Mitä mieltä olette pitkän matematiikan suosimisesta yliopistoon hakiessa? Siis hakeempa mitä alaa

Aivan järjetön uudistus. Miksi tätä asiaa ei korjata nyt? Pitääkö odottaa 10 vuotta ja sitten vasta tajutaan, että pieleen meni?

Ymmärrän kyllä logiikan uudistuksen taustalla, mutta kokonaisuudessaan huono juttu.

Matematiikka on kaiken logiikan perusta. Pitkä matematiikka pakolliseksi kaikille niin keskustelut ja perustelut täälläkin järkevöityisivät. Ja maailma pelastuisi.

Lyhyen matikan hyvä arvosana antaa paremmat pisteet kuin pitkän huono

" Esimerkkinä kasvatusala: lyhyen matikan E:stä saa 23,6 pistettä. Saman pistemäärän saamiseksi pitkässä matikassa täytyisi saada arvosana M, 24 pistettä. Tuon E:n saaminen on kuitenkin todennäköisesti helpompaa "

Kai se on piilotettu yritys suosia poikia valinnoissa, kun yliopistoissa on muuten paljon enemmän naispuolisia opiskelijoita. Ääneenhän kukaan ei tuota myönnä. Pojat menestyvät huonommin pääsykokeissa.

Mikesi uusi hallitus korjaa tuota edellisen hallituksen järjetöntä uudistusta???

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Meillä lukion tokalle menevä, hän otti lyhyen matikan, koska siitä on mahdollista kirjoittaa paremmin kuin pitkästä, eikä ole edes varma hakeeko yliopistoon.

Minusta ihan ok. Sen sijaan pakkoruotsi siihen vielä päälle, niin kyllä on lukiolaisilla jaksot täynnä. Onko edes tutkittu, mahtuuko kaikki syventävät kurssit enää lukujärjestykseen? Vai onko ne raukat kohta koulussa aamusta iltaan.

Ei Li voi ottaa kovin kovasti kantaa jonkun turhan aineen painottamista vastaan koska seuraava kysymys olisi hänelle pakkoruotsista.

Pitkä matematiikka vaatii ajattelukykyä. Lyhyt ei. Yliopistoissa ajattelukyky on toivottu ominaisuus. Ihan järkevää siis näin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....

Pitkä matikka pitäisi olla pakollinen kaikille, aivan kuten ruotsikin.

Loppuisi se valitus.

Itseasiassa kaikki valinnaisuus helvettiin ja kaikille samat kokeet.

Pitkän matikan pelkkä valitseminen ei takaa yhtään mitään, sillä se pitäisi myös suorittaa kokonaan ja kirjoittaa hyvin yo-kokeissa, jotta se auttaisi todistusvalinnassa. Veikkaan, että moni tulee vielä pettymään kun ei jaksakaan opiskella saati sitten kirjoittaa sitä.

Valintakokeet säilyvät kyllä edelleen ja se tuppaa monelta unohtumaan tässä matikkakohussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....

Kukaan täyspäinen ei laske humanistien "työtä" tieteelliseksi tutkimuksen tekemiseksi.

Sukuupuolentutkimuksen maisterit... heh

#miksi_en_saa_töitä

#lasikatto

#missä_tasa-arvo

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka vaatii ajattelukykyä. Lyhyt ei. Yliopistoissa ajattelukyky on toivottu ominaisuus. Ihan järkevää siis näin.

Myönnetäänpä nyt vain reilusti että meillä on karkeasti katsoen kahdenlaisia ihmisiä, niitä joille matemaattinen ajattelu on luontaisempaa ja sitten niitä joille kielellinen ajattelu on luontaisempaa. Ensin mainitut ovat parempia matikassa ja jälkimmäiset kielissä.

Nyt sitten ollaan tilanteessa jossa esim. jotain kieltä yliopistoon lukemaan hakeva ei hyödy täysimääräisesti kielellisestä lahjakkuudestaan vaan hänen siallaan opiskelemaan saattaa päästä hakija joka onkin parempi matemaattisessa ajattelussa. Onko tämä oikeasti tuon kielen oppimisen kannalta hyvä painotus?

Kääntäen voisi kysyä että jos vaikka insinööriopintoihin saisi eniten pisteitä ruotsin ylioppilasarvosanasta niin tuntuisiko se loogiselta ja järkevältä painotukselta vaikka jonkun tutkimus osoittaisikin että ruotsin osaaminen korreloisi hyvän opiskelumenestyksen kanssa? Tuskin mutta jotenkin ihmeesti matikasta onnistutaan vääntämään aine joka on avain kaikkeen ajatteluun vaikka moni tuntemani matikan taitaja tuskailu lukiossa juuri niiden kielien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....

Kiitos havainnollistavasta esimerkistä loogisen ajattelun puutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....

Kukaan täyspäinen ei laske humanistien "työtä" tieteelliseksi tutkimuksen tekemiseksi.

Sukuupuolentutkimuksen maisterit... heh

#miksi_en_saa_töitä

#lasikatto

#missä_tasa-arvo

Onko sukupuolentutkimus todellakin ainoa humanistinen ala jonka tunnet?

Hieno juttu. Sillä saa karsittua ne vähemmän älykkäät (loogiset) pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....

Kukaan täyspäinen ei laske humanistien "työtä" tieteelliseksi tutkimuksen tekemiseksi.

Sukuupuolentutkimuksen maisterit... heh

#miksi_en_saa_töitä

#lasikatto

#missä_tasa-arvo

Tämä.

Tiede: tutkitaan reaalimaailmaa tekemällä mittauksia, tehdään rationaaliseen järkeilyyn perustuvia analyysejä näille tuloksille. Julkaistaan tulokset vertaisanalyysiin.

Humanistinen "tiede": keksitään pään sisässä ongelmia, keksitään keksityille ongelmille syitä, julistetaan kaikki valkoisen miehen viaksi. Vertaisanalyysin sijaan julistetaan kaikki "tutkimuksien" arvostelu sovinismiksi ja rasismiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....

En usko että edellinen viesti sisälsi sellaista ajatusta. Kyse on vaan valintakriteereiden painotuksesta näytön perusteella. Näyttö on varma osoitus kyvystä. Näytön puute ei tietenkään ole varma osoitus kyvyttömyydestä. Voihan ihminen olla hyvä jossain, vaikkei sitä ole harjoittanut tai testauttanut. Minäkin saattaisin osata muinaissanskriittiä tosi hyvin, en vain ole kokeillut enkä hankkinut siitä papereita. Mutta ymmärrän loukkaantumatta, että sanskriitista ällän kirjoittanut saa siitä itseäni enemmän valintapisteitä johonkin koulutukseen, jossa se on relevanttia. Sivusta.