Miksi nuoret naiset eivät viihdy maaseudulla?
Menneiden sukupolvien nuoret naiset viihtyivät maaseudulla nuorten miesten ystävinä ja apuna. Miksi nuoret naiset eivät enää viihdy maaseudulla?
Kommentit (251)
Landella ei vaan ole mitään nykyään
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vaate- kenkä- ja käsilaukkukauppoja, lattekahviloita, yökerhoja...
Mitä niillä tekee? Turhia kaikki. Koti ja perhe ovat se juttu.
Kun ei siellä ole enää töitä eikä miehiä, työttömänäkö siellä pitäisi tukien varassa elää?
Vierailija kirjoitti:
Landella ei vaan ole mitään nykyään
Juuri näin. Vietin lapsuuteni kesät 1960-luvulla eräällä pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Silloin siellä oli vielä työpaikkoja, palveluita ja aktiivista kylätoimintaa. Kun paikkakunnan suurin työnantajayritys lopetti toimintansa, vähitellen kuihtui koko paikkakuntakin. Lähti muutkin työpaikat, lähti palvelut, nuoret muuttivat työn perässä muualle, paikkakunnalle jääneet ihmiset vanhenivat ja kylätoiminta loppui. Kuulemani mukaan siellä on vielä apteekki ja mummot ja papat käyvät bingossa.
Viihdynpäs, ja asunkin täällä. Vapaita miehiä täällä ei tosin ole, tai kaikki ovat perheellisiä tai alkoholisoituneita.
Kaiken saa tilattua netistä ja seuraakin sieltä voi hakea. Tuppukylissä ei ole mitään kulttuuritapahtumia, eikä pääse matkustamaan. Asuin 16-vuotiaaksi asti keskellä korpea, enkä kaipaa takaisin.
Työt ja opiskelut lienevät suurin syy. Kyllä kaupungeissakin on paljon nuoria naisia, jotka yliopistolla vietetyn päivän jälkeen eivät säntää lattelle tai ikkunashoppailemaan, vaan suoraan kotiinsa - menisivät mielummin ratsastamaan, hiihtämään tai marjaan.
Viihtyisin! Valitettavasti asun kaupungissa jotta opiskelu, molempien työt ja lapsen päivähoito on yhteensovitettavissa. Toivottavasti joskus on vielä realistinen mahdollisuus muuttaa maalle!
Ne viihtyvät, ketkä viihtyvät ja joilla on töitä kotona tai kohtuullisen matkan päässä. Niin miehet kuin naisetkin.
Miksi eivät viihy? Voi käyvä jänismetällä, ajaa rallia humalassa hiekkateillä, pistää kiljun käymään, ajella raktorilla, kattoa elokuvia tv.stä, pelata koneella räiskintäpeliä. Täällä on kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Landella ei vaan ole mitään nykyään
Juuri näin. Vietin lapsuuteni kesät 1960-luvulla eräällä pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Silloin siellä oli vielä työpaikkoja, palveluita ja aktiivista kylätoimintaa. Kun paikkakunnan suurin työnantajayritys lopetti toimintansa, vähitellen kuihtui koko paikkakuntakin. Lähti muutkin työpaikat, lähti palvelut, nuoret muuttivat työn perässä muualle, paikkakunnalle jääneet ihmiset vanhenivat ja kylätoiminta loppui. Kuulemani mukaan siellä on vielä apteekki ja mummot ja papat käyvät bingossa.
Tää on oikeastikin totta. Vielä joskus 1960-70-luvulla monet pikkupaikkakunnat ovat olleet yllättävänkin suuria väkiluvultaan vielä ja yllättävän aktiivisia: työpaikkoja, palveluita, nuoria ihmisiä, rientoja ja toimintaa. Nykyään aivan eri asia olla landella kuin silloin, valitettavasti.
T. Olen kanssa maalta.
Minä olen asunut ikäni pienen pienessä maalaiskylässä. En voisi kuvitellakaan muuttavani pois.
Ystäväni muutti suuresta kaupungista miehen perässä pieneen maalaiskylään yli 150 km päähän lähimmästä pienestäkään kaupungista.
Hän kesti 5v ja sitten muutti pois. Ylivoimaisesti suurin syy oli se, että hän ei saanut työtä. Hän kuvitteli koulutuksellaan työllistyvänsä, mutta vapaat paikat, jos niitä oli, menivät aina paikkakunnalta syntyisin oleville hakijoille.
Toinen iso syy oli, että seudulla ei ollut tekemistä. Kun lapsi ei ollut enää ihan vauva, ei ollut mitään, mitä tehdä kodin ulkopuolella. Muuta kuin tallustaa pellonsyrjää. Ei edes metsiä. Ei edes yhtä kahvilaa, joku huoltoaseman kaljapaikka vain.
Hän yritti kovasti päästä mukaan paikallisiin naisten yhdistyksiin, marttoihin tms. Mutta oli aina ulkopuolinen, kun muut asuivat seudulla jo viidettä sukupolvea.
Eihän tuollaista kukaan jaksa.
Pienillä paikkakunnilla on eroa. Toisessa voi viihtyä, kun kylällä näkyy elämää, tapahtumia, aktiviteetteja, ruokapaikkoja yms. ja toisessa taas ei. Miehet käytännössä asuvat metsässä ja verstaillaan, paljoin ei heitä kotona näy. Miehet odottavat vain, että nainen huoltaa heidät. Että saavat kotona ruokaa ja joskus puhtaita vaateita ja taas ovat menossa keveriporukalla. Naisille ei löydy juttuseuraa edes ABC:ltä ja pelkät Martat eivät jaksa kaikkia kiinnostaa. Ei siis riitä vain kotityöt, lasten hoitaminen 24/7 ja suppea elämänpiiri arjen sisältönä, kun paikkakunnalla ei ole tarjota kiinnostavaa tekemistä ja ystäviä.
En minäkään viihdy, olen jo 42v. Siellä ei ole vaan mitään.
Koska sieltä puuttuu sosiaalinen status.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken saa tilattua netistä ja seuraakin sieltä voi hakea. Tuppukylissä ei ole mitään kulttuuritapahtumia, eikä pääse matkustamaan. Asuin 16-vuotiaaksi asti keskellä korpea, enkä kaipaa takaisin.
Mitä tarkoitat ettei pääse matkustamaan? Maallahan juuri matkustetaan: lähimpään kaupunkiin tai minne vain, koska pitkät välimatkat. Ulkomaille pääsee samoin matkustamaan ihan miltä tahansa lentokentältä. Itse käyn säännöllisesti ulkomailla vaikka pienessä maalaiskylässä asunkin.
Mitä minun pitäisi siellä tehdä? En voi opiskella alaa jota nyt opiskelen maaseudulla. Enkä paljon mitään muutakaan. Maaseudulla ei ole korkeakouluja (eikä toki pitäisikään olla).
Ironista, ite oon taas aina suurkaupungeissa asunut ja viihtynyt mies, mutta ite törmään aina naisiin jotka haluisivat kovastikin elää maaseudulla/maalaiskunnassa. Tämä olisi itelleni ehdoton no-no, tasan ei käy onnen lahjat..
M24
Ei ole vaate- kenkä- ja käsilaukkukauppoja, lattekahviloita, yökerhoja...