Ihmeellinen sattuma tapahtui, jäi pyörimään mieleen joten jaan sen teille...
Aluksi pikkuinen taustatarina, olin kymmenisen vuotta sitten au pairina reilun vuoden ulkomailla. Siellä ollessani rakastuin nuoruuden vimmalla palavasti au pair perheen sukulaispoikaan, seurustelimme melkein vuoden. Lopulta erosimme aika myrskyisästi, olimme edelleen kovasti rakastuneita, mutta emme vain keksineet keinoa olla yhdessä sen jälkeen kun muutin takaisin Suomeen. Emme pitäneet enää mitään yhteyttä, silloin ei pahemmin ollut vielä sosiaalista mediaakaan. Se oli sellaista viatonta nuorta rakkautta, mutta täytyy myöntää että harvoin on mennyt vieläkään pitkiä aikoja etten olisi pohtinut mitä hänelle kuuluu.
Nyt sitten itse asiaan, tulimme viime viikolla reissusta kotiin ja odottelimme lentoa Suomeen kentällä Tukholmassa. Ja ihan yhtäkkiä tuo kyseinen poika -tosin nyt jo mies - käveli ohi. Olin ja olen ihan varma että se oli hän. Jotenkin se tilanne meni sitten vain niin nopeasti että jäin vain pöllästyneenä tuijottamaan hänen peräänsä. Oli kumma tilanne!
Nyt vaan mietityttää että oliko tuo joku viesti universumilta, tuskin :D Onko muille tapahtunut vastaavaa? Jäi ihan outo olo.
Kommentit (614)
Vierailija kirjoitti:
MallaM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis ystäväni meni viisikymppisenä naimisiin vaihtarivuoden ensirakkautensa kanssa. He sattuivat ottamaan yhteyttä toisiinsa vuosikymmenten jälkeen.
Myös itselläni iso ensirakkaus ulkomailla enkä tiedä hänestä mitään 25 vuoteen, mutta en ole unohtanut häntä. Joskus olen kokeillut googlea, mutta ei mitään osumaa. Surffailin eräänä iltana netissä ja osuin erään firman sivuille noin 25 km päässä hänen silloisesta kotipaikastaan. Kuvat varastivat jostain syystä mielenkiintoni ja scrollasin ne kaikki 365 kappaletta. Hän oli viimeisessä kuvassa.
Oho, oletko saanut häneen mitään yhteyttä? Vai koetko enää tarvetta siihen? AP
Tästä on vasta hetki. Olen ihan kahden vaiheilla, kun jotenkin tuntuu että ei sitä kuvaa nenäni eteen ihan aiheetta johdatettu, mutta en ole varma. Jossain muutossa kaikki hänen valokuvansa ja kirjeensä katosivat ja en nyt ole ihan varma, oliko tämän kaiken tarkoitus antaa minulle edes yksi kuva hänestä vai minulle mahdollisuus kokeilla kepillä jäätä, saisinko sanottua mieltäni painamaan jääneet sanomattomat sanat (pelkkää hyvää hänestä, yhteytemme katkesi vähän rujosti minun osaltani).
Niinku monet on minulle sanoneet, mitä siinä oikeasti menettää jos edes yrittää? Ja ihan taatusti sinun oli tarkoituskin nähdä se kuva. Tämä minun juttu etenee sen verran hitaasti että olisi mahtava jos muutkin kertoisivat täällä omiensa etenemisestä :D AP
Vierailija kirjoitti:
MallaM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun perhe ei ole sinulle läheinen?
Minulle läheiset perheenjäsenet ovat menehtyneet. Ja toisen vanhemman kanssa en ole tekemisissä. Mutta tätä en halua avata enempää. AP
Tsemppiä, minulla sama tilanne ja pikkasen on rankkaa välillä. Tämän myötä olen alkanut arvostaa ihmissuhteissa eri tavalla sitä, mitä varhemmin elämässä ne ovat syntyneet, koska on juureton olo ja se, että haluaisi ihmisiä, jotka ovat tunteneet sinut muunakin kuin keski-ikäisenä ammatin x harjoittajana ja harrastuksesta y.
Tsemppiä sullekin. Se oli aluksi kyllä hurjan raskasta ja on tietenkin edelleenkin mutta jollakin tapaa siihen on vaan jo vähän tottunut. Ja voin samaistua tuohon tunteeseen tosi paljon, on ihana tunne että elämässä olisi ihmisiä jotka tuntevat sinut niistä juurista asti. AP
Haluan nyt sanoa kaikille että kuinka mahtava tämä keskustelu on myös minun mielestäni. Tosi moni on kertonut vastaavia kokemuksiaan ja olisi aivan ihana juttu jos hekin haluaisivat tänne kertoa oman tilanteensa mahdollisesta edistymisestä. Ja sitten on paljon teitä jotka tsemppaatte muuten mukana, kiitos siitä :) Monella näyttää tämä keskustelu ärsyttävän hurjasti ja heillä on ihan oikeus siihen, itse nyt vaan päätin että taidan jättää vastaamatta useimpiin inhottaviin viesteihin.
Ja minulta saa ehdottomasti kysyä kysymyksiä, mutta toivottavasti ymmärrätte kuitenkin hyvän maun rajan ja sen, että on paljon asioita, joita en halua täällä enempää avata.
Nyt yritän irrottautua hetkeksi puhelimen näytöstä ja lähteä ruokakauppaan ja vähän raikkaaseen (ja lumiseen :D) ilmaan. Mukavaa sunnuntaita kaikille :) AP
Onko mies kertonut au pair perheen äidille ja lapsille että juttelee sinulle?
Höh.. olisin toivonut että tää keskustelu olisi koskenut jotain aivan muuta.. mutta mitäpä muutakaan kun just tätä.
Itse lähdin 3 vuotta sitten karkuun. Mun rakkaus myös briteissä. Pahinta on se, että tän miehen ammatti häiritsee mua/ei sovi omaan elämään. Oon 29 ja mies mua myös hiukan vanvempi.
Ja todellakin, tilanne voi olla sellainen että lähtee erilleen vaikka kuinka rakastaisi. Joka päivä mietin tätä miestä.. enkä tiedä miten elämämme yhdistää. Eli siis se että ei keksi keinoa olla yhdessä, ei todellakaan kerto rakkauden määrästä. Rakastan ihan hurjasti.
Vierailija kirjoitti:
Höh.. olisin toivonut että tää keskustelu olisi koskenut jotain aivan muuta.. mutta mitäpä muutakaan kun just tätä.
Itse lähdin 3 vuotta sitten karkuun. Mun rakkaus myös briteissä. Pahinta on se, että tän miehen ammatti häiritsee mua/ei sovi omaan elämään. Oon 29 ja mies mua myös hiukan vanvempi.
Ja todellakin, tilanne voi olla sellainen että lähtee erilleen vaikka kuinka rakastaisi. Joka päivä mietin tätä miestä.. enkä tiedä miten elämämme yhdistää. Eli siis se että ei keksi keinoa olla yhdessä, ei todellakaan kerto rakkauden määrästä. Rakastan ihan hurjasti.
Nyt alkoi kiinnostaa se miehen ammatti..?
Kysymys MallaM:lle. Kerroit, että ennen tuloasi au pairiksi perheeseen oli mies etukäteen kysellyt sinusta, jne. Tulkitsen tämän seuraavasti: hän oli nähnyt kuvasi, ja ihastunut saman tien sinuun ennen kuin oli sinua tavannutkaan. Menikö se suunnilleen näin? Uskon sinun olevan kaunis blondi - ja tosi kiva ihminen, koska kirjoitat myönteisesti. Kiitos tästä ketjusta!
Eiköhän ammatti ole teuraskuski ja toinen osapuoli on vegaani.
Voi vitsi miten mahtava keskustelu! :D Voittaa tuon vieressä odottavan tenttikirjan lukemisen sata nolla, tosi hyvänmielenketju. Jään seuraamaan miten homma etenee!
Tottakai tarina on tosi! Nykypäivänä etenkin on aivan tavallista tuntea ihmisiä ympäri maailman. Jos vähääkään on matkustanut pidempiä aikoja, niin olisi ihme jos ei tuntisi ketään.
Lähipiirissäni on nainen, joka tapasi nuoruudenrakkautensa 20 vuoden jälkeen. Jutusta ei tullut sen kummempaa, mutta hän oli sitä mieltä, että jollain tapaa tarina sai lopun. Silloin aikoinaan suhde tähän mieheen oli loppunut ikäänkuin olosuhteiden pakosta (naisen työt loppui ja mies jatkoi opintojaan; kumpikaan ei voinut muuttaa).
Somessa siis tapasivat uudelleen ja kumpikin vieraili toistensa luona ja tapasi toistensa tuttavia, kuten silloin aikoinaan. Katsottiin vanhoja valokuvia ja naurettiin.
Mutta elämät on kummallakin niin tiiviisti kotimaassa että siihen kai se jäi. Mistä minä niin tarkkaan tietäisin.
Tiedän toisenkin tapauksen. Nainen oli ollut nuorena töissä Ruotsissa ja rakastunut. Eläkkeellä (!!) hän lopulta muutti Ruotsiin saman miehen luo ja he elivät loppuelämänsä yhdessä; sitä riitti onneksi yli 10 vuotta.
Rakkaus on vaan niin mahtava juttu ❤ Tulee melkein surku näiden ilkeämielisten kommentoijien puolesta. Eivät varmaan ole kokeneet sellaista hykerrystä, minkä molemminpuolinen ihastus saa aikaan.
Ap, kaikkea hyvää sinulle!
Vaikka en täältä ketään tunne enkä tiedä, niin silti on kiva seurata toisten kanssa ja ikäänkuin "kuulua" johonkin porukkaan. Sanokoon vaan joku että hanki oma elämä, mutta katsotaanhan telkkaristakin sarjoja ja luetaan kirjoja missä on keksittyjä tarinoita. Ollaanhan niissäkin niin mukana ja eläydytään tapahtumiin. Miksei tätä voisi yhtä hyvin seurata ja jännätä mukana kun jollekin tapahtuu elämässään jotain hyvää ja positiivista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ap, älä missään nimessä anna noiden hölmöjen kommenttien saada sinua lopettamaan tänne kirjoittamista! Meitä on täällä varmasti todella monta joita kiinnostaa kuulla tämä juttu loppuun, aivan sama vaikka se etenisi "tylsästi".
(Laittakaa peukku ylös tähän kommenttiin kaikki te, joilla asia kiinnostaa😊)
Ja tähän kommenttiin peukku ylös ne jotka ovat sitä mieltä että tämä on FEIKKIÄ ja aikovat tulla siitä muistuttelemaan. Naurettavaa miten jotkut uskovat 😂
Helppo uskoa, kun itsekin törmäsin kadulla nuoruudenrakkauteeni (hänkin britti) yli kymmenen vuoden jälkeen. Vaikka en tänne halua sen enempää jakaa, meilläkin on asiat oikein hyvin.
Toivottavasti MallaM tulet vielä tänään tänne, tämä keskustelu on vaan jotenkin todella ihana ja sympaattinen. Ja suurin osa kommentoijista on todella hyväsydämisiä ja ihania ihmisiä. Ihana jännittää muiden mukana :))
Hei, puhuitteko viime yönä puhelimessa, mistä juttelitte? Onko flirttailua ilmassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä on kiva seurata ja ap vaikuttaa mukavalta! Seuraan mielenkiinnolla :)
Muutamia vuosia (?) sitten av:lla oli samankaltainen ketju, jossa entiset (mies muistaakseni jenkki?) rakastavaiset kohtasivat uudelleen ja aloittivat suhteen, jossa silloinen ap kai alkoi jo suunnitella muuttoa tms... Ja aloitti blogin, jota av:laiset sitten seurasivat, minäkin :) Kovin usein blogia ei muistaakseni alun jälkeen enää päivitelty ja osoite sekä av-ketju ovat jo hävinneet mielestäni. Tässä ketjussa on paljon samankaltaisuuksia kuin siinä oli.
MUTTA ennen kuin painatte alapeukkua, niin lähtökohtaisesti uskon tällaisia tarinoita tosiksi ja kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi: monella on samanlaisia kokemuksia tai muualle jääneitä heiloja ja elämän rakkauksia. Eiköhän tämän ketjun ap:n tarina ole lopulta aika yleinen - harvempi vaan saa koskaan uutta tilaisuutta elämän miehen kanssa ja vielä harvempi uskaltaa sen käyttää :)
Kiitos hyvänmielenketjusta ap!
Muistan tämän, siinä oli mun mielestä kyse vaan nettitutusta, ei vanhasta poikakaverista. Eli siis olivat tapaamassa ekaa kertaa koskaan. Se oli mukava ketju ja muistaakseni luin joskus jostain että he ovat nykyään naimisissa ja heillä on lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä on kiva seurata ja ap vaikuttaa mukavalta! Seuraan mielenkiinnolla :)
Muutamia vuosia (?) sitten av:lla oli samankaltainen ketju, jossa entiset (mies muistaakseni jenkki?) rakastavaiset kohtasivat uudelleen ja aloittivat suhteen, jossa silloinen ap kai alkoi jo suunnitella muuttoa tms... Ja aloitti blogin, jota av:laiset sitten seurasivat, minäkin :) Kovin usein blogia ei muistaakseni alun jälkeen enää päivitelty ja osoite sekä av-ketju ovat jo hävinneet mielestäni. Tässä ketjussa on paljon samankaltaisuuksia kuin siinä oli.
MUTTA ennen kuin painatte alapeukkua, niin lähtökohtaisesti uskon tällaisia tarinoita tosiksi ja kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi: monella on samanlaisia kokemuksia tai muualle jääneitä heiloja ja elämän rakkauksia. Eiköhän tämän ketjun ap:n tarina ole lopulta aika yleinen - harvempi vaan saa koskaan uutta tilaisuutta elämän miehen kanssa ja vielä harvempi uskaltaa sen käyttää :)
Kiitos hyvänmielenketjusta ap!
Muistan tämän, siinä oli mun mielestä kyse vaan nettitutusta, ei vanhasta poikakaverista. Eli siis olivat tapaamassa ekaa kertaa koskaan. Se oli mukava ketju ja muistaakseni luin joskus jostain että he ovat nykyään naimisissa ja heillä on lapsi.
https://www.vauva.fi/keskustelu/2847650/jenkki-ja-finn
Joo, tuossa kertoi naimisissa olemisesta ja lapsista.
Ei vitsi niin olikin nettituttu! Niin ne yksityiskohdat unohtuu vuosien aikana...:)
Ja kiitos av! En muistanut yhtään mitään jenkki+finn -sanaparia, yritin vain epätoivoisesti etsiä googlella ja täältä erilaisilla hakusanayhdistelmillä tyylillä "mies vuosia sitten some yhteys uudelleen" :D Nyt löysin alkuperäisen keskustelun nopeasti: https://www.vauva.fi/keskustelu/4319500/ketju/tapasin_aikanaan_omegless…;
Ja tietty bloginkin: http://jenkkijathefinn.blogspot.com/)
KIITOS! Jäi niin häiritsemään kun en muistanut :)
Ootte laittaneet taas niin ihania kommentteja että oikeasti tulee kyyneleet silmiin (oon hiukkasen herkkis :D) Ihana että ootte täällä jännittämässä ja juttelemassa minun kans, vaikka tää vähän "tylsää" onkin just nyt. AP
Vierailija kirjoitti:
Onko mies kertonut au pair perheen äidille ja lapsille että juttelee sinulle?
Aikoi itse asiassa just tänään ottaa asian puheeksi. Heillä on joku iso perhetapahtuma meneillään (jonkun viiskymppiset ilmeisesti, jälleen puhelimessa saatu tieto :D) AP
Vierailija kirjoitti:
Höh.. olisin toivonut että tää keskustelu olisi koskenut jotain aivan muuta.. mutta mitäpä muutakaan kun just tätä.
Itse lähdin 3 vuotta sitten karkuun. Mun rakkaus myös briteissä. Pahinta on se, että tän miehen ammatti häiritsee mua/ei sovi omaan elämään. Oon 29 ja mies mua myös hiukan vanvempi.
Ja todellakin, tilanne voi olla sellainen että lähtee erilleen vaikka kuinka rakastaisi. Joka päivä mietin tätä miestä.. enkä tiedä miten elämämme yhdistää. Eli siis se että ei keksi keinoa olla yhdessä, ei todellakaan kerto rakkauden määrästä. Rakastan ihan hurjasti.
Lähetä vaan mukaan tähän hommaan ja ala harkitsemaan viestin laittamista. Onko ammatti sellainen mitä et vaan voi hyväksyä? AP
Vierailija kirjoitti:
Kysymys MallaM:lle. Kerroit, että ennen tuloasi au pairiksi perheeseen oli mies etukäteen kysellyt sinusta, jne. Tulkitsen tämän seuraavasti: hän oli nähnyt kuvasi, ja ihastunut saman tien sinuun ennen kuin oli sinua tavannutkaan. Menikö se suunnilleen näin? Uskon sinun olevan kaunis blondi - ja tosi kiva ihminen, koska kirjoitat myönteisesti. Kiitos tästä ketjusta!
Aika hyvin tulkittu, noinhan se suunnilleen meni :D Au pair vanhemmat oli tulostaneet minusta kuvan heille kotiin ennen kuin tulin sinne jotta lapset tottuvat minun kasvoihin ja mies oli sen kuvan bongannut. AP
Ei sitten aivan sama juttu, mutta kuulostaa tosi mielenkiintoiselta :) Joku oli tuossa linkkiä laittanut, pitää sitä lueskella. AP