En halua miehen lasta lomalle mukaan
Meidän piti miehen kanssa mennä kesällä kahdestaan lomalle. Teimme viime kesänä lomareissun niin, että hänen lapsensa 13 v. tyttö oli mukana. Tyttö asuu kanssamme, koska ei halua asua äidillään vaan isällään. Ajatus oli, että tytön äiti ottaa tänä kesänä kontolleen lomailua tytön kanssa ja me miehen kanssa menemme kaksin. Nyt mies oli mennyt lupailemaan tytölle, että hän pääsisi mukaan. Tyttö oli alkanut kärttää mukaan pääsyä kuultuaan lomasuunnitelmastamme. Samaan syssyyn mies oli lupaillut, että tyttö pääsisi mukaan myös kaksin suunnittelemallemme Eric Claptonin keikalle. Kysyin mieheltä, tietääkö tyttö yhtään Claptonin kappaletta tai mistä hän tietää, että teini on oikeasti sen musiikin ystävä. Että aika kova hinta on lipulla, jos istuu naama mutrulla, kuten kerran yhdessä konsertissa teki, kun ei musiikki miellyttänytkään, vaikka oli haluamalla halunnut mukaan. Sanoin miehelle, että minä jään konsertista pois, jos tyttö lähtee ja saavat mennä keskenään. Samoin sanoin, että oletin tämän kesän reissun olevan meille kahdenkeskistä aikaa, jota on muutenkin olemattomasti, kun tyttö ei tapaa äitiään. Ja että kyllä äitikin voi järjestää matkoja, emmekä vain me. Mies sanoi, että saan mennä omia menojani, jos tyttö ei kelpaa mukaan. Itse olen lapseton. Olen maksanut tytön reissuja ja lippuja puoleksi miehen kanssa, mutta nyt hirtti kiinni. Mies mököttää ja syyttää minua itsekkääksi.
Kommentit (133)
Tuossa ei ole kyse siitä että AP ei välittäisi tytöstä, vaan siitä ettei mies halua panostaa parisuhteeseen.
Miksi niin jokotai? Jotkut lomat teette kolmistaan, jotkut isä+ tytär, jotkut mies+vaimo. Tietysti jos tytöllä ei ole paikkaa mihin mennä, niin sitten hankalampi juttu. Tyttö kyllä kasvaa koko ajan. Ensi kesänä 14. Ehkä rippileiri tai protu tulossa. Sit pääset Ap miehes kans kaksistaan.
Mutta ymmärrän kyllä alkuperäisen ongelman, oli sovittu jotain ja sit sopimus ei pitänytkään.
Vierailija kirjoitti:
Olet itse valinnut eronneen miehen, jolla on lapsi. Tyttö on kärsinyt vanhempiensa erosta ja saa itse onneksi päättää, kumman luona haluaa asua. Isä on todella kiva, kun huomioi tytärtään ja on valmis ottamaan tämän mukaan lomalle ja konserttiin. Sinä aiheutat itsekkyydelläsi syyllisyyttä ja pahaa mieltä miehessäsi ja tämän tyttäressä. Kasva aikuiseksi ja asetu lapsen asemaan. Miehesi jättää sinut ennen pitkää, jos et pysty hyväksymään hänen lapsensa mukanaoloa menoissanne. Omat vanhempani erosivat, kun itse olin 13-vuotias. Isäni matkusteli etelänlomilla uuden naisensa kanssa, mutta minä ja pikkuveljeni emme viettäneet yhtään ainutta lomaa heidän kanssaan. Meillä ei ollut edes huonetta entisessä kotitalossamme, jonne isäni sussunsa kanssa muutti. Me muutimme äidin kanssa pieneen kerrostaloasuntoon. En koe vieläkään, että minulla on olemassa oikea isä; hän on minulle pelkkä tuttava. Näinkö sinäkin haluat miehesi tyttären tuntevan?
Mielestäni tässä ei ole noin dramaattisesta asiasta kyse alkuunkaan kuin sinulle on käynyt. Olen panostanut lapseen ja olemme reissanneet ja hän harrastaa paljon ja saa asioita ja tavaraa ym. On oma huone ja lemmikit ja kaikki systeemit. Nyt oli kyse siitä, onko hänen päästävä sellaisellekin reissulle ja konserttiin, jotka oli tarkoitettu kahdelle aikuiselle. Mielestäni ei, mutta jos isänsä niin valitsee, niin minulla on oikeus olla pettynyt.
Isä tekee yhden reissun tytön kanssa ja toisen sinun kanssa. Tai sitten lähdette joulun jälkeen kahdestaan ja isä menköön tytön kanssa hiihtolomalla.
Vierailija kirjoitti:
Isä tekee yhden reissun tytön kanssa ja toisen sinun kanssa. Tai sitten lähdette joulun jälkeen kahdestaan ja isä menköön tytön kanssa hiihtolomalla.
Juuri jotenkin näin tämä kannattaa tehdä. - Ap
Elän ydinperheessä ja meillä on teini-ikäisiä lapsia. Teemme välillä reissuja aikuisten kesken. Se on tosi tärkeää parisuhteen kannalta. Mun mielestä ap:n mies ei osaa laittaa rajoja tyttärelleen. Hänellä on varmaan huono omatunto jostain ja siksi ei osaa vetää rajoja. Kyllä meidänkin lapset yrittävät välillä kaikin keinoin syyllistää tai manipuloida meitä vanhempia, jos pidämme kiinni jostakin säännöstä / rajasta, mikä ei miellytä murkkua. Vanhemmuuteen kuuluu lapsen pettymysten / harmin / kapinan sietäminen. Teinihän kokeilee missä rajat menee. Jos vanhempi aina myöntyy, raja häilyy ja kaikilla on ikävää.
Mun mielestä ap:n miehen olisi pitänyt jämäkästi sanoa, että olemme menossa konserttiin / matkalle nyt aikuisten kesken ja sinä menet nyt äitisi kanssa matkalle. Isä ja tytär voivat mennä kahdestaan johonkin toiseen kobserttiin.
Et maksa enää likan matkoja tai muitakaan menoja.
Jos mies toistamiseen ottaa nirppanokan _kahden keskiselle_ lomalle, ala vittumaiseksi. Esim. Kun tulee aika heiluttaa peittoa, kysy juuri kuumimmalla hetkellä että "eikö meidän pitäisi ensin kysyä sun lapselta tälle hyväksyntä?" jne.
Kyllä mä oon sillä kannalla, että suhteessa tarvitaan myös kahdenkeskistä lomaa silloin tällöin.
Jännä, että ydinperheessä on ihan ok, että molemmat aikuiset haluavat kahdenkeskistä aikaa, mutta jos uusperheen äitipuoli sitä haluaa, niin se onkin sitten väärin.
Terveisin ydinperheen äiti, jonka mies onneksi tajuaa arvostaa kahdenkeskistä aikaa
Vierailija kirjoitti:
Olet itse valinnut eronneen miehen, jolla on lapsi. Tyttö on kärsinyt vanhempiensa erosta ja saa itse onneksi päättää, kumman luona haluaa asua. Isä on todella kiva, kun huomioi tytärtään ja on valmis ottamaan tämän mukaan lomalle ja konserttiin. Sinä aiheutat itsekkyydelläsi syyllisyyttä ja pahaa mieltä miehessäsi ja tämän tyttäressä. Kasva aikuiseksi ja asetu lapsen asemaan. Miehesi jättää sinut ennen pitkää, jos et pysty hyväksymään hänen lapsensa mukanaoloa menoissanne. Omat vanhempani erosivat, kun itse olin 13-vuotias. Isäni matkusteli etelänlomilla uuden naisensa kanssa, mutta minä ja pikkuveljeni emme viettäneet yhtään ainutta lomaa heidän kanssaan. Meillä ei ollut edes huonetta entisessä kotitalossamme, jonne isäni sussunsa kanssa muutti. Me muutimme äidin kanssa pieneen kerrostaloasuntoon. En koe vieläkään, että minulla on olemassa oikea isä; hän on minulle pelkkä tuttava. Näinkö sinäkin haluat miehesi tyttären tuntevan?
Miten te näitä ketjuja luette? Oman trauman kautta, suodattaen pois kaiken faktan?
Ap ja miehensä on ilmeisesti olleet aika kauan yhdessä? ja tyttö asuu heidän luonaan.
Tyttö on muuttanut ap:n ja isänsä luo asumaan eli aina ei tilanne ole ollut tuollainen, siis silloin kun ap mieheen tutustui. Ap hyväksyi muuton ja tilanteen ilmeisesti kun jäi.
Apon myös maksanut tytön reissuja. Ap mainitsee että tyttö on rakas.
Nyt vaan halusi lähteä aikuisten reissulle kuten oli jo sovittu ja konserttiin.
Ihan aiheesta on ap närkästynyt kun mies meni perumaan sovitun kahdenkeskisen loman. Ap ei ole mitenkään lyömässä kiilaa mihinkään ja sanelemassa ehtoja vaan hän jäi altavastaajaksi kun tytär ja isänsä sanelee ehdot.
Veikkaan että mies ei ole tässä se joka jättää vaan ap. Harvoin löytyy noin suvaitsevaista äitipuolta.
Itsekin asun uusioperheessä. Tosin miehelläni ei ole lapsia ja meillä on myös 2 yhteistä lasta. 4 lasta yhteensä. Minun lasten isä on kuollut eikä toinen ole nähnyt isäänsä ikinä ja toisella hatarat muistot. Käytännössä ollaan ydinperhe. Minä itse haaveilen kahdenkeskisestä lomasta mieheni kanssa ilman lapsia joten ymmärrän ap:ta täysin.
Tällä hetkellä olen reissussa kahden lapseni kanssa ja kaksi jäi kotiin mieheni kanssa. Toinen joka jäi on biologisesti miehen lapsi ja toinen lapsipuoli. Mieheni on lomaillut myös minun lapsen kanssa kahdestaan ja nytkin on suunnitteilla että vie oman biolapsensa hoitoon ja menee lapsipuolensa kanssa elokuviin.
Onneksi on muitakin ap:n kaltaisia äiti-/isäpuolia siis jotka hyväksyy lapsipuolet. Pointti ei selvästikään ollut tuo vaan yhteisen, kahdenkeskisen loman peruuntuminen.
Muuta pois omaan asuntoon ja mieti haluatko jatkaa. Tyttö asuu ehkä vielä ainakin 5 vuotta kotona.
Itse en jaksaisi perheellistä elämää jos olisin itse lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei ole kyse siitä että AP ei välittäisi tytöstä, vaan siitä ettei mies halua panostaa parisuhteeseen.
Jaa miten niin. Sehän ei halua lasta mukaan mihinkään. Lyö kiilaa miehen ja lapsen väliin. Lapsi on selvästi riippuvainen isästään ja haluaa olla isänsä kanssa. Pitää olla aikamoinen idiootti että laittaa siihen kiilaa väliin.
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse valinnut eronneen miehen, jolla on lapsi. Tyttö on kärsinyt vanhempiensa erosta ja saa itse onneksi päättää, kumman luona haluaa asua. Isä on todella kiva, kun huomioi tytärtään ja on valmis ottamaan tämän mukaan lomalle ja konserttiin. Sinä aiheutat itsekkyydelläsi syyllisyyttä ja pahaa mieltä miehessäsi ja tämän tyttäressä. Kasva aikuiseksi ja asetu lapsen asemaan. Miehesi jättää sinut ennen pitkää, jos et pysty hyväksymään hänen lapsensa mukanaoloa menoissanne. Omat vanhempani erosivat, kun itse olin 13-vuotias. Isäni matkusteli etelänlomilla uuden naisensa kanssa, mutta minä ja pikkuveljeni emme viettäneet yhtään ainutta lomaa heidän kanssaan. Meillä ei ollut edes huonetta entisessä kotitalossamme, jonne isäni sussunsa kanssa muutti. Me muutimme äidin kanssa pieneen kerrostaloasuntoon. En koe vieläkään, että minulla on olemassa oikea isä; hän on minulle pelkkä tuttava. Näinkö sinäkin haluat miehesi tyttären tuntevan?
Mielestäni tässä ei ole noin dramaattisesta asiasta kyse alkuunkaan kuin sinulle on käynyt. Olen panostanut lapseen ja olemme reissanneet ja hän harrastaa paljon ja saa asioita ja tavaraa ym. On oma huone ja lemmikit ja kaikki systeemit. Nyt oli kyse siitä, onko hänen päästävä sellaisellekin reissulle ja konserttiin, jotka oli tarkoitettu kahdelle aikuiselle. Mielestäni ei, mutta jos isänsä niin valitsee, niin minulla on oikeus olla pettynyt.
Sä oot vaan pahaäitipuoli
Vierailija kirjoitti:
Et maksa enää likan matkoja tai muitakaan menoja.
Jos mies toistamiseen ottaa nirppanokan _kahden keskiselle_ lomalle, ala vittumaiseksi. Esim. Kun tulee aika heiluttaa peittoa, kysy juuri kuumimmalla hetkellä että "eikö meidän pitäisi ensin kysyä sun lapselta tälle hyväksyntä?" jne.
Kai sä tajuat että tollanen keski-ikäinen akka saa silloin lähteä. Ei kai kukaan ala sotkemaan elämäänsä tollaselle akalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei ydinperheessäkään yhteisesti sovitulle kahdenkeskiselle lomalle toinen voi kysymättä ottaa lapsia mukaan. Miksi ihmeessä se olisi hyväksyttävää uusperheessäjään?
Tämä. Ihmettelen todella ap:n miehen osuutta: miksi hän luo tilanteita, joissa asettaa ap:n sellaiseen asemaa, että lapsikin näkee ettei ap:lle annetuilla lupauksilla ole mitään väliä? Minulle tulee kuva, ettei ap:n mies oikein arvosta elämänkumppaniaan. Lopeta nyt ap ainakin se lapsen kustannusten maksaminen, niin näet miten mies siihen suhtautuu.
Vierailija kirjoitti:
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä ei IKINÄ isimiehiä. Ei koskaan, millään poikkeuksella. Ne haluaa vain maksajan ja kodinhoitajan.
(disclaimer: sama saattaa toki koskea mammanaisiakin, mutta heterona ei ole niistä käsitystä)
Tässä on mun raja. Olen ottanut huomioon ja joustanut ym. Voivat nyt tehdä omat reissunsa. - Ap
Sä oot ihan normaali riidanhaluinen keski-ikäinen nainen. Ton takia miehet katselee nuorempia kun ne ei ole noin hankalia.
Tässä ketjussa on selvästi myös jotain varhaisteinejä keskustelemassa.
Toivottavasti mies lähtee yksin lapsensa kanssa ja jättää tämän muijan rannalle ruikuttamaan.
Onko sillä lapsella jotain ongelmia, jos on noin liimaantunut isäänsä? Eihän se ole normaalia, että tuon ikäinen lapsi on kiinni isässään...
Ovatko läheisiä? Halailevat ja hellivät toisiaan paljon joka päivä? Pussailevatko suulle tavatessaan, hyvästellessään, joka aamu, hyvät yöt, jne?
Onko Eric Clapton vielä elossa?
Jos vain toisella on lapsia, kysymys kuuluukin, miksi sillä jonka lapsi/lapset on, on kuitenkin hinku saada siihen joku, vaikka tietää ettei se toinen voi koskaan olla etusijalla?
Lapset tietysti ensin. Uskokaa yh:t, että on parempi keskittyä lapseen kuin niihin vaihtuviin kumppaneihin.
Vaikea uskoa että miehet pystyisi hoitamaan lapsia yksin. Niin kovasti siihen ilmaista apuria kaivataan.