Psykologia 2020

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika alhainen tuo Joensuun ainerivi LLCBM. Pisteiksi muutettuna tämä ois alimmillaan 102. Onnea sisäänpäässeille! On ollut todellinen onnenpotku joillekin tämä ainereaali. (Minä pääsin todistuspisteillä ensikertalaisena.)

Mulla on tasan noi kirjaimet vanhanaikasessa todistuksessa ja osittain eri aineista. Parhaat varasijat jossain 1500-2000 välissä...

Tänä vuonna haluttiin palkita hyvästä psykan lukiomenestyksestä ja mahdollistaa pääsy lyhyellä matikalla. Muuten noilla papereilla ei olisi päässyt.

On tämä silti hassua. Tuttu pääsi oikikseen ja kauppikseen vanhoilla papareilla, koska niissä ei katsota reaalia. Taloustieteeseen halusi, mutta ei päässyt, koska siellä katsotaan reaali, ja yleisreaalista ei saa mitään. Siitä vaan esim. uskontoa kirjoittamaan!

Jokohan uskonnon opettajat ovat tajunneet kuinka kultaa heidän oppiaineensa nykyään on? Kirkkohistoria oli vanhan reaalin tärppi, siitä kysyttiin aina.

Joo, minusta se on oikeastaan ihan hyvä päästää osa näistäkin. Eikä heillä ole pelkästään psykassa L vaan myös äikässä. Kyllä siinä on jo jotain osoitusta soveltuvuudesta, koska kummastakaan ei ole helppo saada ällää ja molempia tarvitaan opinnoissa & ammatissa. Minä olen kirjoittanut vuonna nakki ja muusi ja kävin juurikin kirjoittamassa ussan (tai siis et:n) ja psykan. Pääsin Helsinkiin todarilla. Ilman niitä en olisi päässyt enkä olisi päässyt edes ainereaalissa läpi, koska rivi olisi (vanhamuotoisen reaalin (L) takia) ollut -LLL--C.

Mitä soveltuvuutta äikän ja uskonnon kokeen L muka kertoo? Mihin niitä psykologin työssä tarvitsee? Onko tarkoitus löytää sellaiset psykologit, jotka kirjoittavat kieliopillisesti täydellisistä lauseista hyvin jäsennellyn tekstin omakantaa? Onko tarkoitus löytää sellaiset psykologit, jotka osaavat evankelisluterilaisen uskonnon asiat kuin unissaan? Aikana, jolloin kirkon jäsenmäärä kutistuu.

Tossa puhuttiin äikän L ja psykan L osoittaa soveltuvuutta. Itselläsikö ei ole äikkä L? Ei puhuttu nyt uskonnosta. Sen lisäksi, että et osaa kirjoittaa vakuuttavia ja selkeitä lausuntoja, et myöskään osaa lukea tekstejä ajatuksella. Äidinkieleen kuuluu kaikki kielellinen taituruus, myös kuuntelu. Mietipä lukioystäviäsi jotka loistivat äikässä versus eivät loistaneen. Ekaksi mainituille asiat menivät yleensä kerralla jakeluun ja täsmällisesti.

Oletpas sinä töykeä. Ei voi ainakaan tuon viestisi perusteella sanoa, että soveltuisit psykalle.

Eikö hänellä ollut psyka ja äikkä L. Fysiikka on monelle vaikeeta joten kandee kirjoittaa uskonto vaikka saa vähemmän pisteitä .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysikko kirjoitti:

Omasta mielestäni kitkatehtävä menee laskemalla näin:

Lepokitka F= lepokitkakerroin * pinnan kappaleeseen kohdistama tukivoima N

Tukivoima N=G, koska pinta on vaakasuora eikä kappaleeseen ei kohdistu pystysuunnassa muita voimia. G=mg.

F=0,57 * 25kg * 9,81m/s^2

=0,57 * 245,25N

=139,79

=140N

Ei mene. Kappale on paikallaan, joten siihen kohdistuvien voimien summa on 0 (Newtonin toinen laki). Vaakasuunnassa siihen vaikuttaa työntövoima ja kitkavoima, jotka ovat vastakkaissuuntaiset. Työntövoima on 110 N, joten kitkavoiman on oltava suuruudeltaan 110 N, koska muuten laatikko ei olisi paikallaan.

Suurin voima, jolla kappaletta voisi työntää ilman että se lähtee liikkeelle, on yhtä suuri kuin lepokitkan maksimi eli 140 N. Tätä ei kuitenkaan kysytty.

T: parempi fyysikko

Eli parempi fyysikko, mikä sun mielestä oli oikea vastaus A, B, C vai D?

Ja onko lepokitkan maksimi aina 140?

Oikea vastaus on C.

Lepokitkan maksimi lasketaan niin kuin tuo ensimmäinen fyysikko perusteli, eli jos kitkakerroin on 0,57 ja massa 25 kg niin se on 140 N. Se on yksi arvo eikä muutu. Itse lepokitka voi sitten saada arvoja nollasta maksimiinsa.

Mutta tossahan nimenomaan kysyttiin LEPOKITkAA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysikko kirjoitti:

Omasta mielestäni kitkatehtävä menee laskemalla näin:

Lepokitka F= lepokitkakerroin * pinnan kappaleeseen kohdistama tukivoima N

Tukivoima N=G, koska pinta on vaakasuora eikä kappaleeseen ei kohdistu pystysuunnassa muita voimia. G=mg.

F=0,57 * 25kg * 9,81m/s^2

=0,57 * 245,25N

=139,79

=140N

Ei mene. Kappale on paikallaan, joten siihen kohdistuvien voimien summa on 0 (Newtonin toinen laki). Vaakasuunnassa siihen vaikuttaa työntövoima ja kitkavoima, jotka ovat vastakkaissuuntaiset. Työntövoima on 110 N, joten kitkavoiman on oltava suuruudeltaan 110 N, koska muuten laatikko ei olisi paikallaan.

Suurin voima, jolla kappaletta voisi työntää ilman että se lähtee liikkeelle, on yhtä suuri kuin lepokitkan maksimi eli 140 N. Tätä ei kuitenkaan kysytty.

T: parempi fyysikko

Eli parempi fyysikko, mikä sun mielestä oli oikea vastaus A, B, C vai D?

Ja onko lepokitkan maksimi aina 140?

Oikea vastaus on C.

Lepokitkan maksimi lasketaan niin kuin tuo ensimmäinen fyysikko perusteli, eli jos kitkakerroin on 0,57 ja massa 25 kg niin se on 140 N. Se on yksi arvo eikä muutu. Itse lepokitka voi sitten saada arvoja nollasta maksimiinsa.

Mutta tossahan nimenomaan kysyttiin LEPOKITkAA

Laatikko ei liiku = se on levossa paikallaan = lepokitka.

Sinuunkin vaikuttaa joku lepokitka nyt kun istut siinä, muuten liukuisit sohvalta pois.

Sohvakaan ei pysyisi lattialla paikallaan ilman lepokitkaa. Sohvan lepokitka on kasvanut, koska sitä pitäisi työntää suuremmalla voimalla, että se siirtyisi sinä päällään johonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysikko kirjoitti:

Omasta mielestäni kitkatehtävä menee laskemalla näin:

Lepokitka F= lepokitkakerroin * pinnan kappaleeseen kohdistama tukivoima N

Tukivoima N=G, koska pinta on vaakasuora eikä kappaleeseen ei kohdistu pystysuunnassa muita voimia. G=mg.

F=0,57 * 25kg * 9,81m/s^2

=0,57 * 245,25N

=139,79

=140N

Ei mene. Kappale on paikallaan, joten siihen kohdistuvien voimien summa on 0 (Newtonin toinen laki). Vaakasuunnassa siihen vaikuttaa työntövoima ja kitkavoima, jotka ovat vastakkaissuuntaiset. Työntövoima on 110 N, joten kitkavoiman on oltava suuruudeltaan 110 N, koska muuten laatikko ei olisi paikallaan.

Suurin voima, jolla kappaletta voisi työntää ilman että se lähtee liikkeelle, on yhtä suuri kuin lepokitkan maksimi eli 140 N. Tätä ei kuitenkaan kysytty.

T: parempi fyysikko

Eli parempi fyysikko, mikä sun mielestä oli oikea vastaus A, B, C vai D?

Ja onko lepokitkan maksimi aina 140?

Oikea vastaus on C.

Lepokitkan maksimi lasketaan niin kuin tuo ensimmäinen fyysikko perusteli, eli jos kitkakerroin on 0,57 ja massa 25 kg niin se on 140 N. Se on yksi arvo eikä muutu. Itse lepokitka voi sitten saada arvoja nollasta maksimiinsa.

Kysyin tätä pitkän linjan fysiikan tohtorilta, joka sanoi vastauksen olevan tuo 140 N.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysikko kirjoitti:

Omasta mielestäni kitkatehtävä menee laskemalla näin:

Lepokitka F= lepokitkakerroin * pinnan kappaleeseen kohdistama tukivoima N

Tukivoima N=G, koska pinta on vaakasuora eikä kappaleeseen ei kohdistu pystysuunnassa muita voimia. G=mg.

F=0,57 * 25kg * 9,81m/s^2

=0,57 * 245,25N

=139,79

=140N

Ei mene. Kappale on paikallaan, joten siihen kohdistuvien voimien summa on 0 (Newtonin toinen laki). Vaakasuunnassa siihen vaikuttaa työntövoima ja kitkavoima, jotka ovat vastakkaissuuntaiset. Työntövoima on 110 N, joten kitkavoiman on oltava suuruudeltaan 110 N, koska muuten laatikko ei olisi paikallaan.

Suurin voima, jolla kappaletta voisi työntää ilman että se lähtee liikkeelle, on yhtä suuri kuin lepokitkan maksimi eli 140 N. Tätä ei kuitenkaan kysytty.

T: parempi fyysikko

Eli parempi fyysikko, mikä sun mielestä oli oikea vastaus A, B, C vai D?

Ja onko lepokitkan maksimi aina 140?

Oikea vastaus on C.

Lepokitkan maksimi lasketaan niin kuin tuo ensimmäinen fyysikko perusteli, eli jos kitkakerroin on 0,57 ja massa 25 kg niin se on 140 N. Se on yksi arvo eikä muutu. Itse lepokitka voi sitten saada arvoja nollasta maksimiinsa.

Kysyin tätä pitkän linjan fysiikan tohtorilta, joka sanoi vastauksen olevan tuo 140 N.

No, hän tekee nykyään töitä niin korkealentoisten asioiden parissa, että ei kaikki yläastetason knopit eivät ehkä ole pysyneet päässä. Tai vain ajatteli asiaa huonosti.

Kysypä uudestaan ja kerro, että oikea vastaus on 110 N. Hän osaa sen varmasti perustella. Kysymyshän varsinaisesti on: Laatikkoa työnnetään voimalla nallekarkki. Laatikko ei liiku. Kuinka suuri lepokitka laatikolla on? Vastaus: nallekarkki.

Ärsyttää kyllä tuo fysiikka. Tänään riemuitsin kun laskut sujui ilman suurempia ongelmia. No sitten mittasin ajan per tehtävä ja kyllä siinä 4-8min välillä liikuttiin lähes järjestään... Eihän tuo nopeus riitä kokeessa alkuunkaan. Ja mikäli miinuspisteet on mukana, ei oikein uskalla tai kannata edes veikata.

Olen sinänsä iloinen, että nollasta aloittaneena olen pystynyt kuukaudessa omaksumaan ja oppimaan itselle outoja asioita. Aikapaineen takia hyöty voi olla kuitenkin +-0,sillä en ehdi laskea tarpeeksi nopeasti..

Itsellä saattaa mennä yhteen geometrian laskuun koko päivä eikä siltikään oikeaa vastausta tipu niin kyllä tolla 4-8min jo meikäläisen päihittää

Ei niiden pitäisi olla vaikeita, nämä aika helpot laskutkin saavat erottelua aikaiseksi, kun toiset tajuavat sen jekun ja toiset eivät.

Kaikkeen vaan "en vastaa" ja eteenpäin, palaa takaisin uudella kierroksella niihin laskuihin, jotka eivät heti auenneet.

Vierailija kirjoitti:

Ei niiden pitäisi olla vaikeita, nämä aika helpot laskutkin saavat erottelua aikaiseksi, kun toiset tajuavat sen jekun ja toiset eivät.

Kaikkeen vaan "en vastaa" ja eteenpäin, palaa takaisin uudella kierroksella niihin laskuihin, jotka eivät heti auenneet.

Tuo on kyllä ihan totta että juuttua ei saa. Ja onneksi siihen osioon kuuluu myös perusmatikkaa ja geometriaa, jotka on molemmat itsellä hallussa.

Helposti näyttää laskut ymmärrettäviltä ja ite sit sen takia juuttuu... esim. tämä vanhasta kokeesta: Mehusta ja vedestä on valmistettu 5,0 litraa juomaa, jonka lämpötila on 25 °C. Juomaan lisätään pakastimesta otettuja jääkuutioita, joiden lämpötila on -18 o

C. Kuinka suuri on jääkuutioi-

den massan oltava, jotta juoman lopullinen sekoituslämpötila on 10 °C? Oletetaan, että juoman ja ympäristön välillä ei ole lämmönvaihtoa. Mehun ja veden ominaislämpökapasiteetti on

4,19 kJ/(kg °C), jään ominaislämpökapasiteetti 2,2 kJ/(kg °C) ja jään ominaissulamislämpö

333 kJ/kg. Mehun ja veden tiheys on 1,0 kg/dm3

Näyttäis että tulee helposti Q=cmt ja Q=ms mutta pitää siltikin vielä osata soveltaa

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää kyllä tuo fysiikka. Tänään riemuitsin kun laskut sujui ilman suurempia ongelmia. No sitten mittasin ajan per tehtävä ja kyllä siinä 4-8min välillä liikuttiin lähes järjestään... Eihän tuo nopeus riitä kokeessa alkuunkaan. Ja mikäli miinuspisteet on mukana, ei oikein uskalla tai kannata edes veikata.

Olen sinänsä iloinen, että nollasta aloittaneena olen pystynyt kuukaudessa omaksumaan ja oppimaan itselle outoja asioita. Aikapaineen takia hyöty voi olla kuitenkin +-0,sillä en ehdi laskea tarpeeksi nopeasti..

  siinähän se onkin kun on aikapaine niin ne vastaukset täytyy tulla lähes heti ja ymmärtää laskut miten tehdään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli juttu, että lääkiksen etäkoe on karsinut hyvin ja oikeansuuntaisesti ja että googlaamisesta ei ollut merkittävää hyötyä. Eniten sitä vaikuttaa tehneen ne, jotka tulivat vain katsomaan koetta.

ei pelkkä googlaus vaan vielä se toinen juttu mistä sai selville. Vaatii nopeita hoksottimia ja suorastaan röhkeyttä ottaa oikea vastakset jos niitä vilpin tekijöitä olikaan.

Siis mitä?

  selaa taakse, youtubessa näytetään miten vilppi tehtiin, autooi sellaista vaikkei kaikkia googlettanut niin ehkä tarvittavat pisteet vaikka muuten osasi , en tiedä, ei oo reilua etäkoe koska on niitä jotka ei vilppiä harrasta. 

Jännää kun nyt on ollut pakko opiskella fysiikkaa, niin siitä on tullut tosi kiinnostavaa :) En kyllä usko, että pärjään amk kokeessa. mutta mielellään opiskelisin sitä vielä, jos tästä tulee nyt uusi käytäntö. 

Kuin moni muuten seurasi eilen Space X:n raketin laukaisua avaruuteen. Siinäpä vasta fysiikkaa paljon :D

Kiinnittyi huomio myös siihen, miten pieniä ja kevyen näköisiä astronautit oli. Ennenhän ne oli semmosia "entiisä sotilaita" Nyt vissiin halutaan säästää tilassa ja keventää mahdollisimman paljon raketin painoa. 

Teki varmaan hyvää tuo, että lennot tekee yritys eikä valtiorahoitteinen NASA. 

Mutta samaan aikaan katsoin aamulla FLinkkilä ja Tastulaa ja siinä opettaja kirjailija mietti sitä, miten matemaattisuus on syrjäyttänyt humanismin joka paikassa. 

Jotenkin ajattelisi, että psykologiassa tarvisi kyllä sitä humanismia aika paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Mutta samaan aikaan katsoin aamulla FLinkkilä ja Tastulaa ja siinä opettaja kirjailija mietti sitä, miten matemaattisuus on syrjäyttänyt humanismin joka paikassa. 

Jotenkin ajattelisi, että psykologiassa tarvisi kyllä sitä humanismia aika paljon. 

Niinpä. Näkisin että tää liittyy vahvasti semmoseen tiedeuskovaisuuteen yleensä, mitään muuta tietoa ei pidetä yhtään niin arvokkaana kuin luonnontieteen menetelmin hankittua Kovaa Tieteellistä Faktaa - jotkut luonnontiedefanaatikot varsinkin menee tässä ihan äärimmäisyyksiin, muistuttaa muitakin kiihkouskovaisia. Sääli, koska on paljon kaikkea muutakin mitä todellakin sietäisi tutkia ja tuntuu älyttömältä jättää tutkimatta vaan siksi että voidaan tutkia vain kvalitatiivisin menetelmin. Varsinkin esim. psykologiassa, joka ei ole eikä tule olemaan puhtaasti luonnontiede, vaan on aina myös humanistinen tiede. Eikä se tee siitä yhtään mitenkään vähäpätöisempää.

Vierailija kirjoitti:

Miten tästä laskusta saa kyseisen yhtälön 9y=10x+1500

Ja tehtävänanto on siis: kuljetettaessa öljyä rekalla huoltoasemille, on täyden rekan kuljetuskustannus 300e, kun matka on 120km ja 350e kun matka on 165km. Kustannukset muuttuvat lineaarisesti.

Muodostamalla suoran yhtälön, jossa kuljetuskustannukset ovat y-akselilla ja matka x-akselilla. Toivottavasti tästä oli apua!

Mitäpä olisitte tuumineet, jos vuodenvaihteessa joku olisi ennustanut, että keväällä me neuvotaan täällä tilaston sijasta fysiikkaa? :D

Tämän vuoden ketjua leimaa syttyneiden riitojen lisäksi mieletön kasvu! Hyvä me! <3

Vierailija kirjoitti:

Helposti näyttää laskut ymmärrettäviltä ja ite sit sen takia juuttuu... esim. tämä vanhasta kokeesta: Mehusta ja vedestä on valmistettu 5,0 litraa juomaa, jonka lämpötila on 25 °C. Juomaan lisätään pakastimesta otettuja jääkuutioita, joiden lämpötila on -18 o

C. Kuinka suuri on jääkuutioi-

den massan oltava, jotta juoman lopullinen sekoituslämpötila on 10 °C? Oletetaan, että juoman ja ympäristön välillä ei ole lämmönvaihtoa. Mehun ja veden ominaislämpökapasiteetti on

4,19 kJ/(kg °C), jään ominaislämpökapasiteetti 2,2 kJ/(kg °C) ja jään ominaissulamislämpö

333 kJ/kg. Mehun ja veden tiheys on 1,0 kg/dm3

Näyttäis että tulee helposti Q=cmt ja Q=ms mutta pitää siltikin vielä osata soveltaa

Se tunne ku osas ton laskun vaikka kävin vain pakollisen kurssin lukiossa... voittajafiilis! Kyllä tässä jotain on siis kuukaudessa oppinut

Mäkin aloin innostua fysiikasta ja melkeinpä harmittaa, että pääsin papereilla sisään, kun tekisi mieli lukea lisää. Tsemppiä kaikille amk-kokeeseen osallistuville ja jonopaikoissa odottaville! Kiitos keskusteluseurasta tänä omituisena vuonna.