Lue keskustelun säännöt.
Perinteinen nainen ei käy töissä - mutta löytyykö perinteisiä miehiä heitä elättämään?
18.09.2019 |
Jos nuori nainen ei halua käydä töissä, löytyykö Suomesta vielä perinteisiä miehiä heitä elättämään? Jotenkin tuntuu, että kaikki miehet, myös ne konservatiiviset, haluavat kuitenkin vaimon, joka tuo yhtä lailla rahaa kotitalouteen. Täytyisi olla tutkintoa, ehkä jo työpaikkakin.
Missä ovat kaikki Suomen perinteikkäät miehet?
Kommentit (191)
Nro 65 lisää vielä, että vaikeaa tästä tekee erityisesti itselleni myös se, että en ole varsinaisesti mikään kodin hengetär, eli en jaksa joka päivä kokkailla, leipoa tai siivota kotona. Koen siitä huonoa omaatuntoa.
Mutta kun olen melkoisen teoreettinen persoona, ihan kuten miehenikin. Sellaisia ovat kummankin akateemiset ammatit. Ja siis kyllä minä häntä paremmin tätä huushollia hoidan! Mutta meillä käy siivooja kerran kuussa kuuraamassa pahimmat pois.
Pesen kyllä pyykit, mutta kokkaus & leivonta luonnistuu vain, kun joskus niistä innostun. Mies on myös niin pulska, etten haluaisi lihottaa leipomuksillani häntä sen enempää...
Huoh. Huono omatunto tästä kaikesta kuitenkin istuu sisimmässä.
Lähdenpä tästä vaikka lenkille, ja ostamaan samalla ruokaa (miehen rahoilla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei suomalainen nainen mitenkään perinteisesti ole ollut mikään kotirouva, kuten edellä on jo todettu.
Olen tuntenut/tunnen tasan kolme kotirouvaa, joista yksi oli edesmennyt isoäitini ja kaksi muuta ovat saksalainen ja kanadalainen ystävättäreni.
Jopa kaikki mus-l-i-minaiset, jotka ovat ystäviäni, käyvät töissä, niin Suomessa kuin ulkomaillakin asuvat.
Olen ollut ½-kotirouva parikymmentä vuotta sitten, kun tein freelancerin töitä ja ensimmäinen aviomieheni oli erittäin hyväpalkkainen.
Meillä ei ollut lapsia.
Se oli ihan ok elämää aikansa, koska sain ikään kuin "harrastella" työntekoa ja häärätä kotona, shoppailla ja olla ns. huoleton huomisesta.
Matkustelua, shampanjaa, väkisin ostettuja merkkivaatteita ja koruja...
... koska olen aina ollut kirppari-ihminen enkä ole yhtään kotirouvatyyppiä.
Missään nimessä en kuitenkaan vaihtaisi tuota arkea nykyiseen työssä käyvän yh-äidin arkeen!
Minulle on kunnia-asia, että elätän yksin perheeni, voin ostaa shampanjaa ja matkustella ihan itse hyvässä työssä tienaamillani rahoilla.
Ei ketjussa puhutakaan Suomesta, vaan yleismaailmallisesta vanhanaikaisesta mallista eli kotirouva/-äiti + työssäkäyvä mies.
Miksi? Kun aloituksessa kysytään Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä joku mies ottaisi vaimon joka on pelkkä kuluerä?
Jotkut tekevät kuitenkin niin. Esimerkiksi tuo Mailis Penttilän mies. Elää täysin miehen rahoilla, ei tee mitään, ei ole lapsia.
Miksi kukaan haluaisi tuollaista, siis se maksava osapuoli?
Se poistaa elämästä kiireen tuntua. Kotona on joku odottamassa lihapatojen kanssa, eikä niin että kumpikin juoksee kieli vyön alla hoitamassa töitä ja juoksevia asioita. Onhan se nyt aika luxusta. Monet äveriäät elää noin.
On, mutta se tekee kysymyksen sitäkin mielenkiintoisemmaksi. Eli miksi Suomessa niin harvat miehet siltikään haluavat tuollaista, vaikka varaa siihen olisikin? Siis että vaimo ei tee mitään. Voin tosiaan hyvin kuvitella, että se helpottaisi arkea.
Tunnen nimittäin paljonkin tällaisia miehiä työn kautta, joilla todella vaativa ura ja reippaasti rahaa, eli voisivat elättää vaimoa. Joillain vaimo tekee jotain kevyttä työtä, useilla hyvin kunnianhimoista uraa.
Silti melkein kaikilla vaimot tekevät edes jotain työelämässä. Ja yllättävän monella vaimo tekee hyvinkin haastavaa uraa, ja miehet ovat tästä todella ylpeitä. Se on mielenkiintoista, että tämä on niin erilaista monesta muusta kulttuurista.Varsinkin, kun vaikuttaa siltä, että naiset useammin olisivat mieluummin elätettävinä kuin miehet elättäjinä.
Perinteinen nainen myös tekee liki kaikki kotityöt, synnyttää liudan lapsia ja on taloudellinen.
Varmasti tuollaisille naisille mies löytyy, kun tuskin tuollaisia naisiakaan on ihan joukkioittain.
Erikseen ne naiset sitten, jotka ovat katsoneet jotain englantilaista herraselämästä kertovaa sarjaa ja mieltävät nätiltä salonki-ladyn (joka olikin paljolti korostamassa miehensä asemaa) siksi perinteiseksi naiseksi.
Meidän elämä näyttää päälle päin tuollaiselta. Todellisuudessa raha-asiamme on järjestetty vähän monimutkaisesti yrittäjyyden kautta, joka ei näy ulos päin. Ei ole mitään liiketiloja ym. Voin kuvitella miten takana päin puhutaan, kun kuittailua saa kuunnella melko paljon ihan päin naamaakin. En vaan jaksa tehdä tiliä meidän talousasioista kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monikohan oikeasti haluaisi elää noin, jos sosiaalinen paine naistenkin töissä käyntiin ei olisi niin kova?
Tämähän se keskeinen kysymys taitaa olla. Varmaan yllättävän moni. Helpottaisi myös varmaan arkea,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä joku mies ottaisi vaimon joka on pelkkä kuluerä?
Jotkut tekevät kuitenkin niin. Esimerkiksi tuo Mailis Penttilän mies. Elää täysin miehen rahoilla, ei tee mitään, ei ole lapsia.
Miksi kukaan haluaisi tuollaista, siis se maksava osapuoli?
Se poistaa elämästä kiireen tuntua. Kotona on joku odottamassa lihapatojen kanssa, eikä niin että kumpikin juoksee kieli vyön alla hoitamassa töitä ja juoksevia asioita. Onhan se nyt aika luxusta. Monet äveriäät elää noin.
On, mutta se tekee kysymyksen sitäkin mielenkiintoisemmaksi. Eli miksi Suomessa niin harvat miehet siltikään haluavat tuollaista, vaikka varaa siihen olisikin? Siis että vaimo ei tee mitään. Voin tosiaan hyvin kuvitella, että se helpottaisi arkea.
Tunnen nimittäin paljonkin tällaisia miehiä työn kautta, joilla todella vaativa ura ja reippaasti rahaa, eli voisivat elättää vaimoa. Joillain vaimo tekee jotain kevyttä työtä, useilla hyvin kunnianhimoista uraa.
Silti melkein kaikilla vaimot tekevät edes jotain työelämässä. Ja yllättävän monella vaimo tekee hyvinkin haastavaa uraa, ja miehet ovat tästä todella ylpeitä. Se on mielenkiintoista, että tämä on niin erilaista monesta muusta kulttuurista.Varsinkin, kun vaikuttaa siltä, että naiset useammin olisivat mieluummin elätettävinä kuin miehet elättäjinä.
Jos ne vaimot haluavat itse käydä töissä? Usko tai älä, kaikkien meidän miehet eivät määrää mitä me teemme elämällämme. Tuskin olet kuullut kun kaikki nämä miehet ovat puhuneet miten ovat patistaneet vaimonsa väkisin töihin vaikka rahaa olisi elättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä joku mies ottaisi vaimon joka on pelkkä kuluerä?
Jotkut tekevät kuitenkin niin. Esimerkiksi tuo Mailis Penttilän mies. Elää täysin miehen rahoilla, ei tee mitään, ei ole lapsia.
Miksi kukaan haluaisi tuollaista, siis se maksava osapuoli?
Se poistaa elämästä kiireen tuntua. Kotona on joku odottamassa lihapatojen kanssa, eikä niin että kumpikin juoksee kieli vyön alla hoitamassa töitä ja juoksevia asioita. Onhan se nyt aika luxusta. Monet äveriäät elää noin.
Olet muuten oikeassa, mutta hämmästyttävän harvat äveriäät Suomessa oikeasti elävät noin. Mikä on vähän outoa.
Nro 65 ja 71 vieläkin jatkaa, että mieheni jaksaa kertoa, kuinka pitää juuri älystäni, eikä kaipaa sitä että kodinkuuraajaksi tai kokkaajaksi muuttuisin.
Mies ei myöskään halua yleensä syödä minun nähteni mitään muuta, kuin salaattia, eikä siksi toivo minun tekevänkään mitään ruokaa. Popsii sitten minulta salaa sitäkin enemmän suklaata & karkkia. On sairaalloisen ylipainoinen. Mitähän tuollaisellekin voisi tehdä? Pahoittelen, että meni niin Off Topic.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5
Vaikka olisi provo, niin olisi kiinnostava keskustelu. Tiedän naisia, jotka toivoisivat täsmälleen tuota, eli että mies elättäisi. Mutta eivät löydä sellaista miestä, joka haluaisi ryhtyä elättämään tai jolla olisi varaa. Joten sitäkin mielenkiintoisempaa olisi tietää, miten tuollaiset harvinaisemmat suhteet muodostuvat, joissa mies elättää naista.
Miksi alapeukut? Ilmiö on todellinen. Monessa muussa maassa kun tuo on normaalia, niin ei se niin outoa ole, että osa naisista Suomessakin ajattelee, että olisi kiva kun joku elättäisi niin voisi itse tehdä mitä huvittaa, huolehtimatta elatuksestaan.
En sano, että tuo on hyvä tai huono, on vain asia jonka olen huomioinut parin tuntemani naisen kohdalla. Mutta yleensä eivät ole saaneet tuota toteutettua, kun tuollaiseen suostuvaa miestä ei ole löytynyt. Mikä sekin on mielenkiintoista.
Yhden ystäväni tosin tiedän, joka ryhtyi haaveilemaan tällaisesta jo hyvin nopeasti yliopisto-opintojen päätyttyä ja ollessaan ensimmäistä paria vuotta työelämässä. Oli ollut tosi kunnianhimoinen uran suhteen, mutta sitten tapasi miehen, ja ainoa intohimo elämässä päätyi olemaan se, että pääsisi nopeasti naimisiin, perustaisi ison perheen ja jäisi kotirouvaksi sisustamaan ja tukemaan miehen uraa.
Onnistui sitten tässä, ei ole ollut työelämässä tuon parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Muuttivat ulkomaille, mies on menestynyt hyvin urallaan ja ystäväni on viettänyt kaikki nämä vuodet varakkaan miehen edustusvaimona, mikä oli täsmälleen mitä halusi.
Olen ollut hämmästynyt ja vähän järkyttynytkin nuorempana tästä, koska olimme tosiaan hyviä ystäviä opiskeluaikana ja kummallakin suuret haaveet urasta. Ystäväni myös aloitti omansa hyvin, mutta sitten muuttui yhtäkkiä täysin eri ihmiseksi, jonka elämä oli vain ja ainoastaan se mies, joka hoiti kaiken, elätti, yms. Ja ystäväni on ollut tästä aina tosi ylpeä, että onnistui nappaamaan tuollaisen miehen, niin ettei hänen tarvitse tehdä töitä.
Kotirouvahan nimenomaan ei voi tehdä mitä huvittaa vaan vain mitä mies sallii. Kun on omat rahat niin voi tehdä mitä huvittaa.
Miksi kuvittelet että kaikissa suhteissa käytetään rahaa vallan välineenä? Kertoo sinusta paljon.
Meillä sitä nimenomaan ei käytetä vallan välineenä, kun molemmilla on omat rahat ja vapaus käyttää ne kuten haluaa. Ehkä kotirouvakin saisi matkustella omilla rahoillaan myös ilman puolisoaan, mutta ainakin siitä joutuisi neuvottelemaan puolison kanssa. Ei sillä, etteikö meilläkin neuvotella ja suurin osa matkoistakin tehdään yhdessä, mutta pohjalla on kuitenkin tieto siitä, ettei koskaan ole toisen suostumisen tai kieltämisen varassa.
Itse en voisi kuvitella eläväni toisen rahoilla. Töissä käymisestä voisin luopua, jos saisin niin ison lottovoiton, että minulla olisi varaa tehdä aivan mitä haluan eli hankkia kiinteistöjä Suomen lisäksi ainakin pariin eri maahan, pyörittää niissä B&B-majoitusta, tehdä muuta yritystoimintaa ilman riskiä jne. Ajatus siitä, että olisin kotona ja puolison rahoilla pystyttäisiin elämää suht sujuvaa arkea ei riittäisi, en kerta kaikkiaan saisi aikaani kulumaan.
Tunnen erään miljonäärin, jonka vaimo työskentelee tehtaassa liukuhihnatyössä. En oikein tuotakaan ymmärrä. Miksi tuhlata ainoa elmänsä tuollaiseen, jos ei ole mikään pakko? Ja sitäkin työtä joku ehkä ihan oikeasti tarvitsisi. Samoin en ymmärrä lottovoittajia, jotka jatkavat jossain tylsässä työssä. Mutta Suomessa tuollaista arvostetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mies on joskus ehdottanut tuollaista järjestelyä, välillä ehdotteleekin että pitäisikö minun lopettaa työt. Olen pienipalkkaisessa työssä ja mies jo valmiiksi tienaa ja maksaa paljon enemmän. Sinänsä minun palkkani menetys ei heilauttaisi talouttamme, mutta oman mielenterveyteni takia jatkan töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5
Vaikka olisi provo, niin olisi kiinnostava keskustelu. Tiedän naisia, jotka toivoisivat täsmälleen tuota, eli että mies elättäisi. Mutta eivät löydä sellaista miestä, joka haluaisi ryhtyä elättämään tai jolla olisi varaa. Joten sitäkin mielenkiintoisempaa olisi tietää, miten tuollaiset harvinaisemmat suhteet muodostuvat, joissa mies elättää naista.
Miksi alapeukut? Ilmiö on todellinen. Monessa muussa maassa kun tuo on normaalia, niin ei se niin outoa ole, että osa naisista Suomessakin ajattelee, että olisi kiva kun joku elättäisi niin voisi itse tehdä mitä huvittaa, huolehtimatta elatuksestaan.
En sano, että tuo on hyvä tai huono, on vain asia jonka olen huomioinut parin tuntemani naisen kohdalla. Mutta yleensä eivät ole saaneet tuota toteutettua, kun tuollaiseen suostuvaa miestä ei ole löytynyt. Mikä sekin on mielenkiintoista.
Yhden ystäväni tosin tiedän, joka ryhtyi haaveilemaan tällaisesta jo hyvin nopeasti yliopisto-opintojen päätyttyä ja ollessaan ensimmäistä paria vuotta työelämässä. Oli ollut tosi kunnianhimoinen uran suhteen, mutta sitten tapasi miehen, ja ainoa intohimo elämässä päätyi olemaan se, että pääsisi nopeasti naimisiin, perustaisi ison perheen ja jäisi kotirouvaksi sisustamaan ja tukemaan miehen uraa.
Onnistui sitten tässä, ei ole ollut työelämässä tuon parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Muuttivat ulkomaille, mies on menestynyt hyvin urallaan ja ystäväni on viettänyt kaikki nämä vuodet varakkaan miehen edustusvaimona, mikä oli täsmälleen mitä halusi.
Olen ollut hämmästynyt ja vähän järkyttynytkin nuorempana tästä, koska olimme tosiaan hyviä ystäviä opiskeluaikana ja kummallakin suuret haaveet urasta. Ystäväni myös aloitti omansa hyvin, mutta sitten muuttui yhtäkkiä täysin eri ihmiseksi, jonka elämä oli vain ja ainoastaan se mies, joka hoiti kaiken, elätti, yms. Ja ystäväni on ollut tästä aina tosi ylpeä, että onnistui nappaamaan tuollaisen miehen, niin ettei hänen tarvitse tehdä töitä.
Kotirouvahan nimenomaan ei voi tehdä mitä huvittaa vaan vain mitä mies sallii. Kun on omat rahat niin voi tehdä mitä huvittaa.
Miksi kuvittelet että kaikissa suhteissa käytetään rahaa vallan välineenä? Kertoo sinusta paljon.
Meillä sitä nimenomaan ei käytetä vallan välineenä, kun molemmilla on omat rahat ja vapaus käyttää ne kuten haluaa. Ehkä kotirouvakin saisi matkustella omilla rahoillaan myös ilman puolisoaan, mutta ainakin siitä joutuisi neuvottelemaan puolison kanssa. Ei sillä, etteikö meilläkin neuvotella ja suurin osa matkoistakin tehdään yhdessä, mutta pohjalla on kuitenkin tieto siitä, ettei koskaan ole toisen suostumisen tai kieltämisen varassa.
Itse en voisi kuvitella eläväni toisen rahoilla. Töissä käymisestä voisin luopua, jos saisin niin ison lottovoiton, että minulla olisi varaa tehdä aivan mitä haluan eli hankkia kiinteistöjä Suomen lisäksi ainakin pariin eri maahan, pyörittää niissä B&B-majoitusta, tehdä muuta yritystoimintaa ilman riskiä jne. Ajatus siitä, että olisin kotona ja puolison rahoilla pystyttäisiin elämää suht sujuvaa arkea ei riittäisi, en kerta kaikkiaan saisi aikaani kulumaan.
Edelleen sinä kuvittelet että se raha on vallan väline. Jos on sovittu että rahat ovat yhteisiä niin silloin ei kumpikaan ole toisen armoilla, ne rahat ovat YHTEISIÄ. Ymmärrätkö? Hän voi tehdä niillä omilla rahoillaan ihan mitä haluaa, toki yleensä suhteissa ei lähdetä reissuun yksin esim kertomatta toiselle, niinkuin itsekin sanoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monikohan oikeasti haluaisi elää noin, jos sosiaalinen paine naistenkin töissä käyntiin ei olisi niin kova?
Muistan kun opiskelijana ulkomailla kehuin ylpeänä, että Suomessa lähes kaikki naiset käyvät töissä, niin saksalainen proffani jonka kanssa keskustelin, kysyi että onko se kuten Neuvostoliitossa, missä kaikkien oli pakko käydä töissä.
Olen jäänyt miettimään tuota oikeastaan paljonkin. Että onko se hieno ylpeydenaihe, että kaikkien on pakko tehdä töitä koska perheessä tarvitaan kaksi palkansaajaa, vai onko se vähän ankeaa että pariskunnan toinen osapuoli ei voi jäädä kotiin hoitamaan perhettä vaikka niin haluttaisiin ja se helpottaisi arkea.
Miksi kävisin töissä, kun verottaja tuhkatkin pesästä ja työ on kuormittavaa. Rahaa on riitävästi javoidaan elää mukavasti. Enpähän vie työpaikkaa keneltäkäön, joka sitä tarvitsee.
Kukaan ei ole ainakaan päin naamaa paheksunut. Asiahan ei heille edes kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikohan oikeasti haluaisi elää noin, jos sosiaalinen paine naistenkin töissä käyntiin ei olisi niin kova?
Muistan kun opiskelijana ulkomailla kehuin ylpeänä, että Suomessa lähes kaikki naiset käyvät töissä, niin saksalainen proffani jonka kanssa keskustelin, kysyi että onko se kuten Neuvostoliitossa, missä kaikkien oli pakko käydä töissä.
Olen jäänyt miettimään tuota oikeastaan paljonkin. Että onko se hieno ylpeydenaihe, että kaikkien on pakko tehdä töitä koska perheessä tarvitaan kaksi palkansaajaa, vai onko se vähän ankeaa että pariskunnan toinen osapuoli ei voi jäädä kotiin hoitamaan perhettä vaikka niin haluttaisiin ja se helpottaisi arkea.
Tästä keskustelusta jo huomaa että niin ei ole soveliasta Suomessa tehdä. Aivan niin kuin joissakin maissa naisten ei ole soveliasta käydä töissä. Tämä on vain kolikon toinen puoli. Mitään vapaata päätöstä ei voi tehdä kummassakaan tilanteessa, kärsimättä siitä sosiaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään miljonäärin, jonka vaimo työskentelee tehtaassa liukuhihnatyössä. En oikein tuotakaan ymmärrä. Miksi tuhlata ainoa elmänsä tuollaiseen, jos ei ole mikään pakko? Ja sitäkin työtä joku ehkä ihan oikeasti tarvitsisi. Samoin en ymmärrä lottovoittajia, jotka jatkavat jossain tylsässä työssä. Mutta Suomessa tuollaista arvostetaan.
Työ pitää ihmisen virkeänä, antaa tarkoituksen, jos tykkää siitä työstään? Se tuo struktuuria päivään, antaa työyhteisön, omanarvontunnetta, omaa rahaa, kasvattaa eläkettä? Jotkut on myös niin tylsiä, etteivät keksi mitä ajallaan tekisivät, jos ei ois työtä.
Miten musta tuntuu et tää on naisen aloitus ja samoin lukuisat "hämmästelevät" kommentit.. jos joku oikein järkyttyy toisen ihmisen tekemistä valinnoista (kuten tuo ykskin kommentoija), ni aika suurella todennnäköisyydellä on nainen kyseessä. Miehet antaa paremmin toisten elää omaa elämäänsä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikohan oikeasti haluaisi elää noin, jos sosiaalinen paine naistenkin töissä käyntiin ei olisi niin kova?
Muistan kun opiskelijana ulkomailla kehuin ylpeänä, että Suomessa lähes kaikki naiset käyvät töissä, niin saksalainen proffani jonka kanssa keskustelin, kysyi että onko se kuten Neuvostoliitossa, missä kaikkien oli pakko käydä töissä.
Olen jäänyt miettimään tuota oikeastaan paljonkin. Että onko se hieno ylpeydenaihe, että kaikkien on pakko tehdä töitä koska perheessä tarvitaan kaksi palkansaajaa, vai onko se vähän ankeaa että pariskunnan toinen osapuoli ei voi jäädä kotiin hoitamaan perhettä vaikka niin haluttaisiin ja se helpottaisi arkea.
Jep, juttelin joskus asiasta turkkilaisen naisen kanssa joka oli ihan järkyttynyt miksi suomalaiset naiset suostuvat hoitamaan puolet ”miehen työstä” eli perheen elatuksesta ja tähän päälle kuitenkin yleensä suurimman osan kotitöistä ja lasten hoitamisesta. Että tätäkö me kutsumme tasa-arvoksi! Turkissa naimisissa oleva nainen joka käy töissä saa käyttää oman palkkansa ihan miten itse haluaa, miehen palkka on perheen yhteistä rahaa.
Ei ketjussa puhutakaan Suomesta, vaan yleismaailmallisesta vanhanaikaisesta mallista eli kotirouva/-äiti + työssäkäyvä mies.