Mies jätti raskaana olevan vaimonsa - oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan - Kirjoitti selviytymisoppaan isille
"Kaikki tuntuivat kääntyvän Tuomas Rajalaa vastaan, kun hän lähti avioliitostaan. Mies kirjoitti selviytymisoppaan eronneille isille.
Perheeseen oli syntymässä toinen lapsi, kun 2-vuotiaan lapsen isä päätti, ettei halua enää jatkaa liittoaan. Rajala oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan silloiselle vaimolleen. Hän oli myös ihastunut toiseen ihmiseen, vaikkei varsinaista toista naista ollutkaan mukana kuvioissa. Ilmoitus lähtemisestä tuli vaimolle järkytyksenä, iskuna puun takaa.
”Katso pitkään sitä lasta, koska tämä on viimeinen kerta, kun näet sen.”
Vaimon sanat jäivät mieleen, kun Rajala teki lähtöä yhteisestä kodista. Samoin lastenvalvojalla käynti. Rajala sai sanojensa mukaan kuulla, millainen hirviö hän oli jättäessään raskaana olevan naisen. Vaimon puolelle asettunut lastenvalvoja ei pitänyt Rajalaa soveliaana huoltajana vuoroviikoin tapahtuvalle tapaamisjärjestelylle, vaan isä saisi tavata lapsiaan vain joka toinen viikonloppu.
Rajala oli tavannut tulevan vaimonsa teininä seurakunnan leirillä. Pari oli mennyt parikymppisenä naimisiin. Liitto kesti 10 vuotta. Hän menetti avioerossa kaksi kolmasosaa kavereistaan. Kun mies kävi vanhassa kotikaupungissaan, häntä kohdeltiin kuin ilmaa. Oma äitikin kääntyi toviksi poikaansa vastaan."
Kommentit (548)
Tää teki torpat. Nosti vanhan keskustelun esiin, että pääsisi esiin. Kaikki jo unohtaneet kuka olikaan.
Mitä tälle Sankarille nykyään kuuluu, kuka tietää? Onko elo auvoista, uutta onnea pukkaa??
Mitä jos äiti olisi sanonut, että en mä jaksakaan tätä, nyt mä lähden?
Ja jättänyt miehen taaperon ja vastasyntyneen kanssa keskenään.
Ja sitten satuillut syyksi, ettei ole saanut puretuksi tuntojaan eikä puhua ajatuksistaan koskaan.
Useinhan se on niin. Vaikka se vaimo jä äiti kuinka puhuisikin, niin mies ei kuuntele vaan ajattelee muita asioita. Koska naisen puhe on nalkutusta ja diipadaapaa.
Olisi vaan kannattanut ottaa kamat ja häipyä yöhön. Ois päässyt helpommalla. Pahin vaihtoehto ois ollut jäädä tuohon liittoon. Itsemurhakin ois parempi ratkaisu.
Teki oikein kun lähti. Itseä varten täällä eletään, ei muita.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tapahtunut melkein sama, lapsia on vain 1. Mies halusi eron, koska oli sitä jo 2 vuotta pohtinut. Ei kuulemma ollut kivaa, kun piti ottaa lapsi huomioon. Silti hän halusi viikko/viikko -systeemin, jotta ei tarvitse maksaa elareita. Hän halusi yksinhuoltajuuden, jotta saisi asumistuen ja lapsilisät.
Nyt erosta on 3 vuotta ja isäviikoilla lapsi on mummolassa, isällä on niin kiire omassa elämässään ihastuksensa kanssa (järjestyksessä noin 7. lapselle esitelty naisystävä). Äitiviikolla voi tulla soitto, että hakee pojan ja menee tämän kanssa peliä katsomaan ja jos se ei sovi minulle, niin tulee haukkuja siitä, että estän isän ja lapsen yhdessäolon.
Miehet näkevät itsensä uhreina. Lapsia tulee, koska nainen niin vaatii. Perhe-elämä on kamalaa. Nainen esittää kamalia vaatimuksia. Parempi lähteä menemään ja jättää arki taakseen!
Tuomas Rajala halusi rusinat pullasta ja kirjoitti nyt oppaan, miten näin tehdään.
Minulle kävi noin yli 20v sitten. Miehellä oli jo uusi, joka soitteli nimettömiä puheluita kotiimme ollessani raskaana. Yhdessä kiusasivat, piti päästä paikalleni.
2kk ennen synnytystä tuli ero. Muutin vaivan ja kouluikäisen lapseni kanssa pois, ostamaani asuntoon.
Miehen kiusanteko jatlui 4v. Soitteli ympäriinsä mustamaalaten minua. Jopa poliisille, lapsen kouluun jne.Yhdessä haukkuivat minua ympäriinsä, ei ollut vainoamis-saati kähestymiskieltoja vielä tuohon aikaan. Kaikin tavoin halvensivat minua jayrittivät jopa saada lapseni huostaan. Eivät kuitenkaan itselleen, koska uudella oli lapsia.
Huoltajuuskiistankin nostivat, mutta sen hävisivät heti alkuunsa. Ei rohkeus riittänyt psykologisiin testeihin kaiketi.
Nyt lapset ovat jo aikuisia. Akateemisia ja menestyneitä.
.
Mies kuulostaa keskenkasvuiselta. Ja vaimo sitoi hänet uudella lapsella. Ei sitä niin vain karata, kuin pikkukakara!