En halua miehen lasta lomalle mukaan
Meidän piti miehen kanssa mennä kesällä kahdestaan lomalle. Teimme viime kesänä lomareissun niin, että hänen lapsensa 13 v. tyttö oli mukana. Tyttö asuu kanssamme, koska ei halua asua äidillään vaan isällään. Ajatus oli, että tytön äiti ottaa tänä kesänä kontolleen lomailua tytön kanssa ja me miehen kanssa menemme kaksin. Nyt mies oli mennyt lupailemaan tytölle, että hän pääsisi mukaan. Tyttö oli alkanut kärttää mukaan pääsyä kuultuaan lomasuunnitelmastamme. Samaan syssyyn mies oli lupaillut, että tyttö pääsisi mukaan myös kaksin suunnittelemallemme Eric Claptonin keikalle. Kysyin mieheltä, tietääkö tyttö yhtään Claptonin kappaletta tai mistä hän tietää, että teini on oikeasti sen musiikin ystävä. Että aika kova hinta on lipulla, jos istuu naama mutrulla, kuten kerran yhdessä konsertissa teki, kun ei musiikki miellyttänytkään, vaikka oli haluamalla halunnut mukaan. Sanoin miehelle, että minä jään konsertista pois, jos tyttö lähtee ja saavat mennä keskenään. Samoin sanoin, että oletin tämän kesän reissun olevan meille kahdenkeskistä aikaa, jota on muutenkin olemattomasti, kun tyttö ei tapaa äitiään. Ja että kyllä äitikin voi järjestää matkoja, emmekä vain me. Mies sanoi, että saan mennä omia menojani, jos tyttö ei kelpaa mukaan. Itse olen lapseton. Olen maksanut tytön reissuja ja lippuja puoleksi miehen kanssa, mutta nyt hirtti kiinni. Mies mököttää ja syyttää minua itsekkääksi.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Todella törkeää jos olette sopineet menevänne kahdestaan! Siis aivan törkeää. Minä elän uusperheessä enkä ikinä tekisi miehelleni tuollaista että sovitaan jotain ja vedän maton alta. Ei myöskään ole ok että makselet tytön matkoja. Siis se on jo todella iso ele, nyt puhut vakavasti miehellesi että lupaukset täytyy pitää tästedes ja sovitte huolella tämän jälkeen kaikki vastaavat asiat ja vaadit ehdottomasti että niistä pidetään kiinni.
En olisi edes ydinperheen aikoina hyväksynyt että sovitaan miehen kans että otetaan kahdenkeskistä aikaa ja hän peruisi.
Kahdestaan on aina tärkeää viettää aikaa tai lomailla kun on parisuhde, sitä ei perhemuoto sanele.
Mä en lähde enää mieheni lasten kanssa reissuun. Paristi kokeiltu ja en halua enää. Ei siitä tarvitse mitään ongelmaa tehdä. Menee itse jos on mennäkseen. Minun hermoja sen sakin kanssa tuo repii liikaa.
Miehesi on ihme nahjus muutenkin. Ei minusta ole teinin päätös ettei ole äitinsä luona vaikka äiti niin haluaa. Miehesi kuuluisi tukea äitisuhdetta. Itse en lähtisi mihinkään peliin, eksä on lasteni isä ja tuen heidän suhdettaan 100%. Puolustelen isää ja tämän uutta puolisoa jos lapset valittavat jotain heistä.
Ei se ole nahjus vaan oikea mies. Se sanoo että muija saa lähteä jos tulee sen ja lapsen väliin.
NytRiitti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä syystä ei IKINÄ isimiehiä. Ei koskaan, millään poikkeuksella. Ne haluaa vain maksajan ja kodinhoitajan.
(disclaimer: sama saattaa toki koskea mammanaisiakin, mutta heterona ei ole niistä käsitystä)
Tässä on mun raja. Olen ottanut huomioon ja joustanut ym. Voivat nyt tehdä omat reissunsa. - Ap
Sä oot ihan normaali riidanhaluinen keski-ikäinen nainen. Ton takia miehet katselee nuorempia kun ne ei ole noin hankalia.
Kun menee yhteen isän tai äidin kanssa on odotettavissa juuri tällaista. Isä ei sano lapselleen ei, mieluummin hän sanoo sen puolisolleen. Niin se vain on. Sinun pitää odottaa muutama vuosi, sitten lapsi ei enää lähde kanssanne minnekään vaikka pyytäisitte.
Minä olen uusperheellinen ja yritimme ensin matkustaa koko joukolla. Ei vaan onnistunut. Lopulta aloin matkustaa kaksistaan lapseni kanssa ja mies oman lapsensa kanssa. Paljon parempi! En enää edes kysy miehen aikatauluista vaan kerron jälkeenpäin, että olen lähdössä etelään x päivä. Nyt olen vähän suunnitellut yhteislomaa ystävättäreni ja hänen lapsensa kanssa ensi kesälle.
Toinen asia on, että olisi hyvä olla aikuista parisuhdeaikaa miehen kanssa. Meillä ei enää ole ja suhde on alkanut mennä huonommaksi. Olen myös alkanut ihastua muihin miehiin, kun oma ei tunnu olevan kiinnostumut.
Ap:n mies ei taida hänkäön ymmärtää, miksi miehen ja naisen parisuhde tarvitsee kahdenkeskistä aikaa. Uusperhe enemmän kuin ydinperhe, sillä uusperhe pysyy kasassa vain, jos aikuisten suhde on tiivis ja hyvä. Se säilyy siis lapsista Huolimatta. Lapset erottsvat siinä. Ydinperhe voi pysyä yhdessä lasten Takia eli sitä lapset yhdistävät, vaikka aikuisten suhde olisikin huono.
[/quote]
Siihen on lupa tietenkin. Mutta et voi odottaa, että miehesi tulevaisuudessakaan valitsee sinua. Mitä useammin alat esittää ehtoja, sitä varmemmin hän valitsee lapsensa. Vaikka hän haluaisi matkustella vain sinun kanssasi, tuollaiset valintatilanteet koituvat aina sinun häviöksi. Siksi vanhemman ja lapsen väliin ei koskaan kannata lyödä kiilaa.[/quote]
Sä et taida tajuta, että se on ap, joka on saamassa tarpeekseen, eikä kohta enää valitse miestä. Sitten se mies jää perään ruikuttamaan, kun tuli jo toinen ero.
65 totta puhut. Ap: n mies taitaa pitää ap:ta itsestäänselvyytenä. Vaikka oletettaisiin että tytär olisi hänelle tärkeämpi kuin uusi vaimo, niin eiköhän siitä poru tulisi jos ero tulisi. Eihän puoliso ja lapsi ole koskaan sama juttu, vaan molemmat eri lailla tärkeitä.
Ne jotka viisastelee, että siitäs sait kun otit "lapsellisen". Kyllä monissa uusioperheissä menee ihan hyvin. Eikä kukaan löydä täydellistä puolisoa, jokaisessa meissä on joku vika. Jos ei sitten muuta niin lapsia ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen uusperheellinen ja yritimme ensin matkustaa koko joukolla. Ei vaan onnistunut. Lopulta aloin matkustaa kaksistaan lapseni kanssa ja mies oman lapsensa kanssa. Paljon parempi! En enää edes kysy miehen aikatauluista vaan kerron jälkeenpäin, että olen lähdössä etelään x päivä. Nyt olen vähän suunnitellut yhteislomaa ystävättäreni ja hänen lapsensa kanssa ensi kesälle.
Toinen asia on, että olisi hyvä olla aikuista parisuhdeaikaa miehen kanssa. Meillä ei enää ole ja suhde on alkanut mennä huonommaksi. Olen myös alkanut ihastua muihin miehiin, kun oma ei tunnu olevan kiinnostumut.
Ap:n mies ei taida hänkäön ymmärtää, miksi miehen ja naisen parisuhde tarvitsee kahdenkeskistä aikaa. Uusperhe enemmän kuin ydinperhe, sillä uusperhe pysyy kasassa vain, jos aikuisten suhde on tiivis ja hyvä. Se säilyy siis lapsista Huolimatta. Lapset erottsvat siinä. Ydinperhe voi pysyä yhdessä lasten Takia eli sitä lapset yhdistävät, vaikka aikuisten suhde olisikin huono.
Voe voe, Sinä päätit olla matkustamatta yhdessä perheenä, Sinä päätit olla kertomatta koska reissaat, Sinä päätit ettet enää halua olla miehen kanssa. Näin se meni. Miten voisit edes odottaa mitään yhteistä, jos et halua yhteistä. Sinä et kyllä ymmärrä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka viisastelee, että siitäs sait kun otit "lapsellisen". Kyllä monissa uusioperheissä menee ihan hyvin. Eikä kukaan löydä täydellistä puolisoa, jokaisessa meissä on joku vika. Jos ei sitten muuta niin lapsia ennestään.
Jos näkee toisen lapset "vikana", niin ei ole järkeä edes pyrkiä suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Siihen on lupa tietenkin. Mutta et voi odottaa, että miehesi tulevaisuudessakaan valitsee sinua. Mitä useammin alat esittää ehtoja, sitä varmemmin hän valitsee lapsensa. Vaikka hän haluaisi matkustella vain sinun kanssasi, tuollaiset valintatilanteet koituvat aina sinun häviöksi. Siksi vanhemman ja lapsen väliin ei koskaan kannata lyödä kiilaa.
Sä et taida tajuta, että se on ap, joka on saamassa tarpeekseen, eikä kohta enää valitse miestä. Sitten se mies jää perään ruikuttamaan, kun tuli jo toinen ero.
Mieshän sanoi että muija saa lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ydinperheessäkään yhteisesti sovitulle kahdenkeskiselle lomalle toinen voi kysymättä ottaa lapsia mukaan. Miksi ihmeessä se olisi hyväksyttävää uusperheessäjään?
Mihin ne ydinperheen lapset dumpataan parisuhdeloman ajaksi, jos ei ole isovanhempia hoitamassa?
No silloin sitä lomaa ei varmasti olekaan sovittu kahdenkeskiseksi parisuhdelomaksi alunperinkään...
253
Vierailija kirjoitti:
Minä olen uusperheellinen ja yritimme ensin matkustaa koko joukolla. Ei vaan onnistunut. Lopulta aloin matkustaa kaksistaan lapseni kanssa ja mies oman lapsensa kanssa. Paljon parempi! En enää edes kysy miehen aikatauluista vaan kerron jälkeenpäin, että olen lähdössä etelään x päivä. Nyt olen vähän suunnitellut yhteislomaa ystävättäreni ja hänen lapsensa kanssa ensi kesälle.
Toinen asia on, että olisi hyvä olla aikuista parisuhdeaikaa miehen kanssa. Meillä ei enää ole ja suhde on alkanut mennä huonommaksi. Olen myös alkanut ihastua muihin miehiin, kun oma ei tunnu olevan kiinnostumut.
Ap:n mies ei taida hänkäön ymmärtää, miksi miehen ja naisen parisuhde tarvitsee kahdenkeskistä aikaa. Uusperhe enemmän kuin ydinperhe, sillä uusperhe pysyy kasassa vain, jos aikuisten suhde on tiivis ja hyvä. Se säilyy siis lapsista Huolimatta. Lapset erottsvat siinä. Ydinperhe voi pysyä yhdessä lasten Takia eli sitä lapset yhdistävät, vaikka aikuisten suhde olisikin huono.
Ota nyt pääsi hanurista. Olet itse aiheuttanut kaiken. Huvittaa miten nää lompakkoloiset luulee olevansa korvaamattomia.
Voihan se mennä tytön kanssa kaksin. Sillaikaa sinä muutat muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te sovitte että menette kahdestaan, ja mies rikkoi lupauksen. Itse eroaisin. Vaikka lapsi kuinka olisi isälle rakas, täytyy kahdenkeskistäkin aikaa olla valmis järjestämään.
Mä laittaisin tollasen akan ulos jos tulee mun ja lasten väliin.
Ja maksaisit varmaan tyttöön tuhlaamansa rahat naiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te sovitte että menette kahdestaan, ja mies rikkoi lupauksen. Itse eroaisin. Vaikka lapsi kuinka olisi isälle rakas, täytyy kahdenkeskistäkin aikaa olla valmis järjestämään.
Mä laittaisin tollasen akan ulos jos tulee mun ja lasten väliin.
Ja maksaisit varmaan tyttöön tuhlaamansa rahat naiselle?
Jos on itse rahansa laittanut niin kokekoon tappionsa. En todellakaan maksaisi.
Olet itse valinnut eronneen miehen, jolla on lapsi. Tyttö on kärsinyt vanhempiensa erosta ja saa itse onneksi päättää, kumman luona haluaa asua. Isä on todella kiva, kun huomioi tytärtään ja on valmis ottamaan tämän mukaan lomalle ja konserttiin. Sinä aiheutat itsekkyydelläsi syyllisyyttä ja pahaa mieltä miehessäsi ja tämän tyttäressä. Kasva aikuiseksi ja asetu lapsen asemaan. Miehesi jättää sinut ennen pitkää, jos et pysty hyväksymään hänen lapsensa mukanaoloa menoissanne. Omat vanhempani erosivat, kun itse olin 13-vuotias. Isäni matkusteli etelänlomilla uuden naisensa kanssa, mutta minä ja pikkuveljeni emme viettäneet yhtään ainutta lomaa heidän kanssaan. Meillä ei ollut edes huonetta entisessä kotitalossamme, jonne isäni sussunsa kanssa muutti. Me muutimme äidin kanssa pieneen kerrostaloasuntoon. En koe vieläkään, että minulla on olemassa oikea isä; hän on minulle pelkkä tuttava. Näinkö sinäkin haluat miehesi tyttären tuntevan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te sovitte että menette kahdestaan, ja mies rikkoi lupauksen. Itse eroaisin. Vaikka lapsi kuinka olisi isälle rakas, täytyy kahdenkeskistäkin aikaa olla valmis järjestämään.
Mä laittaisin tollasen akan ulos jos tulee mun ja lasten väliin.
Ja maksaisit varmaan tyttöön tuhlaamansa rahat naiselle?
Jos on itse rahansa laittanut niin kokekoon tappionsa. En todellakaan maksaisi.
Sun ei pitäisi olla kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te sovitte että menette kahdestaan, ja mies rikkoi lupauksen. Itse eroaisin. Vaikka lapsi kuinka olisi isälle rakas, täytyy kahdenkeskistäkin aikaa olla valmis järjestämään.
Mä laittaisin tollasen akan ulos jos tulee mun ja lasten väliin.
Ja maksaisit varmaan tyttöön tuhlaamansa rahat naiselle?
Jos on itse rahansa laittanut niin kokekoon tappionsa. En todellakaan maksaisi.
Sun ei pitäisi olla kenenkään kanssa.
Jaa miksei
Olen lapseton, mutta jotenkin olisin hyvilläni miehen hyvästä suhteesta teinityttöönsä. Itse en tuon ikäisenä halunnut viettää yhtään aikaa isäni kanssa vapaa-ajallani.
Mä laittaisin tollasen akan ulos jos tulee mun ja lasten väliin.