HS:n artikkeli: kulutuksen jatkaminen ja metsien istuttaminen ei riitä

Luuletteko, että se ilmastonmuutos pysähtyy kuin seinään, kun kaikki ihmiset kuolevat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi liikenteen infrastruktuuria paisutetaan yksityisautoilijoiden mieliksi, suunnitellaan ja toteutetaan parkkipaikkoja, kaupunkitunneleita ja moottoriteitä?

Koska ihmisten täytyy päästä liikkumaan. Julkinen liikenne kun ei toimi kuin osalle ihmisiä. Lisäksi yksityisautoilussa ei ole itsessään mitään pahaa, vaan lähinnä autojen polttoainevalinnassa, joka on hiljalleen korjaantumassa sähköautojen avulla.

Miksi sähkön- ja lämmöntuotannossa nojataan edelleen hiilidioksidipohjaisiin ratkaisuihin eikä esimerkiksi ydinvoimaa rakenneta enemmän?

Koska ne voimalat on jo päätetty rakentaa eikä enempää toistaiseksi tarvita. Toki järkevintä saattaisi olla aloittaa Loviisa 3 rakentaminen ja vetää kaukolämpöputki sieltä pääkaupunkiseudulle, mutta onnistuu se hiilidioksidineutralointi lämpöpumpuillakin. Nykyisten voimaloiden korvaavat voimalat pitää pähkäillä joskus 2030-luvulla, koska nykyisille laitoksille lähinnä myönnetään aina vain pidempiä käyttölupia.

Miksi sähköenergian hintaan ei saada korotusta - vain sähkönsiirtomaksuihin (niihinkin keinotekoisesti)?

Miksi siihen pitäisi saada?

Miksi korjausrakentamista, erityisesti energiatalouteen vaikuttavia remontteja ei vauhditeta määräyksin tai tukien avulla uudisrakentamisen sijaan?

Eiköhän ole järkevintä antaa markkinoiden päättää, kannattaako rakentaa uutta vaiko korjata vanhaa. Energia pitäisi tuottaa puhtaasti joka tapauksessa, joten loppupeleissä rakennusten energiatehokkuus on kohtuullisen yhdentekevää.

Miksi kaikissa rakennuksissa, mukaan lukien julkiset rakennukset, on talvella vähintään 2-3 astetta ylilämpöä?

Minä en ole moista ylilämpöä ainakaan havainnut. Kylmässäkö pitäisi värjötellä?

- Järjettömän, kalliin ja tuhlaavan yksityisautoiluun pohjaavan liikenteen infrastruktuurin laajentamisesta pitäisi luopua. Esimerkkinä Tampereen rantatunneli ja jokin aika sitten valmistunut parkkiluola(sto). Nekin rahat olisi pitänyt käyttää julkisen liikenteen edellytysten parantamiseen. Sähköautot eivät vähennä yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä kuin osan; niiden valmistaminen ei ole mikään varsinainen ilmastoteko.

- Suomessa sähköstä ja lämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä 9%, maakaasulla 6%, turpeella 5% sekä jätettä ja biomassaa polttamalla 20%. Ydinvoiman osuus on 32%, jota osuutta voisi kevyesti kasvattaa 1-2 reaktorin verran. Lisäksi kaukolämmön tuotantoon pitäisi jo kiireesti saada pienoisreaktoreita ainakin suurimpiin kaupunkeihin. Sähkön kulutus ei ole tulevaisuudessa ainakaan dramaattisesti laskussa.

- Sähköenergian hintaan tulisi saada korotusta verottamalla, jotta se kannustaisi sähkön käyttäjiä vähentämään kulutustaan. Ei ilmalämpöpumppujen asentamisen suosion kasvu ole kiinni yksin niiden kehittyneemmästä tekniikasta, vaan sähkönhintojen noususta.

- Rakennusten energiatehokkuuteen investoimalla olisi mahdollista saavuttaa energiansäästöjä melko lailla välittömästi. En näe mitään järkeä suoranaisella lämmön ja sähkön tuhlauksella, joka olisi usein hyvin helpostikin vältettävissä erilaisilla lämmön talteenottojärjestelmillä, lisäeristyksillä, lämpötilojen ajoittaisella laskemisella (esim. yöaika) sekä valaistuksen ja muun sähkönkulutuksen optimoinnilla. Erityisesti julkisissa rakennuksissa olisi helpostikin saavutettavissa suurehkoja säästöjä, jos haluttaisiin.

- Edelliseen liittyy myös ylilämpö, talvikaudella sopiva ja riittävä lämpötila (sairaaloita, vanhainkoteja ja terveyskeskuksia lukuun ottamatta) olisi n. 18 astetta. Nykyisin keskilämpötila on sekä asuinrakennuksissa että kaikissa julkisissa rakennuksissa vähintään 21 astetta. 18 astetta ei ole kylmä, vaan ainoastaan tottumiskysymys.

Sähkö on Suomessa jo todella kallista joten kaikenlainen veronkorotus on nou nou.

Suomessa jossa valtaosa vuodesta on pimeää, kylmää ja kosteaa niin talojen eristäminen umpeen aiheuttaa ainoastaan homepommin ja siihen liittyvät terveysongelmat.

18 astetta on ainakin itselle kylmä, ihan sama oletko itse tottunut mutta itse en ole vaikka kokeillut, alan vain palella ellen sitten ole kokoajan liikkeessä mutta siinä taas ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että se ilmastonmuutos pysähtyy kuin seinään, kun kaikki ihmiset kuolevat?

Ei se pysähdykään vaan jatkaa jonkin aikaa kunnes alkaa taittumaan kun ei päästöjä tule lisää ja lopulta pysähtyy mutta siihen menee pitkä aika.

Tehdään kuten ap sanoo. Ap aloittaa ja tulee 10 vuoden päästä kertomaan, miten sujui, että tiedetään, miten luolaelämään kannattaa varautua.

En usko, että mikään teko pystyy enää pysäyttämään ilmastonmuutosta. Tai ehkä jos keksitään joku laite millä kerätään hiilidioksia pois ilmakehästä. 

Kukaan ei varmuudella tiedä mitä tulee tapahtumaan, jos ilmastonmuutos karkaa käsistä. Joskus katsoin jonkun dokumentin aiheesta ja siinä kerrottiin että 5 asteen muutos sadassa vuodessa olisi suorastaan katastrofaalista. 

ahneella on paskainenloppu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että se ilmastonmuutos pysähtyy kuin seinään, kun kaikki ihmiset kuolevat?

Ei se pysähdykään vaan jatkaa jonkin aikaa kunnes alkaa taittumaan kun ei päästöjä tule lisää ja lopulta pysähtyy mutta siihen menee pitkä aika.

Miksi se pysähtyisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vain yksi mielipide, mutta pidän kyllä siitä ajatuksesta, että metsien hakkuita ei tarvitse vähentää, koska puiden istutuksella ei saavuteta yhtään mitään. Ilmastonmuutos vaatii isompia toimenpiteitä kuten antibioottien myynnin lopettamista ja rokotusten lopettamista, koska sillä tavalla saadaan väestön määrä pysymään siedettävänä. Samaan syssyyn kaupungistuminen pitää lopettaa, koska jokaisen tulee voida itse kasvattaa ruokansa eikä se onnistu betonilähiössä.

Suomessa syntyy joka vuosi 15 miljoonan puun istututusvelka. Olisi kyllä käydä siihen ensin käsiksi eikä lähteä tappelemaan lääkäreiden kanssa.

Mistä se syntyy? metsälaki vaatii istuttamaan kaadetun puuston tilalle uuden ja jos ei metsänomistaja sit ätee, sen tekee yhteiskunta. Mistä tuo määrä siis syntyy, melkein 8000 ha, koska se on lähes 20% hakkuupinta-alasta.

Vierailija kirjoitti:

Greta Thunbergillä on ADHD

Niin on monella muullakin eikä se ole mikään ongelma. Nykyään lasten ja nuorten taudit diagnosoidaan helpommin kuin 50 vuotta sitten. Lääkkeetkin ovat kehittyneet. Joillain myös ymmärryskin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä laskelmia tuolle yhdelle spedelle, jonka mielestä kaupungeissa voitaisiin viljellä omat ruoat:

Kaura tuottaa Suomessa hyvänä vuotena esimerkiksi 4 000 kg per hehtaari (10 000 neliötä). 3600 kcal per kg. Peruna vastaavasti 30 000 kg per hehtaari. 770 kcal per kg.

Täten hehtaarilla elättäisi 13 ihmistä kauraa syöden taikka 21 ihmistä perunalla, jos kulutus olisi 3000 kcal/päivä.

Helsingissä on pinta-alaa varattu kaikelle liikenteelle 3200 hehtaaria, joten se muuttamalla pelloiksi voitaisiin ruokkia kauralla 41 600 ihmistä tai perunalla 67 200 ihmistä. Väkiluku on kuitenkin 631 695, joten ei todellakaan onnistu.

Sitten huomioidaan vielä se, että tieverkoston puuttumisen takia ihmiset eivät voi kulkea yhtään minnekään hakemaan lannoitteita näille minipelloille, tai ylipäätänsä mitään tarvitsemaansa tavaraa, joten osa tilasta olisi pakko jättää polkuja varten, vähentäen tuotantoa. Vielä ongelmallisempaa on se, että jostain tarttisi saada valtavasti LED-valoja, koska kaupungeissa ei todellakaan kasvi saa valoa samalla tavalla kuin isolla pellolla, eikä tuotanto siten olisi kuin pieni murto-osa ilmoitetusta ilman niitä.

Kannattaa laskea mukaan myös naiset, lapset ja vanhukset. Oma tarpeeni on 1500-1700 kcal/vrk. Tuo 3000 kcal on aika ison ja kovasti treenaavan miehen tarve.

Emme puhuisi täällä ilmastonmuutoksesta ilman muovia (kännykät, tietokoneet). Jos tällaisia innovaatioita ei olisi syntynyt emme puhuisi siitä tai muustakaan, teknologia on vastaus. Vihreät johtaisivat meidät vain takaisin luokkayhteiskuntaan jossa suurta oppimatonta köyhälistöä johtaisi pieni rikas eliitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten määritellään ylikulutus? Koska kaikilla on erilainen käsitys siitä, vihreillä se on kaikenlainen kuluttaminen (paitsi omat vihreät lomalennot) ja toisella tyyliin luopuu toisesta lomalennosta ja pidentää auton käyttöikää. Jos oma auto ja omakotitalo ovat ylikulutusta niin siinä kohtaa minulla keittää yli ja alkaa aseellinen vastarinta.

Jokainen vähentää omalla kohdallaan. Kukaan ei vähennä, jos vertaa itseään toisiin. Naapuri ajaa autolla töihin, niin minäkään en voi mennä pyötällä. Naapuri lentää lomalle, niin minä saan ajaa maasturilla ja pitää kolme koitaa.

Jokaiselle oma ilmapankki, jonka mukaan pystyy elämään normaalia mutta ilmastoystävällistä elämää. Siinä sitten itse kukin valitsee mitä haluaa. Eläkeläiselle voi koira olla ihan kelpo lenkkeilykaverkin. Muutenkin olen kyllä itse enemmän palveluskoiraorioitunut enkä edes haluaisi viittä käsilaukussa kannettavaa koiraa.

Aivan älytön byrokratia tuollaisesta vain saataisiin aikaiseksi. Katsos kun minkään tuotteen taikka palvelun päästöjä ei voida kysyä keijulta, vaan ne pitää osata laskea. Lisäksi ne pitää osata laskea päivästä toiseen, koska ne eivät pysy paikoillaan, vaan voivat olla mitä tahansa milloin tahansa.

Jos mä grillaan snägärilläni yhden satsin makkaraa hiiligrillissä ja toisen satsin aurinkogrillissä, niin siinä on aika iso ero, eikä kukaan tuollaista voi valvoa mitenkään kenelle mikäkin satsi menee. Ja herranjestas sentään jos hiilet loppuu kesken ja pitää siirtää makkara aurinkogrilliin kesken kaiken, niin kukapa siinä alkaa sekuntikellolla ottamaan aikaa tai hiilidioksidimittarin kanssa sähläämään, miten paljon ehti mennä hiiliä minkäkin makkaran kohdalla.

Ja alanko taksijonossakin sitten valkkaamaan, että menenkö millaisella taksilla kotiin, että varmasti jää pankkiin tarpeeksi kiintiöitä vielä ostamaan makkaraperunat myöhemmin? Lisäksi pitäisi osata vaikkapa puuta ostaessa ilmoittaa, että meinaanko polttaa puut vaiko sijoittaa ne johonkin rakennelmaan sadaksi vuodeksi. Tai X vuodeksi, koska silläkin on merkitystä, milloin se hiili vapautuu niistä ilmakehään. Pitää siis ehkä jopa hankkia kristallipallo.

Siksipä pitää sitoutua ja omaksua uusi elämäntapa. Kyllä se nuorelta ja keski-ikäiseltä onnistuu. Lapset kasvavat siihen luonnostaan.

Mitenkäs se elämäntapa muuntaa lähialueen kivihiilivoimalan ydinvoimalaksi?

Elämäntavoilla ei ilmastonmuutosta torjuta, vaan vaihtamalla fossiilisten tilalle ei-fossiilista tuotantoa.

Tämä ei ole mikään joko/tai vaan, että molempia tarvitaan! Emmehän me kouluttuna kansana ylpeilevät suomalaiset voi olla nykyään niin kovakalloisia, ettemme yhtään välittäisi lapsistamme ja lapsenlapsistamme!

En kirjoita aiheesta itsekkyyteni vuoksi. Minä kannatan julkisesti eutanasiaa ja moni tuomitsee minut senkin vuoksi. Luulisi olevan kuitenkin minun asiani päättää täältä lähtö sitten kun en kykene tekemään mitään järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että se ilmastonmuutos pysähtyy kuin seinään, kun kaikki ihmiset kuolevat?

Kuka niin tyhmää on väittänyt?

Vierailija kirjoitti:

Emme puhuisi täällä ilmastonmuutoksesta ilman muovia (kännykät, tietokoneet). Jos tällaisia innovaatioita ei olisi syntynyt emme puhuisi siitä tai muustakaan, teknologia on vastaus. Vihreät johtaisivat meidät vain takaisin luokkayhteiskuntaan jossa suurta oppimatonta köyhälistöä johtaisi pieni rikas eliitti.

Vertaa vaikka vaa’an avulla, kuinka paljon painaa kännykkä akkuineen ja kuinka paljon esim. polyesteriä sisältävä collegepaita tai -housut. Vaatteisiin ja sisustustekstiileihin menee huomattavasti enemmän petrokemiantuotteita kuin kännykkään tai läppäriin ja niitä ostetaan enemmän.

Yhtä vaatetta käytetään keskimäärin 7 kertaa ja heitetään se pois. Kännykkää ja läppäriå käytetään yleensä kauemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilainen kerskakulutus tulee estää ja siksi myös kaupungistuminen tehdä ei-toivotuksi ratkaisuksi.

Jos kerskakulutusta kaipaat niin katso maaseudulle. Joka tilan suuren päärakennuksen pihassa on useampi iso maasturi, isoja traktoreita ja leikkuupuimureita. Kaikkia töitä varten on suuret kiiltävät koneet, käsin ei enää tehdä mitään. Ja pirtissä on kaikki mukavuudet.

Se suuri päärakennus vuodelta 1898 on ekologisempi vaihtoehto kuin kaupunkilainen tapa rakentaa uutta 40 vuoden välein ja samalla tuhota vanha.

Ai 500 hataran neliön lämmittäminen päästöjä tuottavalla lämmitysmenetelmällä ekologista ja ramppaaminen ostoksilla neljällä katumaasturilla - koulukyytitaksilla ja myöhemmin jokaiselle perheenjäsenelle oma - päästöjä vähentävää? Vasta-argumenttina siihen että nelihenkinen perhe asuu pienessä kaupunkiasunnossa ja kävelee/liikkuu julkisilla töihin ja kouluihin. Tajuatko mitä itse kirjoitat? 

Oikein pienesti asuu ja kulkee pyörällä töihin. Älä ees viiti väittää tommosta. Mukavuus edellä asutaan järkiään. Ei kauaa ollu taas ketjusta jossa 2km oli liian pitkä matka ilman omaa autoa ja lapsetkin kyyditään kouluun omalla autolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinä luulet, että niissä Kiinan tai Intian tehtaissa oikein tehdään ja miksi niiden savupiipusta tulee saastetta?

Niissä tehdään kiinalaisille ja intialaisille tuotteita. Osa tuotteista toki menee myyntiin myös ulkomaille.

https://www.vox.com/energy-and-environment/2017/4/18/15331040/emissions…

Sinä varmasti kuvittelet, että niissä tuotetaan pääasiallisesti länkkäreille tuotteita, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Intia tuo maahansa enemmän kuin mitä se itse vie. Eikä Kiinakaan suinkaan pelkästään vie tavaraa, vaan myös tuo.

Mitä luulet, että niihin kontteihin lastataan, jotka laitetaan rahtilaivaan?

Mitä luulet, että tilanne helpottaa sillä, että kontteihin lastataan vähemmän tavaraa ja tuotetaan ne jatkossa itse?

Sähköisestikö se sinun Kiinasta tilaamasi pinkki peruukki saapuu?

Sähköllä se voi hyvinkin saapua jatkossa. Sehän se tässä onkin pointtina. Eli poistetaan logistiikasta fossiiliset polttoaineet ja korvataan ne vaikkapa juuri sähköllä. Valtamerilaivojen tapauksessa biopolttoaineilla ja LNG:llä, kunnes saadaan edullisesti vetyä.

Me olemme tässä pisteessä koska tavaran tuottaminen ja kuljettaminen on lisääntynyt aivan huimasti viimeisen 50 vuoden ajan,

Missä ihmeen pisteessä? Rahtilaivojen päästöt ovat 2,2 % globaaleista päästöistä. Kuljettaminen ei ole se ongelma.

Sekin olisi voitu jakaa ihmisille, jotta viljelisivät omat vihanneksena siellä.

Ei helvetti sä olet sekaisin. Minkä hemmetin takia kaupungissa pitäisi viljellä vihanneksia? Etkö sä tajua, että sitä liikennettä tarvitaan, jotta kaupungissa pysytään hengissä? Lisäki kaupungeissa ei riitä pinta-ala mihinkään merkitykselliseen ruoan kasvatukseen lähimainkaan, varsinkin kun lähistöllä olevat talot varjostavat pellot. Tuskin saat edes 1 % ruokavaatimuksista tuotettua sillä, että raivaat tiet pelloiksi.

Ei päästöjä, ei pakkausmateriaaleja ja paikalle pääsisi kävellen tai pyörällä.

Ja edelleenkin se ruokakin pitäisi jostain saada, koska se minipeltosi ei sitä tuota.

Mutta nyt se tomaattimurska kuskataan Kiinasta tai Espanjasta. Koska se on helpompaa ja halvempaa.

Lisäksi huomattavasti ympäristöystävällisempää, koska Suomessa joutuisit käyttämään LED-valoja ja kasvihuoneissa lämmitystä.

Kaupunkien pitäis varat kaupunkilaisille maata, jotta edes ruuan suhteen saataisiin tuotantoa lähemmäs sekä pakkauksettomaksi.

Olet sä kyllä tyhmä, ei tässä muuta voi sanoa. Kokeilepa huviksesi laskea millaisen määrän maata ihmisten ruokkiminen vaatii, niin loppuu tuo älytön sekoilusi.

En puhu vain suomalaisten tavaran kuluttamisesta tai heille valmistettavista tuotteista, vaan ihan kaikesta tuottamisesta kaikille täällä maapallolla. Ja kyllä tuotamme aivan liikaa kaikille täällä maapallolla. Aivan turhia asioita, aivan liikaa ja saastuttavasti.

Miten ihmeessä olemme aiemmin pärjänneet ilman palmuöljyä ja glukoosisiirappia ja yksittäispakattuja sipsejä? Entä muovisia leikkulautoja tai koirien sadettakkeja?

Tietenkin kaiken tämän vastaavan ”ruuan” valmistaminen mitä kaupat nyt ovat täynnä vie aivan valtavasti tilaa. Mutta jos oikeasti katsoisimme paljonko ihmisen terveelliseen syömiseen tarvitaan ruokaa ja paljonko se vie tilaa, niin ei se niin paljoa olekaan.

Me söimme ennen perunoita, joita säilytettiin kellareissa, joiden jäähdyttäminen ei maksanut mitään. Kuten hilloja ja säilöttyjä vihanneksia. Mutta nyt se ei enää kelpaa. Nyt pitää tuottaa kaikkea ja varsinkin mahdollisimman prosessoitua ja lamppujen alla ja tietenkin kauniisti pakattuna.

Meillä ei ole mitään ongelmia valuuttaa maitoa maahan, eikä hakata sademetsiä viljelläksemme palmuja öljyksi, puhumatta noista kymmenistä tuhansista neliökilometreistä, joissa viljellään maissia glukoosisiirappia varten, jotta voimme saada ravinnollisesti turhia ruokatuotteita ihmisille, jotka pakkaamme yksittäin ja sitten itkemme ilmastomuutosta.

Meidän pitää muuttaa ajatustemme siitä mitä tarvitsemme ja paljonko ja mistä.

Suomi ei ole mikään minipelto. Kyllä täällä on tilaa viljellä, mutta täällä ei kasva palmut eivätkä maissit. Ainakaan vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vain yksi mielipide, mutta pidän kyllä siitä ajatuksesta, että metsien hakkuita ei tarvitse vähentää, koska puiden istutuksella ei saavuteta yhtään mitään. Ilmastonmuutos vaatii isompia toimenpiteitä kuten antibioottien myynnin lopettamista ja rokotusten lopettamista, koska sillä tavalla saadaan väestön määrä pysymään siedettävänä. Samaan syssyyn kaupungistuminen pitää lopettaa, koska jokaisen tulee voida itse kasvattaa ruokansa eikä se onnistu betonilähiössä.

Suomessa syntyy joka vuosi 15 miljoonan puun istututusvelka. Olisi kyllä käydä siihen ensin käsiksi eikä lähteä tappelemaan lääkäreiden kanssa.

Mistä se syntyy? metsälaki vaatii istuttamaan kaadetun puuston tilalle uuden ja jos ei metsänomistaja sit ätee, sen tekee yhteiskunta. Mistä tuo määrä siis syntyy, melkein 8000 ha, koska se on lähes 20% hakkuupinta-alasta.

Naapurin maatilalla vaihtui sukupolvi ja nuori isäntä laittoi saman tien rajaltamme vanhan upean satavuotiaan kuusimetsän kokonaan tasaiseksi ja istuttihan se siihen avohakkuulle jotain kuusentaimiakin. Nyt 10 vuotta myöhemmin siinä kasvaa pelkkää pajukkoa ja vattupuskia, eikä yhtä ainoaa kuusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vain yksi mielipide, mutta pidän kyllä siitä ajatuksesta, että metsien hakkuita ei tarvitse vähentää, koska puiden istutuksella ei saavuteta yhtään mitään. Ilmastonmuutos vaatii isompia toimenpiteitä kuten antibioottien myynnin lopettamista ja rokotusten lopettamista, koska sillä tavalla saadaan väestön määrä pysymään siedettävänä. Samaan syssyyn kaupungistuminen pitää lopettaa, koska jokaisen tulee voida itse kasvattaa ruokansa eikä se onnistu betonilähiössä.

Suomessa syntyy joka vuosi 15 miljoonan puun istututusvelka. Olisi kyllä käydä siihen ensin käsiksi eikä lähteä tappelemaan lääkäreiden kanssa.

Mistä se syntyy? metsälaki vaatii istuttamaan kaadetun puuston tilalle uuden ja jos ei metsänomistaja sit ätee, sen tekee yhteiskunta. Mistä tuo määrä siis syntyy, melkein 8000 ha, koska se on lähes 20% hakkuupinta-alasta.

Naapurin maatilalla vaihtui sukupolvi ja nuori isäntä laittoi saman tien rajaltamme vanhan upean satavuotiaan kuusimetsän kokonaan tasaiseksi ja istuttihan se siihen avohakkuulle jotain kuusentaimiakin. Nyt 10 vuotta myöhemmin siinä kasvaa pelkkää pajukkoa ja vattupuskia, eikä yhtä ainoaa kuusta.

Tosi uskottavaa. Pajukkohan on kannattavaa tosiaan, että joo keksippä vielä lisää tarinaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä laskelmia tuolle yhdelle spedelle, jonka mielestä kaupungeissa voitaisiin viljellä omat ruoat:

Kaura tuottaa Suomessa hyvänä vuotena esimerkiksi 4 000 kg per hehtaari (10 000 neliötä). 3600 kcal per kg. Peruna vastaavasti 30 000 kg per hehtaari. 770 kcal per kg.

Täten hehtaarilla elättäisi 13 ihmistä kauraa syöden taikka 21 ihmistä perunalla, jos kulutus olisi 3000 kcal/päivä.

Helsingissä on pinta-alaa varattu kaikelle liikenteelle 3200 hehtaaria, joten se muuttamalla pelloiksi voitaisiin ruokkia kauralla 41 600 ihmistä tai perunalla 67 200 ihmistä. Väkiluku on kuitenkin 631 695, joten ei todellakaan onnistu.

Sitten huomioidaan vielä se, että tieverkoston puuttumisen takia ihmiset eivät voi kulkea yhtään minnekään hakemaan lannoitteita näille minipelloille, tai ylipäätänsä mitään tarvitsemaansa tavaraa, joten osa tilasta olisi pakko jättää polkuja varten, vähentäen tuotantoa. Vielä ongelmallisempaa on se, että jostain tarttisi saada valtavasti LED-valoja, koska kaupungeissa ei todellakaan kasvi saa valoa samalla tavalla kuin isolla pellolla, eikä tuotanto siten olisi kuin pieni murto-osa ilmoitetusta ilman niitä.

Kannattaa laskea mukaan myös naiset, lapset ja vanhukset. Oma tarpeeni on 1500-1700 kcal/vrk. Tuo 3000 kcal on aika ison ja kovasti treenaavan miehen tarve.

Mutta onhan tuota tilaa muutakin kuin tiet, mihin vaan voi aivan hyvin istuttaa, vaikka millaista vihannesta ja ruokakasvia. Mutta niihin ei anneta tavallisten ihmisten istuttaa. Kaikkeen tarvitaan maanomistajien lupaa, joka siis monesti on ihan kaupunki tai kunta.

Ja ehkä ihmisiä voisi kannustaa muuttamaan kauemmas Helsingin keskustasta? Suomi on laaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vielä laskelmia tuolle yhdelle spedelle, jonka mielestä kaupungeissa voitaisiin viljellä omat ruoat:

Kaura tuottaa Suomessa hyvänä vuotena esimerkiksi 4 000 kg per hehtaari (10 000 neliötä). 3600 kcal per kg. Peruna vastaavasti 30 000 kg per hehtaari. 770 kcal per kg.

Täten hehtaarilla elättäisi 13 ihmistä kauraa syöden taikka 21 ihmistä perunalla, jos kulutus olisi 3000 kcal/päivä.

Helsingissä on pinta-alaa varattu kaikelle liikenteelle 3200 hehtaaria, joten se muuttamalla pelloiksi voitaisiin ruokkia kauralla 41 600 ihmistä tai perunalla 67 200 ihmistä. Väkiluku on kuitenkin 631 695, joten ei todellakaan onnistu.

Sitten huomioidaan vielä se, että tieverkoston puuttumisen takia ihmiset eivät voi kulkea yhtään minnekään hakemaan lannoitteita näille minipelloille, tai ylipäätänsä mitään tarvitsemaansa tavaraa, joten osa tilasta olisi pakko jättää polkuja varten, vähentäen tuotantoa. Vielä ongelmallisempaa on se, että jostain tarttisi saada valtavasti LED-valoja, koska kaupungeissa ei todellakaan kasvi saa valoa samalla tavalla kuin isolla pellolla, eikä tuotanto siten olisi kuin pieni murto-osa ilmoitetusta ilman niitä.

Kannattaa laskea mukaan myös naiset, lapset ja vanhukset. Oma tarpeeni on 1500-1700 kcal/vrk. Tuo 3000 kcal on aika ison ja kovasti treenaavan miehen tarve.

Mutta onhan tuota tilaa muutakin kuin tiet, mihin vaan voi aivan hyvin istuttaa, vaikka millaista vihannesta ja ruokakasvia. Mutta niihin ei anneta tavallisten ihmisten istuttaa. Kaikkeen tarvitaan maanomistajien lupaa, joka siis monesti on ihan kaupunki tai kunta.

Ja ehkä ihmisiä voisi kannustaa muuttamaan kauemmas Helsingin keskustasta? Suomi on laaja.

Eikös kaupungeissa ole viljelypalstoja mahdollistamassa halukkaiden kasvattaa itse ruokaa? Ymmärrettävästi joka kohtaan ei omin luvun voi kaivaa kasvimaata.

Mä en myöskään täysin olisi varma tuosta kaupungissa asumisen ekologisuudesta. Kaupungissa käytetään usein enemmän palveluita ja virikkeiden ja tuotteiden saatavuuden vuoksi myös liikutaan paljon liikennevälineillä. Jos kaikki asuisivat kaupungeissa maalämmöllä lämpiävissä ekokimppakämpissä ilman että tuhoavat keskittymisen tuomat edut kaikella muulla kulutuskäyttäytymisellä, voisi se ollakin ekologisempaa kuin haja-asuminen maalla. Käytännössä varmaan kuitenkaan ei.