Lue keskustelun säännöt.
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista
08.05.2019 |
Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista – #metoo-tyylinen kampanja leviää kuin kulovalkea, sairaaloissa pelätään vaikutuksia
Kommentit (858)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"– Päätöksiä pitää välillä tehdä hyvin nopeasti. Hätäsektion kohdalla lapsen on oltava maailmassa kymmenessä minuutissa siitä hetkestä, kun päätös leikkauksesta on tehty. Ei silloin aina ole aikaa kuulla potilasta tai keskustella, sillä kaiken energian on kohdistuttava toimintaan."
Outo kommentti ylilääkäriltä. Tajuissaan olevan täysjärkisen ihmisen hoito perustuu aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan (pl. yleisvaaralliset tartuntataudit). Mitään toimenpidettä ei voi tehdä kysymättä lupaa potilaalta. Potilaalla on vapaus kieltäytyä toimenpiteestä, vaikka tämä johtaisi hänen kuolemaansa.
Hä? Jos lasta ei leikata ulos 10min sisällä niin lapsi kuolee. Ja tässä tapauksessa mielestäsi äidillä on oikeus sanoa, että kuolkoon? Jos hengen pelastamiseen on 10min aikaa, niin ymmärrän ettei äidille pakosti ehditä selittää asiaa. Mitä jos äiti sanoo: "Anteeksi mitä, voitko toistaa?" "Nyt en oikein ymmärrä, onko tämä oikeasti välttämätöntä?" "Haluan kyllä nyt soittaa äidilleni ja kysyä hänen mielipidettä." Pahimmassa tapauksessa äiti on valvonut jo yli vuorokauden, on aivan poikki, vahvan lääkityksen alla ja sitten hänen pitäisi tehdä minuutissa tai kahdessa puutteellisilla tiedoilla vauvan elämän pelastava päätös.
Käytännössä ei varmasti ongelmaa tule siitä, saako leikata, mutta tässä nyt keskustellaan siitä periaatteesta, että potilaalla on oikeus kieltäytyä. Liittyy laajempaan keskusteluun naisten kohtelusta synnytysten yhteydessä.
Tämäkin voitaisiin hoitaa jo hyvissä ajoin vaikkapa jo kuukausia etukäteen tietyn suostumuksen allekirjoittamisella.
Kyllä tuota turhien paperien pyöritystä on jo sairaaloissa ihan tarpeeksi. Uskotko, että olisi montaa sairaalaan synnyttämään menevää äitiä jotka eivät antaisi lupaa pelastaa vauvan henkeä hätätapauksessa? Tai omaa? Mitä sinne sairaalaan sitten edes menee? Ottamaan kivunlievityksen ja muun "palvelun" vastaan? Voihan sen tahdon ilmaista etukäteen ja tuossakin sanottiin, että moni menee synnyttämään käsikirjoituksen kanssa, mutta kun elämä ei mene niin. Hoidonrajauksista esim. elvytyskieltokin voi olla papereissa, mutta jos siitä ei ole tietoa ja tulee hätätilanne niin kyllä siinä vaan elvyttämään ruvetaan. Ei terveydenhuollossa voida jäädä hätätilanteessa ihmettelemään ja neuvottelemaan, että mitä tämä nyt haluaisi... Ja hyvä niin, en mä ainakaan haluaisi, että tuollaisten takia välttämätön hoito viivästyy sekuntiakaan.
Niin, se äiti kirjoittaa synnytystoiveeseen, että heti kun sikiön sydänkäyrässä on muutoksia, niin asia selvitetään ja ryhdytään toimenpiteisiin. Kätilö nauraa iloisesti, että kuule, me tiedetään, mitä tehdään. Ja lopulta se äiti anelee hätäsektiota, pelkää, hätäilee ilman kipulääkitystä, koska nyt halutaan antaa sille äidille täydellinen synnytys, edellinen kun päättyi hätäsektioon. Kätilön mielestä ei ole hätätilannetta ennen kuin vauva on käytännössä kuollut ja vasta sitten kutsutaan lääkäri.
Ja niin saadaan maailmaan lapsi, joka ei koskaan pääse kotiin, koska vammat ovat niin vakavat. Synnytyskertomukseen kirjataan, että normaali synnytys, ponnistusvaiheessa äiti ei osaa ponnistaa ja napanuora luiskahtaa synnytyskanavaan. Kätilössä tai lääkärissä ei ole vikaa eikä tilastoihin kirjata mitään vauvan vammautumisesta. Siitä annetaan diagnoosi vasta vuoden kuluttua, ettei vain tilastoissa olisi, että jotain meni pieleen.
Ei liity lainaamaasi tekstiin mitenkään. Hätäsektiopäätöksen tekee AINA lääkäri. Ei kätilö. Osastolla on paljon synnyttäjiä, lääkäri voi olla vaikka toisen äidin vauvaan kiinnittämässä imukuppia, tai muuta kiireellistä. "Synnyttäjä anelee" ei ole mikään lääketieteellinen syy kutsua lääkäriä paikalle. Nämä on faktoja, tiedän, että alapeukkua satelee taas. Ei se kivaa ole eikä aina reiluakaan. Niin voi olla muussakin elämässä ambulanssi kiinni jossain kiireettömässä tehtävässä, kun lapsesi jää auton alle ja tarvitsisi sen heti paikalle. Kyse ei ole hoitovirheestä van inhimillisyydestä ja näissä usein huonosta tuuristakin. Nämä väritetyt "kätilö nauraa iloisesti" jutut on ihan turhaa hysterian lietsontaa ja tästäkin paistaa läpi tuo, että asioista siitä kokonaisuudesta, ei oikeasti tiedetä yhtään mitään.
No ei se lääkäri ikinä tee päästöstä, jos ei kätilä sille kerro ennen kuin on liian myöhäistä. Lääkäri voi todella olla jossain muussa tehtävässä, ei kukaan siihen vierelle 24/7 oletakaan lääkäriä saavansa. Silti iso osa hätäsektioista jäisi tekemättä / tehtäisiin vähemmän hirveällä hädällä, jos kätilöillä olisi osaamista nykyaikaisen teknologian käyttöö. Sikiöön isketään anturit, mutta ei osata seurata käyriä.
Käytännössä meillä sairaalasynnytys on yhtä turvallinen kuin synnytys savimajassa. Ainoa ero on se, että meillä on enemmän valoa. Ja savimajassa saa liikkua, suomalaisessa sairaalassa kiinnitetään piuhoilla sänkyyn, jotta kätilöllä on helpompaa.
Oli tuolla tosi kurjia juttuja, mutta tämä kätilöiden haukkuminen menee nyt ihan yli. Sairaalasynnytys meillä on yhtä turvallinen kuin savimajassa? Hukkuu kampanjan idea ja ne oikeat huonot kokemukset näiden alle.
Ja sinulle joka sanoit, että sinä käyt haudalla. Olen todella pahoillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gjkelajgl kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että Suomessa syntyy vuosittain melkein 50 000 lasta, kun nuo kehnoja kokeneet eivät ole saman vuoden synnyttäjiä on avautuvaa uhria kohti aika lailla ihan synnytykseensä tyytyväisiä naisia. Kuten itse. Ensimmäinen synnytys oli pitkä, apua sain ja nopean hoidon myös lopussa kun istukka ei irronnut (tuohon kuolee jos ei apua saa) - ei kyllä kyselty haluanko apua koska kiire oli kova, muute vauva olisi jäänyt ilman äitiään. Toinen synnytys oli nopea ja helppo.
Nuori sukupolvi haluaa kontrolloida kaikkea, ja synnytyksessä tuo ei onnistu. On voitu valita ne ammeessa kuunneltavat voimalaulut, asennot ja kuohuviinit valmiiksi mutta jos mennään vauvan etu edellä on pakko hyväksyä nopeita muutoksia suunnitelmissa. Noista alapään silpomisista puhutaan samalla tyylillä kuin musliminaisten uskonnollisista riiteistä, tuokaan ei ole totta, suurin osa paranee pikku viilloista täysin vaivattomaksi. Jos virtsankarkailut ym haittaa kannattaa ensin käydä vaa alla - ylipaino aiheuttaa huomattavasti enemmän noita ongelmia kuin synnytyksen komplikaatiot. Ilman muuta saa kertoa kokemuksistaan - mutta toivoisi, etteivät synnyttämättömät naiset uskoisi noita ainoana totuutena vaan suhteuttaisivat nuo valtaenemmistön kokemuksia vasten.
Kuinkahan kun tämä sukupolvi tulee vanhemmaksi (eikä tee niitä lapsia maksamaan veroja), mitenkähän heidän hoitonsa sitten kun on oikeasti vakavista asioista kyse? Synnytys Suomessa on kuitenkin tilastollisesti hyvin turvallinen.
Miten tuo istukan käsinirrotus tehtiin? Tai oletin että tehtiin tuo käsinirrotus.
Itsellä paineltiin mahaa puolisen tuntia putkeen. Kun toinen kätilö väsyi runnomiseen niin toinen tuli jatkamaan. Oli koko synnytyksen kivuliain vaihe! Itkin ja pyysin lopettamaan.
Lisäverta sain koko ajan ja papereissa lukee että 3.5 litraa oli kokonaisvuoto.
Huokaisin helpotuksesta kun napanuora katkesi ja PÄÄSIN siihen käsinirroitukseen joka tehtiin nukutuksessa. Siinä myös ommeltiin pahat repeämät.
Olen tuo yksi joka muutamaa sivua aiemmin kirjoitti huonoista synnytyskokemuksista.
Tästä tapahtumasta en edes maininnut siinä eli tämä oli bonuksena siinä. Makasin vuorokauden sängyssä katetrissa ja tuon jälkeen käskettiin ylös ja heitettiin lakananippu että alappa vaihtamaan kun on niin veriset lakanat!Se että SINUN synnytys meni hyvin ei poista sitä tosiasiaa että kaikkien ei mene ja lisätuskaa vielä aiheuttaa kätilöiden välinpitämättömyys ja ilkeily.
Juuri nämä vanhemman sukupolven naiset ovat opetettu kunnon nöyristelijöiksi. Ja kestämään mitä vain, koska heikko nainen se turhasta valittaa. Eivät ne ymmärrä yhtään, miksi koulutetumpi nuorempi sukupolvi uskaltaa ja kehtaa vaatia oikeuksia eikä välitä, vaikka miehet ja vanhemmat naiset (pääasiassa) haukkuisivat heikoiksi.
Ehkä nämä nykyiset koulutetut ja pätevät naiset eivät tarvitsekaan mitään niin vanhanaikaista kuin kätilöä avuksi synnytykseen.
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Syöpä on aikas eri asia kuin synnytys. Tuskin sinäkään haluat vammauttaa lapsesi sillä aikaa kun kätilö selostaa sulle juurta jaksaen mitä on seuraavaksi pakko tehdä.
Onko sinulla joku puute lukutaidossa? Kyse on kiireettömistä hoitotoimenpiteistä. Kaikki kampanjan esimerkiksi koskevat *kiireettömiä* hoitotoimenpiteitä.
Lue UUDELLEEN:
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Omapahan on lapsesi. Älä sitten syytä hoitohenkilökuntaa.
Miten se vaarantaa kenenkään henkeä, että hoitaja kysyy luvan opiskelijaryhmän läsnäoloon tai sisätutkimukseen? Miten se vaarantaa henkeni tai lapsen hengen, jos kipu otetaan tosissaan?
Miksi sä aikuisena ihmisenä et sano ei? Ei sinne ilman lupaa tulla. Pitää osata sanoa jos ei jotakin tuollaista halua. Ja mitä tulee kipuun. Kaikkeen kipuun ei aina voi joka tilanteessa antaa lääkettä koska se voi vaikuttaa vauvaan tai muuten vaikeuttaa synnytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Kyllä suunniteltu sektio oli mulle lähes kivuton kokemus verrattuna alatiesynnytykseen jossa varomattoman imukuppivedon seurauksena repesin koko välilihan matkalta ja ujompi sulkijalihas katkesi kokonaan. Kivut synnytyksessä oli helvetilliset ja tunsin repeämisen. Välillä menin kipushokkiin. Synnytyksen jälkeinen elämä oli tuskaa viikkokausia ja toipumiseen meni vuosi ennenkuin olo alkoi jotenkin normalisoitua. Sektio oli mulle peace of cake tuohon alatiehelvettiin verrattuna. Henkisen puolen vauriot on pahat.
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt saa kiinni tästä kampanjasta. Luulin että kyseessä on sellaiset tapahtumat, joissa synnyttäjän fyysistä koskemattomuutta loukataan eli esim. tehdään jokin toimenpide kysymättä lupaa. Mutta eivät kai tylyt hoitajat, vieraskieliset kätilöt, lakanoiden vaihto itse tai hätäsektiot ole synnytysväkivaltaa? Ja miksi tässä ketjussa alapeukutetaan positiivisia kokemuksia? Eikö ole mahdollista että synnytys sujuu erinomaisesti? Vai eikö sitä haluta kuulla?
Menee koko homman pointti ohi ja ne todelliset tarinat (joita täälläkin on ollut) hukkuu kaikkeen öyhötykseen. Ja vanhoihin tarinoihin. Minunkin äitini meinasi kuolla hoitovirheen takia synnytykseen 40v sitten mutta hänkin ymmärtää että kehitystä tapahtuu ja parannuksia systeemissä. Nykysairaalassa ei ole mahdollista tehdä sellaista virhettä.
Menee kaikki somekampanjat tällaiseksi sekasotkuksi.
Ne menee sekasotkuksi siksi koska naisten itsemääräämisoikeutta halveksuvat trollit tulevat sekoittamaan keskustelua rakentelemalla olkinukkeja hätäsektioista ja synnytyskuolemista. Kyse on siis naisten järjestelmällisesti kokemasta synnytyksen aikaisesta henkisestä väkivallasta, jonka eliminoiminen vaatii lähinnä sensitiivisyyttä. Ei sen kummemmasta asiasta kyse. Pistää miettimään, miksi niin monet haluavat hämärtää ja estää kampanjan tavoitteita.
Täällä näitä "kilttejä miehiä" nyt ilmeisesti sitten on trollaamassa ja haukkumassa naisia. Oma synnytykseni meni hyvin, mutta tottakai kaikilla naisilla on oikeus kertoa omista synnytyskokemuksistaan, myös niistä negatiivisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä tykkään opiskelijoista! Vain ja ainoastaan hyviä kokemuksia. Ovat monesti ystävällisempiä kuin ohjaajansa. Eivät myöskään ole yleensä leipääntyneitä. Oman synnytykseni hoiti kokonaan kätilöopiskelija, joka oli aivan ihana ja mahtava ihminen. Synnytyksestä jäi todella hyvä mieli. Tämä opiskelija huomioi minua ja tunteitani todella hyvin. Tottakai ohjaaja eli valmis kätilö oli tilanteen tasalla kokoajan, mutta eipä häntä tarvittu kun opiskelija hoiti asiat niin hyvin. Jäi todella hyvä mieli siitä synnytyskokemuksesta.
Myös sh- opiskelijoista ja th- opiskelijoista on lukuisia hyviä kokemuksia. Esim. Kolonoskopiassa oli sh- opiskelija joka oli todella ystävällinen ja huomioi minut todella hyvin koko tutkimuksen ajan. Tutkimuksesta jäi todella hyvä mieli.
Täytyy muistaa, että paljon on Suomessa myös todella hyviä, ihania, ammattitaitoisia kätilöitä. Eli ei missään tapauksessa pidä haukkua koko ammattikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gjkelajgl kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että Suomessa syntyy vuosittain melkein 50 000 lasta, kun nuo kehnoja kokeneet eivät ole saman vuoden synnyttäjiä on avautuvaa uhria kohti aika lailla ihan synnytykseensä tyytyväisiä naisia. Kuten itse. Ensimmäinen synnytys oli pitkä, apua sain ja nopean hoidon myös lopussa kun istukka ei irronnut (tuohon kuolee jos ei apua saa) - ei kyllä kyselty haluanko apua koska kiire oli kova, muute vauva olisi jäänyt ilman äitiään. Toinen synnytys oli nopea ja helppo.
Nuori sukupolvi haluaa kontrolloida kaikkea, ja synnytyksessä tuo ei onnistu. On voitu valita ne ammeessa kuunneltavat voimalaulut, asennot ja kuohuviinit valmiiksi mutta jos mennään vauvan etu edellä on pakko hyväksyä nopeita muutoksia suunnitelmissa. Noista alapään silpomisista puhutaan samalla tyylillä kuin musliminaisten uskonnollisista riiteistä, tuokaan ei ole totta, suurin osa paranee pikku viilloista täysin vaivattomaksi. Jos virtsankarkailut ym haittaa kannattaa ensin käydä vaa alla - ylipaino aiheuttaa huomattavasti enemmän noita ongelmia kuin synnytyksen komplikaatiot. Ilman muuta saa kertoa kokemuksistaan - mutta toivoisi, etteivät synnyttämättömät naiset uskoisi noita ainoana totuutena vaan suhteuttaisivat nuo valtaenemmistön kokemuksia vasten.
Kuinkahan kun tämä sukupolvi tulee vanhemmaksi (eikä tee niitä lapsia maksamaan veroja), mitenkähän heidän hoitonsa sitten kun on oikeasti vakavista asioista kyse? Synnytys Suomessa on kuitenkin tilastollisesti hyvin turvallinen.
Miten tuo istukan käsinirrotus tehtiin? Tai oletin että tehtiin tuo käsinirrotus.
Itsellä paineltiin mahaa puolisen tuntia putkeen. Kun toinen kätilö väsyi runnomiseen niin toinen tuli jatkamaan. Oli koko synnytyksen kivuliain vaihe! Itkin ja pyysin lopettamaan.
Lisäverta sain koko ajan ja papereissa lukee että 3.5 litraa oli kokonaisvuoto.
Huokaisin helpotuksesta kun napanuora katkesi ja PÄÄSIN siihen käsinirroitukseen joka tehtiin nukutuksessa. Siinä myös ommeltiin pahat repeämät.
Olen tuo yksi joka muutamaa sivua aiemmin kirjoitti huonoista synnytyskokemuksista.
Tästä tapahtumasta en edes maininnut siinä eli tämä oli bonuksena siinä. Makasin vuorokauden sängyssä katetrissa ja tuon jälkeen käskettiin ylös ja heitettiin lakananippu että alappa vaihtamaan kun on niin veriset lakanat!Se että SINUN synnytys meni hyvin ei poista sitä tosiasiaa että kaikkien ei mene ja lisätuskaa vielä aiheuttaa kätilöiden välinpitämättömyys ja ilkeily.
Juuri nämä vanhemman sukupolven naiset ovat opetettu kunnon nöyristelijöiksi. Ja kestämään mitä vain, koska heikko nainen se turhasta valittaa. Eivät ne ymmärrä yhtään, miksi koulutetumpi nuorempi sukupolvi uskaltaa ja kehtaa vaatia oikeuksia eikä välitä, vaikka miehet ja vanhemmat naiset (pääasiassa) haukkuisivat heikoiksi.
Ehkä nämä nykyiset koulutetut ja pätevät naiset eivät tarvitsekaan mitään niin vanhanaikaista kuin kätilöä avuksi synnytykseen.
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Syöpä on aikas eri asia kuin synnytys. Tuskin sinäkään haluat vammauttaa lapsesi sillä aikaa kun kätilö selostaa sulle juurta jaksaen mitä on seuraavaksi pakko tehdä.
Onko sinulla joku puute lukutaidossa? Kyse on kiireettömistä hoitotoimenpiteistä. Kaikki kampanjan esimerkiksi koskevat *kiireettömiä* hoitotoimenpiteitä.
Lue UUDELLEEN:
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Omapahan on lapsesi. Älä sitten syytä hoitohenkilökuntaa.
Miten se vaarantaa kenenkään henkeä, että hoitaja kysyy luvan opiskelijaryhmän läsnäoloon tai sisätutkimukseen? Miten se vaarantaa henkeni tai lapsen hengen, jos kipu otetaan tosissaan?
Miksi sä aikuisena ihmisenä et sano ei? Ei sinne ilman lupaa tulla. Pitää osata sanoa jos ei jotakin tuollaista halua. Ja mitä tulee kipuun. Kaikkeen kipuun ei aina voi joka tilanteessa antaa lääkettä koska se voi vaikuttaa vauvaan tai muuten vaikeuttaa synnytystä.
Epiduraali on ihan hyvin siedetty eikä vaikeuta synnytystä eikä lisää repeämiä. Kyse on tilanteista, joissa ei synnyttäjän ei ole uskottu olevan kivuissa tai synnytyksen olevan käynnissä, jolloin kivunlievitystä ei ole ehditty antamaan. Kyse on kuuntelemattomuudesta ja potilaan sivuuttamisesta. Tuolla kuvaamallasi asenteella ei ole asiaa asiakaspalveluun tai hoitotyöhön. Hoitajan velvollisuuksiin kuuluu ilman kysymistä kertoa missä mennään ja reagoida potilaan kertomaan.
Te, jotka sanotte että synnyttäjät valittavat turhasta, oletteko lukeneet näitä tämän kampanjan synnytyskertomuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä luettuani olen taas kerran onnellinen että en ole koskaan edes halunnut lapsia. En synnyttäisi mistään hinnasta, on liian arpapeliä mitä siinä tapahtuu. Kaikilla "lapsellisilla" ystävilläni on jäänyt pysyviä "muistoja" synnytyksistä sekä tullut esim pahoja tulehduksia sektiohaavoihin ja kohtuun. Ja jos kohtelu sairaalassa on vielä ala-arvoista niin minusta on aivan turha nurista jostain syntyvyyden laskusta. Onneksi nykynaisille on saatavilla näitä tosielämän kertomuksia ja naiset saavat itse päättää lisääntymisestään.
Lihavoidusta en voisi olla enempää samaa mieltä. Itse synnytin 18 v sitten, ennen netin yleistymistä. Meillä oli yksi totuus, "kivut unohtuvat kun saat nyytin syliin". Todellisuus olikin sitten toista. - Hyvä ystävä synnytti kaksi viikkoa sitten, TAYSissa ei annettu vieläkään mahdollisuutta kuin puoli-istuvaan asentoon, kaikesta valmennuksen lupauksista huolimatta. On asioita, jotka eivät näköjään muutu ihan äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gjkelajgl kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että Suomessa syntyy vuosittain melkein 50 000 lasta, kun nuo kehnoja kokeneet eivät ole saman vuoden synnyttäjiä on avautuvaa uhria kohti aika lailla ihan synnytykseensä tyytyväisiä naisia. Kuten itse. Ensimmäinen synnytys oli pitkä, apua sain ja nopean hoidon myös lopussa kun istukka ei irronnut (tuohon kuolee jos ei apua saa) - ei kyllä kyselty haluanko apua koska kiire oli kova, muute vauva olisi jäänyt ilman äitiään. Toinen synnytys oli nopea ja helppo.
Nuori sukupolvi haluaa kontrolloida kaikkea, ja synnytyksessä tuo ei onnistu. On voitu valita ne ammeessa kuunneltavat voimalaulut, asennot ja kuohuviinit valmiiksi mutta jos mennään vauvan etu edellä on pakko hyväksyä nopeita muutoksia suunnitelmissa. Noista alapään silpomisista puhutaan samalla tyylillä kuin musliminaisten uskonnollisista riiteistä, tuokaan ei ole totta, suurin osa paranee pikku viilloista täysin vaivattomaksi. Jos virtsankarkailut ym haittaa kannattaa ensin käydä vaa alla - ylipaino aiheuttaa huomattavasti enemmän noita ongelmia kuin synnytyksen komplikaatiot. Ilman muuta saa kertoa kokemuksistaan - mutta toivoisi, etteivät synnyttämättömät naiset uskoisi noita ainoana totuutena vaan suhteuttaisivat nuo valtaenemmistön kokemuksia vasten.
Kuinkahan kun tämä sukupolvi tulee vanhemmaksi (eikä tee niitä lapsia maksamaan veroja), mitenkähän heidän hoitonsa sitten kun on oikeasti vakavista asioista kyse? Synnytys Suomessa on kuitenkin tilastollisesti hyvin turvallinen.
Miten tuo istukan käsinirrotus tehtiin? Tai oletin että tehtiin tuo käsinirrotus.
Itsellä paineltiin mahaa puolisen tuntia putkeen. Kun toinen kätilö väsyi runnomiseen niin toinen tuli jatkamaan. Oli koko synnytyksen kivuliain vaihe! Itkin ja pyysin lopettamaan.
Lisäverta sain koko ajan ja papereissa lukee että 3.5 litraa oli kokonaisvuoto.
Huokaisin helpotuksesta kun napanuora katkesi ja PÄÄSIN siihen käsinirroitukseen joka tehtiin nukutuksessa. Siinä myös ommeltiin pahat repeämät.
Olen tuo yksi joka muutamaa sivua aiemmin kirjoitti huonoista synnytyskokemuksista.
Tästä tapahtumasta en edes maininnut siinä eli tämä oli bonuksena siinä. Makasin vuorokauden sängyssä katetrissa ja tuon jälkeen käskettiin ylös ja heitettiin lakananippu että alappa vaihtamaan kun on niin veriset lakanat!Se että SINUN synnytys meni hyvin ei poista sitä tosiasiaa että kaikkien ei mene ja lisätuskaa vielä aiheuttaa kätilöiden välinpitämättömyys ja ilkeily.
Juuri nämä vanhemman sukupolven naiset ovat opetettu kunnon nöyristelijöiksi. Ja kestämään mitä vain, koska heikko nainen se turhasta valittaa. Eivät ne ymmärrä yhtään, miksi koulutetumpi nuorempi sukupolvi uskaltaa ja kehtaa vaatia oikeuksia eikä välitä, vaikka miehet ja vanhemmat naiset (pääasiassa) haukkuisivat heikoiksi.
Ehkä nämä nykyiset koulutetut ja pätevät naiset eivät tarvitsekaan mitään niin vanhanaikaista kuin kätilöä avuksi synnytykseen.
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Syöpä on aikas eri asia kuin synnytys. Tuskin sinäkään haluat vammauttaa lapsesi sillä aikaa kun kätilö selostaa sulle juurta jaksaen mitä on seuraavaksi pakko tehdä.
Onko sinulla joku puute lukutaidossa? Kyse on kiireettömistä hoitotoimenpiteistä. Kaikki kampanjan esimerkiksi koskevat *kiireettömiä* hoitotoimenpiteitä.
Lue UUDELLEEN:
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Omapahan on lapsesi. Älä sitten syytä hoitohenkilökuntaa.
Miten se vaarantaa kenenkään henkeä, että hoitaja kysyy luvan opiskelijaryhmän läsnäoloon tai sisätutkimukseen? Miten se vaarantaa henkeni tai lapsen hengen, jos kipu otetaan tosissaan?
Kätilö hoitaa montaa synnytystä samaan aikaan. Jos synnytysvalmennuksista on luovuttu niin se on kyllä väärin, koska kyllä nuo asiat pitäisi suurin piirtein selittää ennen sitä salia. Sinulla voi olla rauhallinen tilanne loikoilla ammeessa ja haluaisit keskustella vaihtoehdoista ja kuunnella perusteluja, mutta kun samalla seinän takana vauva voi olla jumissa tms...
Opetussairaaloissa kyllä mielestäni lukee infoissa (ja kutsuissa) aina, että on opetussairaala ja että opiskelijasta voi kieltäytyä. Ei ne siellä sitten enää joka välissä erikseen välttämättä kysele, mutta tokihan sä huomaat kun sisätutkimukseen on opiskelija tulossa niin voit ihan siinäkin kieltäytyä. Opiskelukin on suunnitelmallista sikäli, että varmaan miettivät vähän että millaisia asiakkaita on polille tulossa ja mitä on saleissa menossa ja sen mukaan katsovat kenen on järkevää olla missäkin. Mitä siitä kukaan hyötyisi, että jatkuvasti olisivat selittämässä, että kun minun pitää harjoitella ja seikkailisivat vaan ympäri sairaalaa ja menisivät tilanteisiin ihan arpomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuvolan terkkaritki monesti kauhulla kuuntelee synnyttäneiden kokemuksia. Monille ei mitään ohjeistustakaan anneta synnäriltä, ei imetysohjausta ei mitään..
Niin olen kuullut ja eihån mitåän ohjeita oikeasti annetakaan ei imettämisestå ei naisen kuntoutumisesta ei miståän.
Itse kun kotiuduin toisen vauvamme kanssa ja neuvolan terveydenhoitaja tuli kotikäynnille niin hän parahti kun näki alapääni ja huudahti että miten ne on noin paljon leikanneet kun lapsikin oli vain
nippanappa 3kg. Ja tosiaan oli leikattu hyvin pitkälle useita senttejå. Eipä ihme ettå särki julmetusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gjkelajgl kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että Suomessa syntyy vuosittain melkein 50 000 lasta, kun nuo kehnoja kokeneet eivät ole saman vuoden synnyttäjiä on avautuvaa uhria kohti aika lailla ihan synnytykseensä tyytyväisiä naisia. Kuten itse. Ensimmäinen synnytys oli pitkä, apua sain ja nopean hoidon myös lopussa kun istukka ei irronnut (tuohon kuolee jos ei apua saa) - ei kyllä kyselty haluanko apua koska kiire oli kova, muute vauva olisi jäänyt ilman äitiään. Toinen synnytys oli nopea ja helppo.
Nuori sukupolvi haluaa kontrolloida kaikkea, ja synnytyksessä tuo ei onnistu. On voitu valita ne ammeessa kuunneltavat voimalaulut, asennot ja kuohuviinit valmiiksi mutta jos mennään vauvan etu edellä on pakko hyväksyä nopeita muutoksia suunnitelmissa. Noista alapään silpomisista puhutaan samalla tyylillä kuin musliminaisten uskonnollisista riiteistä, tuokaan ei ole totta, suurin osa paranee pikku viilloista täysin vaivattomaksi. Jos virtsankarkailut ym haittaa kannattaa ensin käydä vaa alla - ylipaino aiheuttaa huomattavasti enemmän noita ongelmia kuin synnytyksen komplikaatiot. Ilman muuta saa kertoa kokemuksistaan - mutta toivoisi, etteivät synnyttämättömät naiset uskoisi noita ainoana totuutena vaan suhteuttaisivat nuo valtaenemmistön kokemuksia vasten.
Kuinkahan kun tämä sukupolvi tulee vanhemmaksi (eikä tee niitä lapsia maksamaan veroja), mitenkähän heidän hoitonsa sitten kun on oikeasti vakavista asioista kyse? Synnytys Suomessa on kuitenkin tilastollisesti hyvin turvallinen.
Miten tuo istukan käsinirrotus tehtiin? Tai oletin että tehtiin tuo käsinirrotus.
Itsellä paineltiin mahaa puolisen tuntia putkeen. Kun toinen kätilö väsyi runnomiseen niin toinen tuli jatkamaan. Oli koko synnytyksen kivuliain vaihe! Itkin ja pyysin lopettamaan.
Lisäverta sain koko ajan ja papereissa lukee että 3.5 litraa oli kokonaisvuoto.
Huokaisin helpotuksesta kun napanuora katkesi ja PÄÄSIN siihen käsinirroitukseen joka tehtiin nukutuksessa. Siinä myös ommeltiin pahat repeämät.
Olen tuo yksi joka muutamaa sivua aiemmin kirjoitti huonoista synnytyskokemuksista.
Tästä tapahtumasta en edes maininnut siinä eli tämä oli bonuksena siinä. Makasin vuorokauden sängyssä katetrissa ja tuon jälkeen käskettiin ylös ja heitettiin lakananippu että alappa vaihtamaan kun on niin veriset lakanat!Se että SINUN synnytys meni hyvin ei poista sitä tosiasiaa että kaikkien ei mene ja lisätuskaa vielä aiheuttaa kätilöiden välinpitämättömyys ja ilkeily.
Juuri nämä vanhemman sukupolven naiset ovat opetettu kunnon nöyristelijöiksi. Ja kestämään mitä vain, koska heikko nainen se turhasta valittaa. Eivät ne ymmärrä yhtään, miksi koulutetumpi nuorempi sukupolvi uskaltaa ja kehtaa vaatia oikeuksia eikä välitä, vaikka miehet ja vanhemmat naiset (pääasiassa) haukkuisivat heikoiksi.
Ehkä nämä nykyiset koulutetut ja pätevät naiset eivät tarvitsekaan mitään niin vanhanaikaista kuin kätilöä avuksi synnytykseen.
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Syöpä on aikas eri asia kuin synnytys. Tuskin sinäkään haluat vammauttaa lapsesi sillä aikaa kun kätilö selostaa sulle juurta jaksaen mitä on seuraavaksi pakko tehdä.
Onko sinulla joku puute lukutaidossa? Kyse on kiireettömistä hoitotoimenpiteistä. Kaikki kampanjan esimerkiksi koskevat *kiireettömiä* hoitotoimenpiteitä.
Lue UUDELLEEN:
Tuskinpa sinäkään haluat syöpähoitajaa, joka yllättää sinut kiireettömällä hoitotoimenpiteellä tai pyytää lopettamaan kipujen teeskentelyn.
Omapahan on lapsesi. Älä sitten syytä hoitohenkilökuntaa.
Miten se vaarantaa kenenkään henkeä, että hoitaja kysyy luvan opiskelijaryhmän läsnäoloon tai sisätutkimukseen? Miten se vaarantaa henkeni tai lapsen hengen, jos kipu otetaan tosissaan?
Miksi sä aikuisena ihmisenä et sano ei? Ei sinne ilman lupaa tulla. Pitää osata sanoa jos ei jotakin tuollaista halua. Ja mitä tulee kipuun. Kaikkeen kipuun ei aina voi joka tilanteessa antaa lääkettä koska se voi vaikuttaa vauvaan tai muuten vaikeuttaa synnytystä.
Epiduraali on ihan hyvin siedetty eikä vaikeuta synnytystä eikä lisää repeämiä. Kyse on tilanteista, joissa ei synnyttäjän ei ole uskottu olevan kivuissa tai synnytyksen olevan käynnissä, jolloin kivunlievitystä ei ole ehditty antamaan. Kyse on kuuntelemattomuudesta ja potilaan sivuuttamisesta. Tuolla kuvaamallasi asenteella ei ole asiaa asiakaspalveluun tai hoitotyöhön. Hoitajan velvollisuuksiin kuuluu ilman kysymistä kertoa missä mennään ja reagoida potilaan kertomaan.
Epiduraali on just vihoviimeinen jos haluaa välttyä synnytyksen pitkittymiseltä ja repeämisiltä. Otin sen ekalla kerralla ja repesin pahasti episiotomiastakin huolimatta. Seuraava kerta olikin parempi kun jätin sen ottamatta. Ikinä en oman kokemukseni jälkeen suosittelisi sitä kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin olen tottakai normaalin alatiesynnytyksen kannalla.
Toisennakin olen ehdottomasti sektion kannalta, kun siihen on hyvä syy.
Elän maassa, jossa tehdään hyvin tarkka koko- ja synnytystapa-arvio. Ja kun täälläkin paljon puhutaan tilastoista niin kuitenkaan ei mainita sanallakaan niitä oleellisia tilastoja. Suomessa sektioidaan vain 6% vauvoista. Se on erittäin vähän, todellinen ”tarve” on kuitenkin suurempi. Tämän voi päätellä siitä, että ihan verrattuna muuhun Eurooppaan, Suomalaislla naisilla on tilastoitu huomattavasti enemmän pidempiaikaisia synnytyksestä aiheutuneita haittoja ja ongelmia, kuin maissa, jossa sektioprosentti on korkeampi (kuten n. 15%).
Tätähän ei kukaan todellakaan mainitse, koska tottakai välittömiksi laskuttavat kompikaatiot kuten tulehdus tai vastaava ovat leikkauksesta isommat. Kuitenkin myös ne toisen asteen repeämät tai muut ongelmat, jotka koituvat liian ison vauvan synnyttämisestä väkisin alakautta - puhumattakaan Suomessa yleinen huonosti ommeltu pahempi repeämä - voivat aiheuttaa ongelmia pitkäksi aikaa. Jotta nämä ongelmat saadaan alemmaksi, olisi todellakin syytä sektioida enemmän.
Mutta tilastoja luetaan niin, että ne tukevat sen hetkistä motiivia. Synnytys on puhdasta liukuhihna toimintaa ja iso syy siihen, miksi niin harva moderni nainen siihen enää viitsii ryhtyä. Hyvä, että tämä kampanja on olemassa ja naiset vaativat oikeuksia. Koulutetut fiksut naiset osaavat ajatella itse, tutkia asioita ja vaatia myös tuloksia.
Öö... Suomessa sektioprosentti ON noin 15. Eli ongelma ratkaistu?
Suomessa synnytysten hoito on todella huippuluokkaa. Suomen terveydenhuolto on huippua ja äideistä ja lapsista pidetään hyvää huolta.
Kohtelun täytyy olla asiallista, tottakai. Siinä olen täysin samaa mieltä. Mutta tuo Suomen sairaaloiden vertaaminen savimajaan on täysin naurettavaa.
Synnytys on suhteellisen riskialtis ja vaarallinen tapahtuma, mutta sairaalassa se ei sitä ole. Suomessa on aivan huippuhyvä terveydenhuolto ja todelliset alan ammattilaiset. Kuolleisuus on todella harvinaista synnytyksissä. Jos jotain kuolleisuuksia on, ne on lähes poikkeuksetta hätäsektioita ollut.
Eli tottakai asiallinen kohtelu on todella tärkeää, mutta joku raja tähän haukkumiseen. Ihan oikeasti.
Lapset syntyneet -04, -08 ja -18. Vain pari hieman töykeää kätilöä kohdattu, mutta hekin vain hetkittäin. Mulla pysyviä vaurioita muista syistä. Korjausleikattiin nuorimman ollessa 9kk. Mutta siis se, mikä oli uutta -18, oli tuo, että lähes kaikki kysyivät jatkuvasti saako koskea. Eli luvan. Miehen kanssa mietittiin jälkeenpäin, että sen täytyy johtua metoo-jutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Kyllä suunniteltu sektio oli mulle lähes kivuton kokemus verrattuna alatiesynnytykseen jossa varomattoman imukuppivedon seurauksena repesin koko välilihan matkalta ja ujompi sulkijalihas katkesi kokonaan. Kivut synnytyksessä oli helvetilliset ja tunsin repeämisen. Välillä menin kipushokkiin. Synnytyksen jälkeinen elämä oli tuskaa viikkokausia ja toipumiseen meni vuosi ennenkuin olo alkoi jotenkin normalisoitua. Sektio oli mulle peace of cake tuohon alatiehelvettiin verrattuna. Henkisen puolen vauriot on pahat.
Tuo on kans käsittåmätöntä että vielä nykyaikana revitään lapsia naisista ulos väkisten imukupilla (pihdeilläkin) vaikka tiedossa on sen tuhovoima varsinkin naiseen. Suomessa joka kymmenes lapsi syntyy imukupilla. Ei voi olla oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset kertomukset ovat juuri syynä siihen miksi päätn jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, että jos ikinä päädyn lisääntymään, vaadin sektiota. Itselleni olisi pahin painajainen joutua kohdelluksi tuolla tavalla. En aio ottaa pienintäkään riskiä siihen suuntaan.
Vai oikein "vaadit" sektiota. Kertoo ihan omaa kieltään nykysynnyttäjien sielunmaisemasta. Sektion kokeneena voin kertoa, että kivut on kovat sektion jälkeen vielä pitkään. Sektio EI ole mikään kivuton vaihtoehto normisynnytykselle.
Kyllä suunniteltu sektio oli mulle lähes kivuton kokemus verrattuna alatiesynnytykseen jossa varomattoman imukuppivedon seurauksena repesin koko välilihan matkalta ja ujompi sulkijalihas katkesi kokonaan. Kivut synnytyksessä oli helvetilliset ja tunsin repeämisen. Välillä menin kipushokkiin. Synnytyksen jälkeinen elämä oli tuskaa viikkokausia ja toipumiseen meni vuosi ennenkuin olo alkoi jotenkin normalisoitua. Sektio oli mulle peace of cake tuohon alatiehelvettiin verrattuna. Henkisen puolen vauriot on pahat.
Tuo on kans käsittåmätöntä että vielä nykyaikana revitään lapsia naisista ulos väkisten imukupilla (pihdeilläkin) vaikka tiedossa on sen tuhovoima varsinkin naiseen. Suomessa joka kymmenes lapsi syntyy imukupilla. Ei voi olla oikein.
Niinpä etenkin kun imukuppisynnytykset ovat suurin syy laskeumien synnyssä joko välittömästi ja viimeistään vaihdevuosista vauriot tulevat esiin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa synnytysten hoito on todella huippuluokkaa. Suomen terveydenhuolto on huippua ja äideistä ja lapsista pidetään hyvää huolta.
Kohtelun täytyy olla asiallista, tottakai. Siinä olen täysin samaa mieltä. Mutta tuo Suomen sairaaloiden vertaaminen savimajaan on täysin naurettavaa.
Synnytys on suhteellisen riskialtis ja vaarallinen tapahtuma, mutta sairaalassa se ei sitä ole. Suomessa on aivan huippuhyvä terveydenhuolto ja todelliset alan ammattilaiset. Kuolleisuus on todella harvinaista synnytyksissä. Jos jotain kuolleisuuksia on, ne on lähes poikkeuksetta hätäsektioita ollut.
Eli tottakai asiallinen kohtelu on todella tärkeää, mutta joku raja tähän haukkumiseen. Ihan oikeasti.
Voitteko nyt v*ttu olla derailaamatta, miksette tutustu kampanjan tavoitteisiin? Onko sen tavoite verrata savimajaan? Onko kukaan verrannut savimajaan ennen kuin tultiin sössöttämään, että ei saa puuttua tähän ilmiöön kun Afrikassa syödään palanutta ruohoa? Kyse EI POHJIMMILTAAN OLE KUOLEMASTA, ihan kuin pitäisi olla ennen kuin mitään saa sanoa ja vaatia? Älkää mitätöikö toisten kokemuksia!
Miten se vaarantaa kenenkään henkeä, että hoitaja kysyy luvan opiskelijaryhmän läsnäoloon tai sisätutkimukseen? Miten se vaarantaa henkeni tai lapsen hengen, jos kipu otetaan tosissaan?