Lue keskustelun säännöt.
Maailman tylsimmät ylioppilasjuhlat
02.06.2019 |
Olin viikonloppuna kaksissa ylioppilasjuhlissa ja mietin, että onko siellä tosiaan jollakin hauskaa ja kokevatko järjestäjät oikeasti, että nyt on juhlatunnelma katossa ja kaikki onnistui.
Molemmissa juhlissa tällainen kaava: eteisessä onnitellaan ylioppilasta ja vanhempia. Sitten ohjataan noutopöytään. Tarjolla voileipäkakkua, pikkupizzoja, kermakakkua ja paria sorttia pikkuleipiä sekä mehua, teetä ja kahvia. Sitten istutaan olohuoneessa kahvittelemassa ja hyvin väkinäisesti koitetaan keksiä jotakin puhuttavaa etäisesti tutun sukulaisperheen kanssa. Tunnelma on hiljainen ja vähän vaivautunut. Sitten käydään katsomassa ylioppilaan lahjat ja kysytään tulevaisuuden suunnitelmista. Saadaan lyhyet vastaukset. Mykkä nuoriso räppää kännyköitään.
Tässä vaiheessa paikalla on oltu puolisen tuntia ja sitten lähinnä odotetaan, että koska kehtaa lähteä pois.
99 prosenttia rippijuhlista, valmistujaisista ja muista perhejuhlista on tällaisia - ihan suoraan sanottuna tappavan tylsiä.
Mitä ihmettä voisi tehdä, että juhlat eivät olisi tällaista piinaa?
Kommentit (195)
Vierailija kirjoitti:
Tehän sen juhlan teette!
Itse olen ollut lukuisissa ylppäri-juhlissa, ja otan tilanteen omiin käsiin. Jos meinaa olla hiljaista, alan juttelemaan iloisesti ihan kenen tahansa vieraan kanssa.
Aina on ollut kivaa ja on voitu poistua hymy huulilla. Ei kannata odottaa että muut viihdyttää, voi viihdyttää itse itseään sekä muita!
Se on helppoa jos on räpätäti luonteeltaan. Vaikka on kuinka monet juhlat kärvistelty niin se on vaikeaa introverttina heittäytyä jutustelemaan iloisesti vieraille ihmisille. Kun ei ole sellaista paikalla, joka luontevasti saa muutkin rentoutumaan kevyellä jutustelulla niin tunnelma on usein vaivaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä ymmärtänyt ylioppilasjuhlat väärin.
Ylioppilasjuhlissa on perinteisesti käyty vain piipahtamassa ja onnittelemassa uutta ylioppilasta, eikä tarkoituskaan ole juhlakalun tai isäntäperheen viihdyttää vieraita. Onnitellaan ja nautitaan hetki vieraanvaraisuudesta ja lähetään pois.
Ylioppilasjuhlat ovat avoimen oven juhlat, johon voidaan mennä ilman kutsua.
Minulla oli neljät ylioppilasjuhlat ja nautin kovasti vieraanvaraisuudesta ja iloinen saada olla mukana jakamassa uorten menestystä ja onnea. Todella oli ilo olla juhlissa.
Eivät ole. Näin on jossain pikkupaikoilla kun muutenkin mennään aina jokaiseen 50-vuotisjuhlaan ja hautajaisiin ilman kutsua ja on koko päivän "pannu kuumana". Tämä ilmaistaan yleensä laittamalla ilmoitus lehteen.
Nykyisin kun satsataan tarjoiluihin ja juomiin yms. ei ole tarkoitus että on aina pakko varautua loputtomaan vierasmäärään. Kyllä isäntäväen pitää suunnilleen tietää paljonko vieraita tulee. Ovet eivät siis ole avoimet jos näin ei ole erikseen mainittu.
Me asutaan Helsingissä ja meillä vieraille oli "avoimet ovet" ja vieraita kävi n. 40 heng.
Etiketti sanoo näin
"Ylioppilasjuhliin ei tarvitse erikseen kutsua
Etiketin mukaan ylioppilasjuhliin ei tarvitse erikseen kutsua ihmisiä, vaan ovet ovat avoimet esimerkiksi naapureille ja muille, jotka haluavat saapua paikalle onnittelemaan. Usein käytännön syistä vieraita – etenkin isovanhempia, kummeja ja läheisiä ystäviä – kuitenkin muistutetaan hyvissä ajoin päivästä."
Okei. Ilmoitan tämän sitten vain pitopalveluun kun ensi kerralla utelevat etukäteen että monellekohan hengelle ne niitä tarjoiluja laittavat. Alkokin varmaan toimittaa kuohuviinejä pikana ovelle jos sattuvat loppumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehän sen juhlan teette!
Itse olen ollut lukuisissa ylppäri-juhlissa, ja otan tilanteen omiin käsiin. Jos meinaa olla hiljaista, alan juttelemaan iloisesti ihan kenen tahansa vieraan kanssa.
Aina on ollut kivaa ja on voitu poistua hymy huulilla. Ei kannata odottaa että muut viihdyttää, voi viihdyttää itse itseään sekä muita!
Se on helppoa jos on räpätäti luonteeltaan. Vaikka on kuinka monet juhlat kärvistelty niin se on vaikeaa introverttina heittäytyä jutustelemaan iloisesti vieraille ihmisille. Kun ei ole sellaista paikalla, joka luontevasti saa muutkin rentoutumaan kevyellä jutustelulla niin tunnelma on usein vaivaantunut.
Olisiko sinulla toivetta tai ratkaisua, miten asiat voisi olla sinunlaisiesi kannalta paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Tehän sen juhlan teette!
Itse olen ollut lukuisissa ylppäri-juhlissa, ja otan tilanteen omiin käsiin. Jos meinaa olla hiljaista, alan juttelemaan iloisesti ihan kenen tahansa vieraan kanssa.
Aina on ollut kivaa ja on voitu poistua hymy huulilla. Ei kannata odottaa että muut viihdyttää, voi viihdyttää itse itseään sekä muita!
Minä olen samanlainen. En jää nurkkaan jurottamaan, että miksi kukaan ei viihdytä minua. Esittelen reippaasti itseni ja alan jutella sitä ja tätä ihmisten kanssa. Hyvin viihdyn ja juttuun osallistuu yleensä muitakin.
Mutta ne huonoimmat ylppärit oli varmaan meillä. Olin varautunut vain muutamaan kävijään. Mutta jostain syystä kaikki naapurit ja suku oli innostunut tulemaan. Kahvikupit loppui kesken, istuimet loppui kesken. Tarjottavaa onneksi riitti.
Mutta ihmiset tuntui silti viihtyvän, vaikka valmistelut ontui. Naapurit istuivat monta tuntia muistelemassa vuosikymmenien samalla kadulla asumista. Sukulaisetkin oli innoissaan, kun pitkästä aikaa näkivät muualla kuin hautajaisissa.
Pyytelin nolona anteeksi, kun tarjosin kahvia pahvikupeista, mutta porukka vain nauroi, että onpa ihanaa, kun tälläkin kadulla joku järjestää juhlia pitkään aikaan.
Joten ei se lopulta niin katastrofi ollutkaan, vaikka niin ajattelin, kun näin, paljon niitä onnittelijoita tulikin.
Mä ottaisin jemmapullon kirkasta käsiveskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehän sen juhlan teette!
Itse olen ollut lukuisissa ylppäri-juhlissa, ja otan tilanteen omiin käsiin. Jos meinaa olla hiljaista, alan juttelemaan iloisesti ihan kenen tahansa vieraan kanssa.
Aina on ollut kivaa ja on voitu poistua hymy huulilla. Ei kannata odottaa että muut viihdyttää, voi viihdyttää itse itseään sekä muita!
Se on helppoa jos on räpätäti luonteeltaan. Vaikka on kuinka monet juhlat kärvistelty niin se on vaikeaa introverttina heittäytyä jutustelemaan iloisesti vieraille ihmisille. Kun ei ole sellaista paikalla, joka luontevasti saa muutkin rentoutumaan kevyellä jutustelulla niin tunnelma on usein vaivaantunut.
Olisiko sinulla toivetta tai ratkaisua, miten asiat voisi olla sinunlaisiesi kannalta paremmin?
Aika vaikeaa se on. Ylioppilasjuhlien kohdalla vaikeaa keksiä miten tilaisuutta voisi muuttaa, kun se on mielestäni sellainen piipahdusjuhla kuitenkin, jossa ei mitään varsinaista ohjelmaa tarvi olla. Muissa juhlissa tykkään, jos ei istuteta täysin vieraiden kanssa vierekkäin. Se on hyvä, jos on jollain lailla huomion vievää ohjelmaa, että pakko ei ole seurustella koko aikaa. Mistään sellaisesta ohjelmasta en kuitenkaan tykkää, jossa kaikkien vieraiden on pakko osallistua johonkin toimintoon tai tehtävään tai olla erityisesti esillä. Että mielellään vapaaehtoinen osallistuminen esim. hääleikkehin ja vastaaviin.
Meil oli Jou-juhlissa esiintymässä Cheek, Kummeli ja Eros Ramazotti. Hauskaa oli, eikä kukaan pönöttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä ymmärtänyt ylioppilasjuhlat väärin.
Ylioppilasjuhlissa on perinteisesti käyty vain piipahtamassa ja onnittelemassa uutta ylioppilasta, eikä tarkoituskaan ole juhlakalun tai isäntäperheen viihdyttää vieraita. Onnitellaan ja nautitaan hetki vieraanvaraisuudesta ja lähetään pois.
Ylioppilasjuhlat ovat avoimen oven juhlat, johon voidaan mennä ilman kutsua.
Minulla oli neljät ylioppilasjuhlat ja nautin kovasti vieraanvaraisuudesta ja iloinen saada olla mukana jakamassa uorten menestystä ja onnea. Todella oli ilo olla juhlissa.
Paitsi, että eivät todellakaan ole avoimien ovien juhlat, jos juhlija ei ole sellaista ilmoittanut.
Yleensä kuitenkin näitä naapureita ja vähän kauempia tuttavuuksiakin on osattu odottaa paikalle, että eivät yleensä täytenä yllätyksenä tule. Uskon, että nämä ns. kutsumattomat vierat tulevat juhliin koteihin, joihin tuntevat olevansa tervetulleita. Itse en tykännyt siitä tosin, että osittain nämä naapurit ja vanhempien työtoverit tulivat käymään vielä päivän pari virallisen juhlapäivän jälkeenkin, ja minun odotettiin olevan paikalla. Jos eivät päässeet aiemmin niin olisivat ennemmin lähettäneet terveisensä muutoin.
Vierailija kirjoitti:
Pidettiin sellaiset kuin ylioppilas halusi.
Eli vain lähimmät ihmiset, joilla varmasti on kivaa keskenään. Pari naapuriakin pistäyty ja se oli ihan mukava ele heiltä.
Alkumaljat ja meillä oli myös viiniä ja boolia. Kukaan näistä "sisäpiiriläisistä" ei ole alkoholisti. Toki oli myös alkoholitonta virvoitusjuomaa ja kahvia suomalaiseen tapaan.
Vieraita oli 18, muutama lapsi lisäksi.
Hauskaa oli.
Miksi pyytää joitain kaukaisia sukulaisia, joiden kanssa ei ole ollut tekemisissä ties vuosikymmeneen. Ihan turhaa! Jos ystävä on läheisempi, niin hänet tietysti.
Nimenomaan. Jos itse pidän kutsut kutsun vain sellaiset ihmiset joiden kanssa olen oikeasti tekemisissä ja joiden kanssa synkkaa. Mun mielestä sukulaisuus ei ole mikään peruste että on pakko kutsua. Mun eräällä sukulaisella oli tapana kutsua mut hänen synttärijuhliinsa joka vuosi, vaikka ei muuten koskaan oltu missään tekemisissä. Kerran kävin kohteliaisuudesta mutta se oli just sellaista kiusaannuttavaa hiljaista pönötystä muiden random sukulaisten kanssa kun juhlakalu itse keskittyi kavereidensa kanssa seurusteluun. Sen jälkeen olen vain kieltäytynyt kutsusta (sanonut vain ikävä kyllä en pääse) enkä pode lainkaan huonoa omatuntoa vaikka onkin sukulainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koko yliop-pilaaksi valmistuminen on maailman idio-ottimaisin juttu. luet kirjoja ja kuuntelet opetuksia jostain vit-un pöl-jästä filo-sofiasta historiasta usko-nnosta, maantiedosta, fysiikasta kemiasta ja kielistä 3 vuotta ja olet jotenkin tullut muka fiksuksi?
mitä hyötyä kellekään=? meet duuniin kaupan kassalle et tarvii mitään tätä ta keksit oikeen duunin, et tarvii tietoasi mihinkään....
tai meet yliopistoon, et tarvii kuin 30 prosenttia tiedosta jota luit lukiossa ja et muista siitä mitään, sama yliopistolla tentit kirjoja eli TIETOA ja unohdat pian kaiken, olet fiksu sulla on paperit, mitä vid-dua?
miten kirjoja lukemalla ja tenttimällä jotenkin tultaisiin yhteiskuntakelpoiseksi tai hankittas ammattitaitoa?
ei mitenkään
mulla on 2 yliopistotutkintoa maisterina en tee niillä mitään eikä niillä voi tehdä mitää duunia
ainoo järkevä on opiskella lääkistä tai kieliä
Meilläkin vuoden päästä, ollaan ajateltu viedä koko pieni suku syömään johonkin kauniiseen paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me oltiin kerrankin erilaisissa ylppäreissä lauantaina.
Ylioppilas oli iltapäivästä jo liian skumpissaan. Perhe yritti rajoittaa juomista ja sitten ylioppilas suuttui. Pisti ranttaliksi. Haukkui sukulaiset yksitellen, järjesti piha-asetelmat uudelleen, ylioppilas lakki lensi jorpakkoon ja oksensi enonsa syliin. Lähti karkuun. Kaverit tavoittivat hänet sieltä missä heidän oli tarkoituskin jatkaa iltaa. Tosi tämä ylioppilas oli unilla siinä vaiheessa.
Kävi häpeä kierroksen seuraavana päivänä. Ei multa olisi tarvinnut anteeksi pyydellä. Ne vanhat sedät ja tädit oli aika järkyttyneitä ja näreissään, kun lähtivät.
Siis voi luoja itse inhoan ylikaiken näitä kaukaisten sukulaisten lakkiaisia ym kissanristiäisiä. Itse olen hieman erkaantunut suvustani koska muutimme jo lapsina pk seudulle ja kaikki muut sukulaiset jäivät Keski-Suomeen. He siis ovat tiiviisti toistensa kanssa tekemisissä ja meidän perhe jäänyt sivuun. Saan aina kyllä kutsun kaikkiin juhliin, koska suvussa on tapana kutsua kaikki kaimat ja serkut kaikkiin kekkereihin. Taas tuli postilaatikkoon kutsu jollekin kekkereille. Ahdistaa jo pelkkä ajatus siitä, että väkisin joudun vääntämään small talkkia tätien ja setien kanssa jotka olen nähnyt viimeksi tyyliin lapsena. Kaikki kekkerit aina yhtä väkinäisiä ja tunnen itseni ulkopuoliseksi. Taidan kyllä skipata nämäkin juhlat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nii sinne on pakotettu kaikki kummin kaimat lauantaipäivänsä uhraamaan. Ketä kiinnostaa jonkun kermapyllyn tulevaisuus ihan äärettömästi.
Vähån ohi aiheen, kerran yks omineen viihtyvä pariskunta lähes vaati minua vappuaattona heille. Menin sitte alkuillaksi tää kaverin mies sanoi mun tullessa moi, ei muuta koko iltana, syötiin pihalla ja he otti kuvia vissiin ulkomaalaisia facekavereitaan varten :D
Kyllä ap on oikeassa eli pitää olla hyviä tuttuja tai hyvin sosiaalisia ihmisiä että mukavaa on.
Muuten on hiton tylsää ihan kaikissa juhlissa.
En ole koskaan viihtynyt noissa möllötys juhlissa ja olen kova puhumaan. Toisten kanssa vaan se puhuminen on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis voi luoja itse inhoan ylikaiken näitä kaukaisten sukulaisten lakkiaisia ym kissanristiäisiä. Itse olen hieman erkaantunut suvustani koska muutimme jo lapsina pk seudulle ja kaikki muut sukulaiset jäivät Keski-Suomeen. He siis ovat tiiviisti toistensa kanssa tekemisissä ja meidän perhe jäänyt sivuun. Saan aina kyllä kutsun kaikkiin juhliin, koska suvussa on tapana kutsua kaikki kaimat ja serkut kaikkiin kekkereihin. Taas tuli postilaatikkoon kutsu jollekin kekkereille. Ahdistaa jo pelkkä ajatus siitä, että väkisin joudun vääntämään small talkkia tätien ja setien kanssa jotka olen nähnyt viimeksi tyyliin lapsena. Kaikki kekkerit aina yhtä väkinäisiä ja tunnen itseni ulkopuoliseksi. Taidan kyllä skipata nämäkin juhlat.
Siksihän sä sait sen kutsun, kun on tapana kutsua kaikki. Joissakin suvuissa se menee niin, että ei voi olla kutsumatta ihan kaikkia, koska se olisi epätasa-arvoista. Eikä kuitenkaan edes odoteta, että kaikki kutsutut tulee. Saat varmaan jatkossakin kutsuja, tulet tai et. Kun ei voi kutsumattakaan jättää.
Varmaan voit ihan rauhassa olla menemättä.
Meilläpä oli YO-juhlien teemana orgiat. Hienosti tyttökin jaksoi viihdyttää vieraita ja keräs hienon lahjapotin hiukka varttunneemmilta sukulaismiehiltä. Ei ollu tylsää edes emännällä!
Ärsyttäviä asioita juhlissa:
- liian vähän istumapaikkoja
- isäntäväki ei viitsi käydä edes paria sanaa vaihtamassa kaikkien vieraiden kanssa
- kaikki on ajateltu tapahtuvan ulkona ja siellä sitten värjötellään/paahdutaan säässä kuin säässä, päähän räköttävä auringonpaiste on yhtä tukalaa kuin kylmä sade
- istumapaikkoja on ulkona sijoitettu trampoliinin viereen ja siinä sitten onkin kiva juoda kahviaan sen jatkuvan nitkutuksen säestämänä
- ulkojuhlissa ei ole mitenkään varauduttu hyttysiin
- erityisesti nuorison juhlissa päähenkilön kännykän näpräys
- on kutsuttu joitain yksittäisiä vieraita jotka eivät tunne muita ja jäävät siten ulkopuolisiksi
Tehän sen juhlan teette!
Itse olen ollut lukuisissa ylppäri-juhlissa, ja otan tilanteen omiin käsiin. Jos meinaa olla hiljaista, alan juttelemaan iloisesti ihan kenen tahansa vieraan kanssa.
Aina on ollut kivaa ja on voitu poistua hymy huulilla. Ei kannata odottaa että muut viihdyttää, voi viihdyttää itse itseään sekä muita!