Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä Ruotsin opiskelussa on niin kamalaa?
02.06.2019 |
Et voi suunnitella elämääsi etukäteen, joten et voi sanoa etten tule ikinä tarvitsemaan ruotsia. Ja totta, et välttämättä ikinä tarvitse sitä, mutta enpä ole minäkään ikinä tarvinut derivointia tai pesäpallon sääntöjä.. eli pakkomatikka ja pakkoliikunta pois kouluista!!!!
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Siis onhan se mahtavaa, että aikuisia ihmisiä jotka on valmistunut lukiosta jo monta vuotta sitten, harmittaa että vuodesta 2030 alkaen lukiolaiset kirjoittaa ruotsin.....
Valitettavasti tämä koskee ihan omien lasten ja lastenlasten tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni sanoi ettei ikinä tarvitse ruotsia. 10 vuotta myöhemmin keksi haluavansa poliisiksi ja nyt poliisikoulussa tuskailee virkaruotsin kanssa.
Sentään sen verta aikuistunut, että ymmärtää saattavansa tarvita sitä myös töissä. Mutta vaikeeta on, kun on aiemmin ollut asenteella "en ikinä tarvitse"Polamkissa se virkaruotsi kärvistellään väkisin alta pois, jonka jälkeen kyseisen kielen osaamista ei enää koskaan tarvitse todistella. Ei olisi riittävästi "ammattitaitoisia" poliiseja. Ruotsalaisen tullessa vastaan poliisit kommunikoivat enlanninkielellä tai kysyvät radiolla sen yhden ruotsia kohtalaisesti osaavan paikalle.
Olet ilmeisesti sinäkin katsonut Poliisit -sarjaa, voi hyvää päivää mikä suuroperaatio siitä syntyy kun joudutaan kutsumaan koko poliisikunta paikalle setvimään sitä yhtä soomenrootsalaista joka ei suostu puhumaan suomea vaikka osaisikin.
Täh? Eikö kaikki poliisit ymmärrä ruotsia?!
Ei, eikä edes kaikki Rajan kapiaisetkaan eikä edes Hornet-pilotit. Vaikka ns kohtaamisia myös ruotsalaisten kanssa tapahtuu viikoittain.
Ainakaan itärajalla kohtaamisia ruotsalaisten kanssa ei ole viikoittain. Tilastojen mukaan Vaalimaan läpi saattaa kulkea vain kaksi ruotsalaista vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan sivistyksellisiä ruotsin opintoja, eli esimerkiksi 8-9-luokilla sen verran (2-5 kurssia), että ymmärretään tervehdykset, osataan esittäytyä ja tiedetään vähän sanastoa ja kielen rakennetta. Suurin osa suomalaisista ei kykene puhumaan ruotsia monen vuoden opinnoilla, joten mitä hiton hyötyä siitä on? Hölmöläisen hommaa.
En kyllä näe mitään hyötyä tai järkeä edes tuollaisissa "sivistyksellisissä" ruotsin opinnoissa. Silkkaa ajanhukkaa kun suurin osa ei muista viiden minuutin päästä edes niitä tervehdyksiäkään. Ja miksi sen pitäisi olla ruotsia, voisihan ne kurssit olla vaikka venäjää? Ai ei vai?
Pakkoruotsin tilalle yhden lukukauden mittainen "Suomen vähemmistökielet ja -kulttuurit" -kurssi.
Erinomainen idea. Olisin mieluusti oppinut koulussa enemmän esimerkiksi saamelaisten kielistä ja kulttuurista.
Minä olisin halunnut oppia karjalan kieltä. Moni Suomessa ei edes tiedä sen olemassaolosta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi suunnitella elämääsi etukäteen, joten et voi sanoa etten tule ikinä tarvitsemaan ruotsia. Ja totta, et välttämättä ikinä tarvitse sitä, mutta enpä ole minäkään ikinä tarvinut derivointia tai pesäpallon sääntöjä.. eli pakkomatikka ja pakkoliikunta pois kouluista!!!!
Tässä jälleen nähdään minkälaisella pohjalla pakkoruotsittajien perustelut ovat.
No okei, jos kerran haluat ottaa pakkoruotsin verrokiksi derivoinnin ja pesäpallon säännöt, niin silloinhan sinä loogisesti ajatellen hyväksyt sen, että pakkoruotsiin käytetään opiskeluajasta sama määrä, kuin derivointiin ja pesäpallosääntöjen opetteluun, eikö niin?
Omasta kouluajastani on jo sen verran aikaa, että derivointiin käytettyjen oppituntien määrästä en muista mitään, mutta rohkenen epäillä, että se ei ole lähelläkään edes 0,01 prosenttia siitä ajasta mikä seitsemän vuoden jokaviikkoisen ruotsin opiskeluun käytetin omalla koulutaipaleellani. Pesäpallon sääntöihin tuskin käytettiin edes puoltatuntia, joten se siitä.
On totta, että en tarkalleen voi tietää, mitä elämässäni tulen tarvitsemaan, mutta eihän kouluaineita tietenkään voi laatia sen mukaan, mitä joskus ehkä saattaisi elämässä tarvita. Muutenhan kouluaineita olisi tuhansia. Kyllähän koulussa pitää keskittyä vain niihin olennaisimpiin asioihin ja oppiaineisiin, eikä pakkoruotsi totisesti kuulu niihin. Ei tosin uskontokaan, mutta se on taas ihan toisen ketjun aihe se.
Itse en ole seitsenvuotista ruotsin kielen opiskeluani tarvinut yli 50 vuotisen elämäni aikana sekuntiakaan. Sen sijaan monia muita asioita olen tarvinut, joita ei koulussa opetettu, mutta ne on sitten opeteltu silloin kuin tarve niille on tullut. Esimerkiksi 60-70-luvuilla Ruotsiin muutti kielitaidottomia suomalaisia, jotka eivät olleet koskaan ruotsia opiskelleet, eikä useimmat heistä olleet koskaan lukeneet mitään vieraita kieliä, ei edes englantia. Silti heistä pääsääntöisesti kaikki jotka Ruotsiin jäivät, myöskin ruotsin kielen oppivat. Eli jos sitä ruotsia joskus varmasti tarvitsee, niin sen kyllä voi silloin opiskella. Siinä taas ei ole mitään järkeä, että sitä opiskelee vuosikausia kaikki suomenkieliset ja heistä reilusti yli 90% ei sitä tule koskaan tarvitsemaan.
Yleensä vasta 3. sukupolvi oppii uuden kotimaan kielen sujuvan hallinnan. Näin oli Ruotsissa ja Usassa suomalaisilla ja muillakin kansoilla. Pikkuberliini/Italia/Tokio ja Chinatown löytyi joka kaupungista jenkeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan sivistyksellisiä ruotsin opintoja, eli esimerkiksi 8-9-luokilla sen verran (2-5 kurssia), että ymmärretään tervehdykset, osataan esittäytyä ja tiedetään vähän sanastoa ja kielen rakennetta. Suurin osa suomalaisista ei kykene puhumaan ruotsia monen vuoden opinnoilla, joten mitä hiton hyötyä siitä on? Hölmöläisen hommaa.
En kyllä näe mitään hyötyä tai järkeä edes tuollaisissa "sivistyksellisissä" ruotsin opinnoissa. Silkkaa ajanhukkaa kun suurin osa ei muista viiden minuutin päästä edes niitä tervehdyksiäkään. Ja miksi sen pitäisi olla ruotsia, voisihan ne kurssit olla vaikka venäjää? Ai ei vai?
Pakkoruotsin tilalle yhden lukukauden mittainen "Suomen vähemmistökielet ja -kulttuurit" -kurssi.
Erinomainen idea. Olisin mieluusti oppinut koulussa enemmän esimerkiksi saamelaisten kielistä ja kulttuurista.
Minä olisin halunnut oppia karjalan kieltä. Moni Suomessa ei edes tiedä sen olemassaolosta!
Voisi olla joku kurssi osana historiaa, missä olisi lyhyt katsaus eri kieliin mitä Suomessa ja sen lähialueilla on käytetty. Ruotsin lisäksi venäjä, saksa, viro, karjalan kieli, inkerin kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan sivistyksellisiä ruotsin opintoja, eli esimerkiksi 8-9-luokilla sen verran (2-5 kurssia), että ymmärretään tervehdykset, osataan esittäytyä ja tiedetään vähän sanastoa ja kielen rakennetta. Suurin osa suomalaisista ei kykene puhumaan ruotsia monen vuoden opinnoilla, joten mitä hiton hyötyä siitä on? Hölmöläisen hommaa.
En kyllä näe mitään hyötyä tai järkeä edes tuollaisissa "sivistyksellisissä" ruotsin opinnoissa. Silkkaa ajanhukkaa kun suurin osa ei muista viiden minuutin päästä edes niitä tervehdyksiäkään. Ja miksi sen pitäisi olla ruotsia, voisihan ne kurssit olla vaikka venäjää? Ai ei vai?
No ihan siksi, että niitä ruotsinkielisiä on, ruotsinkielisillä alueilla on kyltit ruotsiksi, maitopurkin kyljessä on ruotsia jne. Voisihan se olla vaikka valinnaisaine, kuten lyhyt kieli muutenkin.
Eiköhän siitä maitotölkistä osaa ottaa maitoa vaikka siinä kyljessä ruotsia lukisikin. Ei nyt tuollaisen takia kieltä tarvitse opetella.
Osana historian opintoja ruotsia voisi olla hitusen, vaikka kaksi viikkoa.
Minä osaan ottaa ilman suomen kielen opintojakin maitoa tölkistä, joten miksi opetella äidinkieltäkään? Ihan turhaa! Maito otetaan tölkistä, jossa on lehmän kuva tai sellaisesta tölkistä, joita kaupassa on samaa tölkkiä kolmea eri värisävyä. Voi jopa kysyä, että missähän tölkissä on maitoa, eikä tarvitse osata lukea lainkaan. Oletko kuullut mielenkiinnosta, halusta oppia, sivistyksestä? Et voi kieltää toisilta oppimista, vaikka itse pidät jotakin turhana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä mietin itsekin. Ruotsi on esimerkiksi kieliopillisesti englantia helpompi kieli.
Mutta se on täysin HYÖDYTÖN kieli; sitä mongertaa muutama hassu täällä pohjolan perukoilla ja kuulemma esim. muut pohjoismaalaiset eivät myöskään ymmärrä suomenruotsia, koska se on kuin jonkinlainen murre. Esim englanti, saksa ja ranska ovat oikeasti hyödyllisiä maailmankieliä, joita puhutaan monissa eri maissa maailmalla. Tuo ruotsin hyödyttömyys on itseäni aina häirinnyt, eli eipä ole ollut oikein minkäänlaista motivaatiota ja innostusta sen opiskeluun (vaikka tietysti pakosta senkin kirjoitin aikanaan, kun se oli siihen aikaan pakollinen YO-kirjoituksissa). Ajattelin aina, että tuommoisen täysin hyödyttömän ja turhan aineen opiskelu on sitten taas pois jonkin toisen mieleisemmän ja hyödyllisemmän aineen opiskelusta. Luulenpa, että noin ajattelee moni muukin ja se on mielestäni hyvin ymmärrettävää.
Muutama hassu = 10-11 milj. ihmistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannatan vapaata kielivalintaa, ihan hullua että kaikki joutuvat tätä mikrokieltä (4,7 %) lukemaan. Kukaan ei ole vielä esittänyt yhtäkään järkiperustetta pakkoruotsille, ei riitä että se on "mahdollisesti hyödyllinen" tai mikä naurettavimmalla perusteella "suomalaiset ovat kaksikielisiä".. minun kieli-identiteettiäni ei kukaan muu määritä kuin minä! New York times kirjoitti kerran aiheesta otsikolla "the most pampored minority in the world". Niinpä..tyhmiä suomalaset, niin järjetöntä ettei tiedä itkeäkö vai nauraa.
Tulipa muuten mieleen että pakkoruotsi ilmestyi kouluaineeksi 70-luvulla rkp:n ja kepun lehmänkaupppjen tuloksena. Kepuilun jäljet ovat pitkät..miten tuosta pakosta pääsee eroon?? Mihin jäi se kansalaisaloite..? Jos joskus järki voittaa niin avaan kyllä juhlan kunniaksi skumppapullon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä mietin itsekin. Ruotsi on esimerkiksi kieliopillisesti englantia helpompi kieli.
Mutta se on täysin HYÖDYTÖN kieli; sitä mongertaa muutama hassu täällä pohjolan perukoilla ja kuulemma esim. muut pohjoismaalaiset eivät myöskään ymmärrä suomenruotsia, koska se on kuin jonkinlainen murre. Esim englanti, saksa ja ranska ovat oikeasti hyödyllisiä maailmankieliä, joita puhutaan monissa eri maissa maailmalla. Tuo ruotsin hyödyttömyys on itseäni aina häirinnyt, eli eipä ole ollut oikein minkäänlaista motivaatiota ja innostusta sen opiskeluun (vaikka tietysti pakosta senkin kirjoitin aikanaan, kun se oli siihen aikaan pakollinen YO-kirjoituksissa). Ajattelin aina, että tuommoisen täysin hyödyttömän ja turhan aineen opiskelu on sitten taas pois jonkin toisen mieleisemmän ja hyödyllisemmän aineen opiskelusta. Luulenpa, että noin ajattelee moni muukin ja se on mielestäni hyvin ymmärrettävää.
Muutama hassu = 10-11 milj. ihmistä
Kiinan, espanjan ym kieliä puhuviin verrattuna ruotsi on mitätön mikrokieli: maapallon asukkaista 0,0013 % on ruotsinkielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Livija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti inhoan kielien opiskelua, sillä se on ollut aina hyvin vaikeaa minulle. Mutta en silti ajattele, että kielten opiskelu olisi jotenkin turhaa. Ja mitä ruotsin kieleen tulee, niin se on sentään toinen Suomen virallinen kieli, joten en todellakaan sanoisi sitä turhaksi kieleksi. Toki on varmasti mahdollista, että monet ihmiset eivät välttämättä tule juuri ruotsia tarvitsemaan. Esimerkiksi itäisemmässä Suomessa harvemmin tarvitsee ruotsin kieltä. Mutta silti aika monessa työpaikassa voi ruotsin kieli olla hyödyksi, joskus jopa välttämätöntä. Itseäni esimerkiksi kiinnostaisi paljon ajatus länsirannikolla asumisesta, mutta siellä päin omalla alallani vaaditaan lähes poikkeuksetta hyvää ruotsin kielen taitoa. Joten se unelma on oikeastaan kuopattava täysin, sillä itselläni ei tuota riittävää kielitaitoa ole.
No jos et välttämättä Vaasan tai Kokkolan ympäristöön halua mennä niin täällä etelämmässä länsirannikoa selviää ihan pelkällä suomenkielellä. 30 v aikana en ole täällä edes kuullut ruotsia töissä enkä vapaa-ajalla.
Meidän yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan sivistyksellisiä ruotsin opintoja, eli esimerkiksi 8-9-luokilla sen verran (2-5 kurssia), että ymmärretään tervehdykset, osataan esittäytyä ja tiedetään vähän sanastoa ja kielen rakennetta. Suurin osa suomalaisista ei kykene puhumaan ruotsia monen vuoden opinnoilla, joten mitä hiton hyötyä siitä on? Hölmöläisen hommaa.
En kyllä näe mitään hyötyä tai järkeä edes tuollaisissa "sivistyksellisissä" ruotsin opinnoissa. Silkkaa ajanhukkaa kun suurin osa ei muista viiden minuutin päästä edes niitä tervehdyksiäkään. Ja miksi sen pitäisi olla ruotsia, voisihan ne kurssit olla vaikka venäjää? Ai ei vai?
No ihan siksi, että niitä ruotsinkielisiä on, ruotsinkielisillä alueilla on kyltit ruotsiksi, maitopurkin kyljessä on ruotsia jne. Voisihan se olla vaikka valinnaisaine, kuten lyhyt kieli muutenkin.
Eiköhän siitä maitotölkistä osaa ottaa maitoa vaikka siinä kyljessä ruotsia lukisikin. Ei nyt tuollaisen takia kieltä tarvitse opetella.
Osana historian opintoja ruotsia voisi olla hitusen, vaikka kaksi viikkoa.
Minä osaan ottaa ilman suomen kielen opintojakin maitoa tölkistä, joten miksi opetella äidinkieltäkään? Ihan turhaa! Maito otetaan tölkistä, jossa on lehmän kuva tai sellaisesta tölkistä, joita kaupassa on samaa tölkkiä kolmea eri värisävyä. Voi jopa kysyä, että missähän tölkissä on maitoa, eikä tarvitse osata lukea lainkaan. Oletko kuullut mielenkiinnosta, halusta oppia, sivistyksestä? Et voi kieltää toisilta oppimista, vaikka itse pidät jotakin turhana.
Mitä olkiukkoa mätkit? Kuka tässä on kieltämässä mitään? Opiskele vapaasti vaikka sanskrittia. Mutta et voi vaatia samaa miljoonilta muilta ilman kunnon perusteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle peruskoululaisista jo yksi pakollinen vieras kieli tuottaa suuria vaikeuksia. Toinen siihen päälle aiheuttaa heille ihan kohtuuttoman taakan sekä ikuisen inhon kaikkea kielenopiskelua kohtaan. Eivätkä opi kumpaakaan juuri lainkaan, koska motivaatio on mennyttä.
Valinnaisena ruotsi on erinomainen asia. Kuten myös muut kielet.
Kieliä voi opiskella myös aikuisena - kun jo tietää, mitä tarvitsee ja mikä kiinnostaa. Koulun pakollisen oppimäärän ruotsista opiskelee helposti vuodessa, jos halua on.
Ei opi vuodessa helposti
Word Dive- lupaa opettaa kielen kuin kielen kolmessa kuukaudessa. Uskon tämän olevan totta. Peruskoulun yläasteella on niin vähän ruotsin tunteja ja porukka on niin halutonta oppimaan, että esim. Kuopuksen ryhmä eteni vuodessa noin kolmasosan ruotsinkirjansa kappaleista. Voi vain miettiä miten paljon sanastoa ja kielioppia jää omatoimiseen opiskeluun, jotta lukio-opinnot olisi mahdollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä mietin itsekin. Ruotsi on esimerkiksi kieliopillisesti englantia helpompi kieli.
Mutta se on täysin HYÖDYTÖN kieli; sitä mongertaa muutama hassu täällä pohjolan perukoilla ja kuulemma esim. muut pohjoismaalaiset eivät myöskään ymmärrä suomenruotsia, koska se on kuin jonkinlainen murre. Esim englanti, saksa ja ranska ovat oikeasti hyödyllisiä maailmankieliä, joita puhutaan monissa eri maissa maailmalla. Tuo ruotsin hyödyttömyys on itseäni aina häirinnyt, eli eipä ole ollut oikein minkäänlaista motivaatiota ja innostusta sen opiskeluun (vaikka tietysti pakosta senkin kirjoitin aikanaan, kun se oli siihen aikaan pakollinen YO-kirjoituksissa). Ajattelin aina, että tuommoisen täysin hyödyttömän ja turhan aineen opiskelu on sitten taas pois jonkin toisen mieleisemmän ja hyödyllisemmän aineen opiskelusta. Luulenpa, että noin ajattelee moni muukin ja se on mielestäni hyvin ymmärrettävää.
Muutama hassu = 10-11 milj. ihmistä
Tuo ei ole edes iso kaupunki Kiinassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi suunnitella elämääsi etukäteen, joten et voi sanoa etten tule ikinä tarvitsemaan ruotsia. Ja totta, et välttämättä ikinä tarvitse sitä, mutta enpä ole minäkään ikinä tarvinut derivointia tai pesäpallon sääntöjä.. eli pakkomatikka ja pakkoliikunta pois kouluista!!!!
Tässä jälleen nähdään minkälaisella pohjalla pakkoruotsittajien perustelut ovat.
No okei, jos kerran haluat ottaa pakkoruotsin verrokiksi derivoinnin ja pesäpallon säännöt, niin silloinhan sinä loogisesti ajatellen hyväksyt sen, että pakkoruotsiin käytetään opiskeluajasta sama määrä, kuin derivointiin ja pesäpallosääntöjen opetteluun, eikö niin?
Omasta kouluajastani on jo sen verran aikaa, että derivointiin käytettyjen oppituntien määrästä en muista mitään, mutta rohkenen epäillä, että se ei ole lähelläkään edes 0,01 prosenttia siitä ajasta mikä seitsemän vuoden jokaviikkoisen ruotsin opiskeluun käytetin omalla koulutaipaleellani. Pesäpallon sääntöihin tuskin käytettiin edes puoltatuntia, joten se siitä.
On totta, että en tarkalleen voi tietää, mitä elämässäni tulen tarvitsemaan, mutta eihän kouluaineita tietenkään voi laatia sen mukaan, mitä joskus ehkä saattaisi elämässä tarvita. Muutenhan kouluaineita olisi tuhansia. Kyllähän koulussa pitää keskittyä vain niihin olennaisimpiin asioihin ja oppiaineisiin, eikä pakkoruotsi totisesti kuulu niihin. Ei tosin uskontokaan, mutta se on taas ihan toisen ketjun aihe se.
Itse en ole seitsenvuotista ruotsin kielen opiskeluani tarvinut yli 50 vuotisen elämäni aikana sekuntiakaan. Sen sijaan monia muita asioita olen tarvinut, joita ei koulussa opetettu, mutta ne on sitten opeteltu silloin kuin tarve niille on tullut. Esimerkiksi 60-70-luvuilla Ruotsiin muutti kielitaidottomia suomalaisia, jotka eivät olleet koskaan ruotsia opiskelleet, eikä useimmat heistä olleet koskaan lukeneet mitään vieraita kieliä, ei edes englantia. Silti heistä pääsääntöisesti kaikki jotka Ruotsiin jäivät, myöskin ruotsin kielen oppivat. Eli jos sitä ruotsia joskus varmasti tarvitsee, niin sen kyllä voi silloin opiskella. Siinä taas ei ole mitään järkeä, että sitä opiskelee vuosikausia kaikki suomenkieliset ja heistä reilusti yli 90% ei sitä tule koskaan tarvitsemaan.
Se olisi ihan ok jos ruotsia opiskeltaisiin saman verran kuin pesäpallon sääntöjä.
Suomessa on nuorilla jo erittäin yksipuolinen kielitaito. Kaikki oppii edes auttavan englannin, suuri osa varsin hyvän, ja sitten turataan pakkoruotsin kanssa, joka kiinnostaa vain pientä osaa. Muiden kielien osaajia on jo vähän.
Ruotsin valinnaisuus olisi hyvä asia - sitä opiskelisi vain motivoituneet, joten yleinen inho sitä kohtaan vähenisi. Muiden kielien osaajia tulisi lisää, kun aikaa ei tarvitsisi hukata ruotsiin.
Miten valinnaisuutta voidaan edes vastustaa?
Vierailija kirjoitti:
Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.
Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla
Ruotsin viisi pakollista kurssia lukiossa vie viiden muun kurssin tilan lukujärjestyksessä. Tämä on pois muilta kielillä ja esim luonnontieteiltä.
Mikäli tarvitset ruotsia voit sen helposti oppia motivoituneena. Puolustajathan kehuvat miten helppoa se on.
Ruotsin pakollisuus kirjoituksessa saa monet, varsinkin siihen kielteisesti suhtautuvat pojat, jättäytymään pois lukiosta ja korkeammasta koulutuksesta. Tällä on omat vaikutuksensa yhteiskuntaan.
Se että on opiskellut sen kuusi vuotta ruotsia ja yliopiston virkamiesruotsista ei anna kielitaitoa, jolla tosiasiallisesti ruotsiksi esim. Työelämässä selviytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä mietin itsekin. Ruotsi on esimerkiksi kieliopillisesti englantia helpompi kieli.
Mutta se on täysin HYÖDYTÖN kieli; sitä mongertaa muutama hassu täällä pohjolan perukoilla ja kuulemma esim. muut pohjoismaalaiset eivät myöskään ymmärrä suomenruotsia, koska se on kuin jonkinlainen murre. Esim englanti, saksa ja ranska ovat oikeasti hyödyllisiä maailmankieliä, joita puhutaan monissa eri maissa maailmalla. Tuo ruotsin hyödyttömyys on itseäni aina häirinnyt, eli eipä ole ollut oikein minkäänlaista motivaatiota ja innostusta sen opiskeluun (vaikka tietysti pakosta senkin kirjoitin aikanaan, kun se oli siihen aikaan pakollinen YO-kirjoituksissa). Ajattelin aina, että tuommoisen täysin hyödyttömän ja turhan aineen opiskelu on sitten taas pois jonkin toisen mieleisemmän ja hyödyllisemmän aineen opiskelusta. Luulenpa, että noin ajattelee moni muukin ja se on mielestäni hyvin ymmärrettävää.
Muutama hassu = 10-11 milj. ihmistä
Kiinan, espanjan ym kieliä puhuviin verrattuna ruotsi on mitätön mikrokieli: maapallon asukkaista 0,0013 % on ruotsinkielisiä.
Tuossa on myös sekin, että ruotsalaisten kanssa on mahdollista tulla toimeen vaikka ei ruotsia osaisikaan, sillä englanti yhteisenä kielenä löytyy oikeastaan aina.
Mutta on paljon esimerkiksi kiinaa, espanjaa, yms. puhuvia joiden kanssa ei yksinkertaisesti pysty kommunikoimaan jos ei osaa heidän kieltään, sillä läheskään aina he eivät osaa englantia.
En lukenut ketjua, mutta kommentoin silti:
Itselleni ei ainakaan ollut mitään kamalaa ruotsin opiskelussa sinänsä, helppo ja mukava kieli. Kysymys onkin siitä, että sen pakollisuutta ylläpidetään keinotekoisesti.
Eiköhän siitä maitotölkistä osaa ottaa maitoa vaikka siinä kyljessä ruotsia lukisikin. Ei nyt tuollaisen takia kieltä tarvitse opetella.
Osana historian opintoja ruotsia voisi olla hitusen, vaikka kaksi viikkoa.