Lue keskustelun säännöt.
Miksi nuoret naiset eivät viihdy maaseudulla?
03.06.2019 |
Menneiden sukupolvien nuoret naiset viihtyivät maaseudulla nuorten miesten ystävinä ja apuna. Miksi nuoret naiset eivät enää viihdy maaseudulla?
Kommentit (251)
Junttilan tuppukylän ahdistus.
Mielestäni Jukka Pojan biisi älä tyri nyt kertoo helvetin hyvin siitä ahdistuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Junttilan tuppukylän ahdistus.
Mielestäni Jukka Pojan biisi älä tyri nyt kertoo helvetin hyvin siitä ahdistuksesta.
Täydellinen biisi kertomaan miksi tuppukylästä haluaa pois!!!
Rakastaisin muuttaa kotuseudulleni 3000 asukkaan kuntaan mutta v*ttu ne ihmiset. Juntteja, juoppoja ja lestamafia joka on vallannut kuntapolitiikan lähes kokonaan. Maisemaa ja historiaa rakastan, meininkiä halveksin.
Riippuu vähän missä maalla asuu.
Etelä-Pohjanmaalla sukulaiset pyörittää maatilaa. Lähikauppaan pyöräilee 20min.
Isommille kaupoille ajaa autolla 20min. Junalla pääsee kahdessa tunnissa Helsinkiin.
On Provinssi, Tangomarkkinat, Vauhtiajot ja muuta häppeninkiä.
Toki lentokenttä ei ole samalla tavalla toiminnassa kuin joskus. Olisikin hienoa, jos sieltä lennettäisiin jonnekkin ulkomaille vielä joskus, ainakin porukkaa on muuttanut Seinäjoelle koko ajan enemmän.
Nythän sinne pykätään Ideaparkkia.
Ja on siellä samat Duudson Parkit kuin etelä-Suomessakin.
En oikein kaipaa kahviloita, koska en juo kahvia. Lisäksi leivonnaiset on pakastettuja ja esim. Fazerin kahviloissa on tasan samat leivokset vuodesta toiseen.
S-ryhmä osti Fafasinkin, joten tuollaisista paikoista tulee sitten sitä bulkkitavaraa.
Olen käynyt Oodissa, mutten sen takia asuisi kaupungissa. Kirjastot löytyy muistakin kunnista. Metro on kätevä, paitsi silloin kun yöllä pitäisi päästä kotiin.
Elokuvateatterit...no, ei niissäkään tuu käytyä kovinkaan paljon, enemmän katselee kotona leffoja. Tosi monet elokuvat on vielä sitä Hollywood-huttua, jota ei jaksa katsella.
Toki maalta puuttuu Rakkautta & Anarkiaa, mutta voisihan sen vuoksi ajaa kerran vuodessa Helsinkiin.
Flowkin on vain insta-festari, jolle ihmiset tulevat näyttäytymään.
Kalliossa olen käynyt ryyppäämässä 10 vuotta joskus, mutta eipä sekään kiinnosta. Sielläkin on oma sisäpiiri, ihmiset leikkivät jotain taiteilijoita, kukin vuorollaan, kunnes alkaa asuntolaina kiinnostamaan.
Ei kiinnosta punavuori-hipsteröinti, pelkkää trendiä sekin on.
Valikoiman puute on ehkä se, mitä jäisi kaupungista kaipaamaan. Jos haluaa ostaa jonkin muun ruokaa kuin s-ryhmän tai keskon. Jos haluaisi nähdä uusia vaatemalleja. Jos haluaisi pienpanimoiden tuotteita, jos haluaisi vegaanisia tai luonnonkosmetiikka tuotteita.
Toki monet saa netistä nykyään, mutta mulla vaikuttaa ostopäätökseen se tuotteen näkeminen livenä. Pakettien kanssa sähläys ei juurikaan kiinnosta.
Maalla on mukavaa. Töihin Jyväskylään reilu 40 kilsaa. Lenkillä ei tuu välttämättä ketään vastaan. Musta on ihanaa olla kaikessa rauhassa omissa oloissani kun työkseni teen asiakaspalvelua, lähin naapuri tosin aina kyylää hirveän tarkkaan mitä meidän pihassa tapahtuu. Sen en oo antanu häiritä elämää, sielläpähän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä viihdyn. Muutin kaupungista takaisin maalle heti, kun se oli mahdollista. Ihanaa olla yksin keskellä metsää, ei tarvitse kuunnella ihmisten aiheuttamaa melusaastetta (ajoneuvot ym.), vaan saa nukahtaa ja herätä linnunlauluun. Parasta!
Maalta kotoisin ja viihtyisin hyvinkin. Muutin kuitenkin yliopiston perässä kaupunkiin ja maalta ei alan töitä oikein löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaseutukunnissa on harrastuksia, kulttuurijuttuihin pääsee täällä ajamalla 1 h autoa.
On kaunista, ihmiset ovat mukavia.
Sitäpaitsi kyllä täällä fiksuilta, koulutetuilta miehiltä tuntuu ihan huomiota tulevan, ei nämä kaikki ole jotain Valmetilla ajavia vanhojapoikia.
T:Onnellinen nainen maalla
Vierailija kirjoitti:
Asuin 19-vuotiaaksi asti korvessa, niin pienellä paikkakunnalla, että sitä ei yleensä oltu merkitty karttoihinkaan. Asukkaita just tuossa pläntissä oli muutama kymmenen, lähialueen pienet pläntit mukaan lukien ehkä 200. Kävin ala-asteeni koulussa, jossa oli 15 oppilasta. Tämä siis vielä 90-luvulla.
Kaikki tiedetään kaikista. Muut tietävät sinunkin asiasi paremmin kuin sinä itse. Ulkopuolinen on aina ulkopuolinen, eikä koskaan pääse piireihin. Kaikki muistetaan ja suvun stigmat kulkevat mukana sukupolvilta toisille. Mitään harrastuksia ei ole, joku naapurintäti vetää kerran viikossa 1h pyhäkoulua, josta saa tarran. Julkinen liikenne kulkee 11km päästä neljä kertaa päivässä - aamulla se vie oppilaat kouluun klo 8 ja klo 9, ja iltapäivästä tuo oppilaat koulusta klo 14 ja klo 15. Tuo loput 11km kuljetaan osa taksilla, osa jalan tai pyörällä. Palveluina on kyläkauppa, loput kunnon palvelut ovat 100km päässä.
Asenneilmapiiri on sovinistinen suoraan 1940-luvulta, ihan ilman uskontohihhulointia. Joku nuori nainen täällä sanoi, ettei pojilta odoteta mitään, ei edes läksyjen tekemistä, koska pojat ovat automaattisesti parempia. Kyllä, juuri näin. Tyttönä saat tehdä mitä vaan, mutta sun rooli on edelleen olla vaimo ja äiti tai maatalon topakka emäntä. Miehiltä ei odoteta mitään, saat vaikka ryypätä perheesi kaikki rahat, mutta vaimon pitää pitää pakka kasassa.
Jos poikkeat yhtään massasta, häpäiset perheesi ja sukusi.
Asun nykyisin pääkaupunkiseudulla, enkä kaipaa maaseudulle. Saa olla ihan rauhassa, ketään ei kiinnosta eikä kukaan tollota.
Aina, kun vierailen kotiseuduilla äidin muutettua pieneen 4000 hengen maalaiskylään, minua toljotetaan, koska kukaan ei tiedä kuka olen.
Eli, en voi suositella maaseutuasumista, paitsi jos olet täysi erakko tai sukusi on jotenkin positiivisessa valossa tunnettu niin, että palaat takaisin synnyinseuduillesi jatkamaan sukusi asioita. Ulkopaikkakuntalaisena esim. avioliiton myötä en voi muuta kuin toivottaa onnea matkaan....
Ei tuo ole konkretiaa enää oikein nyky-maaseudulla. Vanhat jäärät on kuollut jo pois, nuorempi väki on mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ei ole korkeakouluja (eikä toki pitäisikään olla).
Niin miksei voisi olla? Miksi kaikki pitää nykyään tunkea jonnekin Helsinkiin joka riutuu asuntopulan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
niinpä, siellä maaseudulla olisi tilaa keräillä niitä eläimiäkin mut ei, pitää päästä sinne 20 neliön kuutioon helsinkiin johon sitten hankitaan 15 kissaa ja 3 koiraa
👱♀️💨
Juuri näin. Oikein etoo semmoiset pienet gerbiili-sakemanni-kissa-akvaariokämpät joiden omistajat on olevinaan niiiiin Animalian kannattajia.
Paitsi että parempi etteivät ne hipit tule maaseudullekaan: liian paljon on nähty sitä, että haaveillaan maatilasta, sitten ostetaan joku pientila ja se tupataan täyteen lammasta, kanaa ja heppaa.
Kohta loppuu hippeilyssä rahat, ja eräskin perhe joutui luopumaan hevosistaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupunkilaisten on niin vaikea ymmärtää meitä, jotka synnyimme ja kasvoimme ahdistavassa ilmapiirissä tuppukylässä. Ei se sievä luonto ja linnunlaulu vie pois sitä tuskaa, kun ihmiset ovat tylyjä ja puhuvat pahaa sinusta vain siksi kun isoisovanhempasi olivat punaisia tai et syntynyt lestadiolaiseksi tai käytät korkokenkiä. Ihan mikä vaan typerä syy käy halveksuntaan ja hylkimiseen, ulkopuolelle sulkemiseen. Kiva jos joku viihtyy, minä en siihen pystynyt. Viimein kaupungissa saa hengittää, en ole sen ja sen tyttö vaan oma itseni eikä ketään minun perheeni kiinnosta eikä minua sen perusteella ole ainakaan vielä tuomittu. Naisten haukkumisen (maalaisukkojen suosikkiurheilulaji) sijaan me maalaiset voisimme katsoa peiliin ja miettiä tarkkaan, miksi maaseutu tyhjenee. Vain masokistit, ne kiusaajat itse ja ahtaaseen muottiin sopivat jäävät jäljelle. Hyvästi maaseutu minun osaltani.
Tämä k ullikaruselleista fantasioija voi itse miettiä, MIKSI suomalaisnainen haluaa sen ulkomaalaisen miehen suomalaisen vauvapalstatrollin sijaan. Oisko vaikka siksi, että eivät ole katkeruudessaan kieriviä mielenterveysongelmaisia naisvihaa jia vaan normaaleja aikuisia miehiä, joilla ei muiden seksielämät ole pakkomielteenä. Jankuti jankuti, trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vaate- kenkä- ja käsilaukkukauppoja, lattekahviloita, yökerhoja...
Mitä niillä tekee? Turhia kaikki. Koti ja perhe ovat se juttu.
Ei kaikille. Voi olla ehkä vaikea uskoa.
En koskaan unohda miten olin kotona yksin jumissa koska ei ollut kavereita lähimaillakaan eikä tarpeeksi ikää ajaa mitään kulkuneuvoa. Jos ehdotin että olisin ajanut pyörällä vaikka keskustaan niin vanhemmat olivat siitäkin nyreissään koska sillä tienpätkällä ei ollut kevyenliikenteenväylää. Joten siellä kotona sitten istuin ja itkeskelin ja katselin sitä "idyllistä" metsämaisemaa. Parasta kun teininä sanottiin että menisit välillä ulos. Kysyin että niin tekemään mitä, yksin pellonlaitaan? Eipä tullut vastausta
Nyttemmin voin kyllä mennä kotiseudulle mutta lähden tasan sillä sekunnilla pois kun ei enää huvita olla
Jos olisin yksin, voisin hyvinkin viihtyä. Mutta mies ei halua, enkä minä halua lapsen elävän jossain korvessa ilman omaikäistä seuraa.
Itse viihtyisin mutta nykyään be ovat sellaisia ettei siellä ole mitään.. hyvä että ruokakauppaa edes on ja nekin sellaisia pikkualepan kokoisia yleensä.
Kiitos samoin. Oon 17 ja haluan asua maalla kunnes siirryn ajasta ikuisuuteen. Onneksi poikaystävä ja mahdollinen aviomies-ehdokas on kanssa maalta eikä mikään kaupunkipelle. Ihana miettiä että saa kasvattaa omat lapset maalla ja antaa niille jotain sellasta mitä keskustassa asuvilla vellihousuilla ei oo.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos samoin. Oon 17 ja haluan asua maalla kunnes siirryn ajasta ikuisuuteen. Onneksi poikaystävä ja mahdollinen aviomies-ehdokas on kanssa maalta eikä mikään kaupunkipelle. Ihana miettiä että saa kasvattaa omat lapset maalla ja antaa niille jotain sellasta mitä keskustassa asuvilla vellihousuilla ei oo.
Vellihousuilla 🤣
Ei tulisi mieleenkään palata kotiseuduille Etelä-Karjalaan! Muutin pk-seudulle heti lukion jälkeen ja ensimmäistä kertaa elämässäni pystyin hengittämään. Kukaan ei tiennyt kuka olen ja sain olla anonyymi. Kauhulla kuuntelen äitini ja veljeni juttuja, jotka pyörivät jatkuvasti muiden paikkakuntalaisten asioista. Piirit ovat pienet ja tosiaan sukujen stigmat ovat tiukassa. Veljeni saattaa jauhaa jotain yksinkertaista asiaa tosi pitkään, kun ei ole koskaan muaalla edes asunut. Kaikki paikkakunnan ulkopuolella koetaan halveksittavaksi tai pelottavaksi. Vaikka sinänsä paikkakunta on moderni ja lähimmät kaupungit ovat 50 km:n säteellä, junttimaisuus huokuu varsinkin miehistä. Perinteiset roolit ovat voimissaan. Naiset ovat emäntiä, vaikka kävisivät palkkatöissä ja pojat on poikia-mentaliteetti on vahva.