Kovin kipu mitä olette kokeneet??

Ampiaisen pisto, hammaslääkärin pora (ilman puudutusta).

Kuukautiskivut (endometrioosi) ehdottomasti. Pyörtyilyä, oksentelua, kivun laatua on vaikea sanoin kuvailla. Useita tunteja kestäviä kipukohtauksia. Viimeksi lääkäri kysyi, olenko ottanut buranaa. Teki mieli lyödä. Onneksi olen nyt raskaana, eikä kuukautisia ole ollut aikoihin ja ehkä kivut helpottaa synnytyksen jälkeen muutenkin. En pelkää synnytyskipuja tipan tippaa, koska olen kokenut niin järkyttäviä kiputiloja menkkojen takia, että kai tässä jotain positiivistakin on...

Vierailija kirjoitti:

Korvakipu aikuisena. Ei voi verrata synnytyskipuihinkaan, vaikka luomuna oon synnyttänyt kolme lasta.

Korvakipu menee todellakin topkolmoseen.

Pahin kipu mitä mä olen kokenut, on genitaaliherpeksen rakkulavaihe.

Kivut top 5:

1. Jouduin auton alle, kun hölkkäsin autotien vieressä olevaa kävelytietä, ja rattijuoppo suistui sinne kävelytien puolelle. Kipu onnettomuuden jälkeen ambulanssia odotellessa oli itse asiassa yllättävän siedettävä, vaikka tajusin heti että on pahasti käynyt. Sairaalassa sain myös heti hyvät kipulääkkeet, koska piti odottaa leikkuriin pääsyä jonkin aikaa, kun päivystävä kirurgi oli operoimassa. Mutta sitä en tajunnut, mikä kipu on leikkauksen JÄLKEEN! Se sumensi täysin järjen, taannuin uikuttavaksi, voihkivaksi ja täriseväksi eläimeksi, yksikään ajatus ei kulkenut. Kipulääkkeeksi sain 1 kerran kunnolla toimivaa lääkettä, sen jälkeen käsikauppalääkkeitä vastaavia jotka ei auttanut mitään. Kotiin kun pääsin, sain reseptit Burana 600 ja Panadol 1 mg. Kas kummaa, näistä ei ollut oikein apua kun on ranne ja käsivarsi ruuvailtu metallilevyjen varaan pirstaleista kasaan, lantio on murtunut, selkänimaka murtunut ja leikattu. En ymmärrä miten voi olla niin barbaarista, ettei kivun hoitoa saa tuollaisten jälkeen. Viinalla sitten aloin hoitaa itse juomalla tajun kankaalle, kun sain tutun tuomaan sitä minulle.

2. Munuaiskivet. Minulla on aineenvaihduntasairaus kystinuria eli minulle muodostuu säännöllisesti kystiinikiviä. Joskus ne ovat äärimmäisen kivuliaita. Ei koskaan niin kivuliaita kuitenkaan kuin ekat 3 päivää onnettomuuden jälkeisten leikkausten jälkeen.

3. Ensimmäinen synnytys ja erityisesti sen loppu eli välilihan leikkaus, imukuppi + ompelu ilman puudutusta. 

4. Kakkaaminen ulkoisten peräpukamien poistoleikkauksen jälkeen. Lääkäri oli suositellut ettei niitä välttämättä kannata poistaa, että paraneminen on kivuliasta ja on riski myös sulkijalihasvaurioista, mutta minä halusin, paljolti turhamaisista syistä. Seksihommissa ylimääräiset roippeet siellä ei ole mukavia, selitellä niitä sitten kumppaneille. Kaduin syvästi leikkausta siinä vaiheessa kun pari kertaa pyörryin kivusta pöntölle.

5. Lapsena palovamma, kun kaadoin kattilasta teevettä mökillä päälleni.

Esikoisen synnytys, ei kivunlievitystä ponnistusvaiheessa ja pahat repeämät. Aivan järkyttävä kokemus.

Synnytyskipu, tai oikeammin ne poltot. Oli niin karseeta, etten pystynyt edes puhumaan, enkä siinä tilassa tajunnut pyytää edes mitään, mikä lievittäis kipua. Synnytin sit luomuna.

Minun kovimmat kivut.

1 Munuaiskivet

2 Synnytys

3 Välilövynpullistuma

En osaa päättää, kumpi on ollut pahempi: synnytyskivut vai se, kun viisaudenhampaan poiston jälkeinen tulehdus levisi poskeen ja kaulaan ja sitä mätää ronkittiin pois sen leikatun hampaan aukon läpi ilman mitään puudutusta tai kivunlievitystä.

Munuaisaltaan tulehdus

Tulehtunut kysta alaselässä. Ei siis paise vaan itse kysta oli päässyt tulehtumaan. Oli pakko tyhjentää kanyylillä kun ei ollut nostanut paisetta. Pelkkä puudutuspiikki sattui niin paljon että aloin itkemään ja huutamaan. Sitten työnnettiin kanyyli kystan sisälle ja kipu oli niin järkyttävä että tuntuu että oksennan, pyörryn ja kusen alleni samaan aikaan. Hoitaja ja lääkäri nauroivat että ei voi sattua niin paljon. Siitä kun pääsin lähtemään niin piti ottaa seinästä tukea koko käytävän ajan ja toinen lääkäri kirjoitti hädissään todella vahvaa kipulääkettä kun kerroin hänelle. Jäi noin 5x3 cm syvä avohaava ja haavahoitokin tuntui aika pahalta. Kysta onneksi leikattiin pois 2 vuotta sitten jatkuvien tulehdusten jälkeen. 

Synnytyskipu on pahin kipuni.

Noidannuoli. Olen myös synnyttänyt, mutta se oli helppoa siihen verrattuna, kun jähmettyy liikkumattomaksi, kipu salpaa hengityksen, toivoo kuolevansa ja pelkää ainoastaan sitä, että lattialle putoaminen jotenkin voisi sattua vielä lisää.

Synnytyskipu on lastenleikkiä juurihoitoon verrattuna. Puudutuksen saa kumpaankin pyytämällä, mutta se toimii vain synnytyksessä. Mitä *ittua te revitte alapäänne ilman puudutusta, oletteko kehitysvammaisia vai muuten tyhmiä? Ette tajua, että kipu pahentaa myös vauvan komplikaatioriskiä omastanne puhumattakaan?

Munuaiskivi kipu on minulla myös ollut kovin kipu.

Poskiontelotulehdus levisi otsaonteloihin, uskoin kuolevani siihen päänsärkyyn...

Omasta mielestäni minulla on varsin hyvä kipukynnys, en säikähdä pieniä haavereita, mutta tähän mennessä kovin kipu, mitä olen kokenut on kanyylin laitto ranteeseen leikkausta varten. Kämmenselkään sitä ei saanut, vaikka se olisi tehnyt kokemuksesta paljon mukavamman, en nimittäin tuntenut niitä kokeiluja kämmenselässä ollenkaan.. Niin kylmää ja viiltävää kipua en ole ennen tuntenutkaan ja taisi minulta pari ärräpäätäkin päästä.

Kovin kipuni on tullut välilövynpullistumasta.

Sain sydänkohtauksen kuukausi sitten,varmasti pahin kipu mitä olen kokenut.

Juurihoidossa hammaslääkäri porasi hampaan juureen, jonka oletti olevan "kuollut", no eipä ollut.

Nopeasti tilanne ohi, mutta kerkesin luulla pään räjähtävän.

Munuais ja virtsakivet. Luulin että kuolen. Itselleni soitin aamuyöllä ambulanssin ja sitten morfiini hieman auttoi. Tämän jälkeen en ole uskaltanut missään kulkea ilman litalgin- purkkia.