Mitä mieltä olette pitkän matematiikan suosimisesta yliopistoon hakiessa? Siis hakeempa mitä alaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai se on piilotettu yritys suosia poikia valinnoissa, kun yliopistoissa on muuten paljon enemmän naispuolisia opiskelijoita. Ääneenhän kukaan ei tuota myönnä. Pojat menestyvät huonommin pääsykokeissa.

Tarkoitat siis että naiset ovat lähtökohtaisesti huonompia matematiikassa kuin miehet.

Väkevä väite, onko perusteluja?

Jo toinen upea esimerkki puutteellisesta loogisesta ajattelusta. Hieno suoritus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta pitkän matikan tärkeyden painotus on hyvä uudistus. Ei kielet ole samalla tavalla tärkeitä kuin matematiikka. Kieliä oppii helposti vapaa-ajallakin.

Tosi harva saa vapaa-ajan opiskelulla saavutettua kovin kummoista kielitaitoa, niin se vain on.

Enemmän tässä koko keskustelussa järkyttää kamalat kieliä ja niissä lahjakkaita olevia solvaavat kommentit. Miksi pitää lytätä jotain osaamisalaa nostamalla matematiikkaa jalustalle?

Suurin osa teistä kommentoijista on huonotapaisia surkimuksia, jotka osaavat vain haukkua ja solvata erilaisia lahjakkuuksia. Se, jos mikä on huolestuttavaa, ei niinkään tuo todistusvalinta.

Kukaan ei ole solvannut kielellisesti lahjakkaita. Matematiikkaa solvaavat eivät ole matemaattisesti lahjakkaita tai eivät ymmärrä miksi matemaattinen ajattelu on niin tärkeää. Kielen sujuva oppiminen mittaa lähinnä muistikapasiteettia ja voit tulla kielessä helposti hyväksi tekemällä satoja toistoja. Matemaattiseen lahjakkuuteen liittyy enemmän synnynnäisiä ominaisuuksia. Matematiikassa käytetään loogista päättelykykyä ja abstraktia ajattelua, mikä on tieteellisillä aloilla välttämätöntä kun yritetään löytää uusia ratkaisuja tai sovelluksia. Kielissä monimuotoisuus ja ymmärrettävyys virheistä huolimatta antaa myös enemmän anteeksi, insinöörialoilla saat monta asiaa pieleen jos 0 onkin 1.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Eli mielestäsi kaikki tähän saakka yliopistoon ilman pitkää matikkaa pässeet ei kykene tieteelliseen työhön? Hmmmm....

Kukaan täyspäinen ei laske humanistien "työtä" tieteelliseksi tutkimuksen tekemiseksi.

Sukuupuolentutkimuksen maisterit... heh

#miksi_en_saa_töitä

#lasikatto

#missä_tasa-arvo

Onko sukupuolentutkimus todellakin ainoa humanistinen ala jonka tunnet?

Ei ole ja osaan googlettaakin joten outo kysymys.

Pisteet myös urdun kielen tutkijoille. Kyllähän tuo aina mekaniikan tai prosessitekniikan voittaa.

Ei tuossa vain ole mitään järkeä. Epäreilua ja typerää. On paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka eivät ole matemaattisesti lahjakkaita. Jos matematiikan osaaminen takaa ylivoimaiset kyvyt kaikille aloille, niin kai ne huippumatemaatikot sitten olisivat ylivoimaisen hyviä myös kielissä ja saisivat luonnollisestikin niistä hyvät arvosanat. Miksi he siis tarvitsisivat tällaisen systeemin, jossa heitä suositaan vain matemaattisten taitojen vuoksi?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Tuolle väitteelle ei ole mitään perustetta. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä lukion tokalle menevä, hän otti lyhyen matikan, koska siitä on mahdollista kirjoittaa paremmin kuin pitkästä, eikä ole edes varma hakeeko yliopistoon.

Minusta ihan ok. Sen sijaan pakkoruotsi siihen vielä päälle, niin kyllä on lukiolaisilla jaksot täynnä. Onko edes tutkittu, mahtuuko kaikki syventävät kurssit enää lukujärjestykseen? Vai onko ne raukat kohta koulussa aamusta iltaan.

Mä juttelin talvella tän kevään ylioppilaan kanssa ja hän sanoi, että vaikka lukisi pitkän matikan, voisi kirjoittaa lyhyen.

On myös paljon älykkäitä ja myös matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, joilla ei ole kiinnostusta ja motivaatiota matemaatiikan opiskelemiseen. He esim. haluavat mennä opiskelemaan kieliä tai oikeustieteitä tmv, miksi heitä pitää painostaa valitsemaan pitkä matika lukoissa tai sitten syrjiä opiskelijavalinnassa?? Olen todella pettynyt Li Anderssoniin jos ei puutu tähän epäkohtaan.  Tuo uudistus on vain elinkeinoelämän vaatimus.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitkä matikka, jos haet:

opiskelemaan kieliä, eikä kielten arvosanat?

Oikikseen, eikä yhteiskuntaoppi?

Teologiaa, uskonto?

Historiaa, historia?

Valtiotieteen (poislukien tilastotiede), yht.kuntaoppi, filosofia?

Kuulemma, koska kurssimäärä. Pitkässä matematiikassa on eniten kursseja --> suurin painoarvo.

Hyvä asia - eipähän kaiken karvaiset pänttärit pääse niin varmasti sisään, vaan älylliset ihmiset lähinnä.

Sitä mieltä, että rehellisempää olisi teettää älykkyysesti, sillä älykkyyttä pitkän matikan suosimisille yritetään kartoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on kaiken logiikan perusta. Pitkä matematiikka pakolliseksi kaikille niin keskustelut ja perustelut täälläkin järkevöityisivät. Ja maailma pelastuisi.

Ei matematiikan opiskelu loogista päättelykykyä itsesään paranna, vaikkakin antaa menetelmiä sen toteuttamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typeryyttä. En jaksa kirjoittaa aiheesta novellia perusteluineen, mutta eihän se pitkän matikan opiskelu ja kirjoittaminen mitenkään hyödytä oikeastaan muiden aineiden opiskelussa kuin sellaisten, joissa oikeasti tarvitsee laajaa matematiikan osaamista. Lisäksi muiden alojen lahjakkuudet ovat sitten heikommassa asemassa hakiessaan oman alansa opiskelupaikkoja. Ei hyvä.

Niin, kyse ei välttämättä olekaan siitä että juuri matematiikan osaaminen hirveästi hyödyttäisi alalla, vaan siitä, että sen osaaminen on osoitus tietystä kognitiivisesta kyvystä ajatella riittävän tasokkaasti millä tahansa alalla yliopistotasolla. Idiootit eivät pärjää pitkässä matikassa, joten se on tehokas filtteri.

Eri aloilla tarvitaan erilaista ajattelua. Nämä matematiikan ylivertaisuuden puolestapuhujat voivat olla hyviä matematiikassa, mutta heidän perustelunsa eivät ainakaan ole osoitus korkeatasoisesta ajattelusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Tuolle väitteelle ei ole mitään perustetta. 

Lainaamasi kommentti voisi olla suoraan peruskoulun opettajan suusta. Olet varmaan käynyt elämänkoulun jos peruskouluaikana ei tullut selväksi matematiikan syvin olemus. Vinkki: se ei liity plus- ja miinuslaskuihin. Tiede ei voi hyvin kun yliopistoihin päästetään logiikkaan kykenemättömiä ihmisiä. Toisaalta kaikilla on myös yhtäläinen äänioikeus...

Vierailija kirjoitti:

On myös paljon älykkäitä ja myös matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, joilla ei ole kiinnostusta ja motivaatiota matemaatiikan opiskelemiseen. He esim. haluavat mennä opiskelemaan kieliä tai oikeustieteitä tmv, miksi heitä pitää painostaa valitsemaan pitkä matika lukoissa tai sitten syrjiä opiskelijavalinnassa?? Olen todella pettynyt Li Anderssoniin jos ei puutu tähän epäkohtaan.  Tuo uudistus on vain elinkeinoelämän vaatimus.

Mitä varten ihmisiä koulutetaan? Sinäkö haluat tuottamattomaan työhön yhteiskunnan elätiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yliopistoihin pitäisi nimenomaan päästä matemaattis-luonnontieteellisellä kyvykkyydellä vaikkei matemaattisille aloille hakisikaan. Matematiikka ja logiikka on kaiken tieteen perusta ja jos ei matemaattis-loogiseen ajatteluun kykene niin ei tieteellisestä työstä voi tulla juuri mitään.

Tuolle väitteelle ei ole mitään perustetta. 

Se on valistunut mielipide joka nojaa mm. kokemuksiini tutkijana ja opettajana yliopistoissa.

Mahtaako näissä pitkän matikan lukijoissa olla paljonkin niitä, jotka hakevat paikkoihin, joihin oikeasti lyhytkin matikka on riittävä?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä asia - eipähän kaiken karvaiset pänttärit pääse niin varmasti sisään, vaan älylliset ihmiset lähinnä.

Yliopisto on hyvin pitkälti pänttäämistä suurimmalla osalla aloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On myös paljon älykkäitä ja myös matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, joilla ei ole kiinnostusta ja motivaatiota matemaatiikan opiskelemiseen. He esim. haluavat mennä opiskelemaan kieliä tai oikeustieteitä tmv, miksi heitä pitää painostaa valitsemaan pitkä matika lukoissa tai sitten syrjiä opiskelijavalinnassa?? Olen todella pettynyt Li Anderssoniin jos ei puutu tähän epäkohtaan.  Tuo uudistus on vain elinkeinoelämän vaatimus.

Mitä varten ihmisiä koulutetaan? Sinäkö haluat tuottamattomaan työhön yhteiskunnan elätiksi?

Älähän nyt, urdun kielen tutkijalle on hyvät markkinat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä asia - eipähän kaiken karvaiset pänttärit pääse niin varmasti sisään, vaan älylliset ihmiset lähinnä.

Yliopisto on hyvin pitkälti pänttäämistä suurimmalla osalla aloista.

Pänttääjistä tuleekin parhaat tukijat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On myös paljon älykkäitä ja myös matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, joilla ei ole kiinnostusta ja motivaatiota matemaatiikan opiskelemiseen. He esim. haluavat mennä opiskelemaan kieliä tai oikeustieteitä tmv, miksi heitä pitää painostaa valitsemaan pitkä matika lukoissa tai sitten syrjiä opiskelijavalinnassa?? Olen todella pettynyt Li Anderssoniin jos ei puutu tähän epäkohtaan.  Tuo uudistus on vain elinkeinoelämän vaatimus.

Mitä varten ihmisiä koulutetaan? Sinäkö haluat tuottamattomaan työhön yhteiskunnan elätiksi?

Yliopistolla on muitakin tehtäviä kuim elinkeinoelämän sätkynukkena oleminen, ainakin sivistysvaltiossa.