Mikä siinä Ruotsin opiskelussa on niin kamalaa?

Vierailija kirjoitti:

Itse en ruotsia ole ikinä tarvinut, mutta kun muutin Saksaan, kiitin onneani että olen ruotsia opiskelut, se nimittäin helpotti saksankin oppimista

Minulla vaikeutti. Kunpa ruotsi ei olisi ollut sotkemassa.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä "onhan meillä pakkomatematiikkakin"-jargonia. Matematiikka on universaali aine, jota opiskellaan joka maassa. Liikuntaakin opetetaan varmaan aika monessa maassa, kuten historiaa, biologiaa, maantietoa, kemiaa, fysiikkaa, musiikkia, kuvataidetta, äidinkieltä....

Sitten on ryhmät kielet. Eri maissa opetetaan eri kieliä riippuen mikä on missäkin tarpeen. Suomessa vain ruotsin kieli on pakollinen vieras kieli. Englanti ei ole pakollinen. Kaikki valitsevat sen kuitenkin, koska se on oikeasti tarpeellinen, jota ilman nykymaailmassa ei tule toimeen. Suurin osa suomalaisista oppii vain kaksi kieltä eli tällä hetkellä tarpeellisen ja vapaaehtoisen englannin ja pakkoruotsin, jota ei itseasiassa edes opita kunnolla. Kukaan ei uskalla jäädä ruotsi-saksa, ruotsi-ranska tai ruotsi-venäjä yhdistelmän varaan. Sen sijaan englanti-saksa, englanti-ranska ja englanti-venäjä olisivat käyttökelpoisia yhdistelmiä mutta ei mahdollisia. Sitten ihmetellään, miksi kielitaito kapenee, mutta todellista syytä ei saa sanoa ääneen. 

Kyllä mut ainakin ihan pakotettiin sitä englantia opiskelemaan ala-asteen kolmannelta luokalta lähtien.

Ketä varten sitä ruotsia edes opiskellaan? Kun ei suomenruotalaiset itsekään osaa ruotsia. Kuuntelin juuri erästä lasta, joka puhu muka ruotsia vanhempiensa kanssa, mutta kylläpä vaan vilisi jatkuvasti suomen sanat joukossa...

Eikös se Venäjän kieli olisi hyvä oppia. Enemmän maarajaa Suomen kanssa kuin ruottilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.

Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla

Oliko fallibilismi pakollinen yo-kirjoituksissa? Jos ei, niin et ole ymmärtänyt tätä asiaa.

Äidinkieli on, en ole ikinä tarvinut illatiiviä käsitteenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni sanoi ettei ikinä tarvitse ruotsia. 10 vuotta myöhemmin keksi haluavansa poliisiksi ja nyt poliisikoulussa tuskailee virkaruotsin kanssa.

Sentään sen verta aikuistunut, että ymmärtää saattavansa tarvita sitä myös töissä. Mutta vaikeeta on, kun on aiemmin ollut asenteella "en ikinä tarvitse"

Polamkissa se virkaruotsi kärvistellään väkisin alta pois, jonka jälkeen kyseisen kielen osaamista ei enää koskaan tarvitse todistella. Ei olisi riittävästi "ammattitaitoisia" poliiseja. Ruotsalaisen tullessa vastaan poliisit kommunikoivat enlanninkielellä tai kysyvät radiolla sen yhden ruotsia kohtalaisesti osaavan paikalle.

Olet ilmeisesti sinäkin katsonut Poliisit -sarjaa, voi hyvää päivää mikä suuroperaatio siitä syntyy kun joudutaan kutsumaan koko poliisikunta paikalle setvimään sitä yhtä soomenrootsalaista joka ei suostu puhumaan suomea vaikka osaisikin.

Vierailija kirjoitti:

Eikös se Venäjän kieli olisi hyvä oppia. Enemmän maarajaa Suomen kanssa kuin ruottilla.

Mut kun ei täällä Vaasassa tarvitse venäjää😭

Ja jos joku ei tajunnut: sarkasmia

Minust oliisi järkevää että kieltä opiskelevillle yritettäisiin löytäää kielikaveri jostakiin maasta ja sittten siiitä vaan tsätttäilemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.

Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla

Maailmassa on satoja kieliä. Miksi jokainen suomalainen pitäisi pakottaa opiskelemaan juuri yhtä ja samaa pientä ja mahdollisimman tarpeetonta kieltä?

Joku saataa juu tarvita ruotsia, mutta joku toinen saattaa tarvita saksaa tai ranskaa. Suomen etu olisi, että täällä osattaisiin monipuolisesti eri kieliä! Osa opiskelee ruotsia, osa saksaa, osa ranskaa, osa venäjää. Tällöin, koska tulevaisuutta ei osata ennustaa, olisi meillä kielten osaamista monenlaisiin maailmanpolittiisin tilanteisiin.

Ainoa asia minkä voi varmuudella ennustaa on se, että ruotsin kielen todellinen tarve taatusti vähenee jatkuvasti. Suomenruotsalaiset osaavat koko ajan vaan paremmin suomea ja Ruotsissa puhutaan pian enemmän arabiaa kuin ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Siinä on se ero, että derivointia saattaa tarvita huomattavasti useammassa paikassa verrattuna siihen, että opiskelet ruotsia perse hiessä ja matkustat ruotsiin vain keskustellaksesi paikallisten kanssa englanninkielellä. Matematiikasta vain osa on "turhaa", ruotsissa joka ikinen tunti menee harakoille.

Derivoinnista en edes muista, mitä se tarkoittaa, mutta ruotsin kieli on ollut tarpeen sekä yliopistossa (oletetaan, että pystyt hakemaan tarvitsemasi tiedot myös ruotikielisestä lähdeaineistosta). Työelämässä omalla alallani kaikki vähänkin osatut kielet ovat hyödyksi.

Tuskin mistään kielestä haittaa on

Yleinen v#ttuuntuminen suomenruotsalaisiin. Niiden puhe kuulostaa hirveältä ja ehkä suomen kieli taas kuulostaa niistä pahalta, mutta mitä sitten!

Vihaan ruotsin kieltä!  Venäjää sen sijaan olen lukenut monta vuotta ja tarvitsen sitä paljon työssäni.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.

Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla

Koska tuo kuuluu ainakin enemmän yleissivistykseen kuin joku kaukointian kieli. Sitäkin tosin saattaisi tarvita enemmän kuin ruotsin kieltä Suomessa.

Ei millään jaksais kiinnostaa. Englannilla pärjää niin pitkälle tässä maailmassa, Ruotsissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.

Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla

Oliko fallibilismi pakollinen yo-kirjoituksissa? Jos ei, niin et ole ymmärtänyt tätä asiaa.

Äidinkieli on, en ole ikinä tarvinut illatiiviä käsitteenä.

Nyt meneepuurot ja vellit sekaisin. Ruotsin kieli on kokonaisuus, joka pitäisi hallita kirjoituksissa. Fallibilismi kuuluu filosofiaan ja illatiivi äidinkieleen eli pelkästään ne eivät ole oakollisia kirjoituksissa. Yleissivistyksen kannalta nekin hyvä tietää samoin kuin se, että on olemassa ruotsin kieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mulle edes yksi muu argumentti kuin ettei ruotsia tarvitse.

Itse kun en ole ikinä tarvinut käsitettä fallibilismi, joka opetettiin filosofian ykköskurssilla

Oliko fallibilismi pakollinen yo-kirjoituksissa? Jos ei, niin et ole ymmärtänyt tätä asiaa.

Äidinkieli on, en ole ikinä tarvinut illatiiviä käsitteenä.

Äidinkielen kirjoituksissa ei tarvitse osata sanamuotojen nimiä. Ei ainakaan nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Minust oliisi järkevää että kieltä opiskelevillle yritettäisiin löytäää kielikaveri jostakiin maasta ja sittten siiitä vaan tsätttäilemään.

Mutta tässsäkin tietysti vaarana se että sitten siellä aletaan solmia jotakiiin terrorismikontakteja.

Työskentelen sairaalassa kuopiossa, välillä tulee esim vaasan sairaalasta potilaiden papereita, ruotsiksi. Siinähän kattelette google kääntäjää

Vierailija kirjoitti:

Itse en ruotsia ole ikinä tarvinut, mutta kun muutin Saksaan, kiitin onneani että olen ruotsia opiskelut, se nimittäin helpotti saksankin oppimista

Olisi ollut helkkarin paljon hyödyllisempää sinullekin jos olisit käyttänyt kaiken sen ajan saksan opiskeluun. Silloin olisi osannut saksaa jo valmiiksi muuttaessasi sinne.

Entä jos olisit muuttanut Kiinaan, Ranskaan tai Brasiliaan? Miten ruotsi olisi hyödyttänyt sinua silloin?

Panos vs hyöty. Aikoinani lukiossa 7 kurssia, tarve tasan nolla. Muista nollahyötyaineista selvisi huomattavasti vähemmällä vaivalla eikä niitä edes tarvinnut kirjoittaa.

Nyt opiskellessani toista AMK-inssitutkintoa iltaisin, huomasin että niiden oikeiden ammatillisten aineiden (fysiikka, kemia, sähkötekniikka) osuutta oli vähennetty verrattuna edelliseen kierrokseen reilut 20 vuotta sitten. Sen sijaan ruotsin, viestinnän, projektityötaitojen yms höpöhöpöilyn osuutta oli nostettu.

Sinänsä ei pitäisi valittaa kun saan kuitattua nuo häpöilyt pois edellisten papereiden perusteella. Mutta ei tarvitse ihmetellä miksi inssien ydinosaaminen on hieman hakusessa. Ne jotka haluaa esiintymään, puhua kieliä tai olla suuria projektofyyhereitä, kyllä he opiskelevat ne kurssit ihan vapaaehtoisesti. Keskimääräiselle (diplomi)inssille nämä ovat naureskelun sävyttämää pakkopullaa.