Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette pitkän matematiikan suosimisesta yliopistoon hakiessa? Siis hakeempa mitä alaa
13.06.2019 |
tahansa vaikka kieli saa pitkästä matematiikasta huomattavasti enemmän pisteitä kuin kielistä tai reaaliaineista? Onko oikeudenmukaista tai järkevää? Olin hieman pettynyt eilisessä A-studiossa lun Li Andesson suhtautui asiaan ympäripyöreästi eikä ottanut kantaa kunnolla. Olin olettanut, että hän ottaisi jämäkästi kantaa.
Kommentit (69)
Yliopistoon tarvitaan tulevaisuudessa parempaa ainesta, oikeasti älykkäitä ihmisiä. Nyt on viime vuodet korkeakouluihin päässyt heikkolahjaisia joilla ei tee mitään työmarkkinoilla. Tietysti jos tulevaisuuden haaveet yliopiston jälkeen on päästä kirjastoon töihin niin aivan sama osaatko laskea edes 1+1. Kaikki keinot käyttöön, että tyhmiä saadaan karsittua pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka vaatii ajattelukykyä. Lyhyt ei. Yliopistoissa ajattelukyky on toivottu ominaisuus. Ihan järkevää siis näin.
Myönnetäänpä nyt vain reilusti että meillä on karkeasti katsoen kahdenlaisia ihmisiä, niitä joille matemaattinen ajattelu on luontaisempaa ja sitten niitä joille kielellinen ajattelu on luontaisempaa. Ensin mainitut ovat parempia matikassa ja jälkimmäiset kielissä.
Nyt sitten ollaan tilanteessa jossa esim. jotain kieltä yliopistoon lukemaan hakeva ei hyödy täysimääräisesti kielellisestä lahjakkuudestaan vaan hänen siallaan opiskelemaan saattaa päästä hakija joka onkin parempi matemaattisessa ajattelussa. Onko tämä oikeasti tuon kielen oppimisen kannalta hyvä painotus?
Kääntäen voisi kysyä että jos vaikka insinööriopintoihin saisi eniten pisteitä ruotsin ylioppilasarvosanasta niin tuntuisiko se loogiselta ja järkevältä painotukselta vaikka jonkun tutkimus osoittaisikin että ruotsin osaaminen korreloisi hyvän opiskelumenestyksen kanssa? Tuskin mutta jotenkin ihmeesti matikasta onnistutaan vääntämään aine joka on avain kaikkeen ajatteluun vaikka moni tuntemani matikan taitaja tuskailu lukiossa juuri niiden kielien kanssa.
Mitähän oikein selität, taidat olla aika tampio? Olet varmaan myös sitä mieltä, että jotkut ovat hyviä liikunnassa ja toiset taiteissa, eikä kukaan voi olla lahjakas molemmissa? :D
Kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus eivät todellakaan poissulje toisiaan, vaan esiintyvät usein yhdessä.
Miksi pitkä matikka, jos haet:
opiskelemaan kieliä, eikä kielten arvosanat?
Oikikseen, eikä yhteiskuntaoppi?
Teologiaa, uskonto?
Historiaa, historia?
Valtiotieteen (poislukien tilastotiede), yht.kuntaoppi, filosofia?
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matikka pitäisi olla pakollinen kaikille, aivan kuten ruotsikin.
Loppuisi se valitus.
Itseasiassa kaikki valinnaisuus helvettiin ja kaikille samat kokeet.
Loppuisiko? Millä perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.
Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....
Kukaan täyspäinen ei laske humanistien "työtä" tieteelliseksi tutkimuksen tekemiseksi.
Sukuupuolentutkimuksen maisterit... heh
#miksi_en_saa_töitä
#lasikatto
#missä_tasa-arvo
Tämä.
Tiede: tutkitaan reaalimaailmaa tekemällä mittauksia, tehdään rationaaliseen järkeilyyn perustuvia analyysejä näille tuloksille. Julkaistaan tulokset vertaisanalyysiin.
Humanistinen "tiede": keksitään pään sisässä ongelmia, keksitään keksityille ongelmille syitä, julistetaan kaikki valkoisen miehen viaksi. Vertaisanalyysin sijaan julistetaan kaikki "tutkimuksien" arvostelu sovinismiksi ja rasismiksi.
:D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typeryyttä. En jaksa kirjoittaa aiheesta novellia perusteluineen, mutta eihän se pitkän matikan opiskelu ja kirjoittaminen mitenkään hyödytä oikeastaan muiden aineiden opiskelussa kuin sellaisten, joissa oikeasti tarvitsee laajaa matematiikan osaamista. Lisäksi muiden alojen lahjakkuudet ovat sitten heikommassa asemassa hakiessaan oman alansa opiskelupaikkoja. Ei hyvä.
Niin, kyse ei välttämättä olekaan siitä että juuri matematiikan osaaminen hirveästi hyödyttäisi alalla, vaan siitä, että sen osaaminen on osoitus tietystä kognitiivisesta kyvystä ajatella riittävän tasokkaasti millä tahansa alalla yliopistotasolla. Idiootit eivät pärjää pitkässä matikassa, joten se on tehokas filtteri.
Lukiossa pitäisi opettaa kauppakoulun laskentoa, ei analyysin alkeita. Nuoria on niiin helppo jymäyttää ostoksissa ja raha-asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitkä matikka, jos haet:
opiskelemaan kieliä, eikä kielten arvosanat?
Oikikseen, eikä yhteiskuntaoppi?
Teologiaa, uskonto?
Historiaa, historia?
Valtiotieteen (poislukien tilastotiede), yht.kuntaoppi, filosofia?
Noita kaikkia yliopistossa opiskellessa äo:n olisi hyvä ylittää tietty taso. Matemaattisesti lahjattomilla älykkyys on usein turhan alhainen :(
Matemaatikko: Matematiikan oppimiskyky on riittävä, mutta ei välttämätön ehto opiskeluun kaikilla aloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta pitkän matikan tärkeyden painotus on hyvä uudistus. Ei kielet ole samalla tavalla tärkeitä kuin matematiikka. Kieliä oppii helposti vapaa-ajallakin.
Maailman epäreiluinta. Elämässä tarvitaan muutakin kuin matematiikaa. Muutkin alueet tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matemaatikko: Matematiikan oppimiskyky on riittävä, mutta ei välttämätön ehto opiskeluun kaikilla aloilla.
Nuija ei opi matikkaa, mutta ei kaikki fiksutkaan. ;-)
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka vaatii ajattelukykyä. Lyhyt ei. Yliopistoissa ajattelukyky on toivottu ominaisuus. Ihan järkevää siis näin.
Myönnetäänpä nyt vain reilusti että meillä on karkeasti katsoen kahdenlaisia ihmisiä, niitä joille matemaattinen ajattelu on luontaisempaa ja sitten niitä joille kielellinen ajattelu on luontaisempaa. Ensin mainitut ovat parempia matikassa ja jälkimmäiset kielissä.
Nyt sitten ollaan tilanteessa jossa esim. jotain kieltä yliopistoon lukemaan hakeva ei hyödy täysimääräisesti kielellisestä lahjakkuudestaan vaan hänen siallaan opiskelemaan saattaa päästä hakija joka onkin parempi matemaattisessa ajattelussa. Onko tämä oikeasti tuon kielen oppimisen kannalta hyvä painotus?
Kääntäen voisi kysyä että jos vaikka insinööriopintoihin saisi eniten pisteitä ruotsin ylioppilasarvosanasta niin tuntuisiko se loogiselta ja järkevältä painotukselta vaikka jonkun tutkimus osoittaisikin että ruotsin osaaminen korreloisi hyvän opiskelumenestyksen kanssa? Tuskin mutta jotenkin ihmeesti matikasta onnistutaan vääntämään aine joka on avain kaikkeen ajatteluun vaikka moni tuntemani matikan taitaja tuskailu lukiossa juuri niiden kielien kanssa.
Ei kyllä tälle ole mitään perusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä on ihan riittävästi jo noita, jotka osaavat yliopistokelpoisesti suomea, ruotsia, englantia ja terveystietoa. Tiedättekö mitä tapahtui, kun USAssa käynnistettiin kuulentoprojektit ja sen myötä lisättiin merkittävästi matematiikan ja luonnontieteiden opiskelua niin koulussa kuin myöhemmissä opinnoissa? Aivan valtava kehitysaskel eteenpäin.
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt sitten ollaan tilanteessa jossa esim. jotain kieltä yliopistoon lukemaan hakeva ei hyödy täysimääräisesti kielellisestä lahjakkuudestaan vaan hänen siallaan opiskelemaan saattaa päästä hakija joka onkin parempi matemaattisessa ajattelussa
Hänen sikaansa opiskeleva voi olla esimerkiksi eläinlääkäriopiskelija. Sille alalle vaaditaan matemaattista lahjakkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kai se on piilotettu yritys suosia poikia valinnoissa, kun yliopistoissa on muuten paljon enemmän naispuolisia opiskelijoita. Ääneenhän kukaan ei tuota myönnä. Pojat menestyvät huonommin pääsykokeissa.
Älä höpsi! Tyttöjä on yritetty jo vuosikymmeniä nostaa yliopistoon suosimalla kieliä pääsykokeissa. SDP on yrittänyt nostaa naisten osuutta yliopistoissa ja tulos on se että naisten euro on pienempi kuin miesten euro.
Naisten euro on vain 79 senttiä koska naiset opiskelevat pakkoruotsia mutta eivät opiskele matematiikkaa tai fysiikkaa.
Tämä todistaa sen että pakkoruotsi on turha kieli ja tulee kalliiksi sen opiskelijoille.
Naiset opiskelkaa matematiikkaa ja fysiikkaa ja jättäkää pakkoruotsi pois niin teidän euron arvo lähenee miesten euron arvoa.
Naiset menevät opiskelemaan paikkoihin joissa ei vaadita matematiikkaa tai fysiikkaa ja he pääsevät sisään pakkoruotsin ansiosta. Suomessa on voimassa järjestelmä jossa naislle on rakennettu helpotettu pääsy yliopistoon. Matematiikan voi korvata pakkoruotsilla.
Naisvaltaisilla aloilla ei voi vaatia matematiikkaa koska silloin naiset eivät pääsisi niille aloille. Siksi ne ovat se vanha entinen emäntäkoulu uudessa muodossa, johon useimmat maalaistytöt joutuivat.
SDP haluaa muuttaa talouttamme niin että naiset saavat saman palkan miesten kanssa mutta eri töistä. Se on jo ajatuksena absurdi ja toimenpiteet joilla tätä absurdia ajatusta ajetaan rulevat tuhoamaan Suomen talouden. Palkkojen pitää muodostua kysynnän mukaan eikä mitkään kikkailut tule onnistumaan koska ne tulevat tuhoamaan talouden sitä varmemmin mitä enemmän ne rikkovat markkinatalouden lakeja.
Pitkän matematiikan L:n saa edelleen vain viitisen prosenttia sen kirjoittajista. Ja he tuskin hakevat muinaissanskriitin linjalle. Joten vaikkapa kielissä pärjänneet voinevat skabata keskenään niistä paikoista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitkän matikan tärkeyden painotus on hyvä uudistus. Ei kielet ole samalla tavalla tärkeitä kuin matematiikka. Kieliä oppii helposti vapaa-ajallakin.
Tosi harva saa vapaa-ajan opiskelulla saavutettua kovin kummoista kielitaitoa, niin se vain on.
Enemmän tässä koko keskustelussa järkyttää kamalat kieliä ja niissä lahjakkaita olevia solvaavat kommentit. Miksi pitää lytätä jotain osaamisalaa nostamalla matematiikkaa jalustalle?
Suurin osa teistä kommentoijista on huonotapaisia surkimuksia, jotka osaavat vain haukkua ja solvata erilaisia lahjakkuuksia. Se, jos mikä on huolestuttavaa, ei niinkään tuo todistusvalinta.
Vierailija kirjoitti:
Kai se on piilotettu yritys suosia poikia valinnoissa, kun yliopistoissa on muuten paljon enemmän naispuolisia opiskelijoita. Ääneenhän kukaan ei tuota myönnä. Pojat menestyvät huonommin pääsykokeissa.
Tarkoitat siis että naiset ovat lähtökohtaisesti huonompia matematiikassa kuin miehet.
Väkevä väite, onko perusteluja?
Typeryyttä. En jaksa kirjoittaa aiheesta novellia perusteluineen, mutta eihän se pitkän matikan opiskelu ja kirjoittaminen mitenkään hyödytä oikeastaan muiden aineiden opiskelussa kuin sellaisten, joissa oikeasti tarvitsee laajaa matematiikan osaamista. Lisäksi muiden alojen lahjakkuudet ovat sitten heikommassa asemassa hakiessaan oman alansa opiskelupaikkoja. Ei hyvä.