Lue keskustelun säännöt.
oikeesti Suomessa eläminen on tehty mahdottomaksi. Ei täällä enää voi elää edes keskituloisena koulutettuna ihmisenä :(
06.05.2019 |
Kaikki maksaa ihan saatanasti!
Sähkö, vesi, ruoka, auto, bensa, lasten harrastukset KAIKKI
Kommentit (460)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastentarhanopettaja, netto n 1950 e. Yksi lapsi, olen yh ja asumme Helsingissä. Vuokra on 1050 e, lapsen pk ja oma työpaikka kävelymatkan päässä se on välttämätöntä arjen sujumisen kannalta sillä joskus työvuoroni alkaa 6.15 ja loppuu 17.30. Haen ja vien lapsen omaan päiväkotiinsa matkalla. Tällä alueella ei ole halvempia asuntoja.
Saan nettopalkan 1950 lisäksi elatustuen 200 e, lapsilisän yh korotuksella 120 e ja asumistukea 100 e. Naapurissa asuu samanlaisessa asunnossa työttömiä perheitä, osa yksinhuoltajia myös, ja heillä rahaa jää vuokran jälkeen ( joka maksetaan kokonaisuudessaan + muut laskut päälle) 860 e yhden lapsen ja aikuisen perheessä. Meille jää laskujen ja vuokran jälkeen n 300 e kk enemmän. Nytkin naapuri kehui kuinka ihanaa on kun "kesäloma" alkaa, lapsensa on kotona kesäkuun alusta elokuun alkuun. Minulla lomaa 2 vkoa kun on uusi työsuhde. Joudun ottamaan palkatonta lomaa jotta lapseni ei joudu olemaan koko kesää ok: ssa. Mitään tukea sille ajalle en saa, säästän siihen rahaa. Naapuri on menossa kahdellekin matkalle, sai tt harkinnanvaraista tukea yhteen matkaan.
Jokainen voi miettiä kuinka motivoivaa on mennä töihin kello 7 ja herättää lapsi kello 6 kun naapuri vielä nukkuu ja saada siitä 300 e enemmän kk kuin hän. Aikaa varsinkaan oman lapsen kanssa ei voi kukaan ostaa lisää. Minulla sattuu olemaan sellainen koulutus että töitä te toimistokin löytää enkä voi heittäytyä työttömäksi. Omistusasuntoon wn saa lainaa joten kyllähän sitä työssäkäynnin järkevyyttä miettii aika usein.
Jotain kompensaatiota ja kannustinta täytyisi työssäkäyville lisätä,ei ole kohtuullista saada täysin samaa elintasoa kotona olemalla kuin työssäkäyvät. Kaikki maksaa työssäkäyville liikaa.
En tiedä sinusta mutta minusta 300e/kk on iso rahaa käteen kuussa enemmän. Se tekee 3600e/vuosi. Tämän lisäksi työssä käyvä ihminen säilyttää "työmarkkinakelpoisuutensa" ja pystyy jatkossa kenties vielä etenemään urallaan. Työttömänä kotona lojuva on muutaman vuoden jälkeen käytännössä syrjäytynyt työmarkkinoilta ja hänen mahdollisuutensa työllistyä alkavat olla hyvin heikot. Hän siis kituuttaa jatkossakin tukien varassa.
Työtön ei myöskään saa lainaa, luottokortteja yms. normielämään usein tarvittavia asioita kovinkaan helposti toisin kuin työssä käyvä.
Ei se korvaa stressaavaa arkea työvuoroineen. Ajattelin työhön mennessä kuin kirjoitit mutta se 300 ei ole tarpeeksi kokopäivätyöstä vrt työtön naapuri. Tässä työssä ei ole myöskään palkankorotuksia tms tulossa.
Ei 300 ole iso raha siitä, että raataa päivät pitkät. Tosin miten Lton vuoro voi olla niin pitkä, eikö he tee 7h?
Palkan jämähtämisessä on taas yksi ongelma verrattuna Keski-Eurooppaan. Palkan täytyy iän ja kokemuksen myötä nousta. Saksalaisessa osavaltiossa Lto saa aluksi vain n. 2500 mutta melko pian se on kohonnut jo yli 3000. Miksi palkat jäätyvät Suomessa?
300 ei ole iso rahan pelkästään työnteosta mutta kuten jo aikaisemmin kerroin, työnteko pitää kiinni työelämässä ja työmarkkinoissa, työttömyys syrjäyttää. En ymmärrä että ihmiset ovat niin lyhytnäköisiä että lojuvat kotona vain siksi että tukia saa melkein yhtä paljon kun se tarkoittaa usein että niillä tuilla saa sitten kyllä tulla toimeen maailman loppuun saakka. Työssä käyvä voi kohentaa asemaansa paljon useammilla tavoilla kuin työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentävästi minulla, matalasti koulutetulla ja matalasti palkatulla, ei ole mitään ongelmia elellä mukavasti. Että mihinköhän ne teidän rahat menee?
työmatkoihin, lasten hoitoon ja harrastuksiin ym.
Mä en nyt ymmärrä... Jos se raha kerta riittää kaikkiin noihin, niin missä se ongelma on?
Mihin sitä rahaa pitäisi vielä jäädä?
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen, Belgiassa, Sveitsissä jne kannattaa asua vain jos on koko ikänsä lapseton ja terve korkeakoulutettu. Miten pitkälle ajateltua tämä on?
Kyllä näissä maissa on ihan loistava terveydenhuolto, parempi kuin suomessa. Jokainenhan toki optimoi omaa elämäänsä, joten kuten sanottu, kannattaako suomen olla sellainen jossa ihmiset vain käyttävät palveluita, mutta käyvät tienaamassa rahat muualla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykissä keskimääräinen palkka "sales specialistille" näkyy olevan n 40 000 e/vuosi (verojen jälkeen 30 000 e) , lastenhoito Nykissä taas on n 20 000 e/vuosi. Siitä vaan rikastumaan!
40000e on tosi huono palkka NYC:ssä. Varmaan joku kaupan myyjä tai vastaava.
Juu, toki siellä maksetaan Suomea parempiakin palkkoja. Mutta siitä paremmasta palkasta maksetaan myös kymmeniä tuhansia euroja Suomea enemmän päivähoidosta, koulutuksesta, sairasvakuutuksista jne, joten pelkän palkan vertaaminen ei kerro siitä mitä jää käteen pakollisten menojen jälkeen.
Ja vielä valtavat kiinteistöverot, joita maksetaan sekä omakotitaloista että kerrostaloasunnoista. Myös vuokralaiset maksavat korkeissa vuokrissa. Vuokrat ja talojen hinnat kaupungeissa ovat suunnattomat, ja ne ovat korkeita myös pikkukaupungeissa.
Köyhät asuvat trailer parkeissa tai motelleissa koko perhe yhdessä huoneessa.
Annoit hieman ankean kuvan näistä maksuista mitä USAssa maksetaan. Vaikka maksut ovat usein Suomeen verrattuna korkeita, niin siitä huolimatta elintaso ja elämän laatu ovat hyvät tai jopa erinomaiset. Hyvällä taloussunnittelulla on tärkeä osa menestystä, ja amerikkalainen yhteiskunta antaa mahdollisuuden siihen jokaiselle. Pienemmilläkin tuloilla voi pärjätä erinomaisesti, kun osaa laskea tulot ja menot, ja tunnistaa rahan arvon, eikä tarvitse joutua trailer parkiin tai motelliin asumaan. Tosielämässä voi asua hyvinkin halvasti, jos haluaa säästöjään kartuttaa. Aina kuitenkin löytyy niitä ihmisiä, joilla elämänhallinta on hukassa, mutta heillekin löytyy tukea ja apua.
Tämän perusteella et taida oikeasti tietää millaista on Amerikassa elää. Siis tottakai jos tulot ovat hyvät niin sitten, mutta jos ei ole tai olet juuri köyhyyden ja keskiluokan välissä.
Ja tässäkin on myös isoja eroja sille, missä kaupungissa asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastentarhanopettaja, netto n 1950 e. Yksi lapsi, olen yh ja asumme Helsingissä. Vuokra on 1050 e, lapsen pk ja oma työpaikka kävelymatkan päässä se on välttämätöntä arjen sujumisen kannalta sillä joskus työvuoroni alkaa 6.15 ja loppuu 17.30. Haen ja vien lapsen omaan päiväkotiinsa matkalla. Tällä alueella ei ole halvempia asuntoja.
Saan nettopalkan 1950 lisäksi elatustuen 200 e, lapsilisän yh korotuksella 120 e ja asumistukea 100 e. Naapurissa asuu samanlaisessa asunnossa työttömiä perheitä, osa yksinhuoltajia myös, ja heillä rahaa jää vuokran jälkeen ( joka maksetaan kokonaisuudessaan + muut laskut päälle) 860 e yhden lapsen ja aikuisen perheessä. Meille jää laskujen ja vuokran jälkeen n 300 e kk enemmän. Nytkin naapuri kehui kuinka ihanaa on kun "kesäloma" alkaa, lapsensa on kotona kesäkuun alusta elokuun alkuun. Minulla lomaa 2 vkoa kun on uusi työsuhde. Joudun ottamaan palkatonta lomaa jotta lapseni ei joudu olemaan koko kesää ok: ssa. Mitään tukea sille ajalle en saa, säästän siihen rahaa. Naapuri on menossa kahdellekin matkalle, sai tt harkinnanvaraista tukea yhteen matkaan.
Jokainen voi miettiä kuinka motivoivaa on mennä töihin kello 7 ja herättää lapsi kello 6 kun naapuri vielä nukkuu ja saada siitä 300 e enemmän kk kuin hän. Aikaa varsinkaan oman lapsen kanssa ei voi kukaan ostaa lisää. Minulla sattuu olemaan sellainen koulutus että töitä te toimistokin löytää enkä voi heittäytyä työttömäksi. Omistusasuntoon wn saa lainaa joten kyllähän sitä työssäkäynnin järkevyyttä miettii aika usein.
Jotain kompensaatiota ja kannustinta täytyisi työssäkäyville lisätä,ei ole kohtuullista saada täysin samaa elintasoa kotona olemalla kuin työssäkäyvät. Kaikki maksaa työssäkäyville liikaa.
En tiedä sinusta mutta minusta 300e/kk on iso rahaa käteen kuussa enemmän. Se tekee 3600e/vuosi. Tämän lisäksi työssä käyvä ihminen säilyttää "työmarkkinakelpoisuutensa" ja pystyy jatkossa kenties vielä etenemään urallaan. Työttömänä kotona lojuva on muutaman vuoden jälkeen käytännössä syrjäytynyt työmarkkinoilta ja hänen mahdollisuutensa työllistyä alkavat olla hyvin heikot. Hän siis kituuttaa jatkossakin tukien varassa.
Työtön ei myöskään saa lainaa, luottokortteja yms. normielämään usein tarvittavia asioita kovinkaan helposti toisin kuin työssä käyvä.
Ei se korvaa stressaavaa arkea työvuoroineen. Ajattelin työhön mennessä kuin kirjoitit mutta se 300 ei ole tarpeeksi kokopäivätyöstä vrt työtön naapuri. Tässä työssä ei ole myöskään palkankorotuksia tms tulossa.
Työttömyys se vasta stressaakin. Jokainen pitkäaikaistyötön jonka tunnen katuu sitä ettei pysytellyt työelämässä mukana.
No mun naapurini vaikuttavat tyytyväisiltä, ihan leppoisaa pihan laittoa ja lastentapahtumissa käymistä. Ei eroa mitenkään keskituloisen perheen elintasosta. Kun lapset kasvavat voivat mennä työelämään tai olla menemättä, elintaso tulee olemaan samanlainen eläkkeineen kuin minulla vaikka töissä käynkin. Ja jos saa peruspäivärahaa saa tienata sen 300 e peruspäivärahan päälle. Pitkäaikaistyötön voi olla vaikka 4 lapsen kotiäiti jolla aktiviteettiä riittää. Näkisin että syrjäytyneen pitkäaikaistyöttömän 50v perheettömän elämä ei paremmaksi tulisi vaikka töissä kävisikin. Minun tuntemani työttömät perheelliset ovat tyytyväisiä kun heillä on aikaa lapsille ja ovat kotona kun lapsi tulee koulusta. Kesällä on paljon ilmaisia tapahtumia lapsiperheille.
Naapurisi on siis 4 lapsen kotiäiti en sanoisi stressitömäksi sitten sitäkään. Työttömyys ei ole ihannetila kuin kuvitelmissasi... Sinä näkisit millä perustein että alkoholisoitunut ahdistunut 50v pitkäistyötön joka joutuu koko ajan aktiivimallin kurittamaksi ja syrjäytyneemmäksi yhteiskunnasta nauttii siitä työttömyydestä ja se olotila on ihanne eikä paremmaksi muutu vaikka saisikin töitä. On sinulla kuvitelmat. Toki väritin tekstiä mutta näin se vain niillä työttömillä on. En puhu että onpa kiva olla vuoden työtmänä vaan tarkoitan työttömyyttä joka monelle sen "kivan" vuoden jälkeen ei enää olekkaan valinta eikä kivaa vaan pakollista sekä ahdistavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykissä keskimääräinen palkka "sales specialistille" näkyy olevan n 40 000 e/vuosi (verojen jälkeen 30 000 e) , lastenhoito Nykissä taas on n 20 000 e/vuosi. Siitä vaan rikastumaan!
40000e on tosi huono palkka NYC:ssä. Varmaan joku kaupan myyjä tai vastaava.
Juu, toki siellä maksetaan Suomea parempiakin palkkoja. Mutta siitä paremmasta palkasta maksetaan myös kymmeniä tuhansia euroja Suomea enemmän päivähoidosta, koulutuksesta, sairasvakuutuksista jne, joten pelkän palkan vertaaminen ei kerro siitä mitä jää käteen pakollisten menojen jälkeen.
Ja vielä valtavat kiinteistöverot, joita maksetaan sekä omakotitaloista että kerrostaloasunnoista. Myös vuokralaiset maksavat korkeissa vuokrissa. Vuokrat ja talojen hinnat kaupungeissa ovat suunnattomat, ja ne ovat korkeita myös pikkukaupungeissa.
Köyhät asuvat trailer parkeissa tai motelleissa koko perhe yhdessä huoneessa.
Annoit hieman ankean kuvan näistä maksuista mitä USAssa maksetaan. Vaikka maksut ovat usein Suomeen verrattuna korkeita, niin siitä huolimatta elintaso ja elämän laatu ovat hyvät tai jopa erinomaiset. Hyvällä taloussunnittelulla on tärkeä osa menestystä, ja amerikkalainen yhteiskunta antaa mahdollisuuden siihen jokaiselle. Pienemmilläkin tuloilla voi pärjätä erinomaisesti, kun osaa laskea tulot ja menot, ja tunnistaa rahan arvon, eikä tarvitse joutua trailer parkiin tai motelliin asumaan. Tosielämässä voi asua hyvinkin halvasti, jos haluaa säästöjään kartuttaa. Aina kuitenkin löytyy niitä ihmisiä, joilla elämänhallinta on hukassa, mutta heillekin löytyy tukea ja apua.
Talojen hinnat on kyllä korkeita amerikan perähikiälläkin, varsinkin kun laatu on todella surkea. Remonttiohjelmista näkee mtä liiteritasoa rakenteet ovat, yhdessäkin ohjelmassa rakennettiin lisäsiipeä ja vanhaa ulkoseinää purettiin heittelemällä keilapalloa seinään.
Amerikkalaiseen elämänlaatuun kuuluu vapaa-ajan puute. Lomia ei paljon pidetä ja työpäivät ovat pitkiä.
Vierailija kirjoitti:
ostovoima on laskenut. kulut ovat nousseet paljon nopeammin kuin palkat.
Riippuu ihan siitä mihin ne rahansa kuluttaa. Osa asioista on halvempia, osa kalliimpia.
Jos iso osa kulusita muodostuu bensasta, sähköstä ja vuokrista, elämä on tosiaan kallistunut.
Jos asuu omistusasunnossa joka lämpiää esim. maalämmöllä ja käyttää paljon julkisia, ei elämä ole juurikaan kallistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikkakunta voi vaikuttaa jonkun verran kuluihin, mutta kyllä se on myös elintasokysymys. Olen ollut 5 vuotta kotona lasten kanssa ja mieheni on keskipalkkaisessa työssä, mutta ikinä ei ole tarvinnut mistään tinkiä ja rahat riittävät hyvin. Meille on aina riittänyt 1000-4000€ autot jotka voi itse tarvittaessa korjata kun ei ole kaikenmaailman tietokonejuttuja niin kuin uusissa autoissa. Ruokakaupoista ja bensamittareista voi valita sen halvimman. Sähkö on täällä aika halpaa mutta vesi kallista.
En ymmärrä mihin ihmisillä sitä rahaa menee. Meillä miehellä netto 1900e ja minulla 1600e plus 200e lapsilisät. 4 henkeä eletään tuolla ihan helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastentarhanopettaja, netto n 1950 e. Yksi lapsi, olen yh ja asumme Helsingissä. Vuokra on 1050 e, lapsen pk ja oma työpaikka kävelymatkan päässä se on välttämätöntä arjen sujumisen kannalta sillä joskus työvuoroni alkaa 6.15 ja loppuu 17.30. Haen ja vien lapsen omaan päiväkotiinsa matkalla. Tällä alueella ei ole halvempia asuntoja.
Saan nettopalkan 1950 lisäksi elatustuen 200 e, lapsilisän yh korotuksella 120 e ja asumistukea 100 e. Naapurissa asuu samanlaisessa asunnossa työttömiä perheitä, osa yksinhuoltajia myös, ja heillä rahaa jää vuokran jälkeen ( joka maksetaan kokonaisuudessaan + muut laskut päälle) 860 e yhden lapsen ja aikuisen perheessä. Meille jää laskujen ja vuokran jälkeen n 300 e kk enemmän. Nytkin naapuri kehui kuinka ihanaa on kun "kesäloma" alkaa, lapsensa on kotona kesäkuun alusta elokuun alkuun. Minulla lomaa 2 vkoa kun on uusi työsuhde. Joudun ottamaan palkatonta lomaa jotta lapseni ei joudu olemaan koko kesää ok: ssa. Mitään tukea sille ajalle en saa, säästän siihen rahaa. Naapuri on menossa kahdellekin matkalle, sai tt harkinnanvaraista tukea yhteen matkaan.
Jokainen voi miettiä kuinka motivoivaa on mennä töihin kello 7 ja herättää lapsi kello 6 kun naapuri vielä nukkuu ja saada siitä 300 e enemmän kk kuin hän. Aikaa varsinkaan oman lapsen kanssa ei voi kukaan ostaa lisää. Minulla sattuu olemaan sellainen koulutus että töitä te toimistokin löytää enkä voi heittäytyä työttömäksi. Omistusasuntoon wn saa lainaa joten kyllähän sitä työssäkäynnin järkevyyttä miettii aika usein.
Jotain kompensaatiota ja kannustinta täytyisi työssäkäyville lisätä,ei ole kohtuullista saada täysin samaa elintasoa kotona olemalla kuin työssäkäyvät. Kaikki maksaa työssäkäyville liikaa.
Minun näkökulmastani tässä kiteytyi ongelman ydin; Kaikki maksaa työssäkäyville liikaa. Työttömyys ei saa olla mikään varteenotettava vaihtoehto. Ja koska se Suomessa on, en halua tulla elättämään niitä muita. Toki työttömyys on ihan erilainen ongelma kuin vaikkapa täällä Saksassa mutta perustavanlaatuinen ero sen tukemisessa ja siihen suhtautumisessa kuitenkin on.
Asun nyt yhteiskunnassa, jossa verot ovat korkeita ja me manaillaan talojen ja lämmityksen hintaa yms. Mutta mielummin tuen veroillani sitä, että täällä on tosi hyvät tuet lapsiperheille, koulutus ilmaista, päivähoito ja terveydenhuolto huokeaa yms. kuin että isolle osalle porukkaa jaetaan asumistukia tai muita tukiaisia. Saa täälläkin toki tukia eikä kenenkään tarvitse kerjäämään ryhtyä mutta työ on aina selkeästi kannattavampi. Kyllä minuakin sapettasi olla suomalainen pienipalkkainen työntekijä.
Toisaalta, jos me yhteiskuntana valitaan, että työllistyminen on vaikeaa, työpaikat keskittyy vain kasvukeskuksiin ja työpaikkojen synnyttäminen kannattamatonta, ei oikein voida valittaa siitä, että työttömille pitää sitten maksaa rahaa kotonaolosta. Kaikki ei voi tehdä kaikkea työtä, eikä mun mielestä ole aivan realistista sekään, että toinen vanhemmista tekee vuosia työtä asuen kokonaan toisella paikkakunnalla. Se ei ole perheen kannalta hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastentarhanopettaja, netto n 1950 e. Yksi lapsi, olen yh ja asumme Helsingissä. Vuokra on 1050 e, lapsen pk ja oma työpaikka kävelymatkan päässä se on välttämätöntä arjen sujumisen kannalta sillä joskus työvuoroni alkaa 6.15 ja loppuu 17.30. Haen ja vien lapsen omaan päiväkotiinsa matkalla. Tällä alueella ei ole halvempia asuntoja.
Saan nettopalkan 1950 lisäksi elatustuen 200 e, lapsilisän yh korotuksella 120 e ja asumistukea 100 e. Naapurissa asuu samanlaisessa asunnossa työttömiä perheitä, osa yksinhuoltajia myös, ja heillä rahaa jää vuokran jälkeen ( joka maksetaan kokonaisuudessaan + muut laskut päälle) 860 e yhden lapsen ja aikuisen perheessä. Meille jää laskujen ja vuokran jälkeen n 300 e kk enemmän. Nytkin naapuri kehui kuinka ihanaa on kun "kesäloma" alkaa, lapsensa on kotona kesäkuun alusta elokuun alkuun. Minulla lomaa 2 vkoa kun on uusi työsuhde. Joudun ottamaan palkatonta lomaa jotta lapseni ei joudu olemaan koko kesää ok: ssa. Mitään tukea sille ajalle en saa, säästän siihen rahaa. Naapuri on menossa kahdellekin matkalle, sai tt harkinnanvaraista tukea yhteen matkaan.
Jokainen voi miettiä kuinka motivoivaa on mennä töihin kello 7 ja herättää lapsi kello 6 kun naapuri vielä nukkuu ja saada siitä 300 e enemmän kk kuin hän. Aikaa varsinkaan oman lapsen kanssa ei voi kukaan ostaa lisää. Minulla sattuu olemaan sellainen koulutus että töitä te toimistokin löytää enkä voi heittäytyä työttömäksi. Omistusasuntoon wn saa lainaa joten kyllähän sitä työssäkäynnin järkevyyttä miettii aika usein.
Jotain kompensaatiota ja kannustinta täytyisi työssäkäyville lisätä,ei ole kohtuullista saada täysin samaa elintasoa kotona olemalla kuin työssäkäyvät. Kaikki maksaa työssäkäyville liikaa.
En tiedä sinusta mutta minusta 300e/kk on iso rahaa käteen kuussa enemmän. Se tekee 3600e/vuosi. Tämän lisäksi työssä käyvä ihminen säilyttää "työmarkkinakelpoisuutensa" ja pystyy jatkossa kenties vielä etenemään urallaan. Työttömänä kotona lojuva on muutaman vuoden jälkeen käytännössä syrjäytynyt työmarkkinoilta ja hänen mahdollisuutensa työllistyä alkavat olla hyvin heikot. Hän siis kituuttaa jatkossakin tukien varassa.
Työtön ei myöskään saa lainaa, luottokortteja yms. normielämään usein tarvittavia asioita kovinkaan helposti toisin kuin työssä käyvä.
Ei se korvaa stressaavaa arkea työvuoroineen. Ajattelin työhön mennessä kuin kirjoitit mutta se 300 ei ole tarpeeksi kokopäivätyöstä vrt työtön naapuri. Tässä työssä ei ole myöskään palkankorotuksia tms tulossa.
Työttömyys se vasta stressaakin. Jokainen pitkäaikaistyötön jonka tunnen katuu sitä ettei pysytellyt työelämässä mukana.
No mun naapurini vaikuttavat tyytyväisiltä, ihan leppoisaa pihan laittoa ja lastentapahtumissa käymistä. Ei eroa mitenkään keskituloisen perheen elintasosta. Kun lapset kasvavat voivat mennä työelämään tai olla menemättä, elintaso tulee olemaan samanlainen eläkkeineen kuin minulla vaikka töissä käynkin. Ja jos saa peruspäivärahaa saa tienata sen 300 e peruspäivärahan päälle. Pitkäaikaistyötön voi olla vaikka 4 lapsen kotiäiti jolla aktiviteettiä riittää. Näkisin että syrjäytyneen pitkäaikaistyöttömän 50v perheettömän elämä ei paremmaksi tulisi vaikka töissä kävisikin. Minun tuntemani työttömät perheelliset ovat tyytyväisiä kun heillä on aikaa lapsille ja ovat kotona kun lapsi tulee koulusta. Kesällä on paljon ilmaisia tapahtumia lapsiperheille.
Naapurisi on siis 4 lapsen kotiäiti en sanoisi stressitömäksi sitten sitäkään. Työttömyys ei ole ihannetila kuin kuvitelmissasi... Sinä näkisit millä perustein että alkoholisoitunut ahdistunut 50v pitkäistyötön joka joutuu koko ajan aktiivimallin kurittamaksi ja syrjäytyneemmäksi yhteiskunnasta nauttii siitä työttömyydestä ja se olotila on ihanne eikä paremmaksi muutu vaikka saisikin töitä. On sinulla kuvitelmat. Toki väritin tekstiä mutta näin se vain niillä työttömillä on. En puhu että onpa kiva olla vuoden työtmänä vaan tarkoitan työttömyyttä joka monelle sen "kivan" vuoden jälkeen ei enää olekkaan valinta eikä kivaa vaan pakollista sekä ahdistavaa.
Myös sen neljän lapsen kotiäidin elämä, kun lapset lähtee kotoa voi alkaa aika pitkästyttäväksi kun ei sitä työtä enää siinä vaiheessa saa ja lohtua antaa pullo eikä mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on onnistuttu kyllä propagandassa. Näköjään täälläkin nokitaan heti jos joku sanoo asian suoraan ja kainostelematta. Ei meidän tehtävämme ole elää valtiolle. Valtion muodostamme me ja meidän tulisi ottaa ohjat käsiimme ja alkaa tehdä muutosta. Vaaleilla sitä muutosta ei näköjään saada aikaan koska nykyinen järjestelmä mahdollistaa samojen naamojen puuhastelun huolimatta tuloksesta. Kaikki puolueet yhtä huonoja.
Täysin samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen, Belgiassa, Sveitsissä jne kannattaa asua vain jos on koko ikänsä lapseton ja terve korkeakoulutettu. Miten pitkälle ajateltua tämä on?
Kyllä näissä maissa on ihan loistava terveydenhuolto, parempi kuin suomessa. Jokainenhan toki optimoi omaa elämäänsä, joten kuten sanottu, kannattaako suomen olla sellainen jossa ihmiset vain käyttävät palveluita, mutta käyvät tienaamassa rahat muualla?
Minä olen pahasti pettynyt suomalaiseen terveydenhuoltoon.
Veroja kyllä ollaan käsi ojossa viemässä (perheeni maksaa veroja yli 40 000 €/v) mutta sitten tarvitsee jotain vastineeksi niin tarjotaan vain tyhjää.
Meillä lapsi sairastui vaikesti diagnosoitavaan suolistosairauteen, eikä saatu siihen asiallista hoitoa julkiselta sektorilta. Muutaman yleisimpiä sairauksia poissulkevan testin suostuivat tekemään, mutta kun niissä ei löytynyt mitään niin kehotettiin haketumaan psykologin vastaanotolle psykosomaattisen oireilun takia.
Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hakeutua yksityiselle lääkäriasemalle.
Sieltä ollaan saatu apua, mutta se on maksanut useita tuhansia euroja. En halua edes laskea kuinka paljon kuluja on kertynyt. Tärkeintä tietysti on se, että apua on löytynyt ja lapsen vointi ollaan saatu paremmaksi. Julkiselta puolelta ollaan saatu tämän kaiken jälkeen kuulla muutamat anteeksipyynnöt, mutta luottamusta ne eivät ole palauttaneet.
Sairauskuluvakuutusta emme ymmärtäneet lapsillemme ottaa, sillä uskoimme sokeasti propagandaan hyvästä ilmaisesta terveydenhuollosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on pitkään ollut tosi pienituloinen ja päässyt nousemaan keskiluokkaan rahallisestikin, ei kyllä koskaan lakkaa hämmästyttämästä ja raivostuttamasta tämä hyväosaisten kitinä. Elintaso on korkeampi kuin koskaan ennen. Kaihotulla 80-luvulla esim. matkustelu oli harvinaista ja kauppojen valikoimat minimaaliset nykyiseen verrattuna.
No niinpä. Muistellaan, miten 1980-luvulla kaikilla keskiluokkaisilla perheillä oli iso tontti, omakotitalo ja varaa kolmeen lapseen. Ei sitten muistella kuitenkaan sitä, että sitä taloa makasettiinkin urakalla pois ja muussa tyydyttiin paljon vähempään. Ei matkusteltu, shoppailtu ja vaihdettu kodin ekektroniikkaa kolmen tai edes viiden vuoden välein. Jos lapsi halusi harrastaa ratsastusta, hän hoiti kuluja tekemällä ilmaiseksi töitä tallilla. Nyt pitäisi saada tuo hieno talo + nykyajan kulutuskohteet ja valitetaan, kun kaikkeen ei ole varaa.
Lisäksi se talo oli silloin 80-90 neliöinen. Yhdelläkään perheellä ei ollut kahta autoa. Jne jne. Jos samalla lailla eläisi nykyään, ihan varmasti rahat riittäisi myös samalla lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen, Belgiassa, Sveitsissä jne kannattaa asua vain jos on koko ikänsä lapseton ja terve korkeakoulutettu. Miten pitkälle ajateltua tämä on?
Kyllä näissä maissa on ihan loistava terveydenhuolto, parempi kuin suomessa. Jokainenhan toki optimoi omaa elämäänsä, joten kuten sanottu, kannattaako suomen olla sellainen jossa ihmiset vain käyttävät palveluita, mutta käyvät tienaamassa rahat muualla?
Minä olen pahasti pettynyt suomalaiseen terveydenhuoltoon.
Veroja kyllä ollaan käsi ojossa viemässä (perheeni maksaa veroja yli 40 000 €/v) mutta sitten tarvitsee jotain vastineeksi niin tarjotaan vain tyhjää.
Meillä lapsi sairastui vaikesti diagnosoitavaan suolistosairauteen, eikä saatu siihen asiallista hoitoa julkiselta sektorilta. Muutaman yleisimpiä sairauksia poissulkevan testin suostuivat tekemään, mutta kun niissä ei löytynyt mitään niin kehotettiin haketumaan psykologin vastaanotolle psykosomaattisen oireilun takia.
Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hakeutua yksityiselle lääkäriasemalle.
Sieltä ollaan saatu apua, mutta se on maksanut useita tuhansia euroja. En halua edes laskea kuinka paljon kuluja on kertynyt. Tärkeintä tietysti on se, että apua on löytynyt ja lapsen vointi ollaan saatu paremmaksi. Julkiselta puolelta ollaan saatu tämän kaiken jälkeen kuulla muutamat anteeksipyynnöt, mutta luottamusta ne eivät ole palauttaneet.
Sairauskuluvakuutusta emme ymmärtäneet lapsillemme ottaa, sillä uskoimme sokeasti propagandaan hyvästä ilmaisesta terveydenhuollosta.
Minäkin kuvittelin aikaisemmin että yksityinen terveydenhuolto on aina parempaa kuin julkinen mutta olen joutunut kyllä pettymään. Oman pojan kohdalla juoksimme urheiluvamman takia useilla yksityisillä lääkäreillä mutta vasta neljäs osui varsin yksinkertaisessa asiassa oikeaan ja pystyimme aloittamaan kuntoutuksen joka tämän takia venyi kohtuuttomasti ja vamma jäi osittain pysyväksi. Samaan aikaan toinen lapsemme on saanut varsin hyvää ja laadukasta hoitoa ensin terveyskeskuksessa ja sitten uudessa lastensairaalassa eikä ole maksanut juuri mitään.
Eli asiat ovat hyvin tapaukohtaisia eikä yksityisyys takaa laatua eikä julkinen ole aina huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähkön hinta on tuplaantunut parissa vuodessa. Myös käyttösähkö, ei pelkät siirtomaksut.
en tiedä onko siinä mitään järkeä, että sähkölaskuni on yhtä suuri kuin asuntolainani kertaerä. Eli asuminen maksaa yhtä paljon kun sähkölaskuni.
No huhhuh. MInä lämmitän rintamamiestaloni kokonaan sähköllä, lainanlyhennys 580 eur/kk ja KOKO VUODEN sähköt yhteensä n. 1 500 eur, tasaisesti vuodesta toiseen. Jokin tässä ei nyt täsmää.
Kilpailuttakaa sähkönne ja katsokaa vähän miten sitä kulutatte :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykissä keskimääräinen palkka "sales specialistille" näkyy olevan n 40 000 e/vuosi (verojen jälkeen 30 000 e) , lastenhoito Nykissä taas on n 20 000 e/vuosi. Siitä vaan rikastumaan!
40000e on tosi huono palkka NYC:ssä. Varmaan joku kaupan myyjä tai vastaava.
Juu, toki siellä maksetaan Suomea parempiakin palkkoja. Mutta siitä paremmasta palkasta maksetaan myös kymmeniä tuhansia euroja Suomea enemmän päivähoidosta, koulutuksesta, sairasvakuutuksista jne, joten pelkän palkan vertaaminen ei kerro siitä mitä jää käteen pakollisten menojen jälkeen.
Ja vielä valtavat kiinteistöverot, joita maksetaan sekä omakotitaloista että kerrostaloasunnoista. Myös vuokralaiset maksavat korkeissa vuokrissa. Vuokrat ja talojen hinnat kaupungeissa ovat suunnattomat, ja ne ovat korkeita myös pikkukaupungeissa.
Köyhät asuvat trailer parkeissa tai motelleissa koko perhe yhdessä huoneessa.
Annoit hieman ankean kuvan näistä maksuista mitä USAssa maksetaan. Vaikka maksut ovat usein Suomeen verrattuna korkeita, niin siitä huolimatta elintaso ja elämän laatu ovat hyvät tai jopa erinomaiset. Hyvällä taloussunnittelulla on tärkeä osa menestystä, ja amerikkalainen yhteiskunta antaa mahdollisuuden siihen jokaiselle. Pienemmilläkin tuloilla voi pärjätä erinomaisesti, kun osaa laskea tulot ja menot, ja tunnistaa rahan arvon, eikä tarvitse joutua trailer parkiin tai motelliin asumaan. Tosielämässä voi asua hyvinkin halvasti, jos haluaa säästöjään kartuttaa. Aina kuitenkin löytyy niitä ihmisiä, joilla elämänhallinta on hukassa, mutta heillekin löytyy tukea ja apua.
Talojen hinnat on kyllä korkeita amerikan perähikiälläkin, varsinkin kun laatu on todella surkea. Remonttiohjelmista näkee mtä liiteritasoa rakenteet ovat, yhdessäkin ohjelmassa rakennettiin lisäsiipeä ja vanhaa ulkoseinää purettiin heittelemällä keilapalloa seinään.
Amerikkalaiseen elämänlaatuun kuuluu vapaa-ajan puute. Lomia ei paljon pidetä ja työpäivät ovat pitkiä.
Ei ole totta perähikiän korkeat hinnat, ja taloja ei tarvitse rakentaa suomalaisella tyylillä, vaan ilmasto vaikuttaa. Aina ei ole vapaa-ajastakaan puutetta, eikä lomista ja työpäivienkin pituus on tavallisissa ammateissa ja työpaikoissa normaali. Projektiluonteisissa töissä ajoittain ja "wall streeteillä" painetaan pitkää päivää.
Itsehän Virheitä äänestätte. Ja Sossuja.
Suomi kuristaa itseään koko ajan tiukempaan kaulakiikkuun.
Lisäksi - ja eniten - vaikuttaa se, että Suomen talous on ajettu seinään, johtuen valtavasta asuntovelasta.
Asuntovelkaisilla ei tule olemaan käyttörahaa vuosikymmeniin.
Mutta siinähän itkette.
Itsehän opiskelijana näin kesälomalla elelen herroiksi kesätyöpalkallani. Palkka on 1600€/kk! Toisin kuin opintotukikuukausina, vuokran ja laskujen jälkeen jää elämiseen enemmän kuin 100€ rahaa. Eikä edes tarvitse ostaa koulukirjoja. Kuvitelkaa!
Mielestäni Helsingin tukia voitaisiin laskea. Muuttaisi sitten sieltä enemmän väkeä halvempiin kaupunkeihin.