Mies hoitaa lasta kotona arkisin, mutta ei tee päivän aikana mitään. Mikä avuksi?
Olen lopen väsynyt. Meillä on mieheni kanssa 1.5 vuotias poika ja mieheni hoitaa häntä päivisin, kun olen itse töissä. Olen tottakai kiitollinen, että mieheni mahdollistaa minulle työnteon, mutta tässä on yksi tosi iso ongelma. Ihan sama miten paljon olen töissä, JOKA päivä tulen sotkuiseen kotiin, jossa ei ole tehty mitään koko päivän aikana. Pyykkejä ei ole pesty, ei olla tiskattu, mies ei ole syönyt mitään itse, lelut ja roskat ovat levitetty ympäri lattioita. Heti kun ovesta astuu sisälle pitää alkaa siivoomaan, tekemään ruokaa ja mies ojentaa lapsen minulle lähtien itse lepäilemään, kun hänellä oli niin rankka päivä.
Olen yrittänyt jutella, että jos laittaisimme lapsen hoitoon, jotta mieheni voisi etsiä töitä, mutta se ei kuulemma tule kuulookaan, koska hänen mielestään lapsi tarvitsee isänsä/äitinsä kanssa oloa nyt erittäin paljon (joka on totta, en sitä kielläkkään). Itse haluaisin olla kotona hoitamassa pikkuista, mutta kun mies on työtön, niin näin tämä on parempi. Jos kummatkin kävisi töissä, niin voisin tehdä pienempiä tunteja, jolloin olisi enemmän voimia hoitaa kotia.
Olen alkanut harkita eroa, sillä tällätavalla mistään ei tule mitään. Vaikka käyn töissä, niin koko perheen pyörittäminen kaatuu omaan niskaan täysin, eikä mies ole kauhean osallinen mihinkään. Rahallisesti tekisi tiukempaa, mutta uskoisin pärjääväni hyvin yksinkin. Olen yrittänyt jutella miehen kanssa asioita, mutta ei hän kuuntele.
Te naiset (ja miksei miehetkin) joilla on samanlaista ollut, niin mitä olette tehneet? Kuulostan varmasti tosi ikävältä niuholta, mutta en vain enää jaksa tätä päivästä päivään.
Kommentit (154)
Tässäkin ketjussa taas havaitaan, että kotityöt ovat tärkeämpiä mammoille kuin lastenhoito. Kotitöissä on tavoitetaso, lasten taas odotetaan menevän kotitöiden sivussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 1-3 v lapsi on hyvin työläs hoidettava, sillä häntä ei voi päästää hetkeksikään silmistä. Siinä iässä lapsi on hyvin ehtiväinen eikä osaa vielä varoa yhtään mitään. Ei siinä paljon kotitöitä ehdi tekemään.
Valjaat, oviportit, leikkikehät ym. on keksitty, jotta taaperon kanssa pärjää helpommin.
3v sen sijaan kyllä on jo iso lapsi.
Mä olen kolmen lapsen kotiäiti, ja tiedän jotain kiireestä. Jos arki tuntuu liian raskaalta, suosittelen kyllä ennemmin valmisruokia tai siivoojan palkkausta kuin valjaita tai leikkikehää.
Vierailija kirjoitti:
Laita miehesi lukemaan tämä ketju.
Meillä on maatila ja olen äitiyslomat sun muut tehnyt töitä samalla lapset hoitaen ja lisäksi muidenkin erityislapsia siinä sivussa hoitanut ym yritystä pyörittänyt eli on todella vaikea asennoitua tuohon yhden lapsen hoidon rankkuuteen.
Mä teen työkseni ajattelutyötå. Varmasti voisin laittaa lapsille videoita pyörimään ja tehdä itse läppärillä hommia ainakin 3-4 tuntia päivässä. Voisin kutsua ehkä naapurinkin lapset siihen töllön eteen. Mutta olisiko se merkki ylivertaisuudestani, että näin työni sivussa hoitaisin omia ja muiden lapsia? En usko.
Tutkittu juttu: yh-äidit tekevät vähemmän kotitöitä kuin yhteistaloudessa lasten isän kanssa elävät äidit.
Aika luopua siitä ajatuksesta että kodin tulisi olla tahraton jos ei halua uhrata loppuikää kotitöille työn lisäksi.
Minun kohdallani on johtanut 2 kertaa eroon kun en muuttanut suttuista tyyliäni vaikka lapsi tulikin, tosin, mutta nyt saan sitten rauhassa hoitaa kototyöt omalla tyylilläni ilman valittavaa ukkoa.
No kummasti se kodin perussiisteys pysyy suunnilleen kuosissaan kun se on nainen joka on kotona penskan kanssa. Ei hyvää päivää. Kyllä siinä pystyy laittamaan tiskit koneeseen ja pyykkikoneen pyörimään vaikka on mukula jaloissa. Penska mukaan hommiin, ainakin meidän 1,5v on ihan innoissaan mukana ihan kaikessa. Annan rätin käteen niin pyyhkii pölyjä mun kanssa ja tekee kaikkea muutakin. Jos ei niin ei se lapsi kuole jos vanhempi nyt tekee muutaman minuutin kotihommia, vaikka se lapsi huutaisikin kun ei nyt ole huomion keskipisteenä.
Vierailija kirjoitti:
Laita miehesi lukemaan tämä ketju.
Meillä on maatila ja olen äitiyslomat sun muut tehnyt töitä samalla lapset hoitaen ja lisäksi muidenkin erityislapsia siinä sivussa hoitanut ym yritystä pyörittänyt eli on todella vaikea asennoitua tuohon yhden lapsen hoidon rankkuuteen.
Jos lapsia on lauma niin ne puuhaavat keskenään.
Jos lapsia on yksi, niin se yksi roikkuu sun jalassasi kiinni ja vaatii huomiota.
Yhden kanssa voi välillä olla raskaampaa kuin monen,
T: kahden lapsen yh
Pidän tärkeimpänä sitä, että keskittyy lapseen. Olen itse kotona 1,5 vuotiaan kanssa enkä kyllä paljon kotitöitä tee miehen työpäivien aikana. Päivällä oikeestaan vaan tyhjään ja täytän tiskaria, pistän pyykit koneeseen ja pyyhin keittiön tasot ja pöydän kun lapsi nukkuu päiväunia.
Illalla sitten kun mies tulee kotiin, hän yleensä ottaa aikaa lapsen kanssa mielellään ja mä teen sellaisia kotitöitä sillä aikaa, jotka on parempi tehdä ilman vilkasta taaperoa jaloissa pyörimässä. Meillä näitä ovat ruuanvalmistus ja pyykkien vieminen kuivaushuoneeseen. Illalla sitten lapsen mentyä nukkumaan raivataan leluja sun muuta sälää paikoilleen, viikataan puhtaat pyykit kaappiin ja esivalmistellaan seuraavan päivän ruokia jos tarvetta.
Jos miehesi olisi töissä ja sinä kotona, hän ilman muuta olettaisi, että sinä hoidat päivällä lapsen, pyykit, ruoanlaitot, siivouksen.
Eronneena naisena ehdotan, että keskustelette asiasta ja koitatte päästä konsensusratkaisuun, esim.:
Mies hoitaa päivän aikana lapsen ja ruoanlaiton (ruokaa valmiina myös sinulle jääkaapissa kun tulet kotiin). Sinä hoidat työaikasi ulkopuolella pyykinpesun. Yhdessä käytte 2 krt viikossa kaupassa ja kerran viikossa vaikka to-iltana yhteinen 1 h viikkosiivous.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi olisi töissä ja sinä kotona, hän ilman muuta olettaisi, että sinä hoidat päivällä lapsen, pyykit, ruoanlaitot, siivouksen.
Eronneena naisena ehdotan, että keskustelette asiasta ja koitatte päästä konsensusratkaisuun, esim.:
Mies hoitaa päivän aikana lapsen ja ruoanlaiton (ruokaa valmiina myös sinulle jääkaapissa kun tulet kotiin). Sinä hoidat työaikasi ulkopuolella pyykinpesun. Yhdessä käytte 2 krt viikossa kaupassa ja kerran viikossa vaikka to-iltana yhteinen 1 h viikkosiivous.
Minkä ihmeen takia ruoka pitäisi laittaa juuri silloin, kun taapero pyörii jaloissa? Paljon nopeammin ruoan tekee illalla, kun toinen aikuinen vahtii lasta.
Ja yhdessä kaupassa käyminen - no, onhan se hyvä asia, että taapero tottuu liikkumaan kodin ulkopuolella, mutta tehokkaampaa ja ehkä henkisestikin mielekkäämpää on, että se kotivanhempi pääsee ihan yksin kauppaan. Yhteistä laatuaikaa on kätevämpi viettää vaikka metsässä, missä ei tarvitse koko ajan kiellellä taaperoa.
T. Kolmen lapsen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa taas havaitaan, että kotityöt ovat tärkeämpiä mammoille kuin lastenhoito. Kotitöissä on tavoitetaso, lasten taas odotetaan menevän kotitöiden sivussa.
Palstamiehet kirjoittavat ihan muuta silloin, kun nainen on kotona ja mies töissä. Jos kotona oleva ei ehdi päivän aikana tekemään mitään, niin hänen pitää tehdä puolet muulla ajalla. Ei niin, että työssä oleva joutuu työpäivän jälkeen hoitamaan yksin lapset ja kotityöt.
En yhtään ihmettele jos teidän lapsenne ovat avuttomia vässyköitä tulevaisuudessa eivätkä osaa mitään tehdä.
Lapset oppii pienestä alkaen tekemisen taidon ja selviävät elämästä tulevaisuudessa, kun kotoa tulee aktiivinen malli tekemiseen.
Miten on edellinen sukupolvi voinut selvitä hengissä lastensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa taas havaitaan, että kotityöt ovat tärkeämpiä mammoille kuin lastenhoito. Kotitöissä on tavoitetaso, lasten taas odotetaan menevän kotitöiden sivussa.
Tämän kommentin kirjoittaja voisi harjoitella luetun ymmärrystä. Tai miten selität sen että mies ei voi päivällä tehdä lapsen kanssa kotihommia mutta kun vaimo tulee töistä niin hänen tulisi lapsen hoidon ohessa hoitaa illalla kaikki kotityöt? Jos apn mies perustelee tosiaan tuota kotitöiden tekemättömyyttä sillä ettei voi lapsen kanssa niin miksei tee niitä illalla yksin ja anna vaimon keskittyä illalla lapsen hoitoon???
Vierailija kirjoitti:
Pidän tärkeimpänä sitä, että keskittyy lapseen. Olen itse kotona 1,5 vuotiaan kanssa enkä kyllä paljon kotitöitä tee miehen työpäivien aikana. Päivällä oikeestaan vaan tyhjään ja täytän tiskaria, pistän pyykit koneeseen ja pyyhin keittiön tasot ja pöydän kun lapsi nukkuu päiväunia.
Mutta sinähän teet jo paljon! Vertaa tuota aloittajan kirjoitukseen josta selviää että mies ei oikeasti tee yhtään mitään päivisin, ei esim. mitään noista mainitsemistasi.
Jos tämä tilanne olisi toisin päin ja tänne kirjoittaisi mies joka kertoo että vaimo on kotona lapsen kanssa, mutta kun mies tulee kotiin töistä, hän joutuu heti tekemään kotitöitä koska mitään ei ole tehty päivän aikana, ja vaimo menee "lepäämään" - tännehän tulisi sata vihaista kommenttia siitä miten voi olla noin laiska akka.
Mieheltä nähtävästi ei saa odottaa yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita miehesi lukemaan tämä ketju.
Meillä on maatila ja olen äitiyslomat sun muut tehnyt töitä samalla lapset hoitaen ja lisäksi muidenkin erityislapsia siinä sivussa hoitanut ym yritystä pyörittänyt eli on todella vaikea asennoitua tuohon yhden lapsen hoidon rankkuuteen.
Jos lapsia on lauma niin ne puuhaavat keskenään.
Jos lapsia on yksi, niin se yksi roikkuu sun jalassasi kiinni ja vaatii huomiota.
Yhden kanssa voi välillä olla raskaampaa kuin monen,
T: kahden lapsen yh
Meillä ei ole lapsia ollut laumaa...
Ja erityislapsia et voi jättää keskenään leikkimään eli kyllä olen lapset hoitanut ihan samalla kotitöitä ja muitakin samalla tehden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 1-3 v lapsi on hyvin työläs hoidettava, sillä häntä ei voi päästää hetkeksikään silmistä. Siinä iässä lapsi on hyvin ehtiväinen eikä osaa vielä varoa yhtään mitään. Ei siinä paljon kotitöitä ehdi tekemään.
Valjaat, oviportit, leikkikehät ym. on keksitty, jotta taaperon kanssa pärjää helpommin.
3v sen sijaan kyllä on jo iso lapsi.
Mä olen kolmen lapsen kotiäiti, ja tiedän jotain kiireestä. Jos arki tuntuu liian raskaalta, suosittelen kyllä ennemmin valmisruokia tai siivoojan palkkausta kuin valjaita tai leikkikehää.
Meillä käytetään valjaita jos liikutaan ulkona esim kauppareissulla. Tenava tykkää jonkun verran kävellä matkalla mutta saattaa singahtaa minne sattuu silmänräpäyksessä jos niikseen tulee. Ja mulla on kuitenkin käsissä ne rattaat ja ehkä kauppakassikin. En näe miten sen enempää siivoojan palkkaaminen kuin valmisruokien syöminenkään ratkaisisi tämän asian valjaita paremmin.
Ja leikkikehässä lapsi leikkii tyytyväisenä sen kymmenen minuuttia että mä saan ruuat kaappiin ja pöytään ja aamupalatiskit koneeseen. En tätäkään varten viitsi siivoojaa palkata. Varsinaiset kokkaamiset teen vasta kun mies on tullut kotiin.
Liian isot vaatimukset kerralla on vaikea pala ja ei tuo edistystä tilanteeseen. Itse lähtisin tuossa tilanteessa pienistä muutoksista, jotka on helppo toteuttaa. Pyytäisin miehen siistimään ruokailujen jäljet heti syömisen perään ja huolehtimaan tiskeistä. Kun se alkaa sujua, niin voi lisätä seuraavan homman ohjelmaan.
Ap kun menet kotiin niin sano sille miehelle että joko rupeaa hoitamaan päivisin lapsen lisäksi kotitöitä tai tekee ne illalla kun sinä hoidat lasta. Valinta on miehen. Jos ei kumpikaan vaihtoehto kelpaa niin hakee töitä oikeasti tai itselleen oman asunnon.
Voihan tuosta aikaansaamattomuudesta osa olla sitä että on potkuista lamaantunut/masentunut. Muta silloin pitäisi hakea siihen apua eikä vaan luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hemmetin paljon niitä kotitöitä voi olla?
Jos toinen elää kuin pellossa niin paljon, kun perus tiskauksen yms lisäksi pitää siivota vaatteet lattialta, luututa pöytä, pestä lisää pyykkiä koska ne vaatteet on siellä lattialla pyörimässä, kerätä pöydille jätetyt roskat. Noiden päälle lapsiperheessä saa kyllä imuroida lähes päivittäin, pyykkiä tulee, astioita on tiskattavana enemmän, ruokalaput pitää pestä ja syöttötuoli pyyhkiä ja nämäkin on lisähommaa jos se isä jättää ne ruuat kuivumaan niihin.
Elän samanlaisessa perheessä kuin ap ja joo, kotitöihin menee töiden ja ruuan laiton jälkeen 1-2 tuntia. Tuun kotiin viideltä ja joskus kahdeksalta saan oikeasti istua alas, kun ensin laitan ruuan ja sen jälkeen siivoan miehen ja lapsen päivällä räjäyttämän huushollin ja laitan vielä miehelle ja lapselle seuraavaksi päiväksi lounaan valmiiksi annosrasioihin ja seuraavan päivän vaatteet esille (koska, jos en en niin lapsi on päivän pelkässä vaipassa, kokeiltu on). Sitten meneekin lapsi puoli ysiltä nukkumaan ja kas, en viettänyt hänen kanssaan taaskaan aikaa yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Liian isot vaatimukset kerralla on vaikea pala ja ei tuo edistystä tilanteeseen. Itse lähtisin tuossa tilanteessa pienistä muutoksista, jotka on helppo toteuttaa. Pyytäisin miehen siistimään ruokailujen jäljet heti syömisen perään ja huolehtimaan tiskeistä. Kun se alkaa sujua, niin voi lisätä seuraavan homman ohjelmaan.
Kyseessä on aikuinen mies. Ei hän saa tuollaista kohtelua edes uudessa työpaikassa. Omien jälkien siivoamiseen ei pidä opettaa kuin pieniä lapsia.
Valjaat, oviportit, leikkikehät ym. on keksitty, jotta taaperon kanssa pärjää helpommin.
3v sen sijaan kyllä on jo iso lapsi.