Mies jätti raskaana olevan vaimonsa - oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan - Kirjoitti selviytymisoppaan isille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämä epäloogisuus miesten parisuhdekäytöksessä on ärsyttävää. Pidetään niin yllä kulissia, että toinen erehtyy hankkimaan lapsen. Ei sitten missään vaiheessa tullut mieleen ilmoittaa vaimolle että haluaa erota, alkanut huolehtia ehkäisystä niin että toinen ei tule raskaaksi? Edes sen olisi tehnyt jos sanottua ei saa, mutta ei. Vaimo on jotain mitä käytetään ja on vähän kuin varalla, kun ei jaksa toteuttaa suunnitelmiaan. On reikänä siinä miehelle ja paljaalla pitää saada vedellä, semmoinen jota voi laittaa kun ajattelee jotain toista. Muutaman parisuhteen jälkeen on tajunnut, että ei miehillä ole oikeasti mitään tunne-elämää. On vain laiskuutta, mukavuudenhalua ja tarvetta hyväksikäyttää, mutta ei ne oikeasti välitä. Tässä tarinassa on poikkeuksellista se, että miestä syyllistettiin, yleensä selviävät kuin koira veräjästä ja saa kaikkien säälit. Miehet kun osaa uhriutua siitäkin kun saa kaiken. 

Tunnelukkoisia ihmisiä on olemassa ihan sukupuolesta riippumatta. Ei ole yksi eikä kaksi tapausta kun nainen teettää ja maksattaa lapsia miehellä vaikka mitään erityistä tunnetta parisuhteessa ei olekaan. Sitten halutaan erota kun lapset ovat niin sanotusti sopivan ikäisiä. Uusi elämä alulle ja miehet maksamaan lasten kustannuksia jotka nainen alunperin yksin ehkä halusi. Lisäksi tämäkin maa on täynnä niitä naisia ja perheitä joissa nainen on raskautumalla koukuttanut miehen jäämään maksumieheksi elämäänsä. Tähän kun lisätään seksin määrän väheneminen parisuhteen ikääntyessä niin ei vaikuta siltä, että naisetkaan mitään kummosia ovat. Miksi nainen ei saa tehtyä asialle mitään vaan Lopettaa pillun antamisen parisuhteessa? Sehän on käytännössä sama kuin parisuhde olisi ohitse.

En tiedä. Omalle kohdalle osunut vain pihtaajamiehiä joita kiinnostaa vain loisia naisen lompakolla, osa ei edes kiellä, että heitä kiinnostaa vain naisessa se miten tämä pystyy elättämään. Kun jäävät motiiveineen kiinni, niin muuttuvat sekunnissa eri ihmiseksi. Seksin nämä miehet hoitaa parisuhteen ulkopuolella, kotona esitetään impotenttia, stressaantunutta ja ties mitä. 

Ymmärrät kuitenkin edustavasi harvinaista vähemmistöä?

Voitteko hei lukea sen jutun oikeasti ennenkuin someraivoatte itsenne sydänkohtaukseen. Siinä sanotaan että hän oli ihastunut toiseen mutta ei ollut mitään uutta suhdett. Luultavasti ne ihastumisen tunteet toiseen olivat viimeinen niitti. Ja ihan vuokrakaksioon muutti yksin.

Ja mielestäni hän kertoo tarinansa, jotta muut uskonnolliset nuoret eivät kokisi samaa. Ja avaa keskustelua siitä miksi miehet eivät osaa puhua tunteistaan, mitä asialle voidaan tehdä ja miten tällaisia erotilanteita voisi ja tulisi välttää. Tunnen monta samanlaista tapausta, joissa myös naiset toimivat huonosti kun eivät saa sanottua mitä tarvitsevat.

En kyllä osaa someraivota hänelle 10 vuotta vanhoista asioista, ex-vaimokin tuntuu menneen elämässä eteenpäin. Kaikki me opitaan ja kasvetaan. Varsinkin parikymppisinä. Yhteisö on varmasti painostanut avioliittoon ja lapsiin eikä nuoret ole osanneet sitä kyseenalaistaa silloin kun olisi pitänyt. Ei ollut tuo eron hoitaminen Rajalalta mikään fiksu tai selkärangallinen tapaus kaikkineen, jos olisin ollut lähipiiriä silloin niin olisin tuominnut ja kääntänyt selkäni, mutta pääasia että näistä puhutaan niin seuraava sukupolvi voi kehittyä. Jos ei tunne historiaansa niin ei pääse eteenpäin.

Alapeukkua kehiin sitten vaan, lähden töihin pakoon :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainsäädäntöä täytyisi muuttaa siten, että Rajalan kaltaisia ihmisiä voitaisiin rangaista.

Olet varmaan samaa mieltä, että raskaana olevaa naista / vauvan äitiä, joka haluaa erota, tulisi voidaan rangaista?

Kyllä. Tuolla tyylillä ja perusteilla erominen kun lapset ovat hyvin pieniä (tai vielä syntymättömiä) pitäisi olla rangaistavaa molemmille sukupuolille.

Miesten mielenterveysongelmista ei puhuta avoimesti. Helpottaisi näitäkin "keskusteluja" ja kirjoja.

Minut ja lapseni jätti maanisdepressiivinen mies, jonka depressiivisyys vaihe alkoi pian lapsen syntymän jälkeen ja hän nukkui kaikki päivät ja valvoi ahdistuneena yöt. En mitenkään jaksanut, että hän oli kotona ahdistuneena vauva-arjesta. En ollut seurustellut miehen kanssa kuin vuoden päivät, enkä ollut tajunnut sairautta, vaikka kaikki merkit olivat ilmassa ja läheiset olivat huolissaan tilanteesta.

Minulla ei ollut voimia miestä ja vauvaa

"Kotona oli vaikea hengittää. Aivan kuin joku olisi istunut rinnan päällä. Ahdisti."

Varmaan siitä 2-vuotiaasta tuntui aika lailla samalta kun isä hävisi kotoa... Mutta voi isä-parkaa... 

Vierailija kirjoitti:

Oli ihastunut toiseen naiseen mutta ei, se ei ollut eron syy. Lässyn, lässyn. En tunne yhtään miestä, joka olisi lähtenyt perheensä luota ilman että on ollut toinen nainen valmiina odottamassa. Entä te?

On kuitenkin myös tunnettu fakta, että hyvästä parisuhteesta ei yksikään mies ole turhaan lähtenyt kalppimaan. Miksi vaihtaa hyvä epävarmuuteen ja mahdollisesti huonoon? Kyllä siinä parisuhteessa yleensä on pidemmän aikaa jo jotain pahasti vialla eikä nainenkaan täysin syytön ole.

*Minulla ei ollut voimia hoitaa miestä ja vauvaa. Minua on syytetty kylmäksi ja julmaksi naiseksi, mutta valitsin vain elämän.

Mies ajautui erilleen. Mitä vitn jaarittelemista siinä on? Sitähän tapahtuu naisille kaiken aikaa.

Ainoana myönteisenä vivahteena tässä Rajalan esiintulossa on se, että hän viittaa uskonnollisen yhteisön vaikutukseen. Uskonnollisten yhteisöjen haitalliset vaikutukset on suuremman huomion arvoinen asia. Silti Rajan olisi lopetettava uhripuhe. Hän ei kelpaa yhdenkään miehen puolestapuhujaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen useamman eroperheen. Kaikissa perheen isä on lähtenyt uuden naisen matkaan ja jättänyt äidin pienten lasten kanssa.

Kaikissa tapauksissa äiti yrittää pitää kiinni siitä, että lapsilla olisi yhteys isään. Hyvin monissa tapauksissa se on isästä johtuvista syistä haasteellista.

Kuvio menee usein niin, että ensin menee useampi kuukausi, puoli vuotta, vuosi, kun mies elää rakkaussymbioosissa uuden naisen kanssa. Lapset ei tähän kuvioon oikein mahdu.

Sitten muutetaan uuden naisen kanssa yhteen ja halutaan olla hyvä isä. Ja uusi nainen haluaa olla hyvä äitipuoli. Ja lapsetkin kelpaavat tähän kuvioon.

Lapset oireilee eroa ja jossain vaiheessa tulee arki myös siihen uusioperheeseen. Uusi nainen kyllästyy toisen naisen kiukutteleviin ja vaativiin lapsiin, eikä enää haluakaan leikkiä näiden kanssa. Joissain tapauksissa ei edes nähdä heitä. Tapaamiset vaikeutuu, vaikka äiti kuinka yrittäisi, että pitäkää nyt lapsia sielläkin.

Pahimmassa tapauksessa mies ja uusi nainen eroavat. Mies alkaa etsiä uutta, sinä aikana ei taas ehdi nähdä lapsia, jne. Ei vaikka äiti kuinka soittelisi perään.

Sama kaava toistuu lähes aina.

Tämä on niin totta. Näin se menee. Hyvin kuvattu sama, usein toistuva kaava. Miehet voisivat katsoa peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Voitteko hei lukea sen jutun oikeasti ennenkuin someraivoatte itsenne sydänkohtaukseen. Siinä sanotaan että hän oli ihastunut toiseen mutta ei ollut mitään uutta suhdett. Luultavasti ne ihastumisen tunteet toiseen olivat viimeinen niitti. Ja ihan vuokrakaksioon muutti yksin.

Ja mielestäni hän kertoo tarinansa, jotta muut uskonnolliset nuoret eivät kokisi samaa. Ja avaa keskustelua siitä miksi miehet eivät osaa puhua tunteistaan, mitä asialle voidaan tehdä ja miten tällaisia erotilanteita voisi ja tulisi välttää. Tunnen monta samanlaista tapausta, joissa myös naiset toimivat huonosti kun eivät saa sanottua mitä tarvitsevat.

En kyllä osaa someraivota hänelle 10 vuotta vanhoista asioista, ex-vaimokin tuntuu menneen elämässä eteenpäin. Kaikki me opitaan ja kasvetaan. Varsinkin parikymppisinä. Yhteisö on varmasti painostanut avioliittoon ja lapsiin eikä nuoret ole osanneet sitä kyseenalaistaa silloin kun olisi pitänyt. Ei ollut tuo eron hoitaminen Rajalalta mikään fiksu tai selkärangallinen tapaus kaikkineen, jos olisin ollut lähipiiriä silloin niin olisin tuominnut ja kääntänyt selkäni, mutta pääasia että näistä puhutaan niin seuraava sukupolvi voi kehittyä. Jos ei tunne historiaansa niin ei pääse eteenpäin.

Alapeukkua kehiin sitten vaan, lähden töihin pakoon :)

No voi helv... Mikä tunari jos ei kahden vuoden aikana saa edes yhdellä lauseella ilmaistua, että jokin mättää... Jos on pakko muuttaa pois kotoa niin siitä vähintäänkin kerrotaan hienotunteisesti sekä vaimolle että lapselle ajoissa ja varmistetaan, että heillä on asiat hyvin. Ei vaan pakata reppua ja häivytä. 2-vuotias ymmärtää jo hyvin asioita. Hänelle pitää kommunikoida eikä vaan hylätä. Aikuinen, joka ansaitsee olla lapsensa elämässä pitää hänestä huolta. Tämä tyyppi ei pitänyt. Ei mielestäni olisi pitänyt antaa mitään oikeuksia kumpaankaan lapseen. Äidin stressi ei ole hyväksi vatsassa olevalle lapsellekaan.

Muutama feministinen kyynel vieri sisäisesti, kun luin tuota HS:n juttua. On toki todella hienoa, että ko. toimittaja kertoo tarinansa ajatuksella "älkää tehkö niinkuin minä tein" ja opastaa miehiä puhumaan yms. Samaan aikaan koko tarinasta kuitenkin paistaa vanha asetelma, jossa mies lähtee "toteuttamaan itseään" ja nainen jää hoitamaan lapsia.

Yllättäen jätetyn osa on paljon rankempi kuin jättäjän ja siitä huolimatta, kuten tässäkin tilanteessa naisen on pitänyt kaikesta shokista ja traumaattisesta tilanteesta huolimatta yrittää keskittyä hoitamaan raskauttaan, tulevaa vauvaa ja pientä lastaan. Omalle surutyölle ei edes ole tilaa. Jättäjä puolestaan on ollut "toipumassa ahdistuksestaan" uudessa kämpässään uuden rakkauden kainalossa. 

Erota toki voi ja pitää voidakin, mutta vain mies pystyy kävelemään pois tilanteesta tällä tavalla. Tai ainakaan raskaana olevalla naisella ei ole sitä mahdollisuutta. Jätetyiltä pienten lasten äideiltä viedään usein erossa kaikki valinnanmahdollisuudet ja oman elämän hallinta. Vuosiksi. Taloudellisesta ahdingosta puhumattakaan.

Nämä lähtijäisät tosiaan usein tapailevat lapsiaan vain parina viikonloppuna kuussa ja jättävät arjen äideille. Mutta ainahan voi vaikka kirjoittaa muille miehille opaskirjan omista ”rankoista kokemuksistaan”.

Ja tää on muutenkin huvittavaa, kuinka naistenlehdet pursuaa artikkeleita voimaantuneista naisista, jotka jättäneet pitkän parisuhteen ja löytäneet vihdoin sen oikean jälkeen päin. Girl power! Mutta kun mies tekee saman niin voi helvetti mikä sika.

:-D

Vierailija kirjoitti:

"Kaikki tuntuivat kääntyvän Tuomas Rajalaa vastaan, kun hän lähti avioliitostaan. Mies kirjoitti selviytymisoppaan eronneille isille.

Perheeseen oli syntymässä toinen lapsi, kun 2-vuotiaan lapsen isä päätti, ettei halua enää jatkaa liittoaan. Rajala oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan silloiselle vaimolleen. Hän oli myös ihastunut toiseen ihmiseen, vaikkei varsinaista toista naista ollutkaan mukana kuvioissa. Ilmoitus lähtemisestä tuli vaimolle järkytyksenä, iskuna puun takaa.

”Katso pitkään sitä lasta, koska tämä on viimeinen kerta, kun näet sen.”

Vaimon sanat jäivät mieleen, kun Rajala teki lähtöä yhteisestä kodista. Samoin lastenvalvojalla käynti. Rajala sai sanojensa mukaan kuulla, millainen hirviö hän oli jättäessään raskaana olevan naisen. Vaimon puolelle asettunut lastenvalvoja ei pitänyt Rajalaa soveliaana huoltajana vuoroviikoin tapahtuvalle tapaamisjärjestelylle, vaan isä saisi tavata lapsiaan vain joka toinen viikonloppu.

Rajala oli tavannut tulevan vaimonsa teininä seurakunnan leirillä. Pari oli mennyt parikymppisenä naimisiin. Liitto kesti 10 vuotta. Hän menetti avioerossa kaksi kolmasosaa kavereistaan. Kun mies kävi vanhassa kotikaupungissaan, häntä kohdeltiin kuin ilmaa. Oma äitikin kääntyi toviksi poikaansa vastaan."

https://www.is.fi/perhe/art-2000006204751.html

No, asian voi nähdä myös loukussa olemisen, itsensä etsimisen ja löytämisen tarinana. Sanoisin, että vastaavien vaikeiden päätösten ja loukussa olemisen tunteita parisuhteissa kokevia naisia käsitellään paljon enemmän pakottavien olosuhteiden uhrina, miehiä ongelman osana.

Mies on voinut kokea esimerkiksi ahdistusta voimakastahtoisen puolison seurassa ja seurailla puolison mielipiteitä oman mielenterveyden säilyttämiseksi. Ei, loukussa olemisen tunne ei vaadi että puoliso olisi väkivaltainen.

Tai ehkä mies oli tottunut vaalimaan niin paljon muiden onnellisuutta, ettei uskaltanut ottaa ratkaisevaa askelta oman onnellisuutensa eteen. Kun ero tulee vastaan, mies ei koe epäonnistuneensa vain parisuhteessa, vaan myös onnellisuudessa. Pettymys elämään on niin perustava, että toipuminen kestää kauan.

Hyvä että hän toi kokemuksensa esille. Se luo miehille positiivista esimerkkiä ja auttaa rakentamaan tasapainoisen ja avoimen onnellisuuden kulttuuria myös miesten keskuuteen. Naisilla ja miehillä on molemmilla silloin parempi olla ja elää.

Raskaana oleva vaimo ja lapsi jää yksin kun mies lähtee. Ja nyt kirjaa pukkaa. Ainoastaan vaimon ja 2 lapsen selviytymistarina kiinnostaa, ei tämän miehen.

Mies 43.

Huvittava pullistelija. Lukisin mieluummin jätetyn vaimon selviytymisoppaan, mutta ei ole varmaan aikaa kirjoittaa...

Rahastaa pitää jollakin. Nyt varmasti kaikki isukit lukevat hänen kirjoittamaansa selviytymisopasta.

Vierailija kirjoitti:

Ja tää on muutenkin huvittavaa, kuinka naistenlehdet pursuaa artikkeleita voimaantuneista naisista, jotka jättäneet pitkän parisuhteen ja löytäneet vihdoin sen oikean jälkeen päin. Girl power! Mutta kun mies tekee saman niin voi helvetti mikä sika.

:-D

Olet idiootti. Vaimo oli pitkälle raskaana, esikoinen 2-vuotias. Jos nainen tämmöisessä tilanteessa olisi se, joka lähtee, uskon hänellä olevan TODELLA perustellut syyt. Kuten esim. hengenvaara suhteessa.

Muusta huonosta parisuhteesta lähtevä nainen on eri asia. Aika harva kumminkin jättää lapsensa isälle pelkästään.

Vierailija kirjoitti:

Ja tää on muutenkin huvittavaa, kuinka naistenlehdet pursuaa artikkeleita voimaantuneista naisista, jotka jättäneet pitkän parisuhteen ja löytäneet vihdoin sen oikean jälkeen päin. Girl power! Mutta kun mies tekee saman niin voi helvetti mikä sika.

:-D

Milloin nainen on jättänyt miehen selviämään parivuotiaan ja vastasyntyneen lapsen kanssa yllättäen ilman mitään vihjausta, että ei voi parisuhteessa hyvin? Itse en ole nähnyt yhtään juttua, mutta en tosin lue miesten lehtiä. Laitatko linkin yhteen, kiitos.