Mitä sairauksia teillä on, mistä ihmisillä tuntuu olevan väärät käsitykset tai eivät tiedä mitä se sairaus oikeasti on?
Tämmöinen ketju. En laita omaani aloitukseen, ettei ketju ala pyörimään aapeen lyttäämisen ympärillä. Laitan sen sitten kun on tullut muidenkin sairauksia tänne.
Kommentit (1655)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matala verenpaine. Se nähdään pelkkänä hyvänä asiana. Minä taas syön salmiakkia, lakritsia, sipsejä yms suolaista, jottei väsyttäisi koko ajan (aktiivisena ollessa ei ole tätä ongelmaa), huimaisi tai varpaita palelisi.
Mulla on sama! Mainitsemiesi oireiden lisäksi pyörryn tosi helposti, etenkin jos joudun seisomaan paikallani pitkään tai on kuuma. Tutkittu on neurologilla ja kardiologilla, syyksi ei löydy kun tuo matala verenpaine, jolla on taipumusta myös romahtaa äkisti.
Joku syyhän sillä matalalla verenpaineellakin on. Ellei sitten taas geenejä syytetä siitäkin asiasta. Jotain itsestä riippumatonta sielläkin varmaan taustalla kuitenkin voi olla (kropan toiminnassa), vaikka kuinka eläisi ns. oikein, eli yksilöitä en syytä! Varmaan oireita kuitenkin hoidetaan jotenkin vai? Vai pelkällä ruokavaliollako hoidetaan?
Ei kaikkea tarvitse tai kannata hoitaa lääkkeillä, sillä niillä on niin paljon sivuvaikutuksia ja muutakin haittaa. Vasovagaalinen synkopee on ominaisuus, ei sairaus. Jos alkaa huimata niin pitää istua alas.
Enpä ole ennen kuullutkaan vasovagaalisesta synkopeesta! Kiitos valistamisesta! Mutta tämähän siis todellakin on sitten se syy matalaan verenpaineeseen, mitä ajoin takaa, vaikka ei sairaus olekaan. Eli kropan toiminnassa/kropassa on jotain, mikä sitä aiheuttaa, ja oli sitten geeneissä tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matala verenpaine. Se nähdään pelkkänä hyvänä asiana. Minä taas syön salmiakkia, lakritsia, sipsejä yms suolaista, jottei väsyttäisi koko ajan (aktiivisena ollessa ei ole tätä ongelmaa), huimaisi tai varpaita palelisi.
Mulla on sama! Mainitsemiesi oireiden lisäksi pyörryn tosi helposti, etenkin jos joudun seisomaan paikallani pitkään tai on kuuma. Tutkittu on neurologilla ja kardiologilla, syyksi ei löydy kun tuo matala verenpaine, jolla on taipumusta myös romahtaa äkisti.
Joku syyhän sillä matalalla verenpaineellakin on. Ellei sitten taas geenejä syytetä siitäkin asiasta. Jotain itsestä riippumatonta sielläkin varmaan taustalla kuitenkin voi olla (kropan toiminnassa), vaikka kuinka eläisi ns. oikein, eli yksilöitä en syytä! Varmaan oireita kuitenkin hoidetaan jotenkin vai? Vai pelkällä ruokavaliollako hoidetaan?
Ei kaikkea tarvitse tai kannata hoitaa lääkkeillä, sillä niillä on niin paljon sivuvaikutuksia ja muutakin haittaa. Vasovagaalinen synkopee on ominaisuus, ei sairaus. Jos alkaa huimata niin pitää istua alas.
Enpä ole ennen kuullutkaan vasovagaalisesta synkopeesta! Kiitos valistamisesta! Mutta tämähän siis todellakin on sitten se syy matalaan verenpaineeseen, mitä ajoin takaa, vaikka ei sairaus olekaan. Eli kropan toiminnassa/kropassa on jotain, mikä sitä aiheuttaa, ja oli sitten geeneissä tai ei.
Mutta eihän pyörtyminen tosiaan ole sama kuin matala verenpaine. Mikä se perimmäinen syy matalaan verenpaineeseen on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matala verenpaine. Se nähdään pelkkänä hyvänä asiana. Minä taas syön salmiakkia, lakritsia, sipsejä yms suolaista, jottei väsyttäisi koko ajan (aktiivisena ollessa ei ole tätä ongelmaa), huimaisi tai varpaita palelisi.
Mulla on sama! Mainitsemiesi oireiden lisäksi pyörryn tosi helposti, etenkin jos joudun seisomaan paikallani pitkään tai on kuuma. Tutkittu on neurologilla ja kardiologilla, syyksi ei löydy kun tuo matala verenpaine, jolla on taipumusta myös romahtaa äkisti.
Joku syyhän sillä matalalla verenpaineellakin on. Ellei sitten taas geenejä syytetä siitäkin asiasta. Jotain itsestä riippumatonta sielläkin varmaan taustalla kuitenkin voi olla (kropan toiminnassa), vaikka kuinka eläisi ns. oikein, eli yksilöitä en syytä! Varmaan oireita kuitenkin hoidetaan jotenkin vai? Vai pelkällä ruokavaliollako hoidetaan?
Matala verenpaine ei ole sairaus vaan ominaisuus. Siihen ei ole lääkkeitä, koska se ei kumminkaan aiheuta hallaa elimistölle, mutta sitä voi tilapäisesti nostaa esim. syömällä suolapitoista ruokaa. Olen tuo ensimmäinen kirjoittaja, isälläni on korkea verenpaine, joten en voi geenejä syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matala verenpaine. Se nähdään pelkkänä hyvänä asiana. Minä taas syön salmiakkia, lakritsia, sipsejä yms suolaista, jottei väsyttäisi koko ajan (aktiivisena ollessa ei ole tätä ongelmaa), huimaisi tai varpaita palelisi.
Mulla on sama! Mainitsemiesi oireiden lisäksi pyörryn tosi helposti, etenkin jos joudun seisomaan paikallani pitkään tai on kuuma. Tutkittu on neurologilla ja kardiologilla, syyksi ei löydy kun tuo matala verenpaine, jolla on taipumusta myös romahtaa äkisti.
Joku syyhän sillä matalalla verenpaineellakin on. Ellei sitten taas geenejä syytetä siitäkin asiasta. Jotain itsestä riippumatonta sielläkin varmaan taustalla kuitenkin voi olla (kropan toiminnassa), vaikka kuinka eläisi ns. oikein, eli yksilöitä en syytä! Varmaan oireita kuitenkin hoidetaan jotenkin vai? Vai pelkällä ruokavaliollako hoidetaan?
Matala verenpaine ei ole sairaus vaan ominaisuus. Siihen ei ole lääkkeitä, koska se ei kumminkaan aiheuta hallaa elimistölle, mutta sitä voi tilapäisesti nostaa esim. syömällä suolapitoista ruokaa. Olen tuo ensimmäinen kirjoittaja, isälläni on korkea verenpaine, joten en voi geenejä syyttää.
Puhuinko jossain vaiheessa jostain sairaudesta? Kiinnosti vain tietää, mikä matalan verenpaineen syynä pohjimmiltaan on. Eli ruumiin ominaisuus. Asia tuli siis kyllä jo heti selväksi. Ja "hoito" (huomaa lainausmerkit) näin ollen on tuo suolapitoisen ruoan syöminen.
Yhtälailla esim. erityisherkkyys on neurologinen ominaisuus, eikä vika, vamma tai sairaus, vaikka tuntuu, että sitäkin semmoisena pidetään, kun niin vihamielisestikin erityisherkkiin tunnutaan suhtautuvan. Anteeksi tällainen ohis.
Vierailija kirjoitti:
Akne. Olen kohta 30v mutta akne vaan pysyy. Parin vuoden välein syön Roaccutan-kuurin ja antibioottia siihen väliin. Ärsyttää kun ihmiset kertovat että akneen on olemassa nykyään hyvät lääkkeet, niin on, mutta minulla ne eivät ole poistaneet ongelmaani pysyvästi mitä se suurimmalla osalle kerrasta tekee.
Ja se kuinka kivulias akne ja mätäpaiseet ovat. Minulla on myös arpia, ja ihmiset kehottavat vain olemaan koskematta tulehtuneisiin paukamiin, enhän minä niihin koske, mutta esimerkiksi nukkuessa naama hankautuu tyynyyn tai hartiat hankautuu repun kantohihnoihin ym.
Sama täällä, 24 vuotta. 12-vuotiaasta asti on huono iho ollut. E-pillereillä pysyi "kurissa" niin että iho oli huono, mutta ei niin hirveä, ettei ihmisten ilmoille viitsisi mennä. Jouduin kuitenkin vaihtamaan minipillereihin, lopputulos lienee arvattavissa. Ihoni ei ole ikinä ollut tällaisessa kunnossa kuin nyt. Peiliin en enää katsokaan, kasvot puhdistan (todella kivuliasta sekin) kyllä mutten peiliin katsoen. Meikkaan niin että lätkin meikkivoiteen kasvoille, levitän, jonka jälkeen katson itseäni ja viimeistelen meikin. Olin juuri viikon ulkomailla kuumassa, kosteassa maassa - siitä vasta riemu repesi. Isotretinoiinikuuri minullakin auttoi - voi miten onnellinen olinkaan sen vuoden - mutta akne uusi tietysti. Kahden viikon päästä taas aika ihotautilääkärille kuurin uusimiseksi. Pelkään, ettei se tällä kertaa auta näin pahaan tilanteeseen. Silloin en tiedä mitä teen, aika itsetuhoinen olen aina näin pahimaan akneaikaan. Rankka kuuri, en mielelläni sitä taas yli vuotta söisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akne. Olen kohta 30v mutta akne vaan pysyy. Parin vuoden välein syön Roaccutan-kuurin ja antibioottia siihen väliin. Ärsyttää kun ihmiset kertovat että akneen on olemassa nykyään hyvät lääkkeet, niin on, mutta minulla ne eivät ole poistaneet ongelmaani pysyvästi mitä se suurimmalla osalle kerrasta tekee.
Ja se kuinka kivulias akne ja mätäpaiseet ovat. Minulla on myös arpia, ja ihmiset kehottavat vain olemaan koskematta tulehtuneisiin paukamiin, enhän minä niihin koske, mutta esimerkiksi nukkuessa naama hankautuu tyynyyn tai hartiat hankautuu repun kantohihnoihin ym.
Itselläni oli myös paha akne ja kokeilin kaikki lääkkeet/apteekin puhdistusaineet/rasvat/kosmetologit/ luonnontuotteet/puhdistin jopa aamu virtsalla kasvoja kun jostakin luin että jollakin oli auttanut... Eli voisin lähes sanoa että kokeilin kaiken ennenkuin avun siihen löysin. Paras apu lääkkeistä oli Diane Novan e-pillerit jotka muuten eivät sopineet mutta aknen takia siedin haittavaikutuksia vuoden.
Sain lopen akneni hoidettua täysin, niin että enää ei ole näpyn näppyä, vain arvet joista en jaksa ottaa stressiä. Jotain tuli opittua aknen hoidosta ja muutaman seikan haluan jakaa.
-Akne lähtee sisältäpäin, suolistosta ja näpyt on oire. Kaikki mitä ulkoapäin lykkäät naamaasi, voi ehkä hoitaa oiretta mutta uusia näppyjä tulee niin kauan kun varsinainen ongelma korjaantuu.
- Kun varsinainen ongelma saadaan hoidettua, ei ole mitään merkitystä millä peset kasvojasi vai huuhteletko pelkällä vedellä. Kuinka usein vaihdat tyynyliina tai käytätkö kosteusvoiteita. Itse en tarvitse mitään kosteusvoiteita, puhdistusaineita tai muuta ihonhoitotuotetta kuin vesi ja perus saippua.
- Huonokuntoinen suolisto vaikuttaa hormonitoimintaan ja saa sen sekaisin. Hormonaalinen akne ei siis tarkoita sitä etteikö siihen voisi vaikuttaa ruokavalion kautta.
- Suoliston paranemiseen menee kauan, eikä siis muutos tapahdu hetkessä vaan voi viedä 2-6kk, tai enemmänkin. Vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä etsiä syytä ja hakea terveellistä ruokavalioa juuri sinulle. Se löytyy oikeastaan vain poistamalla yleisimmät ongelmia aiheuttavat asiat ruokavaliosta ja korvata ne suoliston hyvinvointia tukevilla asioilla. Jos suolisto on huonona, se ei saa tarvitsemiaan ravintoaineita, eikä ole paljon hyötyä syödä ravintolisiä purkista jos suolisto ei pysty niitä vastaanottamaan. Kun suoliston saa kuntoon, saa tarvitsemansa aika yksinkertaisestakin ruoasta.
"Suoliston salaisuus" Ja "Tuhon siemenet" 2 hyvää kirjaa aiheesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akne. Olen kohta 30v mutta akne vaan pysyy. Parin vuoden välein syön Roaccutan-kuurin ja antibioottia siihen väliin. Ärsyttää kun ihmiset kertovat että akneen on olemassa nykyään hyvät lääkkeet, niin on, mutta minulla ne eivät ole poistaneet ongelmaani pysyvästi mitä se suurimmalla osalle kerrasta tekee.
Ja se kuinka kivulias akne ja mätäpaiseet ovat. Minulla on myös arpia, ja ihmiset kehottavat vain olemaan koskematta tulehtuneisiin paukamiin, enhän minä niihin koske, mutta esimerkiksi nukkuessa naama hankautuu tyynyyn tai hartiat hankautuu repun kantohihnoihin ym.
Sama täällä, 24 vuotta. 12-vuotiaasta asti on huono iho ollut. E-pillereillä pysyi "kurissa" niin että iho oli huono, mutta ei niin hirveä, ettei ihmisten ilmoille viitsisi mennä. Jouduin kuitenkin vaihtamaan minipillereihin, lopputulos lienee arvattavissa. Ihoni ei ole ikinä ollut tällaisessa kunnossa kuin nyt. Peiliin en enää katsokaan, kasvot puhdistan (todella kivuliasta sekin) kyllä mutten peiliin katsoen. Meikkaan niin että lätkin meikkivoiteen kasvoille, levitän, jonka jälkeen katson itseäni ja viimeistelen meikin. Olin juuri viikon ulkomailla kuumassa, kosteassa maassa - siitä vasta riemu repesi. Isotretinoiinikuuri minullakin auttoi - voi miten onnellinen olinkaan sen vuoden - mutta akne uusi tietysti. Kahden viikon päästä taas aika ihotautilääkärille kuurin uusimiseksi. Pelkään, ettei se tällä kertaa auta näin pahaan tilanteeseen. Silloin en tiedä mitä teen, aika itsetuhoinen olen aina näin pahimaan akneaikaan. Rankka kuuri, en mielelläni sitä taas yli vuotta söisi.
Näköjään haittaa jo näköäkin tämä. Pahimaan=pahimpaan.
-Sama
Olen yliherkkä voimakkaille tuoksuille ja allerginen koirille ja kissoille. Olen useamman kerran pyytänyt ennakkoon, että meille tulevat vieraat jättäisivät kotoa lähtiessään hajusteet laittamatta, mutta turhaan. Elokuviin, tetteriin yms. en voi mennä lainkaan tämän takia.
Työkaverit tuovat toistuvasti työpaikalle (toimisto) koiriaan, vaikka tietävät että olen allerginen.
Kun saan hengitysvaikeuksia ja ihoni alkaa mennä punaisille laikuille, saan vähätteleviä kommentteja tyyliin "ollaanpa sitä nyt herkkänä" tai "onkohan toi psyykkistä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reuma. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja naapurit varmaan pitävät sossupummina, kun lasten lähdettyä kouluun ja miehen töihin menen juomaan kahvia parvekkeelle. Reuma ei näy ulospäin, sormeni eivät ole turvonneet rujot käppyrät. Näytän terveeltä 40 v naiselta. Mutta:
- Sormet ovat niin jäykät ja kipeät, etten saa edes maitopurkkeja auki
- Aamulla polveni ovat niin jäykät, ja kelistä riippuen särkevät, että kävelen aamukahvin keittoon kuin muumio. En myöskään voi mennä kyykkyyn tai polvilleni
- Suuni ei aukea normaalisti, siis ei niin auki kuin pitäisi. Leukanivelissä on särkyjä ja hampaat murenevat suuhun
- Olen jatkuvasti hyvin väsynyt
Tuo sorminivelten kipu saattaa olla oikeasti ihan painajaismaista. Mulla alkoi SLE sormista ja muistan itkeneeni lääkärille, että joudutaanko ne lopulta amputoimaan. Pukeutuminen oli yhtä tuskaa, enkä pystynyt kovan säryn vuoksi kirjoittamaan tai pesemään itse hampaitani. Oli mahtavaa saada siihen lääkitys, joka poisti oireet miltei kokonaan. Itse asiassa se on ollut yksi mun elämän parhaimmista päivistä:)
Hienoa, että olet saanut apua! Olen kovin tietämätön näistä asioista ja kysyisinkin tietävämmiltä, onko kyseessä ollenkaan samantyyppinen kipu (tai sairaus) kuin nivelrikossa on? Äitini kärsii pahasta nivelrikosta sormissa ja pelkästään kivun lievitys olisi hieno asia, vaikkei purtiloita pystyisikään avaamaan.
Mun sairaus on kokonaan toinen, mutta uskoisin nivelrikkokivun muistuttavan samaa, mistä olen itsekin SLEn takia kärsinyt. Siihen löytyy kyllä todella tehokas lääke. Onko sun äiti käynyt lääkärissä oireidensa vuoksi? Koska mun vointi alkoi kohentua ihan muutamissa tunneissa ensimmäisen lääkkeenoton jälkeen:)
Kiitos vastauksesta. Kyllä hän on lääkärissä käynyt ja sormet on kuvattu. Tietääkseni lääkärin kommentti oli suurin piirtein "ei voi mitään". Hän sitten yritti itsehoitaa itseään jollain puoskarin b-vitamiinilla ja sai anafylaktisen shokin. Voisitko ystävällisesti kertoa lääkkeen nimen, voisin ainakin tutkia asiaa ja kertoa sitten tällaisesta mahdollisuudesta.
Voi kamala, miten sun äiti on joutunut kärsimään:( Lääke on nimeltään Mobic ja sitä on olemassa kahta eri vahvuutta (7,5mg ja 15mg). Vaikuttava aine siinä on meloksikaami ja se on erittäin tehokas.
Sukurasitteena juoksevampi veri. Leikkaukset vaarallisempia kuin muulla väestöllä, kerran päädyin kiireelliseen nukutussektioon ja verenvuotoa ei meinattu saada tyrehtymään joten kohtua piti polttaa paljon ja olinkin viikonpäivät kipupumppuun kiinnitettynä josta morfiinilla lääkitsivät. Litra lähti verta sektiossa ja verensiirtotarve. En voi käyttää kaikkia yleisiä kipulääkkeitä myöskään verityyppini takia kalanmaksaöljykapseleista puhumattakaan. Jos tulee pienikin naarmu tarvitsen vähintään kaksi laastaria päällekkäin tyrehdyttämiseen. Olen tämän vuoksi myös mustelmaherkempi tai painesiteen. En joudu pahoinpidellyksi vaikka parasta aikaa yksittäisessä jalassakin toistakymmentä mustelmaa
Yliherkkähelena kirjoitti:
Olen yliherkkä voimakkaille tuoksuille ja allerginen koirille ja kissoille. Olen useamman kerran pyytänyt ennakkoon, että meille tulevat vieraat jättäisivät kotoa lähtiessään hajusteet laittamatta, mutta turhaan. Elokuviin, tetteriin yms. en voi mennä lainkaan tämän takia.
Työkaverit tuovat toistuvasti työpaikalle (toimisto) koiriaan, vaikka tietävät että olen allerginen.
Kun saan hengitysvaikeuksia ja ihoni alkaa mennä punaisille laikuille, saan vähätteleviä kommentteja tyyliin "ollaanpa sitä nyt herkkänä" tai "onkohan toi psyykkistä."
Minä samoin. En päästä kotiini vieraita, jotka tuoksuvat. Minä saan kahden viikon poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen tuoksu- ja koira-altistuksesta. Sinuna ottaisin yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, sinulla on oikeus puhtaaseen ja terveeseen työpaikkaan. Koirat ja kissat eivät sinne kuulu! Nosta metakka! Minä olen niin tehnyt, kerran eräs nainen tuli koira kainalossa käytävällä vastaan, huusin heti: Ulos! Molemmat! Nainen yritti selittää, ettei tämä rotu aiheuta allergiaa. Ohjasin hänet olkapäästä ulos. Vieläkin pistää vihaksi, kun en tehnyt pahempaa. Naiselle, koirahan on viaton ihmisen typeryydelle.
Verenpainetauti. Sehän hankitaan "syömällä, lihomalla, juomalla, polttamalla tupakkaa ja olemalla täysin liikkumaton sohvaperuna". Ja sen voi noin vain korjata elämällä terveellisesti!
Sori ei voi aina. Joskus se on vain geeneissä ja alipaino, urheilu eikä mikään sitä "korjaa". Joten anna minun syödä lääkkeeni rauhassa äläkä meuhkaa ja huuda kuinka "tuokin ongelma korjaantuisi jos vaan ihmiset jaada jaada laa laa".
Vierailija kirjoitti:
Verenpainetauti. Sehän hankitaan "syömällä, lihomalla, juomalla, polttamalla tupakkaa ja olemalla täysin liikkumaton sohvaperuna". Ja sen voi noin vain korjata elämällä terveellisesti!
Sori ei voi aina. Joskus se on vain geeneissä ja alipaino, urheilu eikä mikään sitä "korjaa". Joten anna minun syödä lääkkeeni rauhassa äläkä meuhkaa ja huuda kuinka "tuokin ongelma korjaantuisi jos vaan ihmiset jaada jaada laa laa".
Geeni altistaa sinut jollekkin sairaudelle, se ei sitä tee, joten voit parantua oikealla ruokavaliolla. Ja se selviää vain yhdellä tavalla.
Masennus. Ei voi kuulemma olla kun käyn töissä. Toinen masentunut arvioi masennukseni työn perusteella. On minulla lapsiakin ja talolaina, niiden vuoksi siellä töissä on pakko käydä. Jos antaisin sen mennä ei jäisi mitään..
Vierailija kirjoitti:
Masennus. Ei voi kuulemma olla kun käyn töissä. Toinen masentunut arvioi masennukseni työn perusteella. On minulla lapsiakin ja talolaina, niiden vuoksi siellä töissä on pakko käydä. Jos antaisin sen mennä ei jäisi mitään..
Mulle näin sanoi jopa terapeutti ekalla käynnillä. "Ei voi olla masennus koska saan tsempattua itseni töihin."
Sen jälkeen en ole käynyt apua hakemassa vaan yritän tsempata itseni joka pv. töihin ja jaksaa niiden lasten ja talolainan kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Endometrioosi. Ei näy päälle päin enkä tätä diagnoosia kauheasti huutele ympäriinsä, kun ei etenkään miespuolisten kanssa ole kovin luonteva puheenaihe. Kivut ovat kuitenkin helvetilliset ja sen lisäksi pelkään lapsettomuutta. Kerran olen ollut leikkauksessa endometrioosin vuoksi, leikkaus oli todella kamala kokemus ja gynekologin mukaan on todennäköistä, ettei se tule jäämään ainoaksi.
Muutaman kerran olen joutunut perumaan jonkun menon kovien kipujen vuoksi. Kommentit ovat olleet luokkaa: ”Ryhdistäydy nyt!” tai ”Ota Panadol”. Kun makaa kippurassa vessan lattialla, oksentaa kivusta ja suolistokin tyhjenee kramppien voimasta ei oikein ryhdistäytyminen auta. Mikään kipulääke ei myöskään auta täysin, Naprokseeni auttaa vähäsen.
Voin samaistua niiiin hyvin. Inhoan endoa yli kaiken. Välillä vaikeeta saada kunnollista apua lääkäreiltä...
MS-tauti. Sairaudella on hirveän paha maine ja useimmat ihmiset ajattelevat, että parin vuoden päästä olen liikuntakyvyttömänä pyörätuolissa. Todellisuudessa noin aggressiivisesti eteneviä tautimuotoja on todella harvassa ja suuri osa meistä elää ihan tavallista arkea pienine (kieltämättä ärsyttävine) oireineen. Tähän sairauteen on nykyään olemassa myös erinomaisia lääkkeitä. Toisaalta tästä ei voi myöskään parantua, kuten esim. lehtijutuista joskus saa lukea, vaan suurimmalla osalla MS-tauti etenee aaltomaisesti: se on lepotilassa vuosiakin, sitten tulee pahenemiskausi, josta taas palautuu, mutta usein jotain pahenemiskauden oireita kuitenkin jää pysyväksi.
Esimerkiksi omasta salaisestani tietää lähipiiri, mutta työkaverit eivät varmaan ikinä osaisi arvata mitään. Teen vaativaa esimiestyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keliakia. Kiitos muotigluteenittomien, keliakiaan suhtaudutaan joskus tosi välinpitämättömästi. Suurin osa ymmärtää, kun sanon että kyseessä on vakava sairaus, mutta osa vaan pyörittelee päätään.
Itse kuulun kategoriaan "muotigluteeniton" sillä keliakiatesti negatiivinen. Silti (kaikki) viljat aiheuttavat elämää häiritsevää närästystä, aknea, nivelkipuja, migreeniä, hiivatulehduksia (intiimialue, korvat, varpaat), masennusta, paniikkikohtauksia (pitkällä altistuksella) ja vitamiinipuutoksia (rauta, B). Sekä lääkäreiden, kanssaihmisten ja keliaakikkojen mielestä olen muotigluteeniton enkä saa esim. sairaalan osastojaksolla gluteenitonta ruokaa koska mitään diagnoosia ei ole (Tai on nuo kaikki yllämainitut erikseen). Kaikki pyörittelevät päätään.
Tähystyksessä oli suolinukka madaltunut ja tulehdus pohjukaissuolessa mutta koska ei ollut täyskato, ei keliakiaa. Lisäksi minulla kaikki viljat aiheuttavat oireet, myös ne gluteenittomatkin. Vaikeaa on, enkä voi puhua tästä kenellekään koska kukaan ei ota tosissaan. Kotona pärjää kunhan ei vain mene mihinkään syömään. Sukulaiset jopa loukkaantuvat kun en syö heidän pulliaan. Itsestäni tuntuu että jos olisi keliakia, olisi paljon helpompaa.
Hei, toivottavasti luet vielä ketjua, mulla on lähes samat oireet (pl. nuo psyykkiset)!!! Saatan syodä viljaa parina päivänä ilman näkyvää vaikutusta, mutta pikkuhiljaa alkaa paheneva närästys, mitä erinäisimmät iho-oireet, hiivatulehdukset, ummetus ja ripuli, jne jne. Närästyksen takia pääsin aikoinaan tähystykseen, hoitona pelkkä happosalpaajaresepti kouraan tyyliin "syo näitä loppuikäsi". Viljaa on kuulema ihan turha välttää kun keliakitesti oli negatiivinen - vaikka se ja maitotuotteet lopettamalla oireet alkoivat helpottaa parissa viikossa (onneksi itse osasin googletella). Ihan huuhaataa lääkärin mielestä sellaiset rajoitukset.. Uskomatonta. Olen kokeillut tämä moneen otteeseen, ja JOKA IKINEN KERTA altistus aiheuttaa oireet muutamassa päivässä, ja samoin ne korjaantuvat kun lopetan altistuksen (saattaa viedä viikkoja pahimmillaan).
Mutta tätä tosiaan itsekin pelkään, että entä jos joudun laitokseen tai sairaalaan, ja siellä ei tätä uskota vaan syotetään pakolla maitoa ja viljoja?? Milläpä todistat että ne aiheuttavat oireet, etenkin kun ne usein tulevat vasta usean päivän viiveellä ja useamman altistuksen jälkeen, ja paraneminen kestää viikkoja.
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö. "Aika siistiä, että voit päättää lähdetkö tänään ulos Pirkkona vai Pekkana!" Jep.
Vaikka olen käynyt jo vuosia terapiassa ja viettänyt liikaa aikaa osastolla, en osaa edelleenkään hallita sivupersooniani ja arki on täynnä pelkkiä muistiaukkoja. Kaiken lisäksi muut osat ovat aika ikäviä ja pelottavia: itsetuhoisia, masentuneita, syömishäiriöisiä, apaattisia, aggressiivisia teiniosia ja luku- tai puhetaidottomia lapsiosia.
Yhdysvaltalaisessa the Doctors-ohjelmassa eräs ihotautilääkäri sanoi, että ihosairaudet johtuisivat 80% stressistä. Totta kyllä tuokin, että suolistonkin on hyvä olla kunnossa ja jos ei ole, niin oireita voi olla monennäköisiä. Itsessään jo epäterveellinen ruokavaliokin voi aiheuttaa kaikenlaista, vaikka suolisto ns. kunnossa olisikin. Toisaalta taas stressikin saattaa saada ihmisen helpommin syömään huonosti. Stressin syihin saattaa olla vaikeampi vaikuttaa, kun työelämäkin saattaa olla aika uuvuttavaa ja stressaavaa ja työolosuhteet ovat se mitä ovat. Kiirettä ja tehokkuutta. Ne jotka sitten uupuvat tai muuten oireilevat tai sitten lääkkeiden avulla vain painetaan menemään, niin vikahan se aina yksilössä on tietenkin. *sarkasmia*