Voiko miestä pyytää syömään ilman, että ne tulkitaan treffeiksi?
Jos pyydän työkaveri miestä syömään vapaa-ajalla, onko ne heti treffit ja kauheet juorut alkaa liikkumaan työpaikalla? Vai voiko nainen ja mies käydä ulkona ihan vaan kaverina?
Kommentit (145)
Itse pyysin KERRAN ja kertaan se jäi. Lounaan lopuksi ehdotti treffejä. Selvästi sitten loukkaantui, kun sanoin ettei tässä tällaista ideaa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt hyvänen aika taas. Tietenkin voi. En tajua tätä av-mammojen ajatusta, että mies ja nainen eivät voisi olla kavereita keskenään.
Voiko teidän mielestänne kaksi samaa sukupuolta olevaa homoseksuaalia olla kavereita? Entä voiko biseksuaalilla olla kavereita ollenkaan?
No, voi hyvänen aika... En mä ainakaan tykkäisi, jos mieheni kävisi vapaa-ajallaan syömässä jonkun työkaverinaisensa kanssa kaksin :D samoin ei hänkään pitäisi siitä, jos minä kävisin jonkun miehen kanssa...
Oho, ettekö oikein luota toisiinne? Me luotetaan aviomieheni kanssa, ei haittaa minua pätkääkään jos lounastaa työvakerinsa kanssa, ja toisinpäin, hyvänen aika =)
No ei minuakaan mitkään lounaat haittaa, sehän on ymmärrettävää käydä työkaverin kanssa yhdessä syömässä. Mutta jos nyt illalla olisi lähdössä illalliselle nasipuolisen työkaverinsa kanssa, niin kyllä todellakin vetäisin herneet nenään.
Entä jos ei menisi illalliselle vaan syömään?
Ihmettelisin miksi mieluummin viettää aikaa työkaverinsa kanssa, jonka kanssa on ollut jo koko päivän kuin oman vaimonsa kanssa, josta on ollut erossa koko päivän. En todellakaan tykkäisi tästä kuviosta.
Entä jos haluaisi mennä syömään, matsiin tms miespuolisen työkaverinsa kanssa? Kyllä minä haluan joskus jäädä kollegojen kanssa ulos työpäivän jälkeen, vaikka olen viettänyt jo heidän kanssaan päivän.
No ei tuo haittaa, mutta kyllä haittaisi, jos haluaisi viettää kahdenkeskistä aikaa naispuolisen työkaverinsa kanssa myös töiden jälkeen. Siinä menee raja. En tietenkään kieltäisi, mutta kyllä pahoittaisin mieleni.
Tarjoa jotain baskaa ruokaa niin kemiat miehen puolelta loppuu siihen.
Voi mennä mutta kysymys täytyy laatia niin ettei jää mitään epäselvää aikeista. Eli että kyseessä on tosiaan vain ruokailu, ei treffit.
Ihminen ymmärrettävästi peilaa maailmaa itsensä kautta, joten ne omat ajatukset/taipumukset/menneet vaikuttavat varmaan tähänkin asiaan suhtautumiseen.
Itse olen hyvin epäseksuaalinen ihminen, lähestulkoon kokonaan aseksuaali, vaikkakin sataprosenttinen hetero. En osaa nähdä eri sukupuolta olevan (työ)kaverin kanssa syömään menemistä millään tavalla flirttailevaksi, seksuaalista jännitystä luovaksi tai muuten treffimäiseksi tapahtumaksi. Jos menen kaverin kanssa ulos, on täysin mahdotonta että tilanne menisi jotenkin epäsopivaksi, tai sellaiseksi että kaverin puoliso ei voisi olla paikalla. Kaveri on kaveri.
Ilmeisesti kuitenkaan suuri(n?) osa ihmisistä ei koe asiaa näin, vaan kahdenkeskisissä tilanteissa on jatkuva vaara että syttyykin kipinää tai lähennytään liikaa? Vai mikä muu selittää kaikki nämä kommentit, että "en päästäisi puolisoa syömään" tai "ei minunkaan puolisoni päästäisi minua"?
Minulla on kaksi miespuolista työkaveria, joista on vuosien varrella tullut myös ystäviä. Olemme menneet yhdessä syömään ja heidän puolisonsa myös tietävät tästä. Kumpikin on myös käynyt luonani kylässä niin että olemme olleet kahdestaan, juoneet kahvia, syöneet kakkua ja jutelleet elämästä tai katsoneet urheilua. Koskaan ei ole ollut mitään vaaraa lipsahtaa seksiin, mutta ilmeisesti seksuaalisilla ihmisillä näin on? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko täällä osa porukasta oikeasti sitä mieltä, että jos teitä naisena joku miespuolinen työkaveri pyytää illalliselle kahden kesken ilman mitään sen kummempaa syytä, niin ei tule edes mieleen miettiä, että kyseessä voisi olla romanttinen kiinnostus? Ette nyt taida olla ihan rehellisiä.
En osaa kuvitella, että työkaverini sanoisi "Lähtisitkö kanssani illalliselle?". Se kieltämättä hämmästyttäisi. Mutta hän voisi aivan hyvin sanoa, että "Mennäänkö illalla syömään (kun kerran olet kaupungissa)?" Enkä todellakaan kuvittelisi, että taustalla on yhtään mitään muuta kuin niissä syömiskutsuissa, joita saan naispuolisilta työkavereilta.
Kai se työkaveri on koko ajan siinä kaupungissa missä työpaikka sijaitsee. Ei ainakaan ollut mitään puhetta, ettei olisi. Kyllähän tuo työkaverin vieminen vapaa-ajalla illalla syömään kuulostaa tosi omituiselle. Miksi kukaan niin tekisi?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ymmärrettävästi peilaa maailmaa itsensä kautta, joten ne omat ajatukset/taipumukset/menneet vaikuttavat varmaan tähänkin asiaan suhtautumiseen.
Itse olen hyvin epäseksuaalinen ihminen, lähestulkoon kokonaan aseksuaali, vaikkakin sataprosenttinen hetero. En osaa nähdä eri sukupuolta olevan (työ)kaverin kanssa syömään menemistä millään tavalla flirttailevaksi, seksuaalista jännitystä luovaksi tai muuten treffimäiseksi tapahtumaksi. Jos menen kaverin kanssa ulos, on täysin mahdotonta että tilanne menisi jotenkin epäsopivaksi, tai sellaiseksi että kaverin puoliso ei voisi olla paikalla. Kaveri on kaveri.
Ilmeisesti kuitenkaan suuri(n?) osa ihmisistä ei koe asiaa näin, vaan kahdenkeskisissä tilanteissa on jatkuva vaara että syttyykin kipinää tai lähennytään liikaa? Vai mikä muu selittää kaikki nämä kommentit, että "en päästäisi puolisoa syömään" tai "ei minunkaan puolisoni päästäisi minua"?
Minulla on kaksi miespuolista työkaveria, joista on vuosien varrella tullut myös ystäviä. Olemme menneet yhdessä syömään ja heidän puolisonsa myös tietävät tästä. Kumpikin on myös käynyt luonani kylässä niin että olemme olleet kahdestaan, juoneet kahvia, syöneet kakkua ja jutelleet elämästä tai katsoneet urheilua. Koskaan ei ole ollut mitään vaaraa lipsahtaa seksiin, mutta ilmeisesti seksuaalisilla ihmisillä näin on? :D
Vaikka sinulla näin voi olla asia, suurin osa ihmisistä kykenee ymmärtämään myös muiden tunteita.
Ja jos sen sukupuolen, josta on noin yleensä ottaen kiinnostunut, jäsentä pyytää kahdenkeskiseen illanviettoon ilman erityistä syytä, niin suurin osa tulkitsee tässä olevan mahdollisesti muutakin kuin kaveruutta tai ainakin voivan kehittyä muuksikin kuin kaveruudeksi. Eli siksi itse ainakin olisin hienotunteinen sen toisen ihmisen – sekä mahdollisten kumppanien – tunteita kohtaan.
Toinen asia sitten voi olla, jos se pelkkä kaveruus on jo kaikille niin selvää, että kaikki tietävät että vain siitä on kyse. Mutta silloin pitää olla melko hyviä tuttuja ja tilanteen tosiaan selvä kaikille.
Joo ei tietenkään voi. Mä bi-seksuaalina en voi olla kenenkään ystävä kun panen kaikkea mikä liikkuu ja ihastun kaikkiin jotka kävelee vastaan. T. Av mammojen logiikka
Vierailija kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Illallinen
Kuinka usein te oikeasti käytte illallisilla?
Aika useasti kun kavereiden tai sukulaisten tai työkavereiden kanssa erikseen sopii, että mennään yhdessä illalla syömään, niin se on tuollainen illallinen. Näin omassa elämässäni. Yleensä kyse paremmasta ravintolasta sekä vähintään kolme ruokalajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti kahden ihmisen illallinen vastakkaisten sukupuolten välillä on treffijuttuja. Poislukien sukulaisjutut.
Jos naisystävälläni olisi moinen ja hän vannoisi ja vakuuttaisi että asiassa vain illallinen, kai siihen voisi suostua, mutta sille en voi yhtään mitään että oudolta se kuulostaisi.
Minua ihmetyttää tuo sanan "illallinen" käyttö. Ensinnäkin useimmiten mennään päivälliselle ja toiseksi eiköhän kaverin kanssa mennä ihan vain syömään.
Illallinen nautitaan nimensä mukaan illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko täällä osa porukasta oikeasti sitä mieltä, että jos teitä naisena joku miespuolinen työkaveri pyytää illalliselle kahden kesken ilman mitään sen kummempaa syytä, niin ei tule edes mieleen miettiä, että kyseessä voisi olla romanttinen kiinnostus? Ette nyt taida olla ihan rehellisiä.
En osaa kuvitella, että työkaverini sanoisi "Lähtisitkö kanssani illalliselle?". Se kieltämättä hämmästyttäisi. Mutta hän voisi aivan hyvin sanoa, että "Mennäänkö illalla syömään (kun kerran olet kaupungissa)?" Enkä todellakaan kuvittelisi, että taustalla on yhtään mitään muuta kuin niissä syömiskutsuissa, joita saan naispuolisilta työkavereilta.
Kai se työkaveri on koko ajan siinä kaupungissa missä työpaikka sijaitsee. Ei ainakaan ollut mitään puhetta, ettei olisi. Kyllähän tuo työkaverin vieminen vapaa-ajalla illalla syömään kuulostaa tosi omituiselle. Miksi kukaan niin tekisi?
En minä ainakaan ole koko ajan siinä kaupungissa, missä työpaikka sijaitsee vaan asun ihan eri paikkakunnalla yli tunnin matkan päässä. En myöskään puhunut syömään viemisestä vaan syömään menemisestä. Ihan samalla tavalla kuin voidaan käydä lounaalla syömässä, mutta nyt vain eri aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Illallinen
Kuinka usein te oikeasti käytte illallisilla?
Aika useasti kun kavereiden tai sukulaisten tai työkavereiden kanssa erikseen sopii, että mennään yhdessä illalla syömään, niin se on tuollainen illallinen. Näin omassa elämässäni. Yleensä kyse paremmasta ravintolasta sekä vähintään kolme ruokalajia.
Ja tuollaiselle juhlallisemmalle ja kalliimmalle illalliselle - johon tehdään usein varaus ravintolaan jopa viikkoja ennen ja illallisella vietetään useampi tunti – melko oudon työkaverin kutsuminen vain kahdestaan olisi hieman outoa noin vain.
- sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko täällä osa porukasta oikeasti sitä mieltä, että jos teitä naisena joku miespuolinen työkaveri pyytää illalliselle kahden kesken ilman mitään sen kummempaa syytä, niin ei tule edes mieleen miettiä, että kyseessä voisi olla romanttinen kiinnostus? Ette nyt taida olla ihan rehellisiä.
En osaa kuvitella, että työkaverini sanoisi "Lähtisitkö kanssani illalliselle?". Se kieltämättä hämmästyttäisi. Mutta hän voisi aivan hyvin sanoa, että "Mennäänkö illalla syömään (kun kerran olet kaupungissa)?" Enkä todellakaan kuvittelisi, että taustalla on yhtään mitään muuta kuin niissä syömiskutsuissa, joita saan naispuolisilta työkavereilta.
Kai se työkaveri on koko ajan siinä kaupungissa missä työpaikka sijaitsee. Ei ainakaan ollut mitään puhetta, ettei olisi. Kyllähän tuo työkaverin vieminen vapaa-ajalla illalla syömään kuulostaa tosi omituiselle. Miksi kukaan niin tekisi?
En minä ainakaan ole koko ajan siinä kaupungissa, missä työpaikka sijaitsee vaan asun ihan eri paikkakunnalla yli tunnin matkan päässä. En myöskään puhunut syömään viemisestä vaan syömään menemisestä. Ihan samalla tavalla kuin voidaan käydä lounaalla syömässä, mutta nyt vain eri aikaan.
Mutta miksi se olisi illalla eikä lounaalla? Kyllä yleensä työkavereiden tapaamiset tuolla tavoin sovitaan nimenomaan lounaaksi, ihan senkin takia, että illalla kaikilla on omia menoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti kahden ihmisen illallinen vastakkaisten sukupuolten välillä on treffijuttuja. Poislukien sukulaisjutut.
Jos naisystävälläni olisi moinen ja hän vannoisi ja vakuuttaisi että asiassa vain illallinen, kai siihen voisi suostua, mutta sille en voi yhtään mitään että oudolta se kuulostaisi.
Minua ihmetyttää tuo sanan "illallinen" käyttö. Ensinnäkin useimmiten mennään päivälliselle ja toiseksi eiköhän kaverin kanssa mennä ihan vain syömään.
Illallinen nautitaan nimensä mukaan illalla.
"Illallinen on ateria, joka syödään nimensä mukaan illalla, yleensä iltakahdeksan jälkeen.lähde? Se on vakioaterioista juhlallisin. Tyypillinen illallinen sisältää neljästä kuuteen ruokalajia, jotka ovat arvokkaista raaka-aineista valmistettuja ja kevyitä. Illallisen ohjelmanumerona voi olla salissa tapahtuva ruoanvalmistus. Illallinen on usein johonkin tapahtumaan liittyvän tai muuten juhlallisen iltaruokailun nimi. Sana voi tarkoittaa myös koko tapahtumaa, ei vain ateriaa."
Meillä syödään kotonakin ihan vain päivällistä, vaikka se syödäänkin vasta iltakahdeksan jälkeen. En ole elämäni aikana ollut kuin muutaman kerran illallisella ja ne ovat aina olleet työhön liittyviä tilaisuuksia. Yksikään mies ei ole deittailuvaiheessa tai myöhemminkään vienyt minua illalliselle. Mutta ehkä se on muille palstamammoille ihan arkea...
Täällä mua ohjeistettiin lopettamaan 15 vuotta kestänyt ystävyyssuhde, sillä tuore seurustelukumppani on mustis ystävälle. Eihän eri sukupuolta olevat voi mitenkään olla ystäviä keskenään, kyllä siinä on aina koira haudattuna...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletusarvoisesti kahden ihmisen illallinen vastakkaisten sukupuolten välillä on treffijuttuja. Poislukien sukulaisjutut.
Jos naisystävälläni olisi moinen ja hän vannoisi ja vakuuttaisi että asiassa vain illallinen, kai siihen voisi suostua, mutta sille en voi yhtään mitään että oudolta se kuulostaisi.
Minua ihmetyttää tuo sanan "illallinen" käyttö. Ensinnäkin useimmiten mennään päivälliselle ja toiseksi eiköhän kaverin kanssa mennä ihan vain syömään.
Illallinen nautitaan nimensä mukaan illalla.
"Illallinen on ateria, joka syödään nimensä mukaan illalla, yleensä iltakahdeksan jälkeen.lähde? Se on vakioaterioista juhlallisin. Tyypillinen illallinen sisältää neljästä kuuteen ruokalajia, jotka ovat arvokkaista raaka-aineista valmistettuja ja kevyitä. Illallisen ohjelmanumerona voi olla salissa tapahtuva ruoanvalmistus. Illallinen on usein johonkin tapahtumaan liittyvän tai muuten juhlallisen iltaruokailun nimi. Sana voi tarkoittaa myös koko tapahtumaa, ei vain ateriaa."
Meillä syödään kotonakin ihan vain päivällistä, vaikka se syödäänkin vasta iltakahdeksan jälkeen. En ole elämäni aikana ollut kuin muutaman kerran illallisella ja ne ovat aina olleet työhön liittyviä tilaisuuksia. Yksikään mies ei ole deittailuvaiheessa tai myöhemminkään vienyt minua illalliselle. Mutta ehkä se on muille palstamammoille ihan arkea...
On ainakin minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli onko täällä osa porukasta oikeasti sitä mieltä, että jos teitä naisena joku miespuolinen työkaveri pyytää illalliselle kahden kesken ilman mitään sen kummempaa syytä, niin ei tule edes mieleen miettiä, että kyseessä voisi olla romanttinen kiinnostus? Ette nyt taida olla ihan rehellisiä.
En osaa kuvitella, että työkaverini sanoisi "Lähtisitkö kanssani illalliselle?". Se kieltämättä hämmästyttäisi. Mutta hän voisi aivan hyvin sanoa, että "Mennäänkö illalla syömään (kun kerran olet kaupungissa)?" Enkä todellakaan kuvittelisi, että taustalla on yhtään mitään muuta kuin niissä syömiskutsuissa, joita saan naispuolisilta työkavereilta.
Kai se työkaveri on koko ajan siinä kaupungissa missä työpaikka sijaitsee. Ei ainakaan ollut mitään puhetta, ettei olisi. Kyllähän tuo työkaverin vieminen vapaa-ajalla illalla syömään kuulostaa tosi omituiselle. Miksi kukaan niin tekisi?
En minä ainakaan ole koko ajan siinä kaupungissa, missä työpaikka sijaitsee vaan asun ihan eri paikkakunnalla yli tunnin matkan päässä. En myöskään puhunut syömään viemisestä vaan syömään menemisestä. Ihan samalla tavalla kuin voidaan käydä lounaalla syömässä, mutta nyt vain eri aikaan.
Mutta miksi se olisi illalla eikä lounaalla? Kyllä yleensä työkavereiden tapaamiset tuolla tavoin sovitaan nimenomaan lounaaksi, ihan senkin takia, että illalla kaikilla on omia menoja.
Minulla on ensi viikolle sovittuna työkaverin kanssa syömään ja kaljoille meno töiden jälkeen. Vaikka näemme joka päivä töissä. Me olemme myös kavereita, emme vain kollegoita. Haluamme viettää aikaa yhdessä myös niin, ettei se liity mitenkään töihin. Ja haluamme keskustella kaksin, emme niin että mukaan lyöttäytyy muita työpaikan ihmisiä. Minusta siinä ei ole yhtään mitään kummallista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä mua ohjeistettiin lopettamaan 15 vuotta kestänyt ystävyyssuhde, sillä tuore seurustelukumppani on mustis ystävälle. Eihän eri sukupuolta olevat voi mitenkään olla ystäviä keskenään, kyllä siinä on aina koira haudattuna...
Siis seurustelukumppanisi oli mustasukkainen? Miten tämä palstaan liittyy, hänhän siinä tuon tulkinnan teki.
En sinkkuna lähtis tollaseen beta orbiter hommaan mukaan. Mun mielestä mies ja nainen ei voi olla pelkkiä kavereita.
Entä jos haluaisi mennä syömään, matsiin tms miespuolisen työkaverinsa kanssa? Kyllä minä haluan joskus jäädä kollegojen kanssa ulos työpäivän jälkeen, vaikka olen viettänyt jo heidän kanssaan päivän.