Poikaystävä suunnittelee lomamatkaa exänsä ja yhteisten lastensa.
Olen seurustellut miltei kolme vuotta poikaystäväni kanssa. Nyt hän kertoi suunnittelevansa ensi vuodelle kesäloma matkaa exänsä ja heidän kahden ala-aste ikäisen lapsen kanssa.... Koska lapsille tekee hyvää viettää aikaa molempien vanhempien kanssa. Kysyin voinko lähteä mukaan, mutta ei.. Koska exä ja minä ei tultaisi toimeen ja se pilaisi lasten matkan.
Mitä tästä nyt pitäisi ajatella? Onko kohtuutonta että olen loukkaantunut ja tunnen itseni täysin sivuutetuksi?
Kommentit (183)
Suunnittele sä loma sen exän nyxän kanssa... Jos sellaista ei ole, peli poikki. Lapset on tekosyy mihin vaan. Ei ole ok tuollainen
Jos mun kumppani kuluttais vähän lomansa ja matkarahansa matkailemalla exän kanssa, olis samantien entinen. Minä haluan parisuhteen jossa loma-ajat ja rahat käytetään meidän hyväksi eikä eksän. Pöyristyttävää todella
Ei mikään ihme jos naiset ei samaan reissuun mahdu sovussa mikäli suttura hajottanut tarkoitushakuisesti perheen munan perässä
Nyt loppuu meikäläiseltä tän palstan käyttö, hulluja koko ketju täynnä.
Aina toivotaan että mies ottaisi omista lapsistaan vastuuta ja nyt kerrankin kun ottaa niin toivotetaan pihalle. Tän takia te kaikki ootte yh-mammoja joilla on lapsia ties kenen kanssa. Typeriähän te ootte.
Vierailija kirjoitti:
Nyt loppuu meikäläiseltä tän palstan käyttö, hulluja koko ketju täynnä.
Aina toivotaan että mies ottaisi omista lapsistaan vastuuta ja nyt kerrankin kun ottaa niin toivotetaan pihalle. Tän takia te kaikki ootte yh-mammoja joilla on lapsia ties kenen kanssa. Typeriähän te ootte.
Ihmettelen myös hyökkäävyyttä isän perhelomaa kohtaan. Avoimesti kuitenkin suunnittelee lapset etusijalla eikä salareissaile. Tässä tapauksessa alan peräti toivoa että saisivat ydinperheen eheytettyä ja ap:n etsivän suhteen jossa ei luottamuspulaa ja mustasukkaisuutta
Siis sekö nyt pyhittääkin reissun oikeutetuksi kun "avoimesti" mennään, voi jestas teitä. Ja oikein "lapset etusijalla". 😁
Ne naiset, jotka mokomaa perhereissaamista exän kanssa puoltaa ovat joko itse näitä exiä, jotka tämmöisestä utopiasta haaveilevat tai täysin naiveja tossukoita, joiden omat miehet kyseisiä reissuja tekevät "lasten edun" varjolla. 😁
"Perhelomaa" on mahdotonta viettää senjålkeen kun on erottu ja tätä perhettä ei enää ole olemassa.
On kaksi eri perhettä, joko uuden kumppanin kanssa tai yksin, lapset huomioiden ja hoitaen kuinka on sovittu.
Miksi sitten on kaksi eri asuntoa? Jos olis perhelomaa olis myös vain yksi yhteinen asunto.
Kun kaksi eri kotia niin on kaksi eri perhettä, on omat taloudet ja rahat, sen jo pitäisi tyhmemmällekin sanoa, että perhe on hajonnut, syystä tai toisesta.
Kun erotaan se tarkoittaa että ollaan erottu myös perheenä. Lapsillekin se asia pitää olla selvä eikä antaa toivoa, että vanhemmat palaavata yhteen. Jos kerran ei ole tarkoitus palata yhteen, se on eri asia, mutta sitäkään ei verhota lasten takia lomailuksi. Ei lapsille eikä uusille kumppaneille.
Miten voi olla luulo ja ajatusmaailma joillain, että erotaan, mutta ei kuitenkaan muka erota?
Että keinotekoisesti kuitenkin pidetään yllä sitä haamuperhettä.
Vierailija kirjoitti:
Siis sekö nyt pyhittääkin reissun oikeutetuksi kun "avoimesti" mennään, voi jestas teitä. Ja oikein "lapset etusijalla". 😁
Ne naiset, jotka mokomaa perhereissaamista exän kanssa puoltaa ovat joko itse näitä exiä, jotka tämmöisestä utopiasta haaveilevat tai täysin naiveja tossukoita, joiden omat miehet kyseisiä reissuja tekevät "lasten edun" varjolla. 😁"Perhelomaa" on mahdotonta viettää senjålkeen kun on erottu ja tätä perhettä ei enää ole olemassa.
On kaksi eri perhettä, joko uuden kumppanin kanssa tai yksin, lapset huomioiden ja hoitaen kuinka on sovittu.
Miksi sitten on kaksi eri asuntoa? Jos olis perhelomaa olis myös vain yksi yhteinen asunto.
Kun kaksi eri kotia niin on kaksi eri perhettä, on omat taloudet ja rahat, sen jo pitäisi tyhmemmällekin sanoa, että perhe on hajonnut, syystä tai toisesta.
Kun erotaan se tarkoittaa että ollaan erottu myös perheenä. Lapsillekin se asia pitää olla selvä eikä antaa toivoa, että vanhemmat palaavata yhteen. Jos kerran ei ole tarkoitus palata yhteen, se on eri asia, mutta sitäkään ei verhota lasten takia lomailuksi. Ei lapsille eikä uusille kumppaneille.Miten voi olla luulo ja ajatusmaailma joillain, että erotaan, mutta ei kuitenkaan muka erota?
Että keinotekoisesti kuitenkin pidetään yllä sitä haamuperhettä.
Miespuolinen työkaverini kertonut että hänellä perhe hajosi erottua ja hän muutti toiseen valtioon. Mutta vuosittain käy muutamaan kertaan matkustamassa muutaman viikon reissun exän ja lasten kanssa ilman taka-ajatuksia ja lapsetkin viihtyneet. Reissut sujuneet ongelmitta iloisissa merkeissä ja eronnutta paria luullaan tällöin usein pariskunnaksi kun hauskaa yhteisaikaa lasten kanssa viettävät johon nauraen vastaavat olevansa entinen aviopari ja molemmilla uudet avioliitot. Tämä traditio jatkunut heillä vuosia ja lapset kohta täysi-ikäisiä.
Onko niin vaikea uskoa että ihmiset yksilöitä eikä samalla tapaa katkeria tai taka-ajatuksia vanha suola janottaen toimivia kuin moni palstalainen olettaa?
Ei ole normaalia. Eivät he ole enää perhe, jonka tulisi lomailla yhdessä. Miksi lapsille olisi tärkeää saada reissu juuri molempien vanhempien kanssa yhtaikaa, kun vanhemmat eivät ole edes asuneet yhdessä vuosiin ja välinsä ovat oletettavasti lasten asioita lukuun ottamatta etäiset. Lapsille ihan yhtä kiva käydä erikseen äidin ja isän kanssa reissussa. Ja miksi lapsia haittaisi, jos sinä olisit myös kyseisellä lomalla? Mies ei halua sinua mukaan, koska haikailee exäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt loppuu meikäläiseltä tän palstan käyttö, hulluja koko ketju täynnä.
Aina toivotaan että mies ottaisi omista lapsistaan vastuuta ja nyt kerrankin kun ottaa niin toivotetaan pihalle. Tän takia te kaikki ootte yh-mammoja joilla on lapsia ties kenen kanssa. Typeriähän te ootte.
😁😁😁
No, heippa vaan sulle!
Lapsistaan voi ottaa vastuuta sadoilla muilla eri tavoilla kuin lomailemalla yhdessä exän kanssa. Se on kyllä eräs niistä harvinasilaatuisimmista tavoista joita olen kuullut. Paitsi tietysti täällä vauva-palstalla. 😁
Oikeastaan en ole kuullutkaan (lukenutkaan) ennen kuin täällä.
Olin alussa ihan äimänty käkenä kun jo aiemminkin on asiasta täällä kirjoitettu ja puolusteltu.
Minun mielestäni taas on typerää pitää kiinni ajatuksesta, että perhe on vielä olemassa vaikka todellisuudessa ei niin ole.
Viisaampaa olisi jatkaa omaa elämäänsä ja hyväksyä asia. Se olisi lapsillekin parempi kuin vanhaan haikaileeva vanhempi.
Omaa elämäänsä elävä ja isän tai äidin uuden kumppanin hyväksyvä yhteistyökykyinen vanhempi on paljon parempi lapselle kuin jotkut haaveillut yhteisistä perhelomista.
Ajatteles toisinpäin tilanne, jos lapset olisi sinun? Et varmaan halua matkaa missä nyxä ja exä kisaavat ja nahistelevat kokoajan?
Sen siitä tietysti saa kun ottaa puolison kellä lapsia, ei voi vaatia että täysin luopuu edellisestä.
kuulostaa tutulta. mieheni ex yritti samaa hommaa, eli he olisivat matkustelleet edelleen lapsiperheenä ja käyneet "lasten takia" yhdessä risteilyillä ja kun hommasta ei tullutkaan mitään, mieheni vastusteluiden takia, alkoi armoton syyllistäminen lapsilla. Lapset niin pettyvät. Lapsilta riistetään nyt onni.
mulle ex soitteli kännissä, kuinka olen perheenrikkoja. mikä oli aika huvittavaa, koska ex oli se, joka pisti eron vireille kun hänellä oli uusi mies. Eron jälkeen ex matkusteli paljon lastensa ja uuden miehensä kanssa ja pisti mieheni maksamaan lasten matkakulut. nyt kun mieheni löysi minut, on ex halunnut välttämättä "jostain syystä" leikkiä "onnellista lomailevaa ydinperhettä" mieheni kanssa.
Ennen minua, exää ei vähempää olisi kiinnostanut matkailu mieheni kanssa, vaikka lapset olisivat varmasti halunneet hänet mielummin matkakumppaniksi kuin äiskän uuden miesystävän. Silloin ei lasten ilo merkinnyt mitään.
tuskin se lasten iloa laannuttaa, jos iskä ja äiskä matkustavat erikseen vuorotellen heidän kanssaan. no, exän iloa se tietty voi vähän laannuttaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sekö nyt pyhittääkin reissun oikeutetuksi kun "avoimesti" mennään, voi jestas teitä. Ja oikein "lapset etusijalla". 😁
Ne naiset, jotka mokomaa perhereissaamista exän kanssa puoltaa ovat joko itse näitä exiä, jotka tämmöisestä utopiasta haaveilevat tai täysin naiveja tossukoita, joiden omat miehet kyseisiä reissuja tekevät "lasten edun" varjolla. 😁"Perhelomaa" on mahdotonta viettää senjålkeen kun on erottu ja tätä perhettä ei enää ole olemassa.
On kaksi eri perhettä, joko uuden kumppanin kanssa tai yksin, lapset huomioiden ja hoitaen kuinka on sovittu.
Miksi sitten on kaksi eri asuntoa? Jos olis perhelomaa olis myös vain yksi yhteinen asunto.
Kun kaksi eri kotia niin on kaksi eri perhettä, on omat taloudet ja rahat, sen jo pitäisi tyhmemmällekin sanoa, että perhe on hajonnut, syystä tai toisesta.
Kun erotaan se tarkoittaa että ollaan erottu myös perheenä. Lapsillekin se asia pitää olla selvä eikä antaa toivoa, että vanhemmat palaavata yhteen. Jos kerran ei ole tarkoitus palata yhteen, se on eri asia, mutta sitäkään ei verhota lasten takia lomailuksi. Ei lapsille eikä uusille kumppaneille.Miten voi olla luulo ja ajatusmaailma joillain, että erotaan, mutta ei kuitenkaan muka erota?
Että keinotekoisesti kuitenkin pidetään yllä sitä haamuperhettä.Miespuolinen työkaverini kertonut että hänellä perhe hajosi erottua ja hän muutti toiseen valtioon. Mutta vuosittain käy muutamaan kertaan matkustamassa muutaman viikon reissun exän ja lasten kanssa ilman taka-ajatuksia ja lapsetkin viihtyneet. Reissut sujuneet ongelmitta iloisissa merkeissä ja eronnutta paria luullaan tällöin usein pariskunnaksi kun hauskaa yhteisaikaa lasten kanssa viettävät johon nauraen vastaavat olevansa entinen aviopari ja molemmilla uudet avioliitot. Tämä traditio jatkunut heillä vuosia ja lapset kohta täysi-ikäisiä.
Onko niin vaikea uskoa että ihmiset yksilöitä eikä samalla tapaa katkeria tai taka-ajatuksia vanha suola janottaen toimivia kuin moni palstalainen olettaa?
No tietysti on yksilöitä joille tämä ehkä sopii.
Tuossa on nyt esimerkiksi yksi asia joka jotenkin puoltaa asiaa, isä asuu toisessa valtiossa ja ei ehkä tapaa lapsiaan niin paljon kuin muuten voisi.
Sitten tällä.perhereissaamisellainen jotenkin paikkaa poissaolojen. Toinen asia on, että.jos on kuitenkin erääntyy ja vieraantunut lapsistaan, niin haluaa äidin mukaan, että silloin 8n hänenkin helpompi olla lasten kanssa kuin yksin.
Kolmassa aika on, kun kerroit, että kummallakin on uudet kumppanit. Täytyy olla myös sellaiset uudet kumppanit jotka hyväksyvät tämän perhelomailun, sekään ei ole itsestään selvää, eikä tarvitsekaan, siinäkin ihmiset ovat yksilöitä, joka sopii toiselle ei sovi toiselle ja se on ihan oikeutettua. Jokaisella saa olla asioista oma näkemys ja ajatusmailma.
Mieleeni tulikin kuinka hyvin tai huonosti nämä uudet kumppanit tämän asian hyväksyvät. Se ei tässä käy ilmi, eikä tarvitsekaan.
Vaikka tämä kertomasi kuvio toimiikin se on vaan yksi monista ja se ei taas kerro mitää siitä kuinka hyvin vastaava asia toimii muilla.
Jokainen ihminen toimii kuinka itselle parhaaksi tuntuu, mutta uuden kumppanin ei silti tarvitse hyväksyä tai suostua sellaiseen toimintaan joka loukkaava, aliarvioi tai ohittaa hänet.
Nämä nyt keskustellut "perhelomat" ja niiden suunittelut tulisi aina lähteä sen nykyisen parisuhteen tilanteesta ja näkökulmista, ei sen vanhan perheen.
Suosittelen kokemuksestai, että Vaikka "vanha perhe" katsoisi toiminnan sopivaksi ja ei ketään loukkaavana niin jos uusi kumppani ei niin ajattele ja loukkaantuu, niin uuden kumppanin mielipidettä kannattaa noudattaa, jos hänen kanssaan aikoo jatkossa (sovussa ja rakkaudessa ) olla.
Aina oma elämäntilanne ratkaisee miten toimitaan eikä joku yksittäinen tapaus.
Lähtökohtaisesti en pitäisi siitä että kumppani lomailee exän kanssa MUTTA äidiksi tultua koen että mikäli jommalla kummalla suhteessa olisi lapsia aiemmasta suhteesta olisi hyväksyttävää jos tekee yksittäisen lomareissun exän ja lasten kanssa ilman nykyistä kumppania mikäli tullut selväksi että nykyinen ja entinen tulehtuneissa väleissä mikä pilaisi lasten kesäloma reissun tyystin. Turha mustasukkailla siinä vaiheessa, parisuhde perustuu keskinäiseen rakkauteen ja luottamukseen. Ja voi olla lasten oma toive että molempien vanhempien kanssa samaan lomakohteeseen oli se sitten ihan vaan kotimaanreissukin jolloin mielekästä samanaikaisesti reissu toteuttaa jos lomat töistä menee yksiin. Videopuhelutkin keksitty jos kova ikävä iskee muutaman päivän erillään olemisesta
Ei kuulosta hyvälle. Jokaisen henkilökohtainen vaatimustaso on toki siinä missä sattuu olemaan, mutta en itse ottaisi miestä, joka ei priorisoisi minua elämässään.
Täällä katkeroituneita yh-mammoja ja uusioperheäitejä joilla epävarmuus, luottamuspula ja tilanteen ylianalysoimiset iskisi vastaavassa tilassa. Onneksi onnellisessa ydinperheessä ei tarvitse vatvoa moisia
Ompas suurella osalla huono itsetunto, vai onko se sitä että vastaavassa tilanteessa ette itse pystyisi pitämään housuja jalassa?
Vai olisiko miehesi ja hänen ex-vaimonsa pitänyt ajatella vähän aikaisemmin "lasten parasta" ja mennä vaikka parisuhdeterapiaan eikä erota?
Nyt sitten mennään koko onnellinen perhe lomalle. joo, lapsille "mukavia" muistoja muisteltavaksi sitten arkena, kuinka mukavaa oli kun on "oikea" perhe ja unelmoitavaksi että ehkä isi vielä palaa, kun sillä oli niin mukavaa äidin kanssa.
voit tietty pitää lomaa "temptation island" tyyppisenä kokeena suhteen kestävyydestä. tai ex:ät biitsillä vai mitä niitä sarjoja onkaan.
voi tietty olla että yhteinen loma exän kanssa on hyvä muistutus miehellesi, miksi he halusivat erota tai koko loma voi olla katastrofi kun eropari selvittelee viinan voimalla hampaankoloon jääneitä asioita. tai sitten miehesi lohduttaa koko loman ajan läheisriippuvaiseksi ärtynyttä exäänsä tai sitten viina, meri ja kuutamo saa yhden asian johtamaan toiseen vanhojen hyvien aikojen muistoksi...
Täällä on paljon mustasukkaisia naisia joiden lapset ilmeisen tyhmiä ja helposti hämmentyviä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä katkeroituneita yh-mammoja ja uusioperheäitejä joilla epävarmuus, luottamuspula ja tilanteen ylianalysoimiset iskisi vastaavassa tilassa. Onneksi onnellisessa ydinperheessä ei tarvitse vatvoa moisia
Kyllä minä loukkaantuisin, jos ei huolita mukaan ja päätetään etukäteen kenen kanssa tulen toimeen ja kenen kanssa en. Ei jatkoon.
Exiä on monenlaisia. Mun miehen exällä on jotain ongelmia josta johtuen hän kohtelee minua väheksyen ja halveksuen, mitätöiden olemassaoloni. Miehen kanssa kaikki on riitaisaa valtayaistelua ja kostoa, vuodesta toiseen. Lisäksi elämäntapamme poikkeaa aika paljon toisistamme. Hänen siisteyskäsityksensä on aika eri tyyppinen kuin minun, samoin käsitys lasten kasvatuksesta. Lisäksi hän on erityisherkkä lähes kaikelle, joten matka olisi täynnä hänen erityishaasteitaan. Hauska ajatus, mut luulenpa et yhteinen matkailu olisi traumaattista kaikille, myös lapsille