Missä niitä hajuvesiä voi enää käyttää? Kun kaikkialla huomautetaan pitämään kanssaihmiset mielessä eikä saa käyttää hajusteita. Tähän mennessä olen nähnyt kiellot näissä kaikissa paikoissa
Kylttejä asiasta nähnyt:
- Bussissa
- Kuntosalilla
- Elokuvateatterissa
- Yökerhossa
- Työpaikalla
- Kahvilassa
"Ajattele kanssaihmisiä ja älä käytä voimakkaita tuoksuja! Olemme saaneet paljon valituksia monelta hajusteyliherkältä ihmiseltä. Ajattele muita ihmisiä."
jne.
Mitä ihmettä, missä niitä hajusteita sitten voi enää käyttää? Kotona ainoastaan? Näinköhän hajuvesimarkkinat alkaa jo kärsimään tästä, kun Suomi on muuttunut tähän tilaan näiden kieltojen kanssa.
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka enää käyttää hajuvesiä?
Julkisessa tilassa havainnoitua: Ulkomaalaiset naiset, jotkut suomalaisetkin erityisesti vanhemmat naiset voivat käyttää hajusteita aivan järkyttäviä määriä.
Valitettavasti monet myös ilmiselvästi kuvittelevat, ettei peseytyminen ja vaatteiden vaihto ole niin tarpeellista joka päivä, kun on tämä ihana tuoksu joka peittää pienet yksityiset hajut.
Tuoksuissa on vielä se, että käyttäjä tottuu niihin, joten sitä tarvitaan aina enemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.
Lopulta tulos on se, että litkua hulvataan puoli pulloa sen yhden suihkauksen sijaan.
Keskustelussa on nyt ihan sekaisin allergiat, tuoksuyliherkkyydet ja astmat, mutta niin kai ne ovat käytännössäkin.
Harva saa oireita kaikista hajuista, ja on älytöntä verrata hien ja keinotekoisten tuoksujen aromeita. Jos joku haisee hielle, se on vähän epämiellyttävää, mutta joissain hajuvesissä ja varsinkin partavesissä on aineita, joista todella voi tulla fyysinen reaktio.
Itselläni se on kai jokin myski tai jasmiiniaromi, ja olen oppinut karttamaan erityisesti huolitellun oloisia ulkkareita.
Silmät alkavat vuotaa, nenä menee tukkoon, suuhun tulee saippuainen maku ja alkaa oksettaa jos vahvasti tuoksuva ihminen tulee samaan huoneeseen tai vaikka raitiovaunuun.
Eipä se tuoksuminen laitonta ole, joten poistun paikalta. Onneksi en ole vielä sattunut esim. lentokoneeseen haisulin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin käytän surutta julkisilla paikoilla, yleisissä tiloissa ja liikennevälineissä liikkuessani. Joku raja huomioonottamisellekin. En ole huolissani siitäkään, aiheuttavatko vaatteissani olevat kissa-allergeenit jollekulle kenties oireita. Jos tasan tarkkaan tiedän, että esim. työpaikalla tai kyläpaikassa on joku hajusteyliherkkä, niin tietenkään ei ole ongelma jättää suihkauttamatta sitä tuoksua. Mutta en ala huolehtimaan kaikista mahdollisesti kohtaamistani herkkiksistä.
Juuri näin itsekin toimin, tämä on mun mielestä järkevä asenne tähän hajusteyliherkkyysvouhotukseen mikä nyt pinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin käytän surutta julkisilla paikoilla, yleisissä tiloissa ja liikennevälineissä liikkuessani. Joku raja huomioonottamisellekin. En ole huolissani siitäkään, aiheuttavatko vaatteissani olevat kissa-allergeenit jollekulle kenties oireita. Jos tasan tarkkaan tiedän, että esim. työpaikalla tai kyläpaikassa on joku hajusteyliherkkä, niin tietenkään ei ole ongelma jättää suihkauttamatta sitä tuoksua. Mutta en ala huolehtimaan kaikista mahdollisesti kohtaamistani herkkiksistä.
Juuri näin itsekin toimin, tämä on mun mielestä järkevä asenne tähän hajusteyliherkkyysvouhotukseen mikä nyt pinnalla.
Mitenkähän järkeväksi kokisit sen itse vai alkaisitko vouhottaa, jos osuisi omalle kohdalle?
No tota.. oikeasti hyvä juttu.
Käytin ennen hajusteita paljon. Suihkuttelin hajuvesiä ilmaan kotona tunnelman luomiseksi ja rakastin hajuvesiä sekä hajustettuja suihkusaippuioita. Keräilin kauniita hajuvesipulloja.
Sitten tuli se päivä, kun piti luopua hajusteista. En pysty hengittämään kun joku on laittanut hajuvettä joko runsaasti tai sitten olen allerginen joillekin tietyille hajuvesille. Olen poistunut opetustiloista kesken pakollisen harjoitteen, kun kurkkuun on alkanut pistää ja limaa pukkaa, yskinyt ja yrittänyt haukkoa henkeä. Edes ulkona raittiissa ilmassa se tukehtumisentunne ei meinannut sitten millään hellittää. Suorastaan pelotti mennä takaisin.
Ikävöin hajusteita kovasti. Mut sitten muistan ne kortisonovoiteet ja ihottuman joka jatkuu ja jatkuu vaikka jonkin voiteen tai suihkusaippuan käyttö on loppunut.
Kyläillessä otan omat lakanat mukaan, jos isäntäväki käyttää muita kuin hajusteettomia pesu- ja huuhteluaineita.. koska en pysty kutinaltani nukkumaan jne.
Uskon että noita kielletään myös siksi, että hyvin moni suihkuttaa sitä hajuvettä liikaa. Siis ihan liikaa. Silläkin on paljon merkitystä, paljonko sitä hajustetta on laitettu. Oli nuori tai vanha, käyttäjä hajusteeseen tottuu suihkuttamisen jälkeen hyvin pian, joten moni lisää hajustetta turhaan, kun luulee ettei se tuoksu tarpeeksi. Noin tein itsekin.
Hajuaisti voi myös heikentyä iän myötä, jolloin vanhemmat ihmiset käyttävät hajustetta enemmän.
Eilen oli just kassajonossa joku mies joka oli laittanut kunnon hajustetta. Luulin että jokin kemikaalipullo oli vuotanut hihnalla meidän ostoksissa, kunnes tajusin että se oli takanani oleva keski-ikäinen mies.
Muistakaa, ettei esim deudoranteissa se voimakkaasti hajustettu ole paras. Se vain tarkoittaa sitä, että valmistaja peittää hienhajun lähinnä hajusteella. Ja kaikkihan me tiedetään millainen yhdistelmä hiki + voimakas tuoksu on. Ei se toivotuin lopputulos.
Käytän tällähetkellä alumiinitonta sooda-pohjaista voidedeodoranttia. Pitää hienhajua hyvin ja itse hikoilua myös. On vähän kalliimpaa, mut ei ole sitä myrkyllistä aluuminiakaan mukana (itse vältän tosin allergian vuoksi, kainalot kutisee todella paljon alumiinin vuoksi).
Vastaus kysymykseesi: esim. juhlissa (jos muita läheisiäsi ei häiritse), hiekkarannalla tai ulkoilmapaikoissa, kotona. Ei suljetuissa pienissä paikoissa (hississä ja bussissa on tosi vaikea olla hajusteallergisena/herkkänä, sairauskohtaus voi jatkua kun olet poistunut paikalta. Esim. Astmakohtaus tai migreeni). Mieti sellaisia paikkoja, joissa on hyvä tuuletus tai ihmisten ei ole pakko olla lähekkäin.
Täällä joku ihmetteli, että miten niitä hajusteyliherkkiä nyt mystisesti vain on eniten keski-ikäisissä, eikä sitä nuoremmissa. Kyllä minunkin ihoni ja vatsani ja vaikka jalkapohjani kestivät nuorempana mitä vain. Sitten, iän myötä, sitä on herkistynyt vaikka mille. Ikä tekee tehtävänsä.
Tulee kyllä toivoton olo, kun lukee tätä ketjua! Ainoastaan parissa kommentissa sivutaan lyhyesti ympäristöasioita, ja muissa tapellaan joutavuuksista.
Synteettisistä tuoksuista (INCI- listassa parfum, fragrance) monet ovat erittäin haitallisia ympäristölle, ja erityisesti vesieliöille. Ja täällä vaan väännetään, että "mä dunkkaan mun kalliille trendikusihajuvedelle just niin paljon ku haluun, ja just missä huvittaa, daah pellet!". Pää pois perseestä vaihteeksi?
Jos kokonaan ilman tuoksuja oleskelu tuntuu ylivoimaiselta, kehotan tutustumaan luonnonkosmetiikassa sallittuihin hajusteisiin. Kuormittavat ympäristöä selvästi vähemmän, ja kuulemani mukaan osa tuoksuallergisistakaan ei reagoi niihin yhtä voimakkaasti, kuin synteettisin haisuihin (joskaan se ei liene ratkaisu kaikille). Itse siirryin jo aikaa sitten käyttämään eteerisiä öljyjä, ja niitäkin vain pieninä määrinä. Käytettyäni niitä jonkin aikaa, alkoivat kaikki keinotekoiset tuoksut haista nenään aivan kauhealle.
Arjessa pärjää hyvin tuoksuttomilla tuotteilla (pesujauheet, dödöt, shampoot), ja jos niitä synteettisiä hajuja on pakko käyttää, niin jospa vaikka sitten juhlapäivinä.
Iän myötä voi tosiaan käydä niin, että hajuaisti heikkenee ja siksi tulee käyttäneeksi liikaa niitä hajuvesiä. Mutta epäilen, että se hajuaistin heikkeneminen liittyy johonkin sairauteen. Tutulla miehellä meni hajuaisti kokonaan aivokasvainleikkauksen takia. Onneksi ei siis ollut pahanlaatuinen juttu, mutta haju- ja makuaisti meni. Nyt on kuulemma makuaisti alkanut palautua.
Myös joku krooninen nuha voi viedä hajuaistin tai heikentää sitä.
Mutta se taas tuntuu olevan jopa yleisempää, että nämä tuoksuyliherkkyydet tulevat nimenomaan iän myötä. Niin minullekin ja muutamalle kaverilleni, äidille ja anopille tuli jo ajat sitten. Myös edesmennyt appiukko valitteli, ettei kestänyt voimakkaita kemikaalituoksuja vanhemmilla päivillään.
Kyllä minä itsekin tykkäsin kaikenlaisista voimakkaista tuoksuista ja varmasti lotrailin niillä liikaakin hamassa nuoruudessa. Nyt en enää kestä yhtään sellaisia vahvoja parfyymeita enkä ihovoiteita, joissa on voimakas tuoksu. Yksi työkaveri käytti vahvasti tuoksuvaa käsivoidetta, mutta onneksi lopetti sen käytön, kun siitä tuli puhetta.
Joten on aika todennäköistä, että nämä täälläkin uhoavat nuoret mimmit saavat vielä tuntea omissa nahoissaan tämänkin asian. Antaas ajan kulua, vuoden mennä, toisen tulla....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin henkilö sairastaa astmaa. Lentokoneessa toisella puolen istui voimakkaasti hajustettu henkilö, toisella puolella oli koira kassissa.Tilanne eskaloitui niin, että vaihtoehdot olivat pakkolasku tai uusi paikka. Onneksi bisnesluokassa oli tilaa.
Olen allerginen koirille enkä ikimaailmassa noin vain huolettomana saapastelisi lentokoneeseen. En ole paljoa matkustellut, mutta silti tiedän että koneessa voi olla hajusteita ja koiria eikä sieltä pääse noin vain ulos.
Ihmiset ovat tietenkin erilaisia, eikä tarkoitukseni ole sanoa että kaikkien allergisten ja yliherkkien olisi sulkeuduttava kotiinsa, mutta jos olen kovin yliherkkä jollekin, itse kyllä katson että on minun velvollisuuteni välttää altistavia tilanteita, ei muiden velvollisuus mukautua ja rajoittaa elämäänsä minun sairauksieni mukaan. Se nyt vaan on huimasti yksinkertaisempi vaihtoehto niin päin. Koira-allergian lisäksi olen yliherkkä äänille ja vaikka se rajoittaa elämistäni, elän sen mukaan mikä on minulle parasta. Sitä kutsutaan huolen pitämiseksi itsestä. Täällä joku käy vain ahkerasti töissä vaikka työpäivä voi johtaa viikon osastohoitoon. Eikö siinä elämän prioriteetit ole jo vähän pielessä?
No joo, voihan sen noinkin ajatella, mutta oikeasti: jos jollain työntekijällä on näin voimakas yliherkkyys, joka johtaa hänet tosiaan aivan sairauslomille, niin eikö silloin ole oikein ja kohtuullista, että pidetään työpaikkapalaveri, jossa tämä asia käsitellään ja todetaan lopuksi, että tämä henkilö ei voi mitään sille, että hän sairastuu näistä tuoksuista, mutta muut työntekijät taas voivat jotain sille, että eivät sairastuta tuoksuillaan tätä ihmistä. Eli yksinkertaisesti sovitaan pelisäännöksi, että kukaan ei käytä voimakkaita tuoksuja työaikana. Parfyymi ei ole pakollinen asuste kenelläkään. Tuoksuttomia hiustuotteita on myynnissä pilvin pimein. Eli minimivaatimukseksi edes nämä. Millä aineilla sitten vaatteet pestään, se voi olla jo toinen asia, mutta eikö reilu työkaveri pese työvaatteensa tuoksuttomilla aineilla?
Koirista ja kissoista ei tarvitse luopua. Jos joku on niin allerginen, että sairastuu jo sellaisen ihmisen läsnäolosta, jolla on kotona kissa tai koira, niin sitten on kyse jo vakavammasta asiasta. Tämän ihmisen voi olla vaikea jo liikkua yleensäkään yhtään missään.
Vierailija kirjoitti:
Tuoksuherkkyyttä (tuoksuyliherkkyys, englanniksi multiple chemical sensitivity) on eniten keski-ikäisillä ja ikääntyvillä naisilla, paljon harvemmin miehillä. Esiintymisluvut ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta 10 prosentista yli 40 prosenttiin.
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…Miten ei yllätä, että keski-ikäiset naiset ovat enemmistöstä?
Täällä yksi nelikymppinen mies, joka ei siedä hajusteita. Yritän jättää väliin tilaisuudet, joissa ihmiset yleensä käyttävät paljon tuoksuja. En kuitenkaan tuo tätä esille, koska en halua ilonpilaajan mainetta. Taipumus on luultavasti perinnöllinen, sillä isäni on samanlainen. Muistan lapsuudesta, kun hän joutui oksentamaan sen jälkeen kun olimme olleet ylettömän hajusteisten ihmisten kanssa samassa autokyydissä.
Keskustelussa on nyt ihan sekaisin allergiat, tuoksuyliherkkyydet ja astmat, mutta niin kai ne ovat käytännössäkin.
Harva saa oireita kaikista hajuista, ja on älytöntä verrata hien ja keinotekoisten tuoksujen aromeita. Jos joku haisee hielle, se on vähän epämiellyttävää, mutta joissain hajuvesissä ja varsinkin partavesissä on aineita, joista todella voi tulla fyysinen reaktio.
Tulee kyllä toivoton olo, kun lukee tätä ketjua! Ainoastaan parissa kommentissa sivutaan lyhyesti ympäristöasioita, ja muissa tapellaan joutavuuksista.
Synteettisistä tuoksuista (INCI- listassa parfum, fragrance) monet ovat erittäin haitallisia ympäristölle, ja erityisesti vesieliöille.
Lähinnä ihmisten monenkirjava oireilu on ainut asia, mistä toistaiseksi voidaan puhua, koska asiaa ei ole vaivauduttu tutkimaan, eikä tuotteiden sisältöjä tarvitse edes ilmoittaa. Oletettavasti moni jättäisi tuotteen hyllyyn, jos oikeasti saisi lukea pakkauksesta, mitä spesifiä myrkyllistä aineitta noihin on laitettu. Otaksun itsekin, että saan oireita vain joistain tietyistä aineista, mutta vaikeaa on kaupan kemikaalihyllyllä yrittää massiivisen löyhkän keskellä etsiä sellaista paikkausta aistinvaraisesti, jonka sisältö mahdollisesti ei aiheuttaisi kamalaa oloa. Toistaiseksi me hajustevammaiset olemme pilkattu vähemmistö, jolla ei ole mitään lobbya puolellaan. Yleinen reaktio tuntuu olevan, että meidän pitäisi hävitä pois, jotta muut saisivat suitsutella ilman tunnontuskia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihmettelen miten nämä ns tuoksuherkät voi matkustella, maailma on taynnä tuoksuja. Tuoksutonta maailmaa ei voi saada.
ihmettelen myös miksi suomi on maailman allergisin maa, onko kaikki "allergiat" oikeita allergioita vai luulotauti allergioita esim. vatsaa nipisteli kun söin kalaa, olen allerginen kalalle. Poskeen tuli näppy kun söin mansikkaa, olen allerginen mansikalle. Naapurin mies tuoksui mennenille, nenää kutitti, olen tuoksuyliherkkä.
Varesta lainaten: Mikä vi-ttu teitä suomalaisia oikein vaivaa?
Eläkää ja antakaa muidenkin elää. Oma tapa elää ei välttämättä ole toiselle se sopiva tapa elää. Eiköhän täällä riitä tilaa kaikille tuoksullisille kuin tuoksuttomillekin.
Olin lapsi 1970-luvulla ja silloisen naapuriperheen lapset olivat ilmeisesti allergisia. Kaikilla sisaruksilla oli kyynär- ja polvitaipeet ihottuman peitossa, niistä valui verta ja kudosnestettä. Äiti ei antanut heidän tulla meille kylään, kun eritettä valui niin paljon. Ihottumat kuitattiin sanomalla, että se on vaan maitorupea, eikä niille tehty mitään. Ennen ei vanhemmat välittäneet, jos lapsella valui jatkuvasti räkä tai tämä raapi itsensä verille. Minullekin huomautettiin jatkuvasti, että suu kiinni, mutta ketään ei kiinnostanut se, että olin suu auki, koska nenä oli tukossa enkä saanut muuten hengitettyä. Ei ihme, että allergioiden määrä on lisääntynyt, kun ennen niitä ei edes huomioitu.
Mieheni (synt.70) oli lapsena heinätöissä raapivana, rupisena ja vinkuvana, sai astma ja atopia-diagnoosit vasta parikymppisinä. Kehossa pysyvät arvet tulehtumispisteeseen raavituista ihottumista.
Miehen veli on syntynyt 50-luvun lopulla. Hänen ei tarvinnut mennä heinätöihin, koska hän oli tukehtua heinäpölyyn. Sekin astma ja allergia kuitattiin pitkään heinänuhana.
Astmakohtaukseen voi kuolla ja olisikin kiva tietää, miten paljon siihen lapsia kuoli menneinä vuosikymmeninä. Tämän ketjun perusteella osa tänne kirjoittaneista kuittaisi sen omankin lapsen kohdalla vaan ikävänä tapahtumana.
Astma ja tuoksuyliherkkyys on kaksi eri asiaa. Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus.
Tuoksuyliherkkyys on suurimalla osalla psomaattinen oire, tuoksuyliherkkyyttä ei voi testata testeillä, diaknoosi perustuu potilaan omaan oire kuvailuun.
Jos astmaatikko saa hajusteista astmakohtauksen, niin mikä se sitten on? Et kai väitä, että kyse on kuvittelusta?
Tuoksuyliherkkyys ja astma ovat eri asioita.
Tietysti ovat. Kuka muuta on väittänytkään? Paitsi sinä itse.
Tuoksuherkkyyteen ja muihin ympäristöherkkyyksiin ei muuten suositella sitä, ettei oireita aiheuttavalle asialle altistuttaisi - päinvastoin.
Tutkimuksissa on todettu, että ympäristöherkät (joita tuoksuherkätkin ovat) saavat oireita, jos he _tietävät_ altistuksesta, mutta oireita ei tule, jos he eivät tiedä.
Saat haista siellä missä minä saan tupakoida :)
Yksinkertaista.
Molemmat aiheuttaa ympärillä oleville mm. Päänsärkyä, hengenahdistusta, pahoinvointia...
Että muistakin olla valittamatta jos joku tupakoi vieressäsi jos itse lemuat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihmettelen miten nämä ns tuoksuherkät voi matkustella, maailma on taynnä tuoksuja. Tuoksutonta maailmaa ei voi saada.
ihmettelen myös miksi suomi on maailman allergisin maa, onko kaikki "allergiat" oikeita allergioita vai luulotauti allergioita esim. vatsaa nipisteli kun söin kalaa, olen allerginen kalalle. Poskeen tuli näppy kun söin mansikkaa, olen allerginen mansikalle. Naapurin mies tuoksui mennenille, nenää kutitti, olen tuoksuyliherkkä.
Varesta lainaten: Mikä vi-ttu teitä suomalaisia oikein vaivaa?
Eläkää ja antakaa muidenkin elää. Oma tapa elää ei välttämättä ole toiselle se sopiva tapa elää. Eiköhän täällä riitä tilaa kaikille tuoksullisille kuin tuoksuttomillekin.
Olin lapsi 1970-luvulla ja silloisen naapuriperheen lapset olivat ilmeisesti allergisia. Kaikilla sisaruksilla oli kyynär- ja polvitaipeet ihottuman peitossa, niistä valui verta ja kudosnestettä. Äiti ei antanut heidän tulla meille kylään, kun eritettä valui niin paljon. Ihottumat kuitattiin sanomalla, että se on vaan maitorupea, eikä niille tehty mitään. Ennen ei vanhemmat välittäneet, jos lapsella valui jatkuvasti räkä tai tämä raapi itsensä verille. Minullekin huomautettiin jatkuvasti, että suu kiinni, mutta ketään ei kiinnostanut se, että olin suu auki, koska nenä oli tukossa enkä saanut muuten hengitettyä. Ei ihme, että allergioiden määrä on lisääntynyt, kun ennen niitä ei edes huomioitu.
Mieheni (synt.70) oli lapsena heinätöissä raapivana, rupisena ja vinkuvana, sai astma ja atopia-diagnoosit vasta parikymppisinä. Kehossa pysyvät arvet tulehtumispisteeseen raavituista ihottumista.
Miehen veli on syntynyt 50-luvun lopulla. Hänen ei tarvinnut mennä heinätöihin, koska hän oli tukehtua heinäpölyyn. Sekin astma ja allergia kuitattiin pitkään heinänuhana.
Astmakohtaukseen voi kuolla ja olisikin kiva tietää, miten paljon siihen lapsia kuoli menneinä vuosikymmeninä. Tämän ketjun perusteella osa tänne kirjoittaneista kuittaisi sen omankin lapsen kohdalla vaan ikävänä tapahtumana.
Astma ja tuoksuyliherkkyys on kaksi eri asiaa. Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus.
Tuoksuyliherkkyys on suurimalla osalla psomaattinen oire, tuoksuyliherkkyyttä ei voi testata testeillä, diaknoosi perustuu potilaan omaan oire kuvailuun.
Jos astmaatikko saa hajusteista astmakohtauksen, niin mikä se sitten on? Et kai väitä, että kyse on kuvittelusta?
Tuoksuyliherkkyys ja astma ovat eri asioita.
Tietysti ovat. Kuka muuta on väittänytkään? Paitsi sinä itse.
Tuoksuherkkyyteen ja muihin ympäristöherkkyyksiin ei muuten suositella sitä, ettei oireita aiheuttavalle asialle altistuttaisi - päinvastoin.
Tutkimuksissa on todettu, että ympäristöherkät (joita tuoksuherkätkin ovat) saavat oireita, jos he _tietävät_ altistuksesta, mutta oireita ei tule, jos he eivät tiedä.
Koska tuoksuherkiksi lasketaan tällä hetkellä monella eri tavalla sairaita ihmisiä, niin on vaikea antaa suosituksia jotka sopivat kaikille. Aivan varmasti jotkut hyötyvätkin siedättämisestä. Toisille se voi taas olla haitallista.
Synteettisistä tuoksuista (INCI- listassa parfum, fragrance) monet ovat erittäin haitallisia ympäristölle, ja erityisesti vesieliöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuoksuherkkyyttä (tuoksuyliherkkyys, englanniksi multiple chemical sensitivity) on eniten keski-ikäisillä ja ikääntyvillä naisilla, paljon harvemmin miehillä. Esiintymisluvut ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta 10 prosentista yli 40 prosenttiin.
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…Miten ei yllätä, että keski-ikäiset naiset ovat enemmistöstä?
Täällä yksi nelikymppinen mies, joka ei siedä hajusteita. Yritän jättää väliin tilaisuudet, joissa ihmiset yleensä käyttävät paljon tuoksuja. En kuitenkaan tuo tätä esille, koska en halua ilonpilaajan mainetta. Taipumus on luultavasti perinnöllinen, sillä isäni on samanlainen. Muistan lapsuudesta, kun hän joutui oksentamaan sen jälkeen kun olimme olleet ylettömän hajusteisten ihmisten kanssa samassa autokyydissä.
En minäkään voimakkaista tuoksuista pidä. Etenkin kaikki synteettiset vaniljatuoksut ovat hirveitä, mutta en niistä silti sairastu ja mietoja tuoksuja voin käyttää itse päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun kosovossa, täällä tuoksuja on joka puolella niiltä et voi välttyä. Naiset tuoksuu, miehet tuoksuu, tupakka tuoksuu, allergioista ei tietoakaan. Ravintolat myy ihan normaalia ruokaa, kukaan ei kysy gluteiinitonta, laktoositonta jne ruokavaliota.
Miksi tosiaan suomalaiset on niin allergisia kaikelle?
Ja vähän hometta, niin suomalainen sairastuu apaut työkyvyttömäksi.
Jep ja kesäloma loppuu niin masennuksesta työkyvyttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin henkilö sairastaa astmaa. Lentokoneessa toisella puolen istui voimakkaasti hajustettu henkilö, toisella puolella oli koira kassissa.Tilanne eskaloitui niin, että vaihtoehdot olivat pakkolasku tai uusi paikka. Onneksi bisnesluokassa oli tilaa.
Siinähän kävi sitten hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun kosovossa, täällä tuoksuja on joka puolella niiltä et voi välttyä. Naiset tuoksuu, miehet tuoksuu, tupakka tuoksuu, allergioista ei tietoakaan. Ravintolat myy ihan normaalia ruokaa, kukaan ei kysy gluteiinitonta, laktoositonta jne ruokavaliota.
Miksi tosiaan suomalaiset on niin allergisia kaikelle?
Ja vähän hometta, niin suomalainen sairastuu apaut työkyvyttömäksi.
Jep ja kesäloma loppuu niin masennuksesta työkyvyttömäksi.
Tästä oli uutisissa, joten turha alapeukuttaa!
Tietysti ovat. Kuka muuta on väittänytkään? Paitsi sinä itse.