Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Annoin lapsen kiireelliseen sijoitukseen ja nyt
21.08.2019 |
On tosi paha fiilis, saanko lasta enää takaisin. Tilanteeseen ei siis liittynyt päihteitä eikä väkivaltaa tai muuta vastaavaa. Kyse oli totaalisesta loppuunpalamisesta ja uupumisesta. Lapsi lopetti nukkumisen ja minun oli saatava levätä ja koota itseni. Kaikki turvaverkot pettivät. Olin pyytänyt vanhempiani ottamaan lapsen hoitoon pariksi päiväksi, että saisin levättyä, mutta eivät ottaneet, lapsen isä ei ole juuri ollut mukana elämässämme ja oli muutoinkin tuolloin ulkomailla reissussa eikä minulla ole yhtään ystävää/kaveria, kelle olisin voinut antaa lapsen hoitoon yöksi tai pariksi. Ainut jäljelle jäänyt ratkaisu oli, että soitin itse sosiaalipäivystykseen ja pyysin sijoitusta. Jokainen sos.työntekijä/virkailija, kenen kanssa olen ollut puheissa ovat kertoneet aivan eriä kuin edeltäjänsä. Sosiaalipäivystyksen työntekijät lupasivat, että lapsi saattaa palata hyvinkin nopeasti, alle 30. päivässä, kun olen saanut levättyä ja seuraavana päivänä soittanut virkailija taas puhui paljon pidemmästä ajasta kuin kuukaudesta. Tämä em. soittaja myös yritti estää minua pitämästä yhteyttä sijaisäitiin tai lapseen, jotta "tilanne saadaan rahoutoitettua", vaikka sijaisäidin kanssa olimme jo sopineet, että soittelemme päivittäin kuulumiset ja olen saanut myös lapsen kanssa puhua. Myös nämä virkailijat, jotka lapsen hakivat lupasivat, että saan tavata lasta jo samalla viikolla, mutta tämä viimeisin virkailija puhui siihen tyyliin, etten saisi nähdä lasta hyvään toviin. Huomenna tulossa joku palaveri tilanteeseen liittyen. Onko muilla kokemusta kiireellisestä sijotuksesta ja miten tilanne on lopulta ratkennut? Mitä minun tulisi ottaa huomioon ja miten käyttäytyä, jotta tilanne ratkeaisi vaikkapa niin, että kiireellinen sijoitus muuttuisi avohuollon sijoitukseksi? Tässä kohtaa minua johdettiin harhaan, sillä kun päivystysvirkailijat hakivat lapsen, he kysyivät minulta, että jos lapsi nyt lähtee niin muuttaisinko mieleni jo seraavana päivänä? Siinä mielentilassa en oikein ymmärtänyt kysymystä ja vastasin, että saattaisi muuttua. Tästä johtuen sijoitus tehtin kiireellisenä eikä avohuollon toimenpiteenä, jotten olisi yhden hyvin nukutun yön jälkeen jo hakemassa lasta takaisin ja tilanne toistuisi tulevaisuudessa. Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä ja kappalejaon puuttumista, mutta olen melkoisessa tunne myllerryksessä tällä hetkellä enkä jaksa miettiä oikeinkirjoittamista/asettelua. Toivottavasti joku ymmärtää.
Kommentit (328)
Tsemppiä ap! Olen myös totaaliyksinhuoltaja, lapsi 2,5v. Tukiverkkoa ei ole.
Pakko jaksaa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.. Masentaa ja ahdistaa mutta en uskalla puhua siitä missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, tapaat sosiaalityöntekijän huomenna ja sitten tiedät enemmän tilanteesta. Mielestäni ei ole tarvetta nyt asianajajille tms. Nyt tarvitset aikaa ja rutkasti kärsivällisyyttä, huomenna tuskin saat vastausta milloin lapsesi palaa kotiin.
Lastensuojelu tarvitsee näyttöä siitä, että hoidat itsesi kuntoon, käyt lääkärissä, psyk.hoitajan juttusilla, terapiassa ym. uupumuksesta harvoin paranee itsestään. Kun on päädytty kiireelliseen sijoitukseen, on se aina vakava paikka (siltikin vaikka olet itse apua hakenut). Mutta se ei tarkoita sitä että olet huono äiti tai ettet saisi lasta koskaan kotiin. Jos kaikki on kuin kerroit, niin uskon lapsen palaavan kotiin. Voimia huomiseen!
Mistä sitä terapiaa saa jos kela ei maksa? Kun ei ole mikään psykotapaus. Terv. täältä sivusta
Mihin sitä tarvii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voimia, olet tehnyt hankalan ratkaisun mielessäsi lapsen paras.
Muutama vinkki:
selvitä, kuka on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, hän on teidän työntekijänne ja hänen arvionsa tapaamisista, kotiutumisesta yms. painaa. Muiden mutuilut voi jättää omaan arvoonsa.
Lapsen kiireellisen sijoituksen päätös kestää 30 vrk ja mikäli tilanne sitä vaatii, sosiaalityöntekijä voi jatkaa sitä toiset 30 vrk. Toisaalta sijoitus voidaan päättää jo aiemmin ja muuttaa esim. avohuollon tukitoimeksi.
Neuvottelua varten kannattaa miettiä omat toiveet valmiiksi koskien yhteydenpitoa lapseen ja mahdolliseen kotiutumiseen. Perusteleminen ja myös muiden mielipiteiden kuuntelu on hyvästä. Mieti, millaista tukea kaipaisit arkeen, ettei vastaava enää toistuisi: tukea lapsen päivärytmiin, unikoulua, lisää päiväkotipäiviä, lapselle tukiperheviikonloppuja jne.Oma lapseni meni kiireelliseen sijoitukseen omasta pyynnöstäni (siis oma lasu) koska ei enää totellut kodin sääntöjä, käytti alkoa jne, toki puhutaan teinistä, mutta tässä erittäin hyviä neuvoja, aika lailla näin saatiin homma takaisin pakettiin ja lapsi kotiin takaisin, ja kaikki on nyt niin paljon paremmin. Paras keino on pysyä asiallisena, kuten ap varmasti osaat, kirjoittamasi perusteella. Paljon puhutaan sossusta pahaa, mutta paljon voit myös vaikuttaa itse. Olet avoin, rehellinen, luotettava.
Paljon voimaa, arvostan avunpyyntöäsi, nyt vaan kerätään viranomaisten kanssa narunperät ja sitten taas homma haltuun. ❤️
Ap: n lapsi on 3v.
Kummastelen nykyihmisiä. Itse auttaisin vaikka tuntematonta naapuria lasten hoidossa. Mä oon kasvattanu 4 lasta ja tiedän, että voi voimat loppua, jos ei osaa suhtautua.
Huostaanotto on lapselle rankka juttu. Eikö lapsella ole päivähoitopaikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan asiantuntija asialla, paikalla 24 h/vrk.
Eikö ole mitään paikkaa missä tutustua muihin lapsiin ja aikuisiin? Mä olen tosi introvertti ja sulkeutunut ja silti olen lapsen kanssa tutustunut muutamaan äitiin ja saman ikäiseen lapseen kuin omani. Molemmilta olen tiukan paikan tullen pyytänyt apua, olen myös yrittänyt auttaa heitä jos on ollut tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lasta, mutta en ikinä antaisi lapsiani pois. Vain kuolleen ruumiini yli. Voit kuvitella mitä tapahtuu jos satutat lastani tai kajoat häneen muulla tavalla.
M28
Mut sullahan ei ole lasta. Nyt vähän tarkkuutta näihin paskalausuntoihin.
Anteeksi, mutta itsekin 3 vuotiaan äitinä ihmettelen, että mitä se 3 vuotias tekee yöt jos ei nuku?
Kun vauvat huutavat heräilen nälkäänsä tms. ja muutenkin hakevat unirytmiään.
Mutta entä 3 vuotias?
Ja ihan vilpittömästi kysyn, kun en ole tullut ajatelleksikaan, että 3 vuotias voisi vielä valvottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta itsekin 3 vuotiaan äitinä ihmettelen, että mitä se 3 vuotias tekee yöt jos ei nuku?
Kun vauvat huutavat heräilen nälkäänsä tms. ja muutenkin hakevat unirytmiään.
Mutta entä 3 vuotias?Ja ihan vilpittömästi kysyn, kun en ole tullut ajatelleksikaan, että 3 vuotias voisi vielä valvottaa.
Niin. Meillä kuopus valvotti kuusi vuotta. Refluksi ja astma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta itsekin 3 vuotiaan äitinä ihmettelen, että mitä se 3 vuotias tekee yöt jos ei nuku?
Kun vauvat huutavat heräilen nälkäänsä tms. ja muutenkin hakevat unirytmiään.
Mutta entä 3 vuotias?Ja ihan vilpittömästi kysyn, kun en ole tullut ajatelleksikaan, että 3 vuotias voisi vielä valvottaa.
Niin. Meillä kuopus valvotti kuusi vuotta. Refluksi ja astma.
Tällaisiahan on vaikea tietää jos ei osu omalle kohdalle tai lähipiiriin.
Sen takia asioista saanee kysyä ja oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta itsekin 3 vuotiaan äitinä ihmettelen, että mitä se 3 vuotias tekee yöt jos ei nuku?
Kun vauvat huutavat heräilen nälkäänsä tms. ja muutenkin hakevat unirytmiään.
Mutta entä 3 vuotias?Ja ihan vilpittömästi kysyn, kun en ole tullut ajatelleksikaan, että 3 vuotias voisi vielä valvottaa.
Niin. Meillä kuopus valvotti kuusi vuotta. Refluksi ja astma.
Tällaisiahan on vaikea tietää jos ei osu omalle kohdalle tai lähipiiriin.
Sen takia asioista saanee kysyä ja oppia.
Sävysi oli vähän outo. Kuin vihjailisit että ap jotenkin toimillaan aiheuttaa sen valvomisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta itsekin 3 vuotiaan äitinä ihmettelen, että mitä se 3 vuotias tekee yöt jos ei nuku?
Kun vauvat huutavat heräilen nälkäänsä tms. ja muutenkin hakevat unirytmiään.
Mutta entä 3 vuotias?Ja ihan vilpittömästi kysyn, kun en ole tullut ajatelleksikaan, että 3 vuotias voisi vielä valvottaa.
Niin. Meillä kuopus valvotti kuusi vuotta. Refluksi ja astma.
Tällaisiahan on vaikea tietää jos ei osu omalle kohdalle tai lähipiiriin.
Sen takia asioista saanee kysyä ja oppia.
Sävysi oli vähän outo. Kuin vihjailisit että ap jotenkin toimillaan aiheuttaa sen valvomisen.
No sellainen sävy ei kyllä ollut tarkoituksena. Sen takia kirjoitinkin, että vilpittömästi kysyn.
Kaikkea ei tarvitse ottaa vittuiluna ja vihjailuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap et vastaa, kun kysytään onko lapsi päivähoidossa? Oletko töissä vai kotona lapsen kanssa 24/7? Mitä teette päivisin? Tapaatteko muita ihmisiä?
Vähän ihmetyttää tämä juttu..
Lapsi ei ole ikinä nukkunut öitä putkeen, jotain muutamaa harvaa poikkeustapausta lukuunottamatta. Hänellä on atooppinen iho, joka kutisee. Herää siihen, kiukkuisena, alkaa huutaa ja saattaa huutaa tunnin puolitoista putkeen ja sitten raivokohtauksen mennessä ohi, jää valvomaan. Eipä tuollaset pikkuheräilyt minua loppuunajaneet, vaan nuo raivokohtaukset keskellä yötä. Naapurit tehneet lasuja öisistä huudoista, en tiedä, mitä oikein kuvittelevat. Kyllä todella paljon mielummin nukkuisin yöni rauhassa kuin olisin sydän syrjällään keskellä yötä, kun lapsi raivoaa ja herättää koko naapuruston. Herää siltikin vaikka iho olisi kunnossa, rasvattu ja sileä kuin vauvan pylly. Useamman viikon valvottujen öiden jälkeen varasin lääkäriajan ja lääkäri kirjoitti lapselle Ataraxia! Olin täysin varma, että nyt meidän tilanne paranee, kun yöt saadaan nukuttua, mutta ei. Ei auttanut Atarax pitämään lasta unessa. Lapsi kyllä simahti lääkkeen annon jälkeen kuin saunalamppu, mutta heräsi taas pari tuntia nukahtamisen jälkeen ja aloitti raivoamisen. Joku unihäiriö hänellä on, jota sairaalaolosuhteissa tulisi tutkia. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta itsekin 3 vuotiaan äitinä ihmettelen, että mitä se 3 vuotias tekee yöt jos ei nuku?
Kun vauvat huutavat heräilen nälkäänsä tms. ja muutenkin hakevat unirytmiään.
Mutta entä 3 vuotias?Ja ihan vilpittömästi kysyn, kun en ole tullut ajatelleksikaan, että 3 vuotias voisi vielä valvottaa.
Niin. Meillä kuopus valvotti kuusi vuotta. Refluksi ja astma.
Tällaisiahan on vaikea tietää jos ei osu omalle kohdalle tai lähipiiriin.
Sen takia asioista saanee kysyä ja oppia.
Sävysi oli vähän outo. Kuin vihjailisit että ap jotenkin toimillaan aiheuttaa sen valvomisen.
No sellainen sävy ei kyllä ollut tarkoituksena. Sen takia kirjoitinkin, että vilpittömästi kysyn.
Kaikkea ei tarvitse ottaa vittuiluna ja vihjailuna.
No lastensuojelun kanssa asioidessa ap joutuu siihenkin nyt sitten tottumaan. Vihjailuihin ja vittuiluun. Viimeinen instanssi mistä itse hakisin apua.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei ole ikinä nukkunut öitä putkeen, jotain muutamaa harvaa poikkeustapausta lukuunottamatta. Hänellä on atooppinen iho, joka kutisee. Herää siihen, kiukkuisena, alkaa huutaa ja saattaa huutaa tunnin puolitoista putkeen ja sitten raivokohtauksen mennessä ohi, jää valvomaan. Eipä tuollaset pikkuheräilyt minua loppuunajaneet, vaan nuo raivokohtaukset keskellä yötä. Naapurit tehneet lasuja öisistä huudoista, en tiedä, mitä oikein kuvittelevat. Kyllä todella paljon mielummin nukkuisin yöni rauhassa kuin olisin sydän syrjällään keskellä yötä, kun lapsi raivoaa ja herättää koko naapuruston. Herää siltikin vaikka iho olisi kunnossa, rasvattu ja sileä kuin vauvan pylly. Useamman viikon valvottujen öiden jälkeen varasin lääkäriajan ja lääkäri kirjoitti lapselle Ataraxia! Olin täysin varma, että nyt meidän tilanne paranee, kun yöt saadaan nukuttua, mutta ei. Ei auttanut Atarax pitämään lasta unessa. Lapsi kyllä simahti lääkkeen annon jälkeen kuin saunalamppu, mutta heräsi taas pari tuntia nukahtamisen jälkeen ja aloitti raivoamisen. Joku unihäiriö hänellä on, jota sairaalaolosuhteissa tulisi tutkia. -ap
Minun atoopikollani on myös aistiyliherkkyys. Aistii kaikki aistiärsykkeet moninkertaisina. Siis se iho on kipeä, hipaisu sattuu, äänet sattuu korviin, makuaisti on ylivirittynyt jne.
Yhdessä vaiheessa käytti viisi numeroa liian isoja kenkiä ja saumattomia vaatteita.
Onko sinun lapseltasi tutkittu aistiyliherkkyyttä? Se nimittäin myös selitttäisi nuo raivokohtaukset.
T. Refluksilapsen ja atoopikon äiti
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi? Eikö ole ketään ystävää, lapsen isää, perheenjäsentä joka voi auttaa sinua?
Miten nää kyselijät ei lue aloitusviestiä ollenkaa😂.
Tsemppiä ap (:
Ja toisekseen, tuohon 3 vuotiaan valvomis-ihmettelyyni.
Jonkun vittuiluna ja vihjailun sijaan kylläkin enemmän mietin viestiä kirjoittaessa, että onko lasta käytetty tutkimuksissa? Jos itkee yöt, niin onko jotain kipuja tms.
Mutta syvät pahoittelut nyt sitten kysymyksestäni. Jatkakaa, poistun ennenkuin tästä lähtee kymmenen sivun jankkausepisodi.
Alue: Aihe vapaa
Hanki asianajaja. Heti