Miksi nuoret naiset eivät viihdy maaseudulla?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos samoin. Oon 17 ja haluan asua maalla kunnes siirryn ajasta ikuisuuteen. Onneksi poikaystävä ja mahdollinen aviomies-ehdokas on kanssa maalta eikä mikään kaupunkipelle. Ihana miettiä että saa kasvattaa omat lapset maalla ja antaa niille jotain sellasta mitä keskustassa asuvilla vellihousuilla ei oo.

Ymmärrän asenteesi ikäsi vuoksi, muuten se ei varsinaisesti edistä ummehtuneen kaupunki-maaseutu -asetelman purkamista.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos samoin. Oon 17 ja haluan asua maalla kunnes siirryn ajasta ikuisuuteen. Onneksi poikaystävä ja mahdollinen aviomies-ehdokas on kanssa maalta eikä mikään kaupunkipelle. Ihana miettiä että saa kasvattaa omat lapset maalla ja antaa niille jotain sellasta mitä keskustassa asuvilla vellihousuilla ei oo.

Sinunlaisten takia halusin sieltä pois

Miesten seurana ja apuna?!

Onpa säälittävä tämä spämmääjä, voi poloista. Kesälomalla mitään muuta tekemistä kuin hakea mammojen huomiota vauvafoorumilla. Onko vähän äitikompleksi päällä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä viihdyn. Muutin kaupungista takaisin maalle heti, kun se oli mahdollista. Ihanaa olla yksin keskellä metsää, ei tarvitse kuunnella ihmisten aiheuttamaa melusaastetta (ajoneuvot ym.), vaan saa nukahtaa ja herätä linnunlauluun. Parasta!

Maaseudulla on kyllä monin paikoin paljon melusaastetta kun porukka ajelee peräkärryt kolisten autolla joka paikkaan ja moottorisahat, raivaussahat, ajoleikkurit ja perämoottorit pauhaavat aamusta iltaan. Metsätkin ovat usein täynnä avohakkuuaukeita ja metsäautoteitä. Pääkaupunkiseudulta löytyy paljon rauhallisempia luontokohteita kuin osasta maaseutua. 

Kyllä viihtyvät, jos poikkis on aatelismies, jolla on kartano ja ratsutila viikonloppukämpäksi. Kakkoskämppä tietenkin Helsingin keskustassa.

Palveluita on lakkautettu, vähät siitä ettei löydy lattekahvilaa mutta kun ei löydy pankkia tai postiakaan ! Kyläraitilla tepastelee pelkästään kiukkuisia senioreita , kaikki joilla on ikää ovat muuttaneet pois.

Maalaisilla ei ole tarpeeksi isot pippelit. Vantaalaisilla on Suomen suurimmat.

Muistan lapsuudesta monen tunnin hiostavien automatkojen matkapahoinvoinnin. Ja okt:n maalaamisen, pihatyöt, ikkunoiden pesun, halkojen hakkuun. Ei minulla nykyään ole niin paljon vapaa-aikaa, että tuollaiset aktiviteetit mahtuvat siihen.

Maaseudulla nyt tarvii jokainen nainen oman auton. Joukkoliikennettä ei ole ja olisi turhauttavaa aina pyytää kyytiä tai sopia milloin autoa voi lainata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos samoin. Oon 17 ja haluan asua maalla kunnes siirryn ajasta ikuisuuteen. Onneksi poikaystävä ja mahdollinen aviomies-ehdokas on kanssa maalta eikä mikään kaupunkipelle. Ihana miettiä että saa kasvattaa omat lapset maalla ja antaa niille jotain sellasta mitä keskustassa asuvilla vellihousuilla ei oo.

Ymmärrän asenteesi ikäsi vuoksi, muuten se ei varsinaisesti edistä ummehtuneen kaupunki-maaseutu -asetelman purkamista.

Mitä ummehtunutta on maaseudulla? Haluat siis jakaa rasiaasi kaikille vastaantuleville miehille? Kaupunkilaiset on tunkkaista sakkia. Kukaan ei siivoa asunnoissaan koskaan. Olen asunut lukuisissa Sujomen kaupungeissa elämäni aikana EIKÄ KUKAAN KOSKAAN KAUPUNGISSA IMUROI TAI TUULETA MITÄÄN PETIVAATETTA KOSKAAN. Olette sairaita.

Ummehtunutta on kaupunki-maaseutu -vastakkainasettelu, jonka näin vuonna 2019 pitäisi olla jo historiaa ennakkoluuloisimmassakin mielessä. Enempää rautalankaa ei ole luvassa, ja loppuosan viestistäsi jätän omaan arvoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vaate- kenkä- ja käsilaukkukauppoja, lattekahviloita, yökerhoja...

Vaatteet ym. voi tilata netistä suoraan kotiin ja sovittaa ja palauttaa jos väärän kokoiset. Kahvia voi keittää kotona ja muiden nuorien kanssa voi kerhotella vaikka metsän keskellä ilmaiseksi ilman narikka maksuja ja vaikka pitää villit ryhmä orgiat. Sellaisia yökerhoja ei kaupungissa olekkaan.

Lapsuuteni ja nuoruuteni olen lusinut Pohjois-Savolaisessa tuppukylässä. Panostin kaikkeni, että pääsen opiskelemaan haluamaani alaa. Näin kävi, lähdin 19 vuotiaana enkä ole edes taakseni vilkaissut. Elämäni on muualla. Kotipaikkakunnalla minulla ei ole muuta kuin lapsuudenperhe. Enkä sitäkään kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vaate- kenkä- ja käsilaukkukauppoja, lattekahviloita, yökerhoja...

Vaatteet ym. voi tilata netistä suoraan kotiin ja sovittaa ja palauttaa jos väärän kokoiset. Kahvia voi keittää kotona ja muiden nuorien kanssa voi kerhotella vaikka metsän keskellä ilmaiseksi ilman narikka maksuja ja vaikka pitää villit ryhmä orgiat. Sellaisia yökerhoja ei kaupungissa olekkaan.

Huvinsa kullakin. Keittele sinä vaan vapaasti kahveja kotonasi. Kyllä maaseudulla on pahinta se henkinen jämähtäneisyys. Pitkät matkat joka paikkaan, sillä olennaiset palvelut puuttuu. Koulutetuille ihmisille ei ole töitä. Paitsi loputon työleiri paskahommia. Niitä olen lapsena ja nuorena kotona osani tehnyt. Ei kiitos ikinä enää. Kaupungissa pidän eniten vapaudesta. Voit tehdä mitä haluat ilman, että kukaan sitä kyttää. Eikä kukaan tunne sinua jos niin haluat. Voit valita ihmiset, joiden kanssa olet, sen mukaan miten viihdytte yhdessä eikä sen että satutte samassa tuppukylässä asumaan.

Eipä täällä tahdo viihtyä tällainen keski-ikäinen mammakaan. Tykkään tästä hiljaisuudesta ja rauhasta, siitä että ei ole naapurit iholla, ei häiritse naapureiden räksyttävät koirat, ei mopojen pärinät ja popin jumputus. Mutta kun ei ole enää sitä kyläkauppaakaan, kirjastoauto lopetti käymisen, kyläkoulu lakkautettiin (siellä pidettiin jumppaa, joogaa, erilaisia kansalaisopiston kursseja). Rakastan meidän ihanaa taloamme ja puutarhaamme ja se kai eniten pidättelee täällä vielä toistaiseksi, mutta kyllä muutto on edessä lähivuosina, mikäli mahdollista. Vaikeahan täältä vain on tieten taloa myydä tai saada ainakaan edes kaupunkiyksiön verran rahaa.

Pikkukuntien päättäjät eivät ymmärrä minkä mokan tekevät, kun lakkauttavat kaikki palvelut maaseudulta. Eivät tällaiset keski-ikäiset muuta sinne pikkukunnan keskustaan, vaan lähdemme lastemme perään etelän isoihin kaupunkeihin. Siinä sitten ihmetellään kunnan jatkuvia muuttotappiolukuja. Ei tänne jää kuin ne vanhukset, jotka eivät enää muualle pysty lähtemään. Kunta on päättänyt sijoittaa kaiken kunnan keskustaan, mutta sinne nyt ei ainakaan kukaan muualta tullut halua, siellä kun on kaikki kaupungin negatiiviset puolet, mutta ei mitään maaseudun positiivisia puolia.

Voisin sinänsä asuakin jos olisin sinkku vailla pariutumisaikeita. Ja silloinkin vaan ihan oikeasti korvessa, ei mitään naapureita mailla eikä halmeilla. En missään nimessä ryhtyisi miksikään maalaisapuneidiksi yhdellekään miehelle. Olen kuitenkin perheellinen, en halua viedä lastani keskelle ei-mitään, tiedän ettei mieskään viihtyisi.

Vierailija kirjoitti:

Eipä täällä tahdo viihtyä tällainen keski-ikäinen mammakaan. Tykkään tästä hiljaisuudesta ja rauhasta, siitä että ei ole naapurit iholla, ei häiritse naapureiden räksyttävät koirat, ei mopojen pärinät ja popin jumputus. Mutta kun ei ole enää sitä kyläkauppaakaan, kirjastoauto lopetti käymisen, kyläkoulu lakkautettiin (siellä pidettiin jumppaa, joogaa, erilaisia kansalaisopiston kursseja). Rakastan meidän ihanaa taloamme ja puutarhaamme ja se kai eniten pidättelee täällä vielä toistaiseksi, mutta kyllä muutto on edessä lähivuosina, mikäli mahdollista. Vaikeahan täältä vain on tieten taloa myydä tai saada ainakaan edes kaupunkiyksiön verran rahaa.

Pikkukuntien päättäjät eivät ymmärrä minkä mokan tekevät, kun lakkauttavat kaikki palvelut maaseudulta. Eivät tällaiset keski-ikäiset muuta sinne pikkukunnan keskustaan, vaan lähdemme lastemme perään etelän isoihin kaupunkeihin. Siinä sitten ihmetellään kunnan jatkuvia muuttotappiolukuja. Ei tänne jää kuin ne vanhukset, jotka eivät enää muualle pysty lähtemään. Kunta on päättänyt sijoittaa kaiken kunnan keskustaan, mutta sinne nyt ei ainakaan kukaan muualta tullut halua, siellä kun on kaikki kaupungin negatiiviset puolet, mutta ei mitään maaseudun positiivisia puolia.

Näin on minunkin kotikunnassa. Reilu kymmenen vuotta sitten liitettiin isompaan naapurikuntaan palvelujen säilymisen nimissä. Pikkuhiljaa on lakkautettu lukio, yläaste, terveyskeskus, kirjaston sivupiste, kaikki pankit. Yrityksistä on toimitettansa lopettanut kaksi ruokakauppaa, huoltoasema, kirjakauppa, baari, sähköliike sekä paikkakunnan suurin työllistäjä. Pari alakoulua on jäljellä. Miksi kukaan asuisi siellä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä viihtyvät, jos poikkis on aatelismies, jolla on kartano ja ratsutila viikonloppukämpäksi. Kakkoskämppä tietenkin Helsingin keskustassa.

Kartano viikonloppukämppänä, kakkoskämppä Helsingissä, mutta missä se ykköskämppä sitten sijaitsee?

Naiset eivät jää pyörittämään peukaloita ja alkoholisoitumaan.

He äänestävät jaloillaan.

Vierailija kirjoitti:

Eipä täällä tahdo viihtyä tällainen keski-ikäinen mammakaan. Tykkään tästä hiljaisuudesta ja rauhasta, siitä että ei ole naapurit iholla, ei häiritse naapureiden räksyttävät koirat, ei mopojen pärinät ja popin jumputus. Mutta kun ei ole enää sitä kyläkauppaakaan, kirjastoauto lopetti käymisen, kyläkoulu lakkautettiin (siellä pidettiin jumppaa, joogaa, erilaisia kansalaisopiston kursseja). Rakastan meidän ihanaa taloamme ja puutarhaamme ja se kai eniten pidättelee täällä vielä toistaiseksi, mutta kyllä muutto on edessä lähivuosina, mikäli mahdollista. Vaikeahan täältä vain on tieten taloa myydä tai saada ainakaan edes kaupunkiyksiön verran rahaa.

Pikkukuntien päättäjät eivät ymmärrä minkä mokan tekevät, kun lakkauttavat kaikki palvelut maaseudulta. Eivät tällaiset keski-ikäiset muuta sinne pikkukunnan keskustaan, vaan lähdemme lastemme perään etelän isoihin kaupunkeihin. Siinä sitten ihmetellään kunnan jatkuvia muuttotappiolukuja. Ei tänne jää kuin ne vanhukset, jotka eivät enää muualle pysty lähtemään. Kunta on päättänyt sijoittaa kaiken kunnan keskustaan, mutta sinne nyt ei ainakaan kukaan muualta tullut halua, siellä kun on kaikki kaupungin negatiiviset puolet, mutta ei mitään maaseudun positiivisia puolia.

Naulan kantaan!

Ja joku vielä ihmettelee, miksi koko Suomi täytyisi pitää asutettuna!