arkea on eletty jo ennen lapsiakin niin toimintavat oli jo pääosin valmiina.

Terveisin kolmen lapsen äiti.

Asiat varmaan menevätkin näin mutkattomasti perheissä joiden arki rullaa hyvin samanlaisena päivästä ja viikosta toiseen. Mutkia matkaan tulee kuitenkin sitten jos "soppaan" lisätään epäsäännöllisyyksiä kuten vanhempien vuorotöitä tai lasten monia erilaisia harrastuksia. Pyykinpesukin on vähän enemmän suunnittelua vaativaa jos Petterin lätkäkamat pitää saada kuivumaan juuri siinä välissä kun ei ole treenejä ja Irmelin tanssiasun pitää olla puhdas lauantaina kun on tanssiesitys. Miehelle taas täytyy saada paidat ja puku työmatkalle. Puku pitää muistaa viedä pesulaan hyvissä ajoin että sen saa ennen reissua jne.

Petteri on varmaan tarpeeksi vanha huolehtimaan itse kamoistaan miehestä nyt puhumattakaan.

Aivan kuten on jokaisen meistä kouluikäinen lapsi tarpeeksi vanha huolehtimaan kaikista vaatteistaan jotka eivät ole harrastusvaatteita. Mutta ei sitä vaadita silloin kun kehutaan miten helppoa se oma pyykkihuolto on. Vasta jos joku kertoo että itsellä ei ole niin helppoa, halutaan äkkiä pyykinpesu sälyttää jonkun 8-vuotiaan vastuulle. Tiedätte kyllä ihan hyvin että se ei onnistu. Eri asia jos kyse on jostain 15-vuotiaasta niin voikin jo jotain vaatia.

Todellakin voi vaatia.

Jos 8-vuotias osaa pakata ja pukea treenikamat päälleen, niin silloin ei ole liikaa vaadittu että saisi ne myös pesuun.

Hienoa! Tämän jälkeen tiedän että ei voi mitenkään olla liikaa vaadittu että 38-vuotias vaimoni huolehtii ihan itse omin kätösin autonsa renkaan- ja öljynvaihdoista. Jos osaa ajaa autoa niin ei ole liikaa vaadittu että osaa siitä huolehtiakin.

Mä osaan. Työpäivän jälkeen hain lapet päiväkodista ja ajoin autoni renkaanvaihtoon. Sen jälkeen kauppaan ja kotiin ruoanlaittoon + muihin arkitöihin. Mies tuli töistä ja asettui puhelimen kanssa sohvalle odottamaan ruokaa. Renkaanvaihtoon varaan seuraavan kerran ajan ensi keväänä.

Miksi juuri naisen pitäisi pestä pyykit?