Lue keskustelun säännöt.
En halua miehen lasta lomalle mukaan
NytRiitti!
13.10.2019 |
Meidän piti miehen kanssa mennä kesällä kahdestaan lomalle. Teimme viime kesänä lomareissun niin, että hänen lapsensa 13 v. tyttö oli mukana. Tyttö asuu kanssamme, koska ei halua asua äidillään vaan isällään. Ajatus oli, että tytön äiti ottaa tänä kesänä kontolleen lomailua tytön kanssa ja me miehen kanssa menemme kaksin. Nyt mies oli mennyt lupailemaan tytölle, että hän pääsisi mukaan. Tyttö oli alkanut kärttää mukaan pääsyä kuultuaan lomasuunnitelmastamme. Samaan syssyyn mies oli lupaillut, että tyttö pääsisi mukaan myös kaksin suunnittelemallemme Eric Claptonin keikalle. Kysyin mieheltä, tietääkö tyttö yhtään Claptonin kappaletta tai mistä hän tietää, että teini on oikeasti sen musiikin ystävä. Että aika kova hinta on lipulla, jos istuu naama mutrulla, kuten kerran yhdessä konsertissa teki, kun ei musiikki miellyttänytkään, vaikka oli haluamalla halunnut mukaan. Sanoin miehelle, että minä jään konsertista pois, jos tyttö lähtee ja saavat mennä keskenään. Samoin sanoin, että oletin tämän kesän reissun olevan meille kahdenkeskistä aikaa, jota on muutenkin olemattomasti, kun tyttö ei tapaa äitiään. Ja että kyllä äitikin voi järjestää matkoja, emmekä vain me. Mies sanoi, että saan mennä omia menojani, jos tyttö ei kelpaa mukaan. Itse olen lapseton. Olen maksanut tytön reissuja ja lippuja puoleksi miehen kanssa, mutta nyt hirtti kiinni. Mies mököttää ja syyttää minua itsekkääksi.
Kommentit (133)
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valitsee AINA tytön ennen sua. Muista se.
No mutta niinhän sen pitää ollakin. Tuskin Ap:kään haluaisi olla miehen kanssa, jota ei oma lapsi kiinnosta.
Hyvä, että isä ja tytär saavat laatuaikaa yhdessä. Ap voi sitten tehdä omia juttuja sillä aikaa.
Joopa. Mitä järkeä koko parisuhteessa jos lapseton nainen sitten vain yrittää keksiä omia menojaan kun mies matkustaa lapsen kanssa, vaikka on vielä luvattu toisin? Itsekin olen lapseton nainen, ja olen miehen kanssa jolla on lapsi. Kyllä me pariskuntana matkaamme kahden, sinne ei piltti tule mukaan jos näin on sovittu ja luvattu. Yhteiset matkat sitten erikseen ja näin, mutta etenkin se kun on jotain luvattu niin siitä tulee pitää kiinni.
Ap, ole varovainen, antaako mies liikaa siimaa lapselleen? Tuo voi kärjistyä ja kohta teillä ei ole miehen kanssa enää mitään muuta yhteistä kuin viikon ruokalistan suunnittelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole kyse siitä että AP ei välittäisi tytöstä, vaan siitä ettei mies halua panostaa parisuhteeseen.
Jaa miten niin. Sehän ei halua lasta mukaan mihinkään. Lyö kiilaa miehen ja lapsen väliin. Lapsi on selvästi riippuvainen isästään ja haluaa olla isänsä kanssa. Pitää olla aikamoinen idiootti että laittaa siihen kiilaa väliin.
Sinulla on nyt jäänyt oudosti "laittaa kiilaa isän ja tyttären väliin" -levy päälle. Ei ydinperheessäkään lapsi sanele, mitä vanhemmat vapaa-ajallaan tekevät, eikä tässä edes ollut kyse siitä, että lasta ei haluttaisi mihinkään mukaan. Päinvastoin ap on ollut hyvinkin kärsivällinen ja omistautuva äitipuoli, mm. maksanut osan lapsen edelliskesän lomamatkasta ja lähtenyt matkalle lapsen ehdoilla.
Esimerkiksi pyyntö päästä mukaan Eric Claptonin keikalle on pelkkää huomionhakua ja manipulointia. Ei kukaan tuon ikäinen kuuntele Eric Claptonia. On hyvä, että lapsella ja vanhemmalla on läheiset välit, mutta käytät itsekin sanaa riippuvuus. Läheisen suhteen kehittymistä epäterveeksi riippuvuussuhteeksi on varottava ja tuettava nuoren itsenäistymisprosessia. Näyttää siltä, että isä tuntee syyllisyyttä vanhempien erosta ja pelkää tuottaa pettymyksiä tyttärelleen. Tämä on ymmärrettävää mutta pidemmän päälle karhunpalvelus kaikille osapuolille. Se tekee valtataistelun sekä isän ja tyttären, äidin ja tyttären, tyttären ja äitipuolen, isän ja äitipuolen että isän ja äidin suhteesta. Kaikki häviävät.
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valitsee AINA tytön ennen sua. Muista se.
Kyllä, siksi ajattelinkin väistää. En halua nyt teinilomaa vaan ihan rennon aikuisloman, jossa murrosikäinen ei määräile. - Ap
Minkä ikäinen itse olet? Miksi olet miehen kanssa, jolla on lapsia?
Olemme 44 molemmat. Menimme tosiaan yhteen, kun lapsi oli vielä viikko-viikko -systeemillä. Oli omaa aikaa aina joka toinen viikko. Enää ei ole ja siksi toivon myös aikuislomaa. Itse olen lapseton, koska olen sairastanut pahaa endometrioosia.
Sulla kävi huono tuuri. Samoin kävi mullakin mutta lopputulos oli toinen: itse olen vela ja mulla oli mies jolla oli lapsi, ja tämä lapsi oli joka toinen vkl isällään eli meillä. Näin oli sovittu ja homma okei. No kun lapsi oli 15 niin mulle ilmoitettiin että teini muuttaa meille 24/7 ja käy äidillään joskus ja jouluna. Äiti oli tavannut uuden miehen joka ei oikein tullut juttuun tämän nuoren kanssa. Siinä kohtaa riitti. Multa kysymättä tehtiin tällainen sopimus, yhdessäoloa takana 5v. Kysyin vielä mieheltäni että onko tosiaan näin. Näin oli. No okei, yhteinen omakotitalo myyntiin ja avioero. Mies osti pienen kaksion missä asuu nyt sitten sen lapsensa kanssa.
Tästä opin sen etten ikinä enää koske mieheen jolla on lapsia.
Mietin vain että näissä tapauksissahan tuo on todella hirveätä sille lapselle, joka on täysin syytön isän ja äidin sekoiluihin. Ei voi mihinkään sovittuun luottaa eikä uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap. En ymmärrä itsekkyyttäsi. Tyttö tulee vielä teidän kanssa, mutta parin vuoden kuluttua ei halua enää tulla vanhojen mukaan. Valitse itse. Isä valitsee aina ensin tytön ja odottaa sinulta lojaaliutta. Säälittää mies, kun on lähtenyt sinun kanssa kimppaan. Olet kypsymätön ja itsekäs ja saat varmaan jatkossa elää yksin suuren egosi kanssa.
Miksi äitipuolen pitäisi olla aina se, joka uhrautuu ja "osoittaa lojaaliutta"? Tässä ei ollut kyse siitä, että ap ei haluaisi tehdä tytön kanssa mitään, vaan siitä, että aikuisten kesken oli sovittu jotain, johon liittyvän sopimuksen mies petti lapsen kärttäessä. Ei kai lojaalius tarkoita sitä, että kaikissa perheen päätöksissä kävellään ap:n yli? Jos kyllä, miksi ap:n tai kenenkään muunkaan tulisi olla tällaisessa suhteessa? Kyllä se on ap:n mies, jonka tulisi olla kiitollinen siitä, että on saanut ap:n kaltaisen joustavan ja kärsivällisen ja vielä perhettä taloudellisestikin tukevan puolison. Teinitytön yksinhuoltajaisä ei ole mikään unelmasaalis lapsettomalle, omillaan toimeen tulevalle naiselle.
velanainen -75 kirjoitti:
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valitsee AINA tytön ennen sua. Muista se.
Kyllä, siksi ajattelinkin väistää. En halua nyt teinilomaa vaan ihan rennon aikuisloman, jossa murrosikäinen ei määräile. - Ap
Minkä ikäinen itse olet? Miksi olet miehen kanssa, jolla on lapsia?
Olemme 44 molemmat. Menimme tosiaan yhteen, kun lapsi oli vielä viikko-viikko -systeemillä. Oli omaa aikaa aina joka toinen viikko. Enää ei ole ja siksi toivon myös aikuislomaa. Itse olen lapseton, koska olen sairastanut pahaa endometrioosia.
Sulla kävi huono tuuri. Samoin kävi mullakin mutta lopputulos oli toinen: itse olen vela ja mulla oli mies jolla oli lapsi, ja tämä lapsi oli joka toinen vkl isällään eli meillä. Näin oli sovittu ja homma okei. No kun lapsi oli 15 niin mulle ilmoitettiin että teini muuttaa meille 24/7 ja käy äidillään joskus ja jouluna. Äiti oli tavannut uuden miehen joka ei oikein tullut juttuun tämän nuoren kanssa. Siinä kohtaa riitti. Multa kysymättä tehtiin tällainen sopimus, yhdessäoloa takana 5v. Kysyin vielä mieheltäni että onko tosiaan näin. Näin oli. No okei, yhteinen omakotitalo myyntiin ja avioero. Mies osti pienen kaksion missä asuu nyt sitten sen lapsensa kanssa.
Tästä opin sen etten ikinä enää koske mieheen jolla on lapsia.
Mietin vain että näissä tapauksissahan tuo on todella hirveätä sille lapselle, joka on täysin syytön isän ja äidin sekoiluihin. Ei voi mihinkään sovittuun luottaa eikä uskoa.
Ainahan on tuo riski olemassa. Toinen vanhempi voi vaikka kuolla. Itse mietin todella paljon tätä, kun naimisiin menin lapsellisen miehen kanssa. Eromme sinuun oli se, että myös minulla on lapsia, jotka olivat alkuun viikko-viikko. Kun lapseni halusivat muuttaa kokonaan meille, niin se sopi miehelle. Eli paha minun on enää valittaa, jos miehen lapset haluaisivat meille...
Asiaan: tämän vuoksi uusperheessä on tosi, tosi tärkeää, että asunto on iso. Jokaiselle on oltava oma rauha ja oma soppi. Ja siitä pitää maksaa.
Toinen tärkeä juttu on se, että mies hoitaa omat lapsensa. Jos hän kaataa hoito- ja viihdytysvastuun, ja kasvattamisvastuunkin, äitipuolen harteille, niin sitten uusperhe natisee liitoksissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
velanainen -75 kirjoitti:
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valitsee AINA tytön ennen sua. Muista se.
Kyllä, siksi ajattelinkin väistää. En halua nyt teinilomaa vaan ihan rennon aikuisloman, jossa murrosikäinen ei määräile. - Ap
Minkä ikäinen itse olet? Miksi olet miehen kanssa, jolla on lapsia?
Olemme 44 molemmat. Menimme tosiaan yhteen, kun lapsi oli vielä viikko-viikko -systeemillä. Oli omaa aikaa aina joka toinen viikko. Enää ei ole ja siksi toivon myös aikuislomaa. Itse olen lapseton, koska olen sairastanut pahaa endometrioosia.
Sulla kävi huono tuuri. Samoin kävi mullakin mutta lopputulos oli toinen: itse olen vela ja mulla oli mies jolla oli lapsi, ja tämä lapsi oli joka toinen vkl isällään eli meillä. Näin oli sovittu ja homma okei. No kun lapsi oli 15 niin mulle ilmoitettiin että teini muuttaa meille 24/7 ja käy äidillään joskus ja jouluna. Äiti oli tavannut uuden miehen joka ei oikein tullut juttuun tämän nuoren kanssa. Siinä kohtaa riitti. Multa kysymättä tehtiin tällainen sopimus, yhdessäoloa takana 5v. Kysyin vielä mieheltäni että onko tosiaan näin. Näin oli. No okei, yhteinen omakotitalo myyntiin ja avioero. Mies osti pienen kaksion missä asuu nyt sitten sen lapsensa kanssa.
Tästä opin sen etten ikinä enää koske mieheen jolla on lapsia.
Mietin vain että näissä tapauksissahan tuo on todella hirveätä sille lapselle, joka on täysin syytön isän ja äidin sekoiluihin. Ei voi mihinkään sovittuun luottaa eikä uskoa.
Ainahan on tuo riski olemassa. Toinen vanhempi voi vaikka kuolla. Itse mietin todella paljon tätä, kun naimisiin menin lapsellisen miehen kanssa. Eromme sinuun oli se, että myös minulla on lapsia, jotka olivat alkuun viikko-viikko. Kun lapseni halusivat muuttaa kokonaan meille, niin se sopi miehelle. Eli paha minun on enää valittaa, jos miehen lapset haluaisivat meille...
Asiaan: tämän vuoksi uusperheessä on tosi, tosi tärkeää, että asunto on iso. Jokaiselle on oltava oma rauha ja oma soppi. Ja siitä pitää maksaa.
Toinen tärkeä juttu on se, että mies hoitaa omat lapsensa. Jos hän kaataa hoito- ja viihdytysvastuun, ja kasvattamisvastuunkin, äitipuolen harteille, niin sitten uusperhe natisee liitoksissaan.
Todellakin, on olemassa esim. tuo kuolemanriski. Ja silloinhan tilanne onkin kokonaan eri. Mutta tapauksessani olikin kyse siitä että lapsen äidin uusi miehenkuvatus ei hyväksynyt oikein sitä että taloudessa on naisen lapsi. Niin tällaisella perusteella sitten lapsi multa mitään kysymättä heivattiin isälleen eli meidän silloiseen kotiimme. Multa mitään kysymättä. Eritoten painotan tätä asiaa.
En osaa sanoa mikä olisi suhtautuminen jos mulla olisi ollut omia lapsia kuviossa mutta velanaisena tämä oli sellainen paketti että seinä tuli vastaan yksiselitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Siihen on lupa tietenkin. Mutta et voi odottaa, että miehesi tulevaisuudessakaan valitsee sinua. Mitä useammin alat esittää ehtoja, sitä varmemmin hän valitsee lapsensa. Vaikka hän haluaisi matkustella vain sinun kanssasi, tuollaiset valintatilanteet koituvat aina sinun häviöksi. Siksi vanhemman ja lapsen väliin ei koskaan kannata lyödä kiilaa.
Sä et taida tajuta, että se on ap, joka on saamassa tarpeekseen, eikä kohta enää valitse miestä. Sitten se mies jää perään ruikuttamaan, kun tuli jo toinen ero.
Tajuan oikein hyvin. Mutta täällä moni ei tajua, ettei isällä oikein ole vaihtoehtoja. Lapsi ei halua olla äidillään äidin puolison takia. On aika mahdoton tilanne isälle laittaa omaa puolisoaan lapsen edelle tällaisessa tilanteessa. Siis vaikka kuinka haluaisi parisuhdeaikaa ja kahdestaan oloa, se lapsi on ihan pakko asettaa etusijalle. Se on jo yhdessä perheessä asetettu kakkoseksi. Tietysti Ap on vapaa lähtemään tästä tilanteesta, ja ihan varmasti miestä harmittaa. Mutta jos pitää valita, ymmärrän hyvin, että mies valitsee lapsensa, vaikka oikeasti haluaisikin molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. tässä vielä: Tosi monipuolista ja hyvää keskustelua aiheesta. Uskon, että tämä auttaa muitakin. Ainakin pistää miettimään. Kiitos kaikille. Ja saa tästä toki jatkaakin.
Päädyimme jättämään koko Claptonin keikan välistä. Eli kukaan ei lähde. Mies ilmoitti, ettei hän haluakaan sinne, kun tuli tämmöinen kärhämä. Mua ei oikeastaan edes harmittanut siinä mielessä, että en olisi enää halunnut teiniä sinne nyrpistelemään musiikille, josta hän ei takuulla olisi innostunut. Toisaalta harmittaa, että annoimme tavallaan periksi, ettemme mene myöskään kahden. Sitä ei mielestäni olisi pitänyt tehdä, mutta jos isä ei lähde, niin olkoon. Kesän lomasta ei ole vielä sovittu, ennen kuin kuulemme, olisiko äiti lähdössä uuden perheensä kanssa jonnekin, jolloin tyttö voisi mennä nyt heidän kanssaan ja miehen kanssa keskenämme. Mies tuntui tajuavan, että meidän reissun kaupittelu tytölle ei ollut fiksua - ainakaan kysymättä minulta ensin. Sanoin, että jos mies ottaa tytön meidän reissulle, niin sitten kehittelemme jonkun oman reissun. Ärsyttävää vaan, kun ei ole minusta fiksua siksi ottaa toista matkaa, että tyttö saa tahtonsa läpi.
Ei tuo tuosta muutu.
Minunkin exälläni oli tyttö joka oli koko ajan välissämme, pilasi aika monta yhteistä hetkeä järjettömällä huomion tarpeellaan. Kun yritti nukkua niin tyttö tuli viereen pelaamaan kännykällään ääni täysillä. Kun yritti jutella niin tyttö tuli väliin puhumaan jotain älyvapaita juttujaan. Kun olisi voinut olla kahdenkeskistä aikaa niin tyttö käytti aikamme kiukutteluun nukkumaan menosta. Kun aamulla piti päästä töihin niin myöhästyin koska tuo toisen miehen tyttö ei suostunut heräämään, syömään aamupalaa eikä pukemaan. Äiti aina vaan myötäili ja passasi ja joka kerta tyttö voitti väännöt. Mihinkään ei voinut lähteä eikä mitään muuta voinut tehdä kuin olla sohvalla kännykällä. Isänsä oli jonkinlainen kotihiiri nössö insinööri ja sitä myötä tytöltäkin oli kaikki kosketus ulkoharrastuksiin poissa. Sitä ei kukaan muuttaa ja se oli kaikki pois meiltä. Ja äiti halusi vielä minusta sen bad guyn joka saisi tytön kuriin.. Lisäksi tyttö vielä kiusasi minun lapsiani !
Pikkuprinsessa on tuleva masennuspotilas kun maailma iskeekin luun kurkkuun.
Tajusin, että koko juttu pitääkin kääntää aivan toisin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valitsee AINA tytön ennen sua. Muista se.
Kyllä, siksi ajattelinkin väistää. En halua nyt teinilomaa vaan ihan rennon aikuisloman, jossa murrosikäinen ei määräile. - Ap
Minkä ikäinen itse olet? Miksi olet miehen kanssa, jolla on lapsia?
Olemme 44 molemmat. Menimme tosiaan yhteen, kun lapsi oli vielä viikko-viikko -systeemillä. Oli omaa aikaa aina joka toinen viikko. Enää ei ole ja siksi toivon myös aikuislomaa. Itse olen lapseton, koska olen sairastanut pahaa endometrioosia.
Te olette perhe ja tyttö kuuluu perheeseen, ei perheellisillä ole aikuislomaa.
Miksi perheellisyys sulkee pois aikuislomat?
Meillä on just tämä asia tapetilla kun syysloma lähestyy. Mies haluaisi lähteä "perheenä" lomareissulle, mutta haluan jäädä kotiin koska tiedän että siinä menee vaan lomafiilis pilalle kun kuuntelee sitä jatkuvaa kitinää ja valitusta. Lisäksi olet aina se joukon ulkopuolinen ja ylimääräinen jonka pitäisi vain sopeutua, oi kun kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä valitsee AINA tytön ennen sua. Muista se.
Kyllä, siksi ajattelinkin väistää. En halua nyt teinilomaa vaan ihan rennon aikuisloman, jossa murrosikäinen ei määräile. - Ap
Minkä ikäinen itse olet? Miksi olet miehen kanssa, jolla on lapsia?
Olemme 44 molemmat. Menimme tosiaan yhteen, kun lapsi oli vielä viikko-viikko -systeemillä. Oli omaa aikaa aina joka toinen viikko. Enää ei ole ja siksi toivon myös aikuislomaa. Itse olen lapseton, koska olen sairastanut pahaa endometrioosia.
Te olette perhe ja tyttö kuuluu perheeseen, ei perheellisillä ole aikuislomaa.
Miksi perheellisyys sulkee pois aikuislomat?
No kyllähän se usein sulkee, jos niitä turvaverkkoja ei ole. Tai vaikka olisikin, ei kaikilla suinkaan ole mahdollisuutta saada lapsia kellekään loman ajaksi hoitoon. Ehkä paradoksaalista, mutta aika monelle järjestyy parisuhdeloma vasta kun se eka parisuhde on jo rikki. Sillä kuitenkin mahdollistuu se lastenhoito ilman kenenkään ulkopuolisen kuormittamista.
Vuoden äiti -palkintoa odotellessa. Kommentin kirjoittajan kaltaiset jeesustelijat ovat omalla kohdallani suurin syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteeni. Minä myönnän kaipaavani joskus omaa aikaa ja myös parisuhdeaikaa, olen siis ilmeisen sopimaton äidiksi. Onneksi olen sentään kommentin kirjoittajan mukaan fiksu, kun tajuan oman vajavaisuuteni enkä pilaa syntymättömien lasteni elämää itsekkäillä tarpeillani.