Miehen teinitytär sai vauvan eikä haluakaan olla äiti, tahtoo että otamme lapsen meille! Raivostuttaa.
Tyttö täytti juuri 18v, koulut kesken ym. Aborttia suositeltiin vahvasti sekä isänsä että äitinsä suunnalta, mutta päätti toisin. Lapsen isä ei ole kuvioissa ja tytön äiti asuu toisella paikkakunnalla. Tyttö on koko ajan nykyään vauvan kanssa meillä. On ahdistunut ja haluton hoitamaan vauvaa itse.
Tänään hän heitti ilmoille ehdotuksen, että me "adoptoisimme" lapsen. En tiedä edes onko sellainen mahdollista, mutta olen hyvin ärsyyntynyt tästä. Hän päätti ehdoin tahdoin tehdä lapsen kaikesta huolimatta. Meillä on miehen kanssa omat elämät ja suunnitelmat. Ja siihen ei oikein sovi lapsenlapsen sijaisvanhemmuus. Minulla ei ole vielä lapsia ja suunnitelmissa ehkä yhteinen, aika näyttää. Nyt tämä kuvio kuormittaa kaikkia.
Toisaalta ei ole miehelle helppoa, onhan kyseessä oma tytär ja lapsen lapsi, mutta eihän tämä nyt niin voi menmä, että vauva jää meidän ristiksemme.
Onko kenelläkään ollut vastaavaa tilannetta?
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Minä ottaisin heti oman lapseni ja hänen vauvansa kotiini asumaan ja hoitaisin sitä vauvaa hänen puolestaan.
En kuitenkaan tekisi samaa, jos kyseessä olisi mieheni lapsi. Se on vaan eri asia, onko kyse omasts vai vieraasta lapsesta. Eri asia jollain lapsettomalla vauvakuumeisella, joka hihkuisi riemusta saadakseen hoitovauvan.
Millä rahalla sinä sitten eläisit, koska ethän sinä pystyisi käymään töissä vastasyntyneen hoitamisen ohella?
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tästä tulee mieleen yksi perhepiirin läheinen tapaus, jossa sukulaistyttö teki (käytän sanaa teki, koska tämä ei ollut mikään vahinko/sattumaraskaus, vaan tietoinen valinta) lapsen. Ensimmäinen kuukausi oli ihanaa, vaikkakin tytön lapsellisuus paistoi vahvasti läpi näissä lapseen liittyvissä asioissa. Jo raskauden aikana vaati keisarinleikkauksella, ilmoitti ettei imetä, ja vanhemmat maksoivat _aivan_kaiken_ lapsiroinan. Tyttö oli ammattikoulusta pois jäänyt yksilö, ilman mitään työkokemusta/koulutusta.
Pian ensimmäisten kuukausien jälkeen DJ/valoilmiöekspertti-poikaystävä lähi lätkimään, ja pahoinpiteli vielä tytön lähtiessään. Tämän jälkeen lapsi muutti yllättäen isovanhemmilleen, ja nytkin 12-vuotiaana, on edelleen isovanhemmillaan 4-5pv viikossa. Isovanhemmat maksavat kaiken lapsen sairauksiin liittyvät asiat (vahva keskittymishäiriö, oppimisvaikeudet). Tyttö ei ole edelleenkään oppinut olemaan äiti, eikä aikuistunut pätkääkään, vaan esimerkiksi ei puhu lapselleen/vastaa kun lapsi puhuu äidilleen, ei osta kaulutarvikkeita, ei lue vaan ulkoistaa lastenhoidon videopeleille. Tyttö ottaa milloin mitäkin eläintä, ja sitten myy ne hiljaisuudessa pois. Eläintenystävänä sydämeen sattuu koira ja kissa jonka antoi/myi pois. Ovat saaneet vahvasti tukea sosiaalitoimistosta, mutta koska isovanhemmat ovat oheishuoltajia tilanne ei ole ”vakava”.
Suosittelen kaikille oheishuoltajille vetämään rajat auttamiseen, eikä ehdollistua siihen ettei äidin tarvitse ”tehdä mitään” tai ”maksaa mitään”.
Abortti olisi ollut paras ratkaisu, mutta nyt on turha itkeä. Tyttö ensikotiin ja tuntemaan ratkaisunsa vaikutukset, hän on lapsen vanhempi ja saa siten myös itse tehdä päätökset lähteekö vauva sijoitukseen vai ei. Ei ole reilua aiheuttaa kauhea sotku ja jättää se muiden siivottavaksi. Lapsi on kuitenkin 20 vuoden ja noin 100 000 euron sijoitus..
Toisaalta, on Venla Vahinkovauvalla sitten isompana laskemista, kun mahdollinen ap:n lapsi eli Tiina-täti onkin sen pari vuotta itseä nuorempi :) Meillä piirettiin kouluaikana koulussa sukupuita, nykyisillä parisuhdeviritelmillä kyllä syntyy monenlaisia sukupusikkoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei. Sen hän saa päättää aivan vapaasti.
En suosittele mitään huoltajuuksia. Nähty lähipiirissä miten käy. Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella. Lopputulema on, että kukaan ei voita. Lapsi suurin häviäjä.
Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi. Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt. Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat. Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.
Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja. Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan. Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan. Hän oli rohkea selviytyjä. Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu. Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.
Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.
Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi? Asumaan vanhempiensa luona, niinkö? Vai minne? Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?
Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin. Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa. Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan apuun. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?
Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä. Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.
Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?
Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.
Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.
Joo onhan se hienoa. Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen. Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä. Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne. Töihin on lähdettävä joka aamu.
Kuka tässä mitään on glorifioinut? Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.
Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä. Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa. Mutta koska vauva, hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.
Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei. Sen hän saa päättää aivan vapaasti.
En suosittele mitään huoltajuuksia. Nähty lähipiirissä miten käy. Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella. Lopputulema on, että kukaan ei voita. Lapsi suurin häviäjä.
Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi. Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt. Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat. Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.
Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja. Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan. Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan. Hän oli rohkea selviytyjä. Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu. Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.
Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.
Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi? Asumaan vanhempiensa luona, niinkö? Vai minne? Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?
Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin. Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa. Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan apuun. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?
Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä. Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.
Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?
Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.
Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.
Tämä yh-äiti on ihan itse täysi-ikäisenä ihmisenä päättänyt harrastaa seksiä, olla huolehtimatta ehkäisystä ja olla hankkimatta aborttia. Kaikki ihan omia valintoja vastoin omien vanhempien neuvoja. Miten kellään on pokkaa tulla tuossa tilanteessa vinkumaan, ettei sen kakaran hoitaminen ja vanhemmuus nyt kiinnostakaan. Lasia menemään vaan niin yhteiskunta huolehtii niistä n parhaaksi katsomallaan tavalla.
Eli lapsi on sinun mielestäsi jonkinlainen rangaistus suojaamattomassa seksistä, ei elävä ja tunteva ihminen, jonka kehitykseen varhaiset vuodet ja kiintymyssuhteet vahvasti vaikuttavat?
Ei millään muotoa rangaistus vaan seuraus näistä tietyistä valinnoista. Tämä ihminen on tehnyt valinnat jotka lapsen syntymiseen johti eli hän on vastuussa tästä seksinhedelmästä. Hän joko aikuistuu ja hoitaa tuotoksena itse. Tähän saa yhteiskunnan apua . Tai antaa lapsen suosiolla adoptioon.
Onkohan tytöllä synnytyksen jälkeinen masennus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Kersa ja kakara, miksi puhutte näin rumilla nimillä? Pointti tulisi jopa paremmin selväksi, jos olisi neutraalimmat nimitykset. Nyt tulee mieleen, että kirjoittava vihaa lapsia, ja se taas on vastemielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.
Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?
Ilmoittaisin sosiaaliviranomaisille ja tekisin lasun
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tytöllä synnytyksen jälkeinen masennus?
Synnytyksen jälkeinen laiskuus sillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.
Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?
Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei. Sen hän saa päättää aivan vapaasti.
En suosittele mitään huoltajuuksia. Nähty lähipiirissä miten käy. Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella. Lopputulema on, että kukaan ei voita. Lapsi suurin häviäjä.
Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi. Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt. Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat. Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.
Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja. Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan. Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan. Hän oli rohkea selviytyjä. Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu. Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.
Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.
Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi? Asumaan vanhempiensa luona, niinkö? Vai minne? Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?
Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin. Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa. Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan apuun. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?
Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä. Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.
Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?
Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.
Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.
Joo onhan se hienoa. Muta otapa nyt huomioon, että kaikilla ei ole edes tilaa kotonaan asuttaa siinä aikuista ihmistä lapsineen. Vauva tarvitsee rauhallisen tilan ja myös nämä isovanhemmat, koska käyvät työssä. Isän vaimo ei saa äitiyslomaa, vaikka vauva valvottaisi öisin jne. Töihin on lähdettävä joka aamu.
Kuka tässä mitään on glorifioinut? Tämä on ihan käytäntöä, ei mitään haavekuvaa.
Ja kyllä, monen monet muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaina ja ihan itse omasta halustaan, koska HALUAVAT itsenäistyä. Jos tuollakaan tytöllä ei nyt olisi sitä vauvaa, niin todennäköisesti hänkin haaveilisi yksinasumisesta, vanhempien valvonnan ulottumattomissa. Mutta koska vauva, hän on mielellään siellä isänsä luona, kun ei jaksaisi vauvaan keskittyä.
Nuorta voidaan tukea monin tavoin, vaikkei hän siinä isänsä kodissa asuisikaan.
Tässähän on kysymys siitä, että pesää yritetään tyhjentää seuraavan kierroksen vauvaa varten. Tuskin kukaan olisi hätistämässä hädin tuskin täysi-ikäistä totaaliyhäriä kotoa, jos kyseessä olisi oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
No ei, mutta ap päättää kyllä, onko hän tämän miehensä lapsenlapsen hoitaja vai ei. Sen hän saa päättää aivan vapaasti.
En suosittele mitään huoltajuuksia. Nähty lähipiirissä miten käy. Ensin ollaan ihan kaikki ok, sitten kun isovanhemmat on kiintyneet lapseen kuin omaansa, tulee erimielisyyksiä, lapsen äiti alkaa pallotella lapsella. Lopputulema on, että kukaan ei voita. Lapsi suurin häviäjä.
Ei kukaan 18-vuotias olekaan kypsä äidiksi. Mutta siihen on vaan ruvettava kypsymään, kun on keittonsa keittänyt. Helppohan tytön on olla siellä isänsä ja tämän vaimon kotona, kun ei tarvitse olla yksin lapsen kanssa ja tietää, että jos hän ei lasta hoida, niin kyllä se isä ja hänen vaimonsa hoitavat. Siinä kuviossa ei äidiksi kypsytäkään.
Tytärhän saa kaupungilta asunnon koska vaan, koska on yksinhuoltaja. Sossu tukee muutenkin paljon, saa tukea jopa huonekalujen ostoon ja välttämättömien kodinkoneitten hankintaan. Oma tyttäreni sai lapsen hyvin nuorena ja niin vain lähti elämään lapsen kanssa kahdestaan. Hän oli rohkea selviytyjä. Totta kai autoin häntä paljon, mutta periaate oli se, että hän on se lapsen äiti ja huoltaja ja se, jonka kanssa lapsi asuu. Tähän suuntaan pitää asioita lähteä junailemaan.
Ei jumalaut! Missään sivistysmaassa ei heitettäisiin nuorta äitiä sossun huomaan ja vielä glorifioitaisi asiaa.
Mihinkäs sun mielestäsi tämä nuori äiti kuuluisi? Asumaan vanhempiensa luona, niinkö? Vai minne? Miksi vanhemmat olisi velvollisia elättämään aikuista lastaan ja vielä lapsenlastaankin, jos kerran yhteiskunta ei sun mielestä saisi tukea tätä?
Sori vaan, mutta aika moni tuon ikäinen asuu jo yksin. Sossun huoma ja sossun huoma, sä et nyt taida tajuta asiaa. Totta kai on turvauduttava yhteiskunnan apuun. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä noin yleensäkin, joten pitäisiko täysi-ikäisen ihmisen sun mielestä vaan loisia vanhempiensa kotona ja vielä oman lapsensa kanssa?
Mun lapsi muutti 17-vuotiaana omilleen, kun lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Sen jälkeen ei ikinä enää lapsuudenkotiin muuttanutkaan, vaan itsenäistyi omaan elämäänsä. Yhteiskunta tuli häntäkin tietyssä määrin, eihän opiskelijalla ole tuloja.
Mikä sun neuvosi sitten olisi tuossa ap:n tapauksessa?
Useimmissa sivistysmaissa on aivan normaalia, että lapsi asuu kotona esimerkiksi korkeakouluopintojen ajan. Itsekin asuin kotona 20-vuotiaaksi. Sain paitsi taloudellista apua, myös seuraa ja kannustusta. Se tuli tarpeeseen minullekin, joten en osaa edes kuvitellakaan, miten kamalaa olisi tuossa iässä olla yh-äiti, joka heitetään altaan syvään päähän ”itsenäistymään”.
Suomen systeemi asumistukineen mahdollistaa tämän tilanteen. Mikäpä siinä. Mutta edelleenkään en tajua, mitä hienoa ja glorifioimisen arvoista on siinä, että 18-vuotias yh-äiti ”selviytyy yksin” sossun maksamassa asunnossa. Paljon hienompaa on minusta, jos hänellä on niin hyvät välit perheeseensä, että voi asua kotona.
Jokin pesäero sen 18-vuotiaan on nyt otettava, jottaa oppii lapselleen äidiksi. Hän on kuitenkin tuonut lapsen maailmaan. Ei ole kenenkään etu, että hän asuu isän ja äitipuolen nurkissa ja hoidattaa lapsen heillä. "Normaalitilanteessa" hän varmaan opiskelisi ja voisi asuakin huolettomana vanhemmallaan, mutta kyllä se lapsen saaminen pakottaakin aikuistumaan.
On lapsen ja äidin etu, että pääsisivät hiukan omilleen. Kiintymyssuhde varmasti vahvistuisi. Uskon 18-vuotiaan kuitenkin rakastavan lastaan, kun on itse valinnut tulla äidiksi.
Ei sitä nuorta tarvitse hylätä, vaikka hän muuttaisikin omilleen. Normaalistikin napanuora lapsuudenkotiin venyy pikku hiljaa: Kotiin tullaan usein kyläilemään ja vanhemmat monesti auttavat vielä taloudellisesti. Nuorelle hommataan kalusteita, annetaan silloin tällöin ruokakasseja matkaan ja kysytään, onhan laskut hoidettu ja asiat kunnossa.
Ensikotia tai tuettua asumista ehdottaisin tämän tapauksen äidille. Niissä apua ja neuvoja on tarjolla pienemmällä kynnyksellä, kuin täysin omassa vuokra-asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.
Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?
Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.
Kukaan ei ole hylännyt ketään. Jos aikuinen ihminen vasten vanhempiensa neuvoja haluaa lisääntyä niin kyllä tämä täysikäinen aikuinen on silloin yksin vastuussa siitä lapsestaan. Ei sitä omille vanhemmille lykätä jos ei huvita kukaan hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.
Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?
Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.
Kukaan ei ole hylännyt ketään. Jos aikuinen ihminen vasten vanhempiensa neuvoja haluaa lisääntyä niin kyllä tämä täysikäinen aikuinen on silloin yksin vastuussa siitä lapsestaan. Ei sitä omille vanhemmille lykätä jos ei huvita kukaan hoitaa.
Ja Attendo saa aikanaan käännellä vanhemmat. Niinhän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.
Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?
Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.
En minä ainakaan saanut sitä käsitystä, että mies on hylännyt oman lapsensa, joka on saanut lapsen. Ennen noita hylkäämisiä oli ja niissä raskaaksi tulleelle sanottiin "tuossa on ovi, lähde". Jos aikuista lasta ei voi tai halua asumaan kotiinsa, niin tukena voi olla muuten. Ensikoti olisi tytölle hyvä paikka opetella uutta elämäntilannetta.
Minut oma isä heitti pihalle vaikken ollut raskaana. Ihan sama lopputulos olisi ollut, jos olisin tullut raskaaksi vielä lapsuudenkodissa asuessani. En saanut mitään apua asunnon hankkimiseen tai mihinkään muuhun. Tuo on hylkäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies ajattelee? Sinähän et hänen lapsenlapsestaan päätä.
Ap saa päättää ottaako hän vieraan kersan kattonsa alle hoidettavakseen vai ei. Et kai kuvittele miehen hoitavan lastenlastaan? :D :D :D Ollaanpa nyt realistisia. Jos kakara tulee aloittajan ja miehensä luokse asumaan, ap kumminkin hoitaa kakaran. Onko se mielestäsi oikeudenmukaista, että mies ottaa vaimonsa hoidettavaksi vieraan kersan? Ei ole. Naisella kuuluu olla päätösvalta, koska nainen sitä kersaa hoitaisi.
Tätä kannattaa ap:n miettiä suhteessa omiin lapsihaaveisiinsa. Ihan yhtä lailla yksin hänkin vauvoineen jäisi, jos mies on kykenemätön pitämään huolta jälkeläisistään.
Täysikäinen aikuinen lapsi äpä#rineen on ihan eri asia kuin oma vauva. Millainen ihminen ei eroa tajua?
Mies, joka hylkää oman tyttärensä tämän raskauden vuoksi - aika kultakimpale isänä tosiaan. Kun lisätään vielä, että on jo vaari-iässä, ap:n kannattaisi ehkä jo juosta.
Kukaan ei ole hylännyt ketään. Jos aikuinen ihminen vasten vanhempiensa neuvoja haluaa lisääntyä niin kyllä tämä täysikäinen aikuinen on silloin yksin vastuussa siitä lapsestaan. Ei sitä omille vanhemmille lykätä jos ei huvita kukaan hoitaa.
Ja Attendo saa aikanaan käännellä vanhemmat. Niinhän.
Tietenkin. Kuka työssäkäyvä pystyy ottamaan omat vanhempansa kotiinsa asumaan ja hoitamaan täysin liikuntakyvyttömän vanhuksen, joka on vaipoissa ja jota pitää syöttää? Aiotko sinä tehdä niin?
eri
Tietysti olisi hienoa, jos nuori äiti saisi tukea vanhemmuuteen ja voisi itse hoitaa lapsensa. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Pitkäaikainen sijaisperhe saattaisi olla ratkaisu - lapsi saisi käytännössä pysyvän kodin ja huolehtivat vanhemmat, mutta sukulaisilla säilyisi mahdollisuus tavata lasta ja pysyä hänen elämässään. Myös avoin adoptio mahdollistaa tämän, ja usein vauvana pitkäaikaisesti sijoitetun etu olisikin, että sijaisperhe niin halutessaan saisi jossain vaiheessa myös hänen virallisen huoltajuutensa. Avoimessa adoptiossa yhteys biosukuun säilyy ja siitä sovitaan yhteisesti.
Täytyy kuitenkin muistaa, että suvun ulkopuolelle sijoitettu lapsi kiintyy voimakkaasti ensisijaisiin hoitajiinsa, eli sijaisvanhempiin. Vauvana sijoitetulle he ovat lopulta ne ”oikeat vanhemmat”, jos/kun bioäiti ei pidä hyvin säännöllisesti ja tiiviisti yhteyttä. Ja jos vanhemmuus on niin hukassa, että on valmis luopumaan lapsesta, voi lopulta käydä niin, että syyllisyyden ja ahdistuksen tunteet tekevät lapsen tapaamisesta bioäidille jopa mahdottoman asian. Helppoa siis ei tule olemaan varmasti teillekään, jos tästä äidistä ja lapsesta välitätte. Toisaalta rakastavat sijaisvanhemmat ja yhteydenpito biosukuun voi olla lapselle huomattavasti parempi lähtökohta kuin repaleinen lapsuus esim. mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisen vastentahtoisesti vanhemmaksi ryhtyneen äidin kanssa, joka laiminlyö lapsen perustarpeita, muusta perhe-elämään kuuluvasta puhumattakaan.
Lapsen kiintymystä sijaisvanhempiin pitää tuossa tilanteessa sitten tukea, sillä ei todellakaan ole hänen etunsa, jos biosukulaiset vaikka vaativat rakastamaan itseään enemmän kuin niitä ihmisiä, jotka lapsesta päivittäin huolehtivat. Pitää olla valmis ymmärtämään, että pitkäaikaisesti sijoitetulla lapsella on toiset vanhemmat, joita hän rakastaa. Ja kaikkein pahinta lasta kohtaan on, jos häntä pidetään ikuisessa epävarmuudessa siitä, missä hänen kotinsa on. Eli jos äiti omasta halustaan antaa vauvan sijoitettavaksi ja lapsi elää sijaisperheessä vuosia, lapsen pitää antaa rauhassa kiinnittyä sinne ilman pelkoa siitä, että 10 vuoden päästä se vieraaksi jäänyt bioäiti ”onkin valmis äidiksi” ja tempaa lapsen kotoaan. Tietysti on eri asia, jos sijoituksen on lähtökohtaisestikin tarkoitus olla lyhytaikainen ja äiti koko ajan pitää yhteyttä, lapsi oppii rakastamaan häntä ja kaipaa hänen luokseen.