Lue keskustelun säännöt.
HS:n artikkeli: kulutuksen jatkaminen ja metsien istuttaminen ei riitä
25.04.2019 |
On yksinkertaisesti lopetettava nykyisenkaltainen kuluttaminen, matkustelu, saastuttava teollisuus, saastuttavien kulkuneuvojen käyttö. On hillittävä väestönkasvua. On luovuttava kapitalismista ja jatkuvaan talouskasvuun liittyvistä intresseistä. Omaisuuksilla rikastuminen on estettävä ja niitä verotettava rajummin. Myös joogaretriitit pannan, ne ovat kaksinaismoralismia!
Eli toisin sanoen: on luovuttava länsimaisesta keskiluokkaisesta elämäntavasta ja etsittävä muita tarkoituksia elämälle. Palattava hiljaiseen elämään ja perusasioiden äärelle.
Kommentit (206)
qwdqd kirjoitti:
En usko, että mikään teko pystyy enää pysäyttämään ilmastonmuutosta. Tai ehkä jos keksitään joku laite millä kerätään hiilidioksia pois ilmakehästä.
Kukaan ei varmuudella tiedä mitä tulee tapahtumaan, jos ilmastonmuutos karkaa käsistä. Joskus katsoin jonkun dokumentin aiheesta ja siinä kerrottiin että 5 asteen muutos sadassa vuodessa olisi suorastaan katastrofaalista.
ahneella on paskainenloppu
Ei tarvitse keksiä laitetta, jolla kerätään hiilidioksidi pois ilmakehästä, koska sellaisia on keksitty jo varmaan satoja erilaisia. Avaruusasemakaan ei toimisi, jos hiilidioksidia ei osattaisi poistaa ilmakehästä.
Yksi tunnetuimmista tällaisista laitteista lienee mikä tahansa kasvi. Fotosynteesissähän kasvi ottaa hiiltä ilmakehästä ja taltioi sen sokeriksi. Voimme yksinkertaisesti kasvattaa puita ja sitten rakentaa niistä jotain kestävää puutavaraa, kuten taloja ja huonekaluja. Tai vaikka haudata puut luolaan, suohon, maan alle, tai minne vain, jossa eivät pääse mätänemään tai ainakaan päästelemään hiiltänsä takaisin ilmakehään.
Ihminen itsekin biologisena eliönä kerää hiiltä pois ilmakehästä, koska kehostamme noin viidennes on hiiltä, joka on kaikki peräisin ilmakehästä (syömiemme kasvien kautta saatuna).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten määritellään ylikulutus? Koska kaikilla on erilainen käsitys siitä, vihreillä se on kaikenlainen kuluttaminen (paitsi omat vihreät lomalennot) ja toisella tyyliin luopuu toisesta lomalennosta ja pidentää auton käyttöikää. Jos oma auto ja omakotitalo ovat ylikulutusta niin siinä kohtaa minulla keittää yli ja alkaa aseellinen vastarinta.
Jokainen vähentää omalla kohdallaan. Kukaan ei vähennä, jos vertaa itseään toisiin. Naapuri ajaa autolla töihin, niin minäkään en voi mennä pyötällä. Naapuri lentää lomalle, niin minä saan ajaa maasturilla ja pitää kolme koitaa.
Jokaiselle oma ilmapankki, jonka mukaan pystyy elämään normaalia mutta ilmastoystävällistä elämää. Siinä sitten itse kukin valitsee mitä haluaa. Eläkeläiselle voi koira olla ihan kelpo lenkkeilykaverkin. Muutenkin olen kyllä itse enemmän palveluskoiraorioitunut enkä edes haluaisi viittä käsilaukussa kannettavaa koiraa.
Aivan älytön byrokratia tuollaisesta vain saataisiin aikaiseksi. Katsos kun minkään tuotteen taikka palvelun päästöjä ei voida kysyä keijulta, vaan ne pitää osata laskea. Lisäksi ne pitää osata laskea päivästä toiseen, koska ne eivät pysy paikoillaan, vaan voivat olla mitä tahansa milloin tahansa.
Jos mä grillaan snägärilläni yhden satsin makkaraa hiiligrillissä ja toisen satsin aurinkogrillissä, niin siinä on aika iso ero, eikä kukaan tuollaista voi valvoa mitenkään kenelle mikäkin satsi menee. Ja herranjestas sentään jos hiilet loppuu kesken ja pitää siirtää makkara aurinkogrilliin kesken kaiken, niin kukapa siinä alkaa sekuntikellolla ottamaan aikaa tai hiilidioksidimittarin kanssa sähläämään, miten paljon ehti mennä hiiliä minkäkin makkaran kohdalla.
Ja alanko taksijonossakin sitten valkkaamaan, että menenkö millaisella taksilla kotiin, että varmasti jää pankkiin tarpeeksi kiintiöitä vielä ostamaan makkaraperunat myöhemmin? Lisäksi pitäisi osata vaikkapa puuta ostaessa ilmoittaa, että meinaanko polttaa puut vaiko sijoittaa ne johonkin rakennelmaan sadaksi vuodeksi. Tai X vuodeksi, koska silläkin on merkitystä, milloin se hiili vapautuu niistä ilmakehään. Pitää siis ehkä jopa hankkia kristallipallo.
Siksipä pitää sitoutua ja omaksua uusi elämäntapa. Kyllä se nuorelta ja keski-ikäiseltä onnistuu. Lapset kasvavat siihen luonnostaan.
Mitenkäs se elämäntapa muuntaa lähialueen kivihiilivoimalan ydinvoimalaksi?
Elämäntavoilla ei ilmastonmuutosta torjuta, vaan vaihtamalla fossiilisten tilalle ei-fossiilista tuotantoa.
Tämä ei ole mikään joko/tai vaan, että molempia tarvitaan! Emmehän me kouluttuna kansana ylpeilevät suomalaiset voi olla nykyään niin kovakalloisia, ettemme yhtään välittäisi lapsistamme ja lapsenlapsistamme!
En kirjoita aiheesta itsekkyyteni vuoksi. Minä kannatan julkisesti eutanasiaa ja moni tuomitsee minut senkin vuoksi. Luulisi olevan kuitenkin minun asiani päättää täältä lähtö sitten kun en kykene tekemään mitään järkevää.
Ei todellakaan tarvita molempia. Vain toinen noista toimii ylipäätänsä ja toinen ei toimi laisinkaan. Mikään realistinen määrä elämäntapamuutoksia ei estä ilmastonmuutosta. Sen sijaan tuotannon puhdistaminen estää sen tarvittaessa täysin ja nimenomaan yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vielä laskelmia tuolle yhdelle spedelle, jonka mielestä kaupungeissa voitaisiin viljellä omat ruoat:
Kaura tuottaa Suomessa hyvänä vuotena esimerkiksi 4 000 kg per hehtaari (10 000 neliötä). 3600 kcal per kg. Peruna vastaavasti 30 000 kg per hehtaari. 770 kcal per kg.
Täten hehtaarilla elättäisi 13 ihmistä kauraa syöden taikka 21 ihmistä perunalla, jos kulutus olisi 3000 kcal/päivä.
Helsingissä on pinta-alaa varattu kaikelle liikenteelle 3200 hehtaaria, joten se muuttamalla pelloiksi voitaisiin ruokkia kauralla 41 600 ihmistä tai perunalla 67 200 ihmistä. Väkiluku on kuitenkin 631 695, joten ei todellakaan onnistu.
Sitten huomioidaan vielä se, että tieverkoston puuttumisen takia ihmiset eivät voi kulkea yhtään minnekään hakemaan lannoitteita näille minipelloille, tai ylipäätänsä mitään tarvitsemaansa tavaraa, joten osa tilasta olisi pakko jättää polkuja varten, vähentäen tuotantoa. Vielä ongelmallisempaa on se, että jostain tarttisi saada valtavasti LED-valoja, koska kaupungeissa ei todellakaan kasvi saa valoa samalla tavalla kuin isolla pellolla, eikä tuotanto siten olisi kuin pieni murto-osa ilmoitetusta ilman niitä.
Kannattaa laskea mukaan myös naiset, lapset ja vanhukset. Oma tarpeeni on 1500-1700 kcal/vrk. Tuo 3000 kcal on aika ison ja kovasti treenaavan miehen tarve.
Ruokatuotanto täytyy aina ylimitoittaa. Tuo 3000 kcal tuskin sekään olisi kovin riittävää. Pelkästään hävikkiä on 10-15 % nykyisinkin, joka tiputtaisi tuonkin 2550 - 2700 kcal lukemaan. Näiden 1500 kcal ihmisten vastapainoksi on tietysti myös 4000-5000 kcal kuluttavia ihmisiä.
Jos olemattomia teitä pitkin ei saada kuskattua torjunta-aineita, niin ruokailijoina toimivat hyvin pian muutkin kuin vain ihmiset.
Ja todennäköisestihän tuokin kalorilukea oikeasti puolittuisi jo senkin takia, ettei kaupungeissa valoa riitä samaan malliin talojen vuoksi.
Palataan Suomessa 1900-luvun vaihteen agraari-yhteiskuntaan, päästöt putoaa kuin lehmän häntä.
Emmekä tuota. Sä voit kuvitella pystyväsi listaamaan miljoonakin "turhaa" asiaa, mutta kun alat laskemaan niiden merkitystä suhteessa ei-turhiin asioihin, tajuat, ettei niillä sun turhilla asioillasi ole yhtään mitää väliä, koska niitä on niin vähän. Katso huviksesi, mihin käytät rahasi. Montako satasta sulla menee kuukausittain turhiin asioihiin? Entä montako satasta menee asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ja kaikkeen mahdolliseen ei-turhaan? Aivan.
Ennen on käytetty ihraa, oliiviöljyä ja ties mitä rasvalähdettä palmuöljyn sijaan. Siksi on pärjätty. Ja sokeria tai muuta makeaa on käytetty glukoosisiirapin sijaan. Ja jos ei olekaan mitään käytetty makeuttamaan, niin mitä sitten? Glukoosiko onkin nyt turhaa vai? Sehän vähentää jonkin toisen kalorilähteen käyttämistä, enkä mä usko, että glukoosin tuottaminen on jotenkin erityisen saastuttavaa verrattuna mihin tahansa toiseen ruoka-aineeseen.
Montako tuhatta euroa sulla menee vuosittain yksittäispakattuihin sipseihin? Tai leikkuulautoihin? Tai sadetakkeihin? Mulla ei mene ainuttakaan. Sen sijaan esimerkiksi asumiseen menee kymppitonni. Ruokaan ja liikkumiseen menee niihinkin tonneja. Vaikkei raha olekaan mikään mittari saastuttavuudelle, niin jotain pientä osviittaa se antaa näissä tapauksissa.
Sehän se vasta tilaa veisikin. Esimerkiksi hedelmät eivät ole mitään erityisen tiheästi tuotettavaa ravintoa.
Prosessoimisella nyt vaan ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Lamppujen alla asioita kasvatetaan, jos halutaan suurempi sato tai kasvattaa kasveja, jotka eivät täällä muuten kasvaisi. Näilläkin hyvin vähän tekemistä ilmaston kanssa.
Eikä pidä. Edelleenkin ilmasto muuttuu fossiilisten polttoaineiden vuoksi. Ne pitää korvata muilla energialähteillä. Ei tämä oikeasti ole niin vaikea konsepti tajuttavaksi.