Miehen teinitytär sai vauvan eikä haluakaan olla äiti, tahtoo että otamme lapsen meille! Raivostuttaa.

En tiedä, onko tämä provo vai ei, mutta joka tapauksessa vastaavia tapauksia on oikeasti olemassa eikä ole lainkaan huono ajatus keskustella siitä, kuka vastaa mistäkin. Tiedän tapauksia, joissa isovanhemmat ovat käytännössä kasvattaneet lapsenlapsensa ja/tai elättäneet sekä lapsen että lapsen lapsen. Harva haluaa lastaan ja lapsen lastaan jätttää oman onnensa nojaan, jos näkee, että eivät pärjää.

Ohjatkaa nuori äiti lastensuojelun tai muiden sosiaalipalveluiden pariin. On olemassa ensikoteja, joissa voi harjoitella vanhemmuutta tuetusti, ja kyllä vaikeassa tilanteessa voi saada ihan kotiapuakin tai vaikka tukiperheen. Kommentit, joissa ehdotetaan lapsen antamista adoptioon, ovat todella lyhytnäköisiä. Kuulostaa siltä, että motiivina on halu rankaista teiniäitiä eikä miettiä lapsen parasta. Huostaanotto ja adoptio ovat aina rankkoja kokemuksia lapselle, eikä niihin pidä ryhtyä kevyesti.

Lastensuojelu tai sosiaalityö ei automaattisesti seuraa tilannetta, koska äiti on täysi-ikäinen, vaan hänen tulee itse hakea apua. Te voisitte olla tässä tukena. Minusta kuulostaa siltä, että äiti kärsii synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, joka voi osua minkä ikäisen äidin tahansa kohdalle. Hän ehkä ehdotti lapsen antamista teille siksi, että pelkää lastensuojelua ja ajattelee, että sukulaisilta lapsi on myöhemmin helpompi saada takaisin kuin tuntemattomasta sijaishuoltopaikasta.

Vierailija kirjoitti:

Saattaa olla ohimenevä juttu ja miehesi tytär on masentunut ja hukassa äitiytensä kanssa. Olisi varmaan hyvä ottaa yhteyttä jonnekin muualle kuin vauvafoorumille neuvojen ja apujen saamisen toivossa. 

Ei mitään yhteyksiä muualle. Täältä saa jokaiseen asiaan ainoat oikeat neuvot.

Tuolla kersalla tienaa hyvät rahat, kun sen myy kalliilla adoptioon jollekin epätoivoiselle, Suoneen tai ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porvoon Pro Life-yhdistyksestä saanee apua tilanteeseen.

Onko tämä tyyppi kauan täällä provonnut? Olen lomalla nyt neljättä viikkoa ja päivittäin näitä aloituksia lukenut. Muuten käyn satunnaisesti, varmaan joihinkin törmännyt. Alkaa saamaan surkuhupaisia piirteitä nämä aloitukset. Tyyppille pitäisi jo myöntää av.n -half of fame- palkinto ahkerasta provoilusta. 😂

Ahkerasta trollailusta vauvapalstalla ja Hesarin mielipidekirjoituksista. Koska trollin väitöskirja valmistuu?

Vierailija kirjoitti:

Antaa adoptioon sitten, kyllä sille halukkaat ja kunnolliset vanhemmat löytyy. Parempi sekin kuin äitileikkiin kyllästynyt teinimutsi tai kiertää huostalaitoksia koko ikänsä ennen aikuisuutta. 

Tarjoatko tätä ratkaisuksi kaikille äideille, jotka väsyvät lapsenhoitoon, vai ainoastaan nuorille äideille? Nykyään synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja vaikka koliikkivauvan aiheuttamasta ahdistuksesta ja väsymyksestä puhutaan avoimesti ja äitiä syyllistämättä, mutta nuoret äidit ovat edelleen poikkeus. Heidän kohdallaan on aina kyse siitä, että he ovat vastuuttomia teiniäitejä.

Se, että ehdottaa lapsen antamista adoptioon heti, kun jotain ongelmia ilmenee, kertoo aika kylmästä maailmankuvasta. Tilannetta voisi helpottaa huomattavasti lievemmilläkin tukitoimilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Porvoon Pro Life-yhdistyksestä saanee apua tilanteeseen.

Onko tämä tyyppi kauan täällä provonnut? Olen lomalla nyt neljättä viikkoa ja päivittäin näitä aloituksia lukenut. Muuten käyn satunnaisesti, varmaan joihinkin törmännyt. Alkaa saamaan surkuhupaisia piirteitä nämä aloitukset. Tyyppille pitäisi jo myöntää av.n -half of fame- palkinto ahkerasta provoilusta. 😂

Liian kauan. Täti Topelius Porvoosta.

Vierailija kirjoitti:

Hmmm. Miehesi ei tahdo huolehtia oman tyttärensä lapsista mutta tahtoo huolehtia sinun kanssa tehtävistä lapsista?

Ihmettelen ihan samaa. Voi olla että ap on pian miehensä ex:ä sillä kyllä aika usein se alenevassa polvessa oleva suku eli lapset ja lastenlapset vetää pidemmän korren kuin entiset ja nykyiset puolisot kun tulee valintatilanne. Varmaan tytön kannattaisi pitää huoltajuus itsellään ja vanhempien ottaa se lapsi. Tyttö voi muutaman vuoden kuluttua tai jopa aika piankin olla toista mieltä. Lapsen saaminen (raskaus, synnytys, vauva-aika, pikkulapsiaika) on kuitenkin aika hormoneja ja mielipiteitä keikuttava ajanjakso. Sitten kun ap:llä on omia lapsia niin ymmärtää tämän asian. Pienen lapsen vanhemman joka sanomista ei pidä ottaa kirjaimellisesti eikä alkaa tulkitsemaan liikaa sillä hormonit ja uusi elämäntilanne keikuttavat niin paljon että varmasti tulee isoja virheitä tehtyä jos alkaa toimimaan liian pikaisesti. 

Mihin katosi viestini siitä, ettei vauvaa aina saa vaikka tahtoisi? Eli ap-rouvalle olisi tässä valmiiksi tehty vauva, josta huolehtia. Otaksun, että ap on ainakin 35v. Jostain syystä alapeukkuja oli tullut enemmän kuin yläpeukkuja? Tarkoittaako se, että kaikki ovat hedelmällisiä eikä alapeukuttajat usko lasten saannin vaikeuteen?

Vaikea tilanne, jossa ensisijaisesti pitäisi nyt yrittää auttaa nuorta äitiä vanhemmuudessaan. Mikä häntä ahdistaa? Vauvan sitovuus, nuoruuden menetys, taloudellinen puoli, tuntee ettei osaa, väsymys? Eri ongelmiin on eri ratkaisut.

Itsekin sain vauvan nuorena ja isä lähti raskausaikana toisen mukaan. Muistan kuinka musertavaa se yksinäisyys oli, kaverit elivät ihan eri vaihetta elämässä ja en oikein vanhempien kanssa ollut väleissä myöskään. Kyllä se ajan kanssa helpotti, mutta tukea ja ihan vaan jutteluseuraa olisin kyllä kaivannut. Vauvaa en kyllä hetkeäkään ajatellut pois antavani.

Jos haluat pilata elämäsri ja hoitaa toisen lasta 20 vuotta mikäs siinä, taitaa parisuhde hiipua tuona aikaina.

Vierailija kirjoitti:

Mihin katosi viestini siitä, ettei vauvaa aina saa vaikka tahtoisi? Eli ap-rouvalle olisi tässä valmiiksi tehty vauva, josta huolehtia. Otaksun, että ap on ainakin 35v. Jostain syystä alapeukkuja oli tullut enemmän kuin yläpeukkuja? Tarkoittaako se, että kaikki ovat hedelmällisiä eikä alapeukuttajat usko lasten saannin vaikeuteen?

Vaikka nuori äiti on nyt sitä mieltä, että haluaa antaa vauvan adoptioon, niin se ei ole lapselle eikä hänelle hyvä ratkaisu. Paras heille olisi varmaan tuo oheishuoltajuushomma, mutta siinä käy sitten niin että ap tekee todella paljon lapsen eteen, kiintyy häneen ja äiti vie lapsen sitten pois kun pääsee jaloilleen (kuten kuuluukin). Ap haluaa oman lapsen mikä on ymmärrettävää. Miehen tytär tarvitsee apua ja tukea mikä on ymnärrettävää. Ehkä ensikotiin muutto voisi olla yksi vaihtoehto. Mitä ap:n mies siis ajattelee?

Vierailija kirjoitti:

Ohjatkaa nuori äiti lastensuojelun tai muiden sosiaalipalveluiden pariin. On olemassa ensikoteja, joissa voi harjoitella vanhemmuutta tuetusti, ja kyllä vaikeassa tilanteessa voi saada ihan kotiapuakin tai vaikka tukiperheen. Kommentit, joissa ehdotetaan lapsen antamista adoptioon, ovat todella lyhytnäköisiä. Kuulostaa siltä, että motiivina on halu rankaista teiniäitiä eikä miettiä lapsen parasta. Huostaanotto ja adoptio ovat aina rankkoja kokemuksia lapselle, eikä niihin pidä ryhtyä kevyesti.

Lastensuojelu tai sosiaalityö ei automaattisesti seuraa tilannetta, koska äiti on täysi-ikäinen, vaan hänen tulee itse hakea apua. Te voisitte olla tässä tukena. Minusta kuulostaa siltä, että äiti kärsii synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, joka voi osua minkä ikäisen äidin tahansa kohdalle. Hän ehkä ehdotti lapsen antamista teille siksi, että pelkää lastensuojelua ja ajattelee, että sukulaisilta lapsi on myöhemmin helpompi saada takaisin kuin tuntemattomasta sijaishuoltopaikasta.

Tämä. Ammattilaisen avun piiriin.

Täällä ei tuollaista asiaa voida ratkaista, "ärsyttää kun se haluaa antaa vauvansa pois", oisko nyt kuitenkin ammattiavun eikä ärsytyksen paikka?

Miksi tämä nuori äiti ei mene oman äitinsä luokse?

Mies voi adoptoida jos tahtoo ja sossu suostuu, älä ap mene mukaan. Ulkopuoliseen adoptioonkin voi antaa. Mutta ensin harkintaa ja tytölle ammattiapua. Lapsen isään edes puheyhteys.

Vierailija kirjoitti:

Tuo oheishuoltajuus kuulostaa ihan hyvältä ajatukselta. Siten että tyttö kantaa lapsestaan päävastuun, mutta tuette omalta osaltanne. Josko tämä toimisi tytölle vaikka vähän "mäkistarttina", että se oma vastuunkanto kunnolla löytyisi. Lapsen isä olisi myös syytä ottaa kantamaan vastuuta.

Tämä onkin Suomessa hauska: isällä ei ole mitään velvollisuutta olla lapsen elämässä tai kantaa mitään vastuuta. SILTI miehet valittavat miksi he eivät saa päättää aborteista. Eli mies voisi kiusallaan evätä naiselta abortin ja tämän jälkeen kadota kuin pieru Saharaan ja yhteiskunta sanoo voi että, koita äiti pärjätä.

Aika kylmästi ja rakkaudettomastu kirjoitit. Tokikaan ei ole helppo tilanne, mutta silti, nyt vähän rakkautta sydämestäsi etsimään! 

Voisiko tytöllä olla synnytykse jälkeinen masennus? Teidän tehtävänne aikusina vastuullisina ihmisinä on auttaa tyttöä saamaan elämänsä kuntoon.

 Ja jos vauva meinaa jäädä ilman hyvää hoitoa, niin ilman muuta itse ainakin ottaisin lapsen suojiini, rakastaisin ja hoivaisin kuin omaani <3

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämä nuori äiti ei mene oman äitinsä luokse?

Tämä. Kyllä se oma äiti on paras tuki tässä asiassa. Jos ei kakaran hoito kiinnosta niin kyllä se adoptioon kelpaa hyvinkin . Miksi kenenkään elämää pitäisi teiniajan typeryyden takia pilata? Problem solved.

Lol, teinit on niin tyhmiä 😭

Vierailija kirjoitti:

Aika kylmästi ja rakkaudettomastu kirjoitit. Tokikaan ei ole helppo tilanne, mutta silti, nyt vähän rakkautta sydämestäsi etsimään! 

Voisiko tytöllä olla synnytykse jälkeinen masennus? Teidän tehtävänne aikusina vastuullisina ihmisinä on auttaa tyttöä saamaan elämänsä kuntoon.

 Ja jos vauva meinaa jäädä ilman hyvää hoitoa, niin ilman muuta itse ainakin ottaisin lapsen suojiini, rakastaisin ja hoivaisin kuin omaani <3

Höpö höpö. Kuinka kukaan ryhtyisi vieraan kakaroita nurkissaan sietämään. Kaktus adoptioon ja muija äidilleen.