Mies jätti raskaana olevan vaimonsa - oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan - Kirjoitti selviytymisoppaan isille
"Kaikki tuntuivat kääntyvän Tuomas Rajalaa vastaan, kun hän lähti avioliitostaan. Mies kirjoitti selviytymisoppaan eronneille isille.
Perheeseen oli syntymässä toinen lapsi, kun 2-vuotiaan lapsen isä päätti, ettei halua enää jatkaa liittoaan. Rajala oli pohtinut lähtöä kaksi vuotta, muttei kertonut ajatuksistaan silloiselle vaimolleen. Hän oli myös ihastunut toiseen ihmiseen, vaikkei varsinaista toista naista ollutkaan mukana kuvioissa. Ilmoitus lähtemisestä tuli vaimolle järkytyksenä, iskuna puun takaa.
”Katso pitkään sitä lasta, koska tämä on viimeinen kerta, kun näet sen.”
Vaimon sanat jäivät mieleen, kun Rajala teki lähtöä yhteisestä kodista. Samoin lastenvalvojalla käynti. Rajala sai sanojensa mukaan kuulla, millainen hirviö hän oli jättäessään raskaana olevan naisen. Vaimon puolelle asettunut lastenvalvoja ei pitänyt Rajalaa soveliaana huoltajana vuoroviikoin tapahtuvalle tapaamisjärjestelylle, vaan isä saisi tavata lapsiaan vain joka toinen viikonloppu.
Rajala oli tavannut tulevan vaimonsa teininä seurakunnan leirillä. Pari oli mennyt parikymppisenä naimisiin. Liitto kesti 10 vuotta. Hän menetti avioerossa kaksi kolmasosaa kavereistaan. Kun mies kävi vanhassa kotikaupungissaan, häntä kohdeltiin kuin ilmaa. Oma äitikin kääntyi toviksi poikaansa vastaan."
Kommentit (548)
”Niin, eli on varsin hyvä että näistä asioista puhutaan avoimesti. Eli kuten nyt tässä kyseessä olevassa kirjassa josta käy oikein hyvin ilmi että mies toimi väärin. Me muut voimme sitten oppia muiden kokemuksista. Mutta jotenkin nyt tuntuu että tästä ei olisi edes saanut kirjoittaa, jota en kyllä ymmärrä lainkaan.
Näin voisi ajatella, jos kirjan sisältö olisi se, että 1. älä haudo eroajatuksia kahta vuotta yrittämättä selvittää asiaa puolisosi kanssa ja hakematta ulkopuolista apua parisuhteen korhaamiseksi, 2. älä laita lapsia alulle jos haudot eroajatuksia, 3. älä katsele muita ennen kuin ero on virallinen, 4. ahdistuksesi on omassa päässäsi ja voit sen selvittää ilman eroa, 5. älä pilaa lastesi elämää kirjoittamalla kirjaa omista typeryyksistäsi, 6. älä pilaa lastesi elämää vaatimalla itsellesi oikeuksia, jotka ovat ehkä sinulle kivoja, mutta kaikille muille osapuolille haitallisia.
Oliko tämä kirjan sisältö? Jos ei, niin eihän siitä sitten kukaan opi mitään.”
Tuossa yllä on sanottuna kaikki oikeat huomiot!
Tuomas haluaa rahaa ja julkisuutta, myy lastensa tuskan niitä saadakseen.
Mikään ei ole muuttunut, Tuomas on mulk ku edelleen ja mulk kuna kuolee. Ihmistä hänestä ei tule koskaan.
MOT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ansainnut kaiken halveksinnan, varsinkin kun on itse vielä tehnyt tuosta noin ison numeron, kun ei ole tajunnut omaa idioottimaisuuttaan. Kuka nainen vielä haluaa tuollaisen kanssa olla? Joku epätoivoinen? Tai sitten miehellä on varallisuutta tms. joka houkuttelee "kotiäideiksi" haluavia.
On uudestaan naimisissa ja pari muksua uudesta liitosta. Vaimo on ihan omalla työllään toimeen tuleva ihminen. En häntä idioottina pitäisi, enkä epätoivoisenakaan. Olisi varmasti voinut valita toisinkin, mutta syystä tai toisesta päätyi yhteen Rajalan kanssa. Saattoihan siihen joku rakkauskin vaikuttaa.
Ja missään ei muuten lue, että olisi ollut hellareista kyse tuossa aikaisemmassa kuviossa.
Niin, uusi vaimo on se, johon herra työpaikallaan rakastui, ja aiheutti aika hirveän tilanteen kaikille, jotka tiesivät mikä tilanne kotona on. Moni tunsi ex-vaimonkin, ja joutui seuraamaan sivusta sitä pettämissekoilua. Ja se toinen lapsi oli kyllä ihan tarkoituksella alulle laitettu sen exän kanssa.
Mutta silloin kun rakastuu toiseen, sitä alkaa etsiä vikaa siitä omasta kumppanista. Että jollainlaillahan se vika täytyy olla jossain muualla kuin itsessä.
On vaikea ymmärtää miten kyseinen mies on kehdannut kirjoittaa tällaista paskaa, kertomatta sitten ihan oikeasti koko tarinaa. Joka todella on "Minkkiset" alusta loppuun. Miten kehtaa ihmetellä, että ihmiset eivät jääneet paijaamaan päähän ja tukemaan miestä, joka toimii parisuhteessa törkeimmällä mahdollisella tavalla?
Olisi edes löytänyt sitten sen elämänsä onnen ja kaiken ihanuuden, mutta eipä tässä tarinassa niinkään käynyt, ovat pikkulinnut kertoneet. Uuden vaimon kanssa lapsikin piti muuten laittaa alulle vuoden sisään erosta. Että eipä tämä herra kyllä mitenkään päin pysty koskaan ajattelemaan yhtään mitään muuta kuin itseään.
Ai ei hyväksytty aiempaa tekstiä, ei sitten, muunnellaan.
Toivottavasti yksikään ei lue kirjaa ja anna tukea tuollaiselle.
Se nainen joka huolehti lapsista ei tule saamaan penniäkään tuosta teoksesta vaan kukapa saa, lapsensa hyljännyt mies joka jätti naisen täydin yksin.
Miettikää mitä ostatte, mitä haluatte rahallisesti tukea.
Ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Jos saataisiin Suomeen sota, niin Rajala voisi kirjoittaa selviytysmisoppaan rintamakarkureille.
"En vain kokenut olevani onnellinen, eikä kiväärikään tuonut tyydytystä. Koin itseni ahdistuneeksi ja lopulta päätin, että olen itse vastuussa omasta onnellisuudestani. Sota ei vain sopinut minulle henkilökohtaisesti. Jostain syystä en saanut ilahtunutta vastaanottoa palatessani rintamalta ja jopa perheeni ilmaisi olevansa pettynyt. Se tuntui todella pahalta..."
En arvosta Rajalaa mutta siinä vaiheessa kun vertaa parisuhteen koetinkiviä sotatilaan kandee hiukan miettiä että millä mielellä sitä oikein itse parisuhteilee.
Parisuhde ei ole työtä eikä sotaa, ja se kannattaa kyseenalaistaa kun se alkaa tuntua jommalta kummalta tai molemmilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina uhri!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tunnetteko kenties pariskunnan, vai mistä te teette päätelmänne vaimon osuudesta eroon ja syytätte vain miestä? Ja samalla ihan kaikkia miehiä, öliöööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.
Mieshän myönsi ihan suoraan, että kaikki oli hyvin, vaimo ei aavistanut mitään, mutta häntä kun ei vaan enää oikein napannut se perhe-elämä!!!!
No eikö vaan ole aivan hyvä syy sekä rehellistä puhetta ja käytöstä mieheltä? Väkisinkö sen naisen kanssa tarvisi olla? Haluatteko te naiset, että mies on teidän kanssa velvollisuudesta vaikka yhtään ei nappaa? Sitäkö haluatte?
Mitä sinä iniset.
Tuomaan olisi pitänyt suoraan sanoa, ettei halua, eikä kaksivuotta nauttia täydestä palvelusta ja sitten kun joku ihrakasan nimeltä tuomas huoli, niin jättää lapset ja mennä tekemään uusi satsi.
Oksettavia olette molemmat, sinä ja tuomas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina uhri!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tunnetteko kenties pariskunnan, vai mistä te teette päätelmänne vaimon osuudesta eroon ja syytätte vain miestä? Ja samalla ihan kaikkia miehiä, öliöööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.
Mieshän myönsi ihan suoraan, että kaikki oli hyvin, vaimo ei aavistanut mitään, mutta häntä kun ei vaan enää oikein napannut se perhe-elämä!!!!
No eikö vaan ole aivan hyvä syy sekä rehellistä puhetta ja käytöstä mieheltä? Väkisinkö sen naisen kanssa tarvisi olla? Haluatteko te naiset, että mies on teidän kanssa velvollisuudesta vaikka yhtään ei nappaa? Sitäkö haluatte?
No ainakaan sinun kaltaistasi ihmistä en koskaan rinnalleni haluaisi.
VINKKI: asioita voi yrittää selvitää. Voi ihan itse mennä terapiaan, jos on kovin vaikeaa. Tässäkään tapauksessa ongelmat eivät vaihtamalla parantuneet. Ja kyllä, TIEDÄN tämän.
Ja kun tilanne on se, että puoliso on raskaana, ja mukana on pieni lapsi, niin KYLLÄ: SILLOin ollaan kuvioissa vaikka väkisin, ja jos erota täytyy, se tehdään jotenkin muuten kuin häippäsemällä.
Jokainen aikuinen ihminen kyllä tajuaa nämä asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina uhri!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tunnetteko kenties pariskunnan, vai mistä te teette päätelmänne vaimon osuudesta eroon ja syytätte vain miestä? Ja samalla ihan kaikkia miehiä, öliöööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.
Mieshän myönsi ihan suoraan, että kaikki oli hyvin, vaimo ei aavistanut mitään, mutta häntä kun ei vaan enää oikein napannut se perhe-elämä!!!!
No eikö vaan ole aivan hyvä syy sekä rehellistä puhetta ja käytöstä mieheltä? Väkisinkö sen naisen kanssa tarvisi olla? Haluatteko te naiset, että mies on teidän kanssa velvollisuudesta vaikka yhtään ei nappaa? Sitäkö haluatte?
Erota voi, tarvitseeko silti erota lapsista ja jättää toista aikuista täysin yksin?
Mieti mihin lapset olisi päätyneet jos äitikään ei olisi halunnut kantaa vastuuta.
Vastuun vanhempana voi kantaa vaikka parisuhdetta ei jatkaisi.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tapahtunut melkein sama, lapsia on vain 1. Mies halusi eron, koska oli sitä jo 2 vuotta pohtinut. Ei kuulemma ollut kivaa, kun piti ottaa lapsi huomioon. Silti hän halusi viikko/viikko -systeemin, jotta ei tarvitse maksaa elareita. Hän halusi yksinhuoltajuuden, jotta saisi asumistuen ja lapsilisät.
Nyt erosta on 3 vuotta ja isäviikoilla lapsi on mummolassa, isällä on niin kiire omassa elämässään ihastuksensa kanssa (järjestyksessä noin 7. lapselle esitelty naisystävä). Äitiviikolla voi tulla soitto, että hakee pojan ja menee tämän kanssa peliä katsomaan ja jos se ei sovi minulle, niin tulee haukkuja siitä, että estän isän ja lapsen yhdessäolon.
Miehet näkevät itsensä uhreina. Lapsia tulee, koska nainen niin vaatii. Perhe-elämä on kamalaa. Nainen esittää kamalia vaatimuksia. Parempi lähteä menemään ja jättää arki taakseen!
Tuomas Rajala halusi rusinat pullasta ja kirjoitti nyt oppaan, miten näin tehdään.
Sun exäs kuullostaa _aivan_ mun siskoni lapsen isältä, täysin samaa settiä tulee :0
Kyllä vähentää uskoani miessuokupuoleen tollaset miehet. Itsekin olen tullut jätetyksi kolmen vuoden parisuhteen jälkeen ja saanut selitykseksi vain sen että monta vuotta sitä oli jo mietitty(!?). Ei onneksi lapsia ehditty tehdä, mutta olisi musta ollut kiva olla tuhlaamatta niitäkin vuosia tollaiseen saappaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ansainnut kaiken halveksinnan, varsinkin kun on itse vielä tehnyt tuosta noin ison numeron, kun ei ole tajunnut omaa idioottimaisuuttaan. Kuka nainen vielä haluaa tuollaisen kanssa olla? Joku epätoivoinen? Tai sitten miehellä on varallisuutta tms. joka houkuttelee "kotiäideiksi" haluavia.
On uudestaan naimisissa ja pari muksua uudesta liitosta. Vaimo on ihan omalla työllään toimeen tuleva ihminen. En häntä idioottina pitäisi, enkä epätoivoisenakaan. Olisi varmasti voinut valita toisinkin, mutta syystä tai toisesta päätyi yhteen Rajalan kanssa. Saattoihan siihen joku rakkauskin vaikuttaa.
Ja missään ei muuten lue, että olisi ollut hellareista kyse tuossa aikaisemmassa kuviossa.
Niin, uusi vaimo on se, johon herra työpaikallaan rakastui, ja aiheutti aika hirveän tilanteen kaikille, jotka tiesivät mikä tilanne kotona on. Moni tunsi ex-vaimonkin, ja joutui seuraamaan sivusta sitä pettämissekoilua. Ja se toinen lapsi oli kyllä ihan tarkoituksella alulle laitettu sen exän kanssa.
Mutta silloin kun rakastuu toiseen, sitä alkaa etsiä vikaa siitä omasta kumppanista. Että jollainlaillahan se vika täytyy olla jossain muualla kuin itsessä.
On vaikea ymmärtää miten kyseinen mies on kehdannut kirjoittaa tällaista paskaa, kertomatta sitten ihan oikeasti koko tarinaa. Joka todella on "Minkkiset" alusta loppuun. Miten kehtaa ihmetellä, että ihmiset eivät jääneet paijaamaan päähän ja tukemaan miestä, joka toimii parisuhteessa törkeimmällä mahdollisella tavalla?
Olisi edes löytänyt sitten sen elämänsä onnen ja kaiken ihanuuden, mutta eipä tässä tarinassa niinkään käynyt, ovat pikkulinnut kertoneet. Uuden vaimon kanssa lapsikin piti muuten laittaa alulle vuoden sisään erosta. Että eipä tämä herra kyllä mitenkään päin pysty koskaan ajattelemaan yhtään mitään muuta kuin itseään.
Saanko linkin boldattuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on aina uhri!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tunnetteko kenties pariskunnan, vai mistä te teette päätelmänne vaimon osuudesta eroon ja syytätte vain miestä? Ja samalla ihan kaikkia miehiä, öliöööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.
Mieshän myönsi ihan suoraan, että kaikki oli hyvin, vaimo ei aavistanut mitään, mutta häntä kun ei vaan enää oikein napannut se perhe-elämä!!!!
No eikö vaan ole aivan hyvä syy sekä rehellistä puhetta ja käytöstä mieheltä? Väkisinkö sen naisen kanssa tarvisi olla? Haluatteko te naiset, että mies on teidän kanssa velvollisuudesta vaikka yhtään ei nappaa? Sitäkö haluatte?
Erota voi, tarvitseeko silti erota lapsista ja jättää toista aikuista täysin yksin?
Mieti mihin lapset olisi päätyneet jos äitikään ei olisi halunnut kantaa vastuuta.
Vastuun vanhempana voi kantaa vaikka parisuhdetta ei jatkaisi.
Puhutaanko me edelleen Rajalan tapauksesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saataisiin Suomeen sota, niin Rajala voisi kirjoittaa selviytysmisoppaan rintamakarkureille.
"En vain kokenut olevani onnellinen, eikä kiväärikään tuonut tyydytystä. Koin itseni ahdistuneeksi ja lopulta päätin, että olen itse vastuussa omasta onnellisuudestani. Sota ei vain sopinut minulle henkilökohtaisesti. Jostain syystä en saanut ilahtunutta vastaanottoa palatessani rintamalta ja jopa perheeni ilmaisi olevansa pettynyt. Se tuntui todella pahalta..."
En arvosta Rajalaa mutta siinä vaiheessa kun vertaa parisuhteen koetinkiviä sotatilaan kandee hiukan miettiä että millä mielellä sitä oikein itse parisuhteilee.
Parisuhde ei ole työtä eikä sotaa, ja se kannattaa kyseenalaistaa kun se alkaa tuntua jommalta kummalta tai molemmilta.
Niinhän tuo teki.
Surullista miten naiset uhriutuu, kerta toisensa jälkeen. Ja ne kaksoisstandardit. Naisen jättävä mies on kauhea, ihan hirveä ihminen, onko ihminen lainkaan. Nainen, joka jättää miehen, tekee rohkean ratkaisun ja aina hyvistä syistä.
Eikö tämä epäanalyyttisyys ja täydellinen itsekritiikin puute yhtään hävetä?
Mitä tulee uskottomuuteen, niin siihen tarvitaan kaksi eli miehet ja naiset pettävät yhtä paljon. Tämä on hyvin yksinkertainen asia jota monen on vaikea myöntää.
Kaukana ovat ne ajat, jolloin jätetty nainen joutui todellisiin vaikeuksiin ja muiden hylkimäksi. Nykyään yhteiskunta tulee apuun, on elatusmaksut, korotetut lapsilisät ja muut tuet. Tutkimusten mukaan mies kärsii erosta enemmän kuin nainen.
Miten tähän on oikein tultu? Kun ei ole kivaa parisuhteessa, nostetaan kytkintä? Onko nykyajan aikuiset kasvatettu jo siihen, että PITÄÄ olla koko ajan kivaa ja sutinaa? Ei kestetä arkea, stressiä,painetta YHTÄÄN. Vaihdetaan työpaikkaa, puolisoa, asuntoa...joku ongelma tulee -> ahdistaa, vaihdetaan maisemaa!
Mikäs siinä, jos on sinkku, mutta sitten kun on tehty lapsi/lapsia EI ENÄÄ pelleillä. Se kestetään. Kuka sen lapsen hoitaa, kun äijä pakenee "ahdistustaan" uuden naisen syliin. Sekö se on ratkaisu ongelmaan. Uusi suhde, sit on taas kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ansainnut kaiken halveksinnan, varsinkin kun on itse vielä tehnyt tuosta noin ison numeron, kun ei ole tajunnut omaa idioottimaisuuttaan. Kuka nainen vielä haluaa tuollaisen kanssa olla? Joku epätoivoinen? Tai sitten miehellä on varallisuutta tms. joka houkuttelee "kotiäideiksi" haluavia.
On uudestaan naimisissa ja pari muksua uudesta liitosta. Vaimo on ihan omalla työllään toimeen tuleva ihminen. En häntä idioottina pitäisi, enkä epätoivoisenakaan. Olisi varmasti voinut valita toisinkin, mutta syystä tai toisesta päätyi yhteen Rajalan kanssa. Saattoihan siihen joku rakkauskin vaikuttaa.
Ja missään ei muuten lue, että olisi ollut hellareista kyse tuossa aikaisemmassa kuviossa.
Niin, uusi vaimo on se, johon herra työpaikallaan rakastui, ja aiheutti aika hirveän tilanteen kaikille, jotka tiesivät mikä tilanne kotona on. Moni tunsi ex-vaimonkin, ja joutui seuraamaan sivusta sitä pettämissekoilua. Ja se toinen lapsi oli kyllä ihan tarkoituksella alulle laitettu sen exän kanssa.
Mutta silloin kun rakastuu toiseen, sitä alkaa etsiä vikaa siitä omasta kumppanista. Että jollainlaillahan se vika täytyy olla jossain muualla kuin itsessä.
On vaikea ymmärtää miten kyseinen mies on kehdannut kirjoittaa tällaista paskaa, kertomatta sitten ihan oikeasti koko tarinaa. Joka todella on "Minkkiset" alusta loppuun. Miten kehtaa ihmetellä, että ihmiset eivät jääneet paijaamaan päähän ja tukemaan miestä, joka toimii parisuhteessa törkeimmällä mahdollisella tavalla?
Olisi edes löytänyt sitten sen elämänsä onnen ja kaiken ihanuuden, mutta eipä tässä tarinassa niinkään käynyt, ovat pikkulinnut kertoneet. Uuden vaimon kanssa lapsikin piti muuten laittaa alulle vuoden sisään erosta. Että eipä tämä herra kyllä mitenkään päin pysty koskaan ajattelemaan yhtään mitään muuta kuin itseään.
Saanko linkin boldattuun?
No eihän tuon julkisesti kertominen sopisi tähän kirjaan, jossa mies esitetään uhrina. Mutta ei tarvitse olla kovin kummoinen salapoliisi, että tarvittavan tiedon netistä löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ansainnut kaiken halveksinnan, varsinkin kun on itse vielä tehnyt tuosta noin ison numeron, kun ei ole tajunnut omaa idioottimaisuuttaan. Kuka nainen vielä haluaa tuollaisen kanssa olla? Joku epätoivoinen? Tai sitten miehellä on varallisuutta tms. joka houkuttelee "kotiäideiksi" haluavia.
On uudestaan naimisissa ja pari muksua uudesta liitosta. Vaimo on ihan omalla työllään toimeen tuleva ihminen. En häntä idioottina pitäisi, enkä epätoivoisenakaan. Olisi varmasti voinut valita toisinkin, mutta syystä tai toisesta päätyi yhteen Rajalan kanssa. Saattoihan siihen joku rakkauskin vaikuttaa.
Ja missään ei muuten lue, että olisi ollut hellareista kyse tuossa aikaisemmassa kuviossa.
Niin, uusi vaimo on se, johon herra työpaikallaan rakastui, ja aiheutti aika hirveän tilanteen kaikille, jotka tiesivät mikä tilanne kotona on. Moni tunsi ex-vaimonkin, ja joutui seuraamaan sivusta sitä pettämissekoilua. Ja se toinen lapsi oli kyllä ihan tarkoituksella alulle laitettu sen exän kanssa.
Mutta silloin kun rakastuu toiseen, sitä alkaa etsiä vikaa siitä omasta kumppanista. Että jollainlaillahan se vika täytyy olla jossain muualla kuin itsessä.
On vaikea ymmärtää miten kyseinen mies on kehdannut kirjoittaa tällaista paskaa, kertomatta sitten ihan oikeasti koko tarinaa. Joka todella on "Minkkiset" alusta loppuun. Miten kehtaa ihmetellä, että ihmiset eivät jääneet paijaamaan päähän ja tukemaan miestä, joka toimii parisuhteessa törkeimmällä mahdollisella tavalla?
Olisi edes löytänyt sitten sen elämänsä onnen ja kaiken ihanuuden, mutta eipä tässä tarinassa niinkään käynyt, ovat pikkulinnut kertoneet. Uuden vaimon kanssa lapsikin piti muuten laittaa alulle vuoden sisään erosta. Että eipä tämä herra kyllä mitenkään päin pysty koskaan ajattelemaan yhtään mitään muuta kuin itseään.
Saanko linkin boldattuun?
No eihän tuon julkisesti kertominen sopisi tähän kirjaan, jossa mies esitetään uhrina. Mutta ei tarvitse olla kovin kummoinen salapoliisi, että tarvittavan tiedon netistä löytää.
Ihan jo wikipedia asian kertoo.
Jos se on jo kaksi vuotta eroa pohtinut kenellekään kertomatta niin olisi nyt voinut sinnitellä vielä vaikka edes sen vauvavuoden. Kun on kerran lapsen jo laittanut alulle niin kyllä siitä pitäisi ottaa vastuu, ja sit niistä eroaikeista vois vaikka puhua jo etukäteen ihan sen puolisonkin kanssa. Mut ei, vasta kun on toinen nainen kiikarissa niin aletaan toimimaan, muista viis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saataisiin Suomeen sota, niin Rajala voisi kirjoittaa selviytysmisoppaan rintamakarkureille.
"En vain kokenut olevani onnellinen, eikä kiväärikään tuonut tyydytystä. Koin itseni ahdistuneeksi ja lopulta päätin, että olen itse vastuussa omasta onnellisuudestani. Sota ei vain sopinut minulle henkilökohtaisesti. Jostain syystä en saanut ilahtunutta vastaanottoa palatessani rintamalta ja jopa perheeni ilmaisi olevansa pettynyt. Se tuntui todella pahalta..."
En arvosta Rajalaa mutta siinä vaiheessa kun vertaa parisuhteen koetinkiviä sotatilaan kandee hiukan miettiä että millä mielellä sitä oikein itse parisuhteilee.
Parisuhde ei ole työtä eikä sotaa, ja se kannattaa kyseenalaistaa kun se alkaa tuntua jommalta kummalta tai molemmilta.
Tai ehkä kannattaisi miettiä, miksi on alkanut käyttäytymään kuin sotilas, taistelija, työmies ja vihollinen? Parisuhde on juuri sellainen kuin mitä ne ihmiset siinä ovat. Monet ihmiset keksivät itselleen taisteluja ja sotia. Toisesta tehdään vihollinen ja vastustaja. Se joka pilaa ja häiritse sitä omaa elämää.
Ahdistelikohan Rajalan vaimo häntä, vai miksi häntä ahdisti? Aikuinen mies, joka pakotettiin harrastamaan seksiä? Vai mikä oli oikeasti niin kauheaa? Se ettei saanut vapaasti olla sen uuden ihastuksen kanssa?
Mä sanoisin tossa kohtaa miehelle, et pidä sitten hauskaa kahden lapsen yksinhuoltajana, voivat sitten tulla äidin luokse lomilla ja vien joskus viikonloppuisin huvipuistoon, kun omilta sinkkumenoiltani joudan.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa ulkopuoliset eivät tiedä, mitä kyseisen parin ehkäisystä oli sovittu tai oliko sovittu.
JOS kyseisessä suhteessa oli sovittu ettei lisää lapsia ja nainen oli sanonut syövänsä pillereitä niin kyllä miehen täytyy voida luottaa tähän, oli se totta tai ei.
JOS kyseisessä suhteessa oli sovittu että ei lisää lapsia ja mies käyttää kumia niin molemmat olivat typeryksiä jos mies kuitenkin paineli paljaalla ja nainen antoi luvan.
JOS suhteessa oli sovittu että lapsia saa tulla jos on tullakseen, mies painelee menemään vaikka ahdistaa niin kyllä, mies on idiootti.
Kirjoitukseni pointti on kuitenkin, että ulkopuoliset eivät tiedä, mitä tämän kyseisen parin ehkäisyasioista oli parisuhteessa sovittu.