Lue keskustelun säännöt.
Häpeän sitä kun 32 vuotiaana naisena vaikutan niin nuorelta ja herkältä ja paljon kokemusta asioista ei ole.
13.12.2023 |
Kaiken lisäksi moni vielä sanoo aina tai erehtyy aina luulemaan, että olen joku arka parikymppinen tyllerö. Minulla on kyllä ammatti ja olen kihloissakin, mutta jotenkin kehitys kai jäi teini-ikään kun sairastuin masennukseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja nämä vieläkin mukana elämässä. Työkokemusta ei ole juuri lainkaan ja asun pienessä yksiössä ja rahaa ei ole paljon. Olen pälyilevä ja arka ja sellaista kolmikymppisen naisen rohkeaa otetta ei ole. Varsinkin työhaastteluissa ja työpaikoilla sitten alkaa ahdistaa tämä kun näkee omia ikäisiään ja huomaan miten paljon he eroaa minusta...
Asiaa ei ole auttanut, että tämä on otettu joskus ihan esillekin, esim minua on kutsuttu "sulkeutuneeksi" ja lääkäri oli kirjoittanut lausuntoon "ikäistään nuoremman oloinen." Ei nämä varmaan kehuiksi oltu tarkoitettu.
Jotenkin häpeän näitä asioita, kun tässä iässä kai pitäisi olla jo kokenut ja rohkea yms. muuta. Miten selvitä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Sama. Nuoremmatkin ovat rohkeampia ja reippaampia.
Niin on.. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkään luulin, että tämä on vain omassa päässäni. Mutta en ymmärrä, miksi jopa puolet minua nuoremmista vaikuttaa rohkeammilta. johtuuko se vain tästä ujoudesta ja sulkeutuneesta luonteesta?
Mua harmittaa erityisesti se, että pälyilen, eikä katseeni ole avoin ja itsevarma.
Relaa. Elämä ei mene aina kuin Strömsössä, ei monella muullakaan. Olet luonut tiukan ja mustavalkoisen kuvan päähäsi siitä millainen sinun pitäisi nyt tuonikäisenä olla. Koita suhtautua itseesi ja elämäntarinaasi myötätunnolla äläkä koko ajan vertaa itseäsi muihin.
Sama homma ja samaa ikääkin olen. Elän erakon elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Nuoremmatkin ovat rohkeampia ja reippaampia.
Nuorenahan sitä on juuri helppoa olla rohkea, koska ei ole kokemusta eikä ole ottanut vielä elämältä tarpeeksi turpaan. Vanhempana on jo varovaisempi.
Vierailija kirjoitti:
Relaa. Elämä ei mene aina kuin Strömsössä, ei monella muullakaan. Olet luonut tiukan ja mustavalkoisen kuvan päähäsi siitä millainen sinun pitäisi nyt tuonikäisenä olla. Koita suhtautua itseesi ja elämäntarinaasi myötätunnolla äläkä koko ajan vertaa itseäsi muihin.
Mutta se alkoi siitä kun mua on aina huomauteltu siitä että käyttäydyn jotenkin ikäistäni nuoremmin. En siis ole lapsellinen enkä tyhmä, mutta jotenkin arka ja ei ole sellaista kolmikymppisen varmuutta asioista. Enkä ole mitenkään karaistunut iän myötä, vaikka olen asioitakin kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama homma ja samaa ikääkin olen. Elän erakon elämää.
Minäkin mutta haluaisin esim työllistyä, mutta pelkään etten kävisi mihinkään porukkaan.
Masennukseen taipuvaisella kulkee mukana toisiin vertaaminen ja näköalattomuus. Miksi vertaat johonkin abstraktiin toisiin ihmisiin? Anna jo olla ja keskityt kiinnostavaan elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sulle on kehittynyt sosiaalisten tilanteiden pelko?
Vierailija kirjoitti:
Miten sulle on kehittynyt sosiaalisten tilanteiden pelko?
En tiedä, muistan olleeni jo 7 vuotiaana arkajalka. Juoksin pakoon muita ikäisiäni koulunpihalla enkä puhunut kellekään. Nää kaikki vain paheni kun ikää tuli lisää. Enkä ole vieläkään tähän ikään mennessä päässyt peloistani eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sulle on kehittynyt sosiaalisten tilanteiden pelko?
En tiedä, muistan olleeni jo 7 vuotiaana arkajalka. Juoksin pakoon muita ikäisiäni koulunpihalla enkä puhunut kellekään. Nää kaikki vain paheni kun ikää tuli lisää. Enkä ole vieläkään tähän ikään mennessä päässyt peloistani eroon.
Komppaan.
Taloni ohi kävelee joka päivä yks upea noin 32 vuotias kimuli mutta vaikuttaa kanss tosi aralta. Harmi, olis varmasti paljon annettavaa parisuhteeseen hänelläkin mutta, mutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sulle on kehittynyt sosiaalisten tilanteiden pelko?
En tiedä, muistan olleeni jo 7 vuotiaana arkajalka. Juoksin pakoon muita ikäisiäni koulunpihalla enkä puhunut kellekään. Nää kaikki vain paheni kun ikää tuli lisää. Enkä ole vieläkään tähän ikään mennessä päässyt peloistani eroon.
Miten olet sitten tutustunut mieheesi? Etpä vaikuta kovin pelokkaalta.
Vierailija kirjoitti:
Taloni ohi kävelee joka päivä yks upea noin 32 vuotias kimuli mutta vaikuttaa kanss tosi aralta. Harmi, olis varmasti paljon annettavaa parisuhteeseen hänelläkin mutta, mutta...
🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sulle on kehittynyt sosiaalisten tilanteiden pelko?
En tiedä, muistan olleeni jo 7 vuotiaana arkajalka. Juoksin pakoon muita ikäisiäni koulunpihalla enkä puhunut kellekään. Nää kaikki vain paheni kun ikää tuli lisää. Enkä ole vieläkään tähän ikään mennessä päässyt peloistani eroon.
Miten olet sitten tutustunut mieheesi? Etpä vaikuta kovin pelokkaalta.
Netissä. Mutta en nyt tiedä miten tämä liittyi mihinkään.
Sama täällä ja olen 48-vuotias. Olen vielä laiha ja pieniluinen sekä ääni on kuin lapsella. Mulla tosin ärsyttää se, että luullaan parikymppiseksi ja kohdellaan sen mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sulle on kehittynyt sosiaalisten tilanteiden pelko?
En tiedä, muistan olleeni jo 7 vuotiaana arkajalka. Juoksin pakoon muita ikäisiäni koulunpihalla enkä puhunut kellekään. Nää kaikki vain paheni kun ikää tuli lisää. Enkä ole vieläkään tähän ikään mennessä päässyt peloistani eroon.
Miten olet sitten tutustunut mieheesi? Etpä vaikuta kovin pelokkaalta.
Luuletko. että suurinta osaa miehistä kiinnostaa naisen rohkeus ja itsevarmuus??
Joo samantyylisenä melkein toivon että tulisi jo niitä ryppyjä, jos edes ne toisi uskottavuutta.
Sama. Nuoremmatkin ovat rohkeampia ja reippaampia.