Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Helsingin nousevat asuinalueet?

Vierailija
23.04.2019 |

Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?

Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.

Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?

Kommentit (1932)

Vierailija
1641/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Tässä kommentissa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Lähdetään nyt faktasta, että Aurinkolahti ei ole kaupunginosa vaan asuinalue kaupinginosassa nimeltä Vuosaari.

Sinun pitäisi verrata siis Vuosaarta ja Laajasaloa.

Ja sitten sisältö: kaikki mitä sanoit Laajasalosta koskee myös Vuosaarta. Ollut ennen kesähuviloita (juu, just siinä Aurinkolahden kohdallakin), on suuri alue, jossa erilaisia asuinalueita, sekä uusia että vanhoja, lisäksi on samat pavelut eli useita kouluja, uimarantoja, kauppakeskuksia, yms.

"Täysin erilaisia alueita siis." No eivät todellakaan.

Voi kauhea mikä virhe, jos joku sanoo asuinaluetta kaupunginosaksi, kaikki kuitenkin tiesi mistä puhutaan.

Laajasaloa ja Vuosaarta ei voi kyllä verrata toisiinsa millään tavoin. Se, että joskus Vuosaaressa oli huviloita ei vaikuta enää nykypäivään. Aleiden kiinteistöt ja asukkaat ovat kovin erilaisia. Tässä voi tutustua Vuosaaren keksittyjen alueiden ja teiden nimityksiin, mistä ne juontavat juurensa ja miten ne nykypäivänä elävät kielessä https://journal.fi/virittaja/article/download/4275/3990/10591

Laajasalohan on muuten se kaupunginosa Kulosaaren kanssa, jossa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä kasvaa eniten tällä hetkellä.

Ei siis siinäkään suhteessa eroa Vuosaaresta paljoakaan.

Vuosaaressa on edelleen niitä huviloita.

Ongelmana näyttää olevan osaltasi se, että sinä et tunne Laajasaloa etkä Vuosaarta kunnolla. Siksi kommenttisi ovat höpinää joka perustuu lähinnä mutuun.

Vierailija
1642/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Vuosaaren ongelma on siinä, että kaikki matkat kulkevat metroaseman kautta ja se on todella ankea ja inhottava. Aurinkolahden talot ovat varmasti hienoja ja viihtyisiä, mutta ei kauheasti auta, jos pitää asioida Columbuksessa ja Itäkeskuksessa.

eri

Höpsis. Vuosaaren metroasema on ihan okei. Ei ole ankea eikä inhottava. Columbus on ihan tavallinen pieni ostoskeskus. Vuosaaren vanha ostoskeskus puretaan ilmeisesti ja tilalle tulee jotain uutta. Itäkeskukseen on lyhyt matka ja siellä on valtavasti kauppoja joka lähtöön.

En ollenkaan ymmärrä ongelmaasi ellei kyse oli ns. asennevammasta.

Itiksessä kauppoja joka lähtöön? Lähtöön ne ainakin ovat päätyneet. Onko siellä esimerkiksi enää yhtäkään oikea kello- ja koruliikettä vai lopettiko se viimeinenkin siitä bulevardin kulmalta?

Ilman Stockmannia en itse siellä asioisi edes paria kertaa vuodessa. Rääsy ja rihkamaliikkeitä, euron puoteja ja myytävät tuotteet levitettynä kävelijöitten eteen muistuttaa yhtä suurta onnetonta basaaria. Ei tarvitse mennä, kun ajassa taaksepäin 90-luvulle, oli Itiksellä vielä tarjottavaa. Tallinnanaukion nistit ja muut hörhöt.

Vuoden 2016 tilastot jo osoitti, että vaikka itiksessä on kävijöitä runsaasti, ei heiltä jää yhtä paljon kauppakeskukseen rahaa kuin vaikka jossain Jumbossa. Jumbo möi 414 miljoonalla (kävijöitä 11,8 miljoonaa), Itis möi 320 miljoonalla (kävijöitä 17,8 miljoonaa). Ja nykypäivänä tilanne varmasti muuttunut, kun itiksen tarjontakin muuttunut noista vuosista surkeampaan suuntaan. Hiljattain ehdyllä valtavalla remontilla yritettiin muuttaa imagoa nuorekkaaksi kauppakeskukseksi. Lapsiperheitä ei siellä ny ostoksilla, vaan lapsiperheet päätyvät autolla esim. Jumboon. Saihan siitä kivan hengailupaikan rakennettua

En ole käynyt siellä useaan vuoteen, mutta viimeksi kun kävin, niin silmiin pisti todellakin että oli runsaasti lapsiperheitä. Ihmettelen suuresti jos ovat nyt siirtyneet Jumboon kuten väität.

Lisäksi arvostelet liikkeiden laatua vain sillä että siellä pitää olla "kello- ja koruliike", miksi? Ja onhan siellä ainakin Kulta-Jousi ja Laatukoru ja Ur & Penn eli jopa kolme koruliikettä!

Kaikissa Helsingin kauppakeskuksissa on pitkälti ne samat ketjuliikkeet ja ne ovat nuorisomuotia, mutta en mä jotain Zaraa, Dressmania, Lindexiä, Luhtaa, Marimekkoa, yms. minään "rääsyinä" pitäisi. Lisäksi on tietysti Stocka ja Halonen.

Siellä on etuna se, että on useita lääkäripalveluja (ml. hammaslääkäri ja jalkahoitola), useampi kampaaja, Partioaitta, edes yksi alusvaatekauppa (ennen oli tok Funky Lady myös), apteekki, korealainen kosmetiikkaliike, kangaskauppa (niitä ei ole enää joka puolella), Gigantti, hautauspalvelu, ja usea optikkoliike (tärkeää kun haluaa vertailla tuotteita ja hintoja juoksematta ympäri kaupunkia silmälaseja hankkiessaan).

Jos jossakin on parempi kauppakeskus, niin kerro ihmeessä, en kovin usein niissä käy, joten en tunne, mutta kun käyn niin usein juuri Itiksessä ym. syistä.

Tämä oli jo 10v sitten:

Tämän tietää myös toukokuussa työssään aloittanut kauppakeskusjohtaja Kirsi Feirikki. Olemme menettäneet asiakkaita muille kauppakeskuksille, etenkin autoilevia lapsiperheitä ", hän sanoo. Feirikin mukaan varsinkin Vantaan Jumbo on vienyt Itikseltä asiakkaita.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002547866.html

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1643/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Vuosaaren ongelma on siinä, että kaikki matkat kulkevat metroaseman kautta ja se on todella ankea ja inhottava. Aurinkolahden talot ovat varmasti hienoja ja viihtyisiä, mutta ei kauheasti auta, jos pitää asioida Columbuksessa ja Itäkeskuksessa.

eri

Höpsis. Vuosaaren metroasema on ihan okei. Ei ole ankea eikä inhottava. Columbus on ihan tavallinen pieni ostoskeskus. Vuosaaren vanha ostoskeskus puretaan ilmeisesti ja tilalle tulee jotain uutta. Itäkeskukseen on lyhyt matka ja siellä on valtavasti kauppoja joka lähtöön.

En ollenkaan ymmärrä ongelmaasi ellei kyse oli ns. asennevammasta.

Mitä asennevammaa tarkoitat? Molemmista huokuu huonovointisuus, huono-osaisuus ja toivottomuus. Käyskentele hetki tuolla ja sen jälkeen esim. Otaniemen metroasemalla niin huomaat selkeän eron.

Vierailija
1644/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuninkaantammessa 50 prosenttia asukkaista nostaa toimeentulotukia, siellä asuu mm Suomen työttömin mies joka ajaa sinistä vanhaa Fiestaa

Vierailija
1645/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Tässä kommentissa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Lähdetään nyt faktasta, että Aurinkolahti ei ole kaupunginosa vaan asuinalue kaupinginosassa nimeltä Vuosaari.

Sinun pitäisi verrata siis Vuosaarta ja Laajasaloa.

Ja sitten sisältö: kaikki mitä sanoit Laajasalosta koskee myös Vuosaarta. Ollut ennen kesähuviloita (juu, just siinä Aurinkolahden kohdallakin), on suuri alue, jossa erilaisia asuinalueita, sekä uusia että vanhoja, lisäksi on samat pavelut eli useita kouluja, uimarantoja, kauppakeskuksia, yms.

"Täysin erilaisia alueita siis." No eivät todellakaan.

Voi kauhea mikä virhe, jos joku sanoo asuinaluetta kaupunginosaksi, kaikki kuitenkin tiesi mistä puhutaan.

Laajasaloa ja Vuosaarta ei voi kyllä verrata toisiinsa millään tavoin. Se, että joskus Vuosaaressa oli huviloita ei vaikuta enää nykypäivään. Aleiden kiinteistöt ja asukkaat ovat kovin erilaisia. Tässä voi tutustua Vuosaaren keksittyjen alueiden ja teiden nimityksiin, mistä ne juontavat juurensa ja miten ne nykypäivänä elävät kielessä https://journal.fi/virittaja/article/download/4275/3990/10591

Laajasalohan on muuten se kaupunginosa Kulosaaren kanssa, jossa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä kasvaa eniten tällä hetkellä.

Ei siis siinäkään suhteessa eroa Vuosaaresta paljoakaan.

Vuosaaressa on edelleen niitä huviloita.

Ongelmana näyttää olevan osaltasi se, että sinä et tunne Laajasaloa etkä Vuosaarta kunnolla. Siksi kommenttisi ovat höpinää joka perustuu lähinnä mutuun.

Olen asunut sekä Laajasalossa että Vuosaaressa. Nykyisin muualla kaupungissa, joten tiedän varsin hyvin kummankin alueen.

Ote Wikipediasta:

Vuosaaressa oli vuoden 2020 lopussa 38 961 asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt alueen etelä-, keski- ja länsiosiin. Vuoden 2020 lopussa Vuosaaren asukkaista suomen- ja saamenkielisiä oli 68,7 prosenttia ja ruotsinkielisiä 4,5 prosenttia. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli tällöin 26,8 prosenttia, mikä on selvästi suurempi kuin Helsingissä keskimäärin (15,7 %, 31.12.2018). Noin neljännes Vuosaaren asukkaista on ulkomaalaistaustaisia (Kallahden ja Meri-Rastilan osa-alueilla lähes 40 %), mikä on niin ikään selvästi enemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Vuokra-asuntojen osuus Vuosaaressa on 45,9 prosenttia, eli hieman pienempi kuin koko kaupungissa (47,1 %, 31.12.2018). Työttömyysaste oli vuonna 2018 13,1 %, mikä on korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin (9,2 %), samoin toimeentulotukea saavien asukkaiden osuus oli samana vuonna korkea 17,5 % (koko kaupungissa 10,4 %).Kallahden ja Meri-Rastilan asukkaiden tulotaso kuului vuonna 2014 Helsingin matalimpiin

Ulkomaalaistaustaisten määrällinen kasvu oli suurinta Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä. Itäisessä, johon Vuosaariki. kuuluu, ulkomaalaisten osuus oli 29 %asukkaista. Kaakkoisessa (johon L4aajasalo kuuluu) vain 14%. (Lähde 2021 Helsingin suurpiirit ja asukkaat.) Monet Helsingin itäiset ja koilliset kaupunginosat, kuten Vuosaari, Mellunkylä, Jakomäki ja Myllypuro kuuluvat kaikissa perhetyypeissä alimpaan kolmannekseen samoin kuin Kaarela kaupungin luoteiskulmassa. (Lähde Helsingin asuntokunnat kaupungin sivuilta.)

Ei nyt oikein voi verrata Laajasaloa ja Vuosaarta keskenään.

Vierailija
1646/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Olen asunut Vuosaaressa ja tunnen sn varsin hyvin niiltä ajoilta, kun Vuosaaren lukiokin oli omassa rakennuksessaan vanhan ostarin vieressä ja jo ennen metroa.

Rastilan mainitsemalta rivarialueelta on kaadettu kokonainen metsäpalsta pois ja rakennettu kertostalot tilalle. Upeita merenrantahuviloita löytyy kaikkialta. Mitä ne tavallista kaupunkilaista liikuttaa? Vanhan Pauligin alueen luonto on tuhottu ja kyhätty asuintaloha täyteen. Kad kun ei Uutelaa samalla rakennettu. Aurinkolahti ei paljon Uutelan vietessö auta, sieltä Aurinkolahdestakin joutuu metrolle kävelee Columbukseen.

Ramsinniemeä on rakennettu pitkään ja sekin siellä Meri-Rastilain toiselka puolen, josta jalkauduttava myöskin Vuosaaren ihanaan ghettomaiseen kaupunkialueeseen Rastilasn tai Columbukseen.

Sama vaikka tuolta peruskorjattaisiin talot kullalla, en sinne muuta.

1) Vuosaaren lukio ei ole koskaan sijainnut Vanhan ostoskeskuksen lähellä.

Lukio sijaitsi mun lukioaikana koulurakennuksessa Koukkusaarentiellä. Samaan aikaan 1970-luvun lopulla Tehtaanpuiston koulu siirtyi Eirasta uuteen rakennukseen Uuden ostoskeskuksen läheisyyteen Vuosaareen. Veljeni kävi tuota koulua.

Myöhemmin näiden kahden koulun lukiot ovat yhdistyneet ja niillä on oma erillinen rakennus, joka on Vuosaaren metroaseman lähellä. Tämä on kai tapahtunut vasta 90-luvun alussa.

2) Rastilan alueella ei ollut "metsäpalstaa" ainakaan siinä metroaseman lähellä. Siinä oli Rastilan leirintäalueen tiloja.

3) Pauligin alueen luontoa ei ole tuhottu. Itse asiassa 60-70-luvuilla Leikosaaren tien vieret olivat teollisuusaluetta siellä oli Lohja Oy:n Sasekan tehdas hiekkakuoppineen ja Pauligin kahvipaahtimo sekä joku tehdas myös Iiluodonkujalla (suunnilleen nykyinen Vaniljakuja). Se että siellä on nyt siistejä uusia kerrostaloja sekä puistoalueita on parannus entiseen. Toki entiset laajat metsäalueet ovat osin hävinneet.

4) Muutkin väitteesi ovat kummia höpinöitä. Mitään "ghettomaista" aluetta ei Vuosaaressa (tai Suomessa yleensä taida löytyä). Ehkä sitten Jyväskylässä, koska räppäri Gettomasa on sieltä kotoisin :D

1) Vuosaaren lukio sijaitsi ennen terasditalojen ostarin vietessä. En tiedä, missä Vuosaaressa sinä olet asunut ja koulusi käynnyt.

2) Höpöhöpö, vielä 90-luvun lopussa oikausin nykyisen Rastilan metron vietrstä metsikön läpi kotiin (metro valmistui 98), jonka jälkeen myös tuo metsikkö kasdettiin ja tilalle tuli kertostaloja. Katso vaikka netistä vanhoja kuvia!

3) Pauligin tehtaan vietessä oli pelkkää metsikköä aina 2000-luvulle asti. Nyt kertostaloja toinen toisensa vietessä.

4) Selkeästikään et asu samassa Vuosaaressa, josta minä nostin kytkintä..

1. Olen syntynyt Vuosaaressa ja asunut siellä neljällä eri vuosikymmennellä useassa paikassa. Olen mm. valmistunut ylioppilaaksi Vuosaaren yhteiskoulun lukiosta, joten väittäisin tietäväni tasan tarkkaan missä olen koulua käynyt 😂

Sulla menee sekaisin Tehtaanpuiston lukio ja Vuosaaren yhteiskoulun lukio. Ne olivat ennen kaksi eri lukiota. Vuosaaren lukio (sillä nimellä siis) syntyi vasta 1990-luvun alussa ja sai oman erillisen rakennuksensa kun nuo kaksi erillistä lukiota yhdistettiin.

Sulla menee sekaisin myös paikannimitykset. Vanha ostoskeskus on sama kuin pohjoinen ostoskeskus Mustalahdentiellä. Uusi ostoskeskus oli eteläinen ostoskeskus, joka sijaitsi Vuosaarentiellä (ja purettiin joskus 2000-luvun alussa).

2.  Puhut ensin "metsäpalstasta" ja sitten "metsiköstä", joten aika epäselvää mitä tarkoitat ja miksi jokin metsäpalsta oli erityisen tärkeä. Lisäksi kaikki Vuosaareen rakennetut talot on rakennettu alueelle josta on kaadettu metsää, koska metsää on ollut kaikkialla. Kommenttisi tarkoitus jää siten epäselväksi.

3. Pauligilla ei ollut tehdasta vaan kahvipaahtimo ja mauste- sekä teepakkaamo jos viittaat Leikosaarentien paikkaan. En tiedä mitä tarkoitat "Pauligin vieressä olevalla metsiköllä", koska Leikosaarentien alueen alku- ja keskiosa oli teollisuusaluetta ainakin 60-luvulta vielä jonnekin 80-luvulle. Toki siellä oli "metsikköä" mutta valtavan alueen peitti Sasekan hiekkakuoppa sekä tehtaat ja konttori, yms. Sitten oli Pauligin paahtimon rakennukset ja vielä entisen Iiluodonkujan varrella kolmas tehdas, jonka alueen kai Paulig osti jossain vaiheessa. Ja vaikka alueella oli metsää, siellä oli myös kesähuviloita (Leikosaarentien eteläpuolella) ja Sasekan työsuhdeasuntoja (omakotitaloja) Leikosaarentien pohjoispuolella. Lisäksi Leikosaarentien alkupäässä oli Vuosaaren ensimmäinen postitoimisto.

Eli vaikea tietää mistä metsiköstä tarkalleen puhut ja miksi se olisi niin tärkeä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1647/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Asuin Meri-Rastilassa vuosituhannen vaihteessa ja Vuosaarinoli silloin jo ghetto.

Ja se etäisyys. Vuosaaresta on piiiiitkä matka joka paikkaan.

Vierailija
1648/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.

Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.

Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)

Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.

Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.

Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.

Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.

Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...

Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.

2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).

Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.

Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.

Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.

Yksi  entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.

Mitä hömpötystä! Kuinka moni ihminen oikeasti tekee etätöitä junassa istuen? En tunne yhtään. Meillä saa olla etätöissä 2 tai 3 päivää viikossa, työntekijöitä noin 500. En ole kuullut yhdestäkään, joka istuisi junassa etätyössä. Kyllä ne etätyöt tehdään kotona ja jotkut mökillä tai vapaa-ajan asunnossa.

Sun pitää varmaan ottaa sitten yhteys mun entiseen työkaveriin ja huutaa hänelle, että hän ei olisi missään nimessä saanut lukea työsähköposteja aamujunassa, että sun tuulesta temmattu väitteesi pitäisi paikkansa. Good luck!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1649/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aurinkolahti on kyllä murheellinen paikka. Sukulainen osti sieltä vanhuudenturvakseen uuden kerrostaloasunnon. Aluksi kaikki näytti hyvältä, vaan nyt siellä pyörivät värikkäät jengit ihmisiä pelottelemassa. Metrollakaan ei enää huvita/uskalla Vuosaareen matkustaa.

Aurinkolahti meni töysin persiilleen rantabulevardeineen.

Toivottavasti samaa mokaa ei toisteta Laajasalossa.

Mikä siellä "meni persiilleen"?

Sitä ei kehitetty mihinkään, sen annettiin elää siinä vuokra-asuntejen reunustamana omillaan Columbus ei kehitynyt, rantaa ei suunniteltu mitenkään

Häh? En vieläkään tajua mitään.

"Annettiin elää omillaan"?

Columbus toki ei ole kovin kummallinen.

Rantaa pitkin mene rantatie ja siellä on uimaranta, joten ihan suunnitellulta näyttää. Toki olisi voinut istuttaa rantatien ja rannan väliin lehtipuita tms. mutta se on mun preferenssi, tykkään varjosta.

Ja miksi puhut imperfektissä kuin alue olisi purettu?

Vierailija
1650/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.

Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.

Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)

Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.

Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.

Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.

Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.

Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...

Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.

2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).

Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.

Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.

Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.

Yksi  entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.

Helsingissä matkustaen on paljon mukavampi piipahtaa välillä kahvilla kaverin kanssa tai ostoksilla. Junasta on aika hankala poistua

Enpä ole koskaan nähnyt kenenkään työmatkailijan äkkiä poistuvat bussista kahville Helsingin julkisissa. Ihan ufoja vetelet 😁

Mihin sä tiedät, minne se henkilö busdista poistuu? Jos olet vaikka Ruoholahdessa töissä ja kaverisi Töölössä, näette toisenne Kampissa, niin mihin sä tiedät, mihin se toinen bussista poistuu?

Se ero tässä on, että junasta ei poistuta kyllä mihinkäön Helsingissä voi työmatkallaan tehdä yhtä sun toista.

Ja mitä tulee etätöihin, harva voi niitä matkoillaan tehdä.

Juna pysähtyy asemille myös, joten jos olet menossa Helsingistä junalla Keravalle, voit pysähtyä Tikkurilassa ja kahvitella kaverisi kanssa.

En näe mitään logiikkaa väitteissäsi. Eikä valitessaan asuinpaikkaa kukaan mieti prioriteettina numero 1 että "pakko asua lähempänä Helsinkiä ja käyttää bussia, että sitten kerran elokussa viiden vuoden päästä voin jäädä bussista fiikaamaan kaverin kanssa kesken matkan". Eivät ihmiset ole noin hoopoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1651/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nousuun lähtee Siltamäki, Tapaninvainio, Torpparinmäki, Jakomäki, Tapulikaupunki. Uskon, että Ylä-Malmi ja Pukinmäki hyppäävät heti alkuun, Kannelmäki, Myllypuro ja Vuosaari nousivat jo.

Sen sijaan, että etsitään nousijoita kannattaisi kiinnittää huomiota kohta realisoituviin laskijoihin. Monella on suuresti velkainen asunto Kalliossa, Vallilassa, Herttoniemessä, Haagassa ja Jätkäsaaressa. Kalasatama kestää hinnoittelunsa, Jätkäsaari ei. Nuo mainitut tulee laskemaan. Samoin Merihaka, joka oli liian trendi vielä koronan kynnyksellä. Lauttasaari lähtee laskuun myös.

Kalasatama ja Jätkäsaari on keskenään vertailukelpoisia uudusrakentamisen lähiöitä, vailla taloyyhtiön kunnollisia piha-alueita ja alueen ulkoilumaastoja. Joo, Kalasataman vieressä oleva Mustikkamaa ei nyt oikein riitä ulkoilualueeksi.

Herttoniemi (ranta) on täyteen rakennettua, jollei masta lisätä mereen, ei enempää rakenneta. Ulkoilumaastot ja meri vieressä. Miksi kukaan muuttaisi noihin mainitsemiisi vanhoihin lähiöihin? Siltamäki, Jakomäki yms.?

Merihaan laskenut maine nousee uudelleen hyväksi, kun Kruunusillat aloittaa toiminnan ja uudet katuliittymät on saatettu loppuun koko Hakaniemen alueella.

Jätit mainitsematta todellisen kasvualueen, Laajasalon, joka tulee raketoimaan Helsingin uutena asumishelmenä.

1) Laajasalosta tulee todennäköisesti sellainen kuin Vuosaaren Aurinkolahdesta aikoinaan tai Herttoniemen udisrakennusosasta. Kiinnostaa kuitenkin riittävää määrää ihmisiä, mutta vaihtuvuus jää suureksi eikä alueelle synny kestävää, omaleimaista kulttuuria.

Vanhat lähiöalueet integroituvat, uudistuvat, kuihtuvat tai elävät vahvoina omaa elämäänsä eteenpäin kuten Sörkka, Punavuori, Kallio, Vallila, Käpylä, Oulunkylä, Maunula, Kontula, Vanha Vuosaari, Haaga, Munkkiniemi, Kannelmäki.

2) Siltamäki, Jakomäki, Tapulikaupunki, Ylä-Malmi ja Tapaninvainio ovat helmiä, joita ei ymmärrä kuin vähintään kolmannen polven stadilaiset. Ne on niin sanotusti ajettu sisään ja koeteltu käytännössä. Ihmisillä on naurettavan huono tietämys, millaista elämä noissa lähiöissä oikeasti on ja on olut viimeiset 50v ja mitkä ovat alueiden ja siellä asuvien juuret.

3) Ilmassa on retron, kierrätyksen, aidon, alkuperäisen, kohtaamisen ja rehellisen selviämisen arvojen nousu. Halutaan laittaa kuntoon, kuluttaa vähemmän, korjata vanhaa, paheksutaan gryndereiden valtaa ja ahnetta kaavoituspolitiikkaa, halutaan valta asukkaille. Oman paikallisyhteisön merkitys alkaa jälleen korostua, me - henki ja kuuluminen tietyn asuinalueen vahvuuteen. Esim. Käpylän suosio perustuu siihen, samoin puu Vallilan, Pakilan, Tapanilan, Kumpulan, Ullanlinnan, Kontulan, Munkkiniemen, Puotilan, Lauttasaaren, Töölönkin ainakin joskus. Jakomäki tulee aivan varmana nousemaan, samoin Siltamäki. Niillä ei ole mitään menetettävää, mutta valtava resurssi ja kulttuurinen pääoma reservissä. Sieltä ponnistaneita on ympäri Helsinkiä ja maailmalla. Juuret eivät unohdu. Vanhat lähiöt juurikin halutaan pelastaa ja niiden puolesta taistella. Sitä arvoa ei saa korvatuksi uudella ja muovisella.

Lepakkoakin on ikävä. Moni palauttaisi sen mielellään, nyt kun Nokia jo meni. Lepakko elää.

4) Ilmastonmuutos, Putinin sodat, kilpavarustelut, uhkat, energiakriisi, eriarvoistuminen, pakolaismassat, epävarmuus, pätkätyöt, lisääntyvä köyhyys ja eriytyminen saavat ihmiset hakeutumaan hallittavien ja merkityksellisten elinpiirien ääreen. Konkreettisen ja rauhoittavan pariin. Vanhalla on paljon sitä potentiaalia. Ei haluta enää jatkuvan kasvun oravanpyörää, kieltäydytään urakiipimisestä, tyydytään visuaalisesti ja kokemuksellisesti vaatimattomaan, riittävän hyvään. Aliarvostetusta tulee arvokasta, pelastamisen arvoista.

ks numerot lainauksesta

1) Laajasalon etenkin sen kärki on hinnaltaa niin korke, ettei sinne kuka tahansa muuta ja vaihtuvuus sitä myöten ole suurta. Laajasolla on vanhaa asutustua, omakotitaloaluetta ja luontoa. Eroaa täysin Aurinkolahdesta, joka rakennettiin vanhojen vuokratalojen viereen, ja alueen arvostus 90-luvun Vuosaaresta siinä vaiheessa oli täysin laskenut. Alueelle tulee todennäköisesti syntymään hyvinkin omaleimainen kultuuri, jossa omistusasuminen ja kalliinrahan vuokra-asunnot määrää leimansa. Laajasalon kärki on jo nyt yksi kalleimpia asuinalueita ja hinnat tulee nousemaan siellä roimasti. Alueella on myös oma koulu.

2) Aikaansa kulahtaneet asuinalueet ja palvelut kaukana.

3) Tuo sepustuksesi on sellaista höpöhöpöä, jota saa lukea jostain sisustusblogista retrotunnelmineen. Kukaan ei osa asuntoa retrotunnelman merkeissä eikä haluan50-luvun pohjalla asuntoa vaan sen mukaan, millaisessa seurassa haluaa asua ja millaisessa seurassa lapset käyvät koulun.

4) Miten ilmastonmuutos ja Putin vaikuttaa siihen, missä helsinkiläiset haluavat asua? Kukaan ei halua 50-luvun ahtaaseen pohjaan eikä kuolevaan lähiöön, ihmiset haluavat nykypäivän mukavuuksia asunnostaan.

Yhtäkään noista sun retrotunnelman alueista ei tulla kehittämään niin, että siellä palvelut lisääntyisi.

Kun keskustelun sijaan, ja omien mielipiteiden kertomisen ja perustelun sijaan, viestintä pyrkii halventamaan muiden viestijöiden kantoja sanavalinnoilla ("sepustus", "höpöhöpöä", "kukaan ei...." ) ja ylenkatsomalla mahdollisuuden erilaisiin haluihin ja arvoihin eri ihmisten välillä, jää kyseenalaiseksi, mikä on kommentoijan tarkoitusperä. Palstalla keskustellaan erilaisista näkemyksistä ja skenaarioista Helsingin kaupunginosien ja asuinalueiden kehityksessä. On ok sanoa, että itse ajattelee asiasta eri tavoin kuin toinen keskustelija. Ei ole luottamusta tai arvostusta herättävää vähätellä muiden lausumaa tai pyrkiä mitätöimään tämän arviot, vain koska ne eroavat omastasi.

Tuo asenne yhdistyneenä osoitettuun kiintymykseen jotakin aluetta kohtaan (se yksi) vaikuttaa väistämättä lukijakunnan mielikuvaan kyseiselle alueelle hakeutuvista potentiaalisista asukkaista.

Tässä tapauksessa viesti siis vahvistaa siteeratun lainauksen sanomaa todeksi. Vaikkei sitä ehkä sellaiseksi ollut tarkoitettu. Jään kiinnostuneena seuraamaan, kuinka aluekehitykselle todellisuudessa käy. Onneksi kehitys riippuu muistakin tekijöistä kuin vauvapalstalaisista.

Ketjussa kysyttiin Helsingin nousevia asuinalueita sijoitusmielessä ei mistään henkilökohtaisista muistelmoista ja nostalgiasta

Minusta nämä muistelot ja henkilökohtaiset analyysit ovat olleet mielenkiintoisimpia.

Ja kun aiheesta on jo keskusteltu yli 80 sivun verran, kyllähän pieni rönsyily on ihan okei.

Vierailija
1652/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Olen asunut Vuosaaressa ja tunnen sn varsin hyvin niiltä ajoilta, kun Vuosaaren lukiokin oli omassa rakennuksessaan vanhan ostarin vieressä ja jo ennen metroa.

Rastilan mainitsemalta rivarialueelta on kaadettu kokonainen metsäpalsta pois ja rakennettu kertostalot tilalle. Upeita merenrantahuviloita löytyy kaikkialta. Mitä ne tavallista kaupunkilaista liikuttaa? Vanhan Pauligin alueen luonto on tuhottu ja kyhätty asuintaloha täyteen. Kad kun ei Uutelaa samalla rakennettu. Aurinkolahti ei paljon Uutelan vietessö auta, sieltä Aurinkolahdestakin joutuu metrolle kävelee Columbukseen.

Ramsinniemeä on rakennettu pitkään ja sekin siellä Meri-Rastilain toiselka puolen, josta jalkauduttava myöskin Vuosaaren ihanaan ghettomaiseen kaupunkialueeseen Rastilasn tai Columbukseen.

Sama vaikka tuolta peruskorjattaisiin talot kullalla, en sinne muuta.

1) Vuosaaren lukio ei ole koskaan sijainnut Vanhan ostoskeskuksen lähellä.

Lukio sijaitsi mun lukioaikana koulurakennuksessa Koukkusaarentiellä. Samaan aikaan 1970-luvun lopulla Tehtaanpuiston koulu siirtyi Eirasta uuteen rakennukseen Uuden ostoskeskuksen läheisyyteen Vuosaareen. Veljeni kävi tuota koulua.

Myöhemmin näiden kahden koulun lukiot ovat yhdistyneet ja niillä on oma erillinen rakennus, joka on Vuosaaren metroaseman lähellä. Tämä on kai tapahtunut vasta 90-luvun alussa.

2) Rastilan alueella ei ollut "metsäpalstaa" ainakaan siinä metroaseman lähellä. Siinä oli Rastilan leirintäalueen tiloja.

3) Pauligin alueen luontoa ei ole tuhottu. Itse asiassa 60-70-luvuilla Leikosaaren tien vieret olivat teollisuusaluetta siellä oli Lohja Oy:n Sasekan tehdas hiekkakuoppineen ja Pauligin kahvipaahtimo sekä joku tehdas myös Iiluodonkujalla (suunnilleen nykyinen Vaniljakuja). Se että siellä on nyt siistejä uusia kerrostaloja sekä puistoalueita on parannus entiseen. Toki entiset laajat metsäalueet ovat osin hävinneet.

4) Muutkin väitteesi ovat kummia höpinöitä. Mitään "ghettomaista" aluetta ei Vuosaaressa (tai Suomessa yleensä taida löytyä). Ehkä sitten Jyväskylässä, koska räppäri Gettomasa on sieltä kotoisin :D

1) Vuosaaren lukio sijaitsi ennen terasditalojen ostarin vietessä. En tiedä, missä Vuosaaressa sinä olet asunut ja koulusi käynnyt.

2) Höpöhöpö, vielä 90-luvun lopussa oikausin nykyisen Rastilan metron vietrstä metsikön läpi kotiin (metro valmistui 98), jonka jälkeen myös tuo metsikkö kasdettiin ja tilalle tuli kertostaloja. Katso vaikka netistä vanhoja kuvia!

3) Pauligin tehtaan vietessä oli pelkkää metsikköä aina 2000-luvulle asti. Nyt kertostaloja toinen toisensa vietessä.

4) Selkeästikään et asu samassa Vuosaaressa, josta minä nostin kytkintä..

1. Olen syntynyt Vuosaaressa ja asunut siellä neljällä eri vuosikymmennellä useassa paikassa. Olen mm. valmistunut ylioppilaaksi Vuosaaren yhteiskoulun lukiosta, joten väittäisin tietäväni tasan tarkkaan missä olen koulua käynyt 😂

Sulla menee sekaisin Tehtaanpuiston lukio ja Vuosaaren yhteiskoulun lukio. Ne olivat ennen kaksi eri lukiota. Vuosaaren lukio (sillä nimellä siis) syntyi vasta 1990-luvun alussa ja sai oman erillisen rakennuksensa kun nuo kaksi erillistä lukiota yhdistettiin.

Sulla menee sekaisin myös paikannimitykset. Vanha ostoskeskus on sama kuin pohjoinen ostoskeskus Mustalahdentiellä. Uusi ostoskeskus oli eteläinen ostoskeskus, joka sijaitsi Vuosaarentiellä (ja purettiin joskus 2000-luvun alussa).

2.  Puhut ensin "metsäpalstasta" ja sitten "metsiköstä", joten aika epäselvää mitä tarkoitat ja miksi jokin metsäpalsta oli erityisen tärkeä. Lisäksi kaikki Vuosaareen rakennetut talot on rakennettu alueelle josta on kaadettu metsää, koska metsää on ollut kaikkialla. Kommenttisi tarkoitus jää siten epäselväksi.

3. Pauligilla ei ollut tehdasta vaan kahvipaahtimo ja mauste- sekä teepakkaamo jos viittaat Leikosaarentien paikkaan. En tiedä mitä tarkoitat "Pauligin vieressä olevalla metsiköllä", koska Leikosaarentien alueen alku- ja keskiosa oli teollisuusaluetta ainakin 60-luvulta vielä jonnekin 80-luvulle. Toki siellä oli "metsikköä" mutta valtavan alueen peitti Sasekan hiekkakuoppa sekä tehtaat ja konttori, yms. Sitten oli Pauligin paahtimon rakennukset ja vielä entisen Iiluodonkujan varrella kolmas tehdas, jonka alueen kai Paulig osti jossain vaiheessa. Ja vaikka alueella oli metsää, siellä oli myös kesähuviloita (Leikosaarentien eteläpuolella) ja Sasekan työsuhdeasuntoja (omakotitaloja) Leikosaarentien pohjoispuolella. Lisäksi Leikosaarentien alkupäässä oli Vuosaaren ensimmäinen postitoimisto.

Eli vaikea tietää mistä metsiköstä tarkalleen puhut ja miksi se olisi niin tärkeä?

En ole 60-luvulla voinut Vuosaaressa asua, kun en ole edes vielä syntynytkään. Joten minulle on ihan sama missä ostarit yms sijaitsi silloin tai oliko jotain ensimmäisiä postitoimistoja lennättimien sijaan ja millä hevosilla maito tuotiin pihaan. Ja sillä 60-luvun Vuosaarella ei ole mitään tekemistä nyky Vuosaaren kanssa. Ja aivan sama vaikka koko Vuosaari olisi ollut peltoa ja metsää ennen, se ei ollut enää sitä vuosituhannen vaihteessa. Itse puhuin koko ajan vuosituhannen vaihteen Vuosaaresta, en mistään muinaismuistosta kyläkouluineen ja postitoimistoineen.

On aika saivartelua puhua erikseen paahtimosta ja tehtaasta. Paahtimo-pakkaamo on minulle yhtä tehdasaluetta. Kutsu sinä sitä miksi haluat. Jos sanon Pauligin tehtaat, niin jokainen vuosaarelainen tietää, mistä tehtaista oli kyse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1653/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Kouluja käyvät silti kaikkien noiden eri alueiden lapset yhdessä... Nim. Itse kävin ala-asteeni Laajasalossa. Siellä oli kaikenlaisia kulkijoita ja aika paljon myös huume- ja alkoholistiperheiden lapsosia, joista tulikin sitten mm. teiniäitejä ja koulunsa keskeyttäneitä.

Laajasalossa on 3 eri ala-astetta, Santahaminen alakoulun kanssa 4 sekä ruotsinkielisen 5.

Vierailija
1654/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Vuosaaren ongelma on siinä, että kaikki matkat kulkevat metroaseman kautta ja se on todella ankea ja inhottava. Aurinkolahden talot ovat varmasti hienoja ja viihtyisiä, mutta ei kauheasti auta, jos pitää asioida Columbuksessa ja Itäkeskuksessa.

eri

Höpsis. Vuosaaren metroasema on ihan okei. Ei ole ankea eikä inhottava. Columbus on ihan tavallinen pieni ostoskeskus. Vuosaaren vanha ostoskeskus puretaan ilmeisesti ja tilalle tulee jotain uutta. Itäkeskukseen on lyhyt matka ja siellä on valtavasti kauppoja joka lähtöön.

En ollenkaan ymmärrä ongelmaasi ellei kyse oli ns. asennevammasta.

Mitä asennevammaa tarkoitat? Molemmista huokuu huonovointisuus, huono-osaisuus ja toivottomuus. Käyskentele hetki tuolla ja sen jälkeen esim. Otaniemen metroasemalla niin huomaat selkeän eron.

Olen käynyt Vuosaaren metroasemalla usein enkä todellakaan ole koskaan kokenut noin, eikä kukaan muukaan tuttuni. Päinvastoin, Vuosaaren metroasema on valoisa ja selkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1655/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Helsingin" nousevat uudet alueet ovat kaupungin rajojenulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien äärellä sijaitsevat luonnonläheiset ja laadukkaasti rakennetut 40-50neliömetriä/asukas kohteet. Sen lisäksi pienehköt kaupunkiasunnot lentokenttä-keskusta -radan varrella. Arvo asunnot etelässä pitävät oman kurssinsa.

Kun Östersundomiin kerääntyvä paine lopulta purkautuu rakentamisena, ovat hinnat siellä jo valmiiksi korkealla. Voittoa tehdään rakentamalla haluttavuutta pitkällä tähtäimellä ennen realisointia.

Kontula ehdottomasti on se, josta nyt kannattaa hankkia, jos haluaa nostaa hintaa. 1960-luvun talojen korjausvelkaa syö inflaatio ja maine, osaavat sijoittajat jo tehneet parhaat kaupat 2028 on jo noussut uudeksi "Kallioksi". Riskinä osaamattomat ja lyhytnäköiset taloyhtiöiden hallitukset, jotka myyvät upeaa ja väljää tonttimaata gryndereille, jotka rakentavat huonosti ja maisemaan sopimatonta. Jos tuo jatkuu, ei nousu onnistu vaan paikasta tulee itis. (ilman palveluita)

Myllypuro nousi jo, Puotila myös. Oulunkylä suunniteltu huonosti, mutta lyhyen tehokkuuden toivojille yhtä kiva kuin Tripla.

Helsingille voi käydä kuin Birminghamille. Vetovoima jo nyt siirtynyt Turkuun, Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle. Pori ja Vaasa tulevat viemään voiton maksukykyisten ja laatutietoisten piirissä 2030 mennessä. Viipuri olisi varmasti todella Hot nyt, jos vielä kartalla. Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Loviisaa yritettiin, mutta siellä kaakkoiskulmassa persut & Co. ei osaa yhteiskuntapolitiikkaa. Sääli, kaupungilla olisi paljon potentiaalia.

Toisaalta Helsinkiin ja pk-seudulle muuttaa aina porukkaa, koska täällä on työpaikkoja sekä oppilaitoksia ja usein ulkomaalta muuttavatkin sijoittuvat tänne. Se, että osa ydinperheistä muuttaa pk-seudun ulkopuolelle ei merkitse muuta kuin että Helsingissä asuinalueiden väestön rakenne muuttuu luultavasti enemmän sinkkuja ja lapsettomia pareja jne... Siitä on jossain asioissa hyötyäkin.

Toisaalta nämä asuinalueen trendikkyydet vaihtelevat nekin. Siinä missä vielä ihan 2000-luvun alussa kaikki lapsiperheet halusivat muuttaa radanvarteen kauas Helsingin keskustasta jopa pk-seudun ulkorajalla ja sen ylikin, niin 2010-luvulla oli trendikästä lapsiperheille muuttaa Helsingin keskustaan. Eli juuri on oli alettu lopettaa keskustan päiväkoteja yms, niin niitä pitikin alkaa rakentaa lisää.

Jos meillä olisi nopeampia junia, voisi Helsingissä olla vielä töissä ja asua nykyistä kauempana. Nyt jo Lahti alkaa etäisyytensä (n. 100 km) olla okei eli 50 min junassa Helsinkiin. Mutta jos olisi niitä supernopeita junia useampaan suuntaan niin alle tunnin pääsisi jo jonnekin 200 km päähän. Ja jos etätyötä lisättäisiin osaksi normaalia työrutiinia, ei olisi rasittavaa matkustaa päivässä 90 minsaa edestakaisin, jos se olisi esim. 3 päivää viikossa, 2 päivää etätöissä. Samaa voisi yrittää muidenkin työntekijöitä vetävien suurempien kaupunkien kanssa. Tuolla tavoin pienempiäkin kuntia voitaisiin pitää elävinä. Työntekijät saisivat asua lähempänä luontoa halvemmalla, lapset saisivat käydä koulua (ainakin ala-asteen ajan) pienellä paikkakunnalla, jne...

Itselleni tuo 50 min suuntaansa junalla ei todellakaan ole okei, ellei sitä sitten voi vähentää työajasta paikan päällä täysimääräisesti.

2 X 50 = 100 min + molemmissa päissä lasketaan nyt varovasti 15+15 minuuttia (kulkeminen asemalle/asemalta sekä junan odottelu).

Työpäivään tulee siis 130 minuuttia lisää pituutta, eli 2h 10min. Ei todellakaan ole sen arvoista, että "saa" asua Lahdessa hieman prameammin. Talviaikaan usein lisäksi junayhteyksissä on häiriöitä, jolloin matka-aika venyy entisestään.

Plus että Helsingin sisällä matkustaminen vaikka sen 50minuuttiakin on täysin etiasia kuin istua junassa matkaten läpi maaseudun.

Aivan. Junassa istuen on paljon mukavempi tehdä etätöitä, syödä eväitä, kuunnella musiikkia tai lukea, yms.

Yksi  entinen työkaverini oli töissä Helsingin keskustassa ja kävi lähijunalla töissä joka päivä eli matka oli just jotain 50 min yhteen suuntaan. Hän tykkäsi valtavasti, kun aamulla luki junassa työsähköpostit ja illalla söi junassa eväät ja sai omaa aikaa kirjan lukemiseen. Kotona hän sitten jaksoi heti lenkittää koirat ja oli loppuillan virkeä.

Helsingissä matkustaen on paljon mukavampi piipahtaa välillä kahvilla kaverin kanssa tai ostoksilla. Junasta on aika hankala poistua

Enpä ole koskaan nähnyt kenenkään työmatkailijan äkkiä poistuvat bussista kahville Helsingin julkisissa. Ihan ufoja vetelet 😁

Mihin sä tiedät, minne se henkilö busdista poistuu? Jos olet vaikka Ruoholahdessa töissä ja kaverisi Töölössä, näette toisenne Kampissa, niin mihin sä tiedät, mihin se toinen bussista poistuu?

Se ero tässä on, että junasta ei poistuta kyllä mihinkäön Helsingissä voi työmatkallaan tehdä yhtä sun toista.

Ja mitä tulee etätöihin, harva voi niitä matkoillaan tehdä.

Juna pysähtyy asemille myös, joten jos olet menossa Helsingistä junalla Keravalle, voit pysähtyä Tikkurilassa ja kahvitella kaverisi kanssa.

En näe mitään logiikkaa väitteissäsi. Eikä valitessaan asuinpaikkaa kukaan mieti prioriteettina numero 1 että "pakko asua lähempänä Helsinkiä ja käyttää bussia, että sitten kerran elokussa viiden vuoden päästä voin jäädä bussista fiikaamaan kaverin kanssa kesken matkan". Eivät ihmiset ole noin hoopoja.

Ihmiset valitsevat Helsingin asuinalueekseen juuri siitä syystä, että kaikki löytyy läheltä. Se on kyllä nro 1 valinnoissa, muutenha sitä muutettaisiin maalle asumaan.

Vierailija
1656/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Tässä kommentissa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Lähdetään nyt faktasta, että Aurinkolahti ei ole kaupunginosa vaan asuinalue kaupinginosassa nimeltä Vuosaari.

Sinun pitäisi verrata siis Vuosaarta ja Laajasaloa.

Ja sitten sisältö: kaikki mitä sanoit Laajasalosta koskee myös Vuosaarta. Ollut ennen kesähuviloita (juu, just siinä Aurinkolahden kohdallakin), on suuri alue, jossa erilaisia asuinalueita, sekä uusia että vanhoja, lisäksi on samat pavelut eli useita kouluja, uimarantoja, kauppakeskuksia, yms.

"Täysin erilaisia alueita siis." No eivät todellakaan.

Voi kauhea mikä virhe, jos joku sanoo asuinaluetta kaupunginosaksi, kaikki kuitenkin tiesi mistä puhutaan.

Laajasaloa ja Vuosaarta ei voi kyllä verrata toisiinsa millään tavoin. Se, että joskus Vuosaaressa oli huviloita ei vaikuta enää nykypäivään. Aleiden kiinteistöt ja asukkaat ovat kovin erilaisia. Tässä voi tutustua Vuosaaren keksittyjen alueiden ja teiden nimityksiin, mistä ne juontavat juurensa ja miten ne nykypäivänä elävät kielessä https://journal.fi/virittaja/article/download/4275/3990/10591

Laajasalohan on muuten se kaupunginosa Kulosaaren kanssa, jossa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä kasvaa eniten tällä hetkellä.

Ei siis siinäkään suhteessa eroa Vuosaaresta paljoakaan.

Vuosaaressa on edelleen niitä huviloita.

Ongelmana näyttää olevan osaltasi se, että sinä et tunne Laajasaloa etkä Vuosaarta kunnolla. Siksi kommenttisi ovat höpinää joka perustuu lähinnä mutuun.

Olen asunut sekä Laajasalossa että Vuosaaressa. Nykyisin muualla kaupungissa, joten tiedän varsin hyvin kummankin alueen.

Ote Wikipediasta:

Vuosaaressa oli vuoden 2020 lopussa 38 961 asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt alueen etelä-, keski- ja länsiosiin. Vuoden 2020 lopussa Vuosaaren asukkaista suomen- ja saamenkielisiä oli 68,7 prosenttia ja ruotsinkielisiä 4,5 prosenttia. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli tällöin 26,8 prosenttia, mikä on selvästi suurempi kuin Helsingissä keskimäärin (15,7 %, 31.12.2018). Noin neljännes Vuosaaren asukkaista on ulkomaalaistaustaisia (Kallahden ja Meri-Rastilan osa-alueilla lähes 40 %), mikä on niin ikään selvästi enemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Vuokra-asuntojen osuus Vuosaaressa on 45,9 prosenttia, eli hieman pienempi kuin koko kaupungissa (47,1 %, 31.12.2018). Työttömyysaste oli vuonna 2018 13,1 %, mikä on korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin (9,2 %), samoin toimeentulotukea saavien asukkaiden osuus oli samana vuonna korkea 17,5 % (koko kaupungissa 10,4 %).Kallahden ja Meri-Rastilan asukkaiden tulotaso kuului vuonna 2014 Helsingin matalimpiin

Ulkomaalaistaustaisten määrällinen kasvu oli suurinta Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä. Itäisessä, johon Vuosaariki. kuuluu, ulkomaalaisten osuus oli 29 %asukkaista. Kaakkoisessa (johon L4aajasalo kuuluu) vain 14%. (Lähde 2021 Helsingin suurpiirit ja asukkaat.) Monet Helsingin itäiset ja koilliset kaupunginosat, kuten Vuosaari, Mellunkylä, Jakomäki ja Myllypuro kuuluvat kaikissa perhetyypeissä alimpaan kolmannekseen samoin kuin Kaarela kaupungin luoteiskulmassa. (Lähde Helsingin asuntokunnat kaupungin sivuilta.)

Ei nyt oikein voi verrata Laajasaloa ja Vuosaarta keskenään.

Missäs ne vastaavat tiedot on Laajasalosta? Yleensä verrataan kahta tai useampaa asiaa, ei vain yhtä itseensä.

Vierailija
1657/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Asuin Meri-Rastilassa vuosituhannen vaihteessa ja Vuosaarinoli silloin jo ghetto.

Ja se etäisyys. Vuosaaresta on piiiiitkä matka joka paikkaan.

Niin on. Metrolla kestää Vuosaaren metroasemalta Helsingin keskustaan jopa 20 minuuttia ja Pitäjämäen juna-asemalle myös 20 minuuttia. On piiiiiiiiiitkä matka metropolissa.

Vierailija
1658/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Vuosaaren ongelma on siinä, että kaikki matkat kulkevat metroaseman kautta ja se on todella ankea ja inhottava. Aurinkolahden talot ovat varmasti hienoja ja viihtyisiä, mutta ei kauheasti auta, jos pitää asioida Columbuksessa ja Itäkeskuksessa.

eri

Höpsis. Vuosaaren metroasema on ihan okei. Ei ole ankea eikä inhottava. Columbus on ihan tavallinen pieni ostoskeskus. Vuosaaren vanha ostoskeskus puretaan ilmeisesti ja tilalle tulee jotain uutta. Itäkeskukseen on lyhyt matka ja siellä on valtavasti kauppoja joka lähtöön.

En ollenkaan ymmärrä ongelmaasi ellei kyse oli ns. asennevammasta.

Mitä asennevammaa tarkoitat? Molemmista huokuu huonovointisuus, huono-osaisuus ja toivottomuus. Käyskentele hetki tuolla ja sen jälkeen esim. Otaniemen metroasemalla niin huomaat selkeän eron.

Olen käynyt Vuosaaren metroasemalla usein enkä todellakaan ole koskaan kokenut noin, eikä kukaan muukaan tuttuni. Päinvastoin, Vuosaaren metroasema on valoisa ja selkeä.

Haluatko turpaasi teinijengi häiriköi Vuosaaressa, asukkaat ihmettelevät poliisin poissaoloa

www.is.fi/kotimaa/art-2000006189482.html

Myös nuorempia alueella asuvia pelottaa norkoilevien nuorten kohtaaminen. Nelikymppinen Juuso kertoo Iltalehdelle, että joskus kotitalon edessä on epäilyttävännäköistä porukkaa.

En joskus töistä tullessa uskalla mennä päärapusta sisään, jos oven edessä on poikaporukka, Juuso kertoo.

Alueella pyörii liian nuorta porukkaa. Heidän kuuluisi olla iltaisin kotona eikä kaduilla, hän sanoo. Juuso sanoo ääneen, että miettii alueelta muuttamista häiriöiden takia.

www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d1b25153-b1a4-4207-abe5-b3d3dc4258a9

Nuorisoporukka rikkoi ikkunoita ja virtsasi pihoilla Vuosaaressa

www.hs.fi/kaupunki/art-2000008318829.html

Poliisi julkisti Vuosaaren häiriöistä tehdyn kyselyn tulokset nuorten tukipalvelut keskittävät toimintaa kaupunginosaan

www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200002

Alakouluikäiset lapset häiriköivät itähelsinkiläisessä kauppakeskuksessa osaa asiakkaista pelottaa jo tulla ostoksille. Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan kauppakeskus Columbuksen yrittäjät ja asiakkaat ovat huolissaan häiriköivien alakoululaisten joukosta.

www.is.fi/kotimaa/art-2000005541102.html

Vuosaaressa asunut, sieltä poismuuttanut.

Vierailija
1659/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on verrattu Laajasaloa ja Aurinkolahtea toisiinsa. En asu kummassakaan, mutta sen verran tiedän, että niissä ei tosiaan ole mitään samaa. Aurinkolahti on uudehko kaupunginosa, missä on kerrostaloja. Laajasalo on vanha, melko suuri alue, mikä on ollut jo viime vuosisadan alussa täynnä kesähuviloita. Se on niin suuri alue, että sinne mahtuu monenlaisia kaupunginosia. On useita erilaisia kerrostaloalueita, kalliita omakotitaloalueita, rivitaloalueita, ja kaikkia näitä vielä uusia ja vanhoja. Lisäksi Laajasalossa on useita kouluja, uimarantoja ja oma kauppakeskus, terveysasema ja kirkko. Täysin erilaisia alueita siis.

Tässä kommentissa ei kaikki mennyt ihan putkeen. Lähdetään nyt faktasta, että Aurinkolahti ei ole kaupunginosa vaan asuinalue kaupinginosassa nimeltä Vuosaari.

Sinun pitäisi verrata siis Vuosaarta ja Laajasaloa.

Ja sitten sisältö: kaikki mitä sanoit Laajasalosta koskee myös Vuosaarta. Ollut ennen kesähuviloita (juu, just siinä Aurinkolahden kohdallakin), on suuri alue, jossa erilaisia asuinalueita, sekä uusia että vanhoja, lisäksi on samat pavelut eli useita kouluja, uimarantoja, kauppakeskuksia, yms.

"Täysin erilaisia alueita siis." No eivät todellakaan.

Voi kauhea mikä virhe, jos joku sanoo asuinaluetta kaupunginosaksi, kaikki kuitenkin tiesi mistä puhutaan.

Laajasaloa ja Vuosaarta ei voi kyllä verrata toisiinsa millään tavoin. Se, että joskus Vuosaaressa oli huviloita ei vaikuta enää nykypäivään. Aleiden kiinteistöt ja asukkaat ovat kovin erilaisia. Tässä voi tutustua Vuosaaren keksittyjen alueiden ja teiden nimityksiin, mistä ne juontavat juurensa ja miten ne nykypäivänä elävät kielessä https://journal.fi/virittaja/article/download/4275/3990/10591

Laajasalohan on muuten se kaupunginosa Kulosaaren kanssa, jossa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä kasvaa eniten tällä hetkellä.

Ei siis siinäkään suhteessa eroa Vuosaaresta paljoakaan.

Vuosaaressa on edelleen niitä huviloita.

Ongelmana näyttää olevan osaltasi se, että sinä et tunne Laajasaloa etkä Vuosaarta kunnolla. Siksi kommenttisi ovat höpinää joka perustuu lähinnä mutuun.

Olen asunut sekä Laajasalossa että Vuosaaressa. Nykyisin muualla kaupungissa, joten tiedän varsin hyvin kummankin alueen.

Ote Wikipediasta:

Vuosaaressa oli vuoden 2020 lopussa 38 961 asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt alueen etelä-, keski- ja länsiosiin. Vuoden 2020 lopussa Vuosaaren asukkaista suomen- ja saamenkielisiä oli 68,7 prosenttia ja ruotsinkielisiä 4,5 prosenttia. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli tällöin 26,8 prosenttia, mikä on selvästi suurempi kuin Helsingissä keskimäärin (15,7 %, 31.12.2018). Noin neljännes Vuosaaren asukkaista on ulkomaalaistaustaisia (Kallahden ja Meri-Rastilan osa-alueilla lähes 40 %), mikä on niin ikään selvästi enemmän kuin Helsingissä keskimäärin. Vuokra-asuntojen osuus Vuosaaressa on 45,9 prosenttia, eli hieman pienempi kuin koko kaupungissa (47,1 %, 31.12.2018). Työttömyysaste oli vuonna 2018 13,1 %, mikä on korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin (9,2 %), samoin toimeentulotukea saavien asukkaiden osuus oli samana vuonna korkea 17,5 % (koko kaupungissa 10,4 %).Kallahden ja Meri-Rastilan asukkaiden tulotaso kuului vuonna 2014 Helsingin matalimpiin

Ulkomaalaistaustaisten määrällinen kasvu oli suurinta Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä. Itäisessä, johon Vuosaariki. kuuluu, ulkomaalaisten osuus oli 29 %asukkaista. Kaakkoisessa (johon L4aajasalo kuuluu) vain 14%. (Lähde 2021 Helsingin suurpiirit ja asukkaat.) Monet Helsingin itäiset ja koilliset kaupunginosat, kuten Vuosaari, Mellunkylä, Jakomäki ja Myllypuro kuuluvat kaikissa perhetyypeissä alimpaan kolmannekseen samoin kuin Kaarela kaupungin luoteiskulmassa. (Lähde Helsingin asuntokunnat kaupungin sivuilta.)

Ei nyt oikein voi verrata Laajasaloa ja Vuosaarta keskenään.

Missäs ne vastaavat tiedot on Laajasalosta? Yleensä verrataan kahta tai useampaa asiaa, ei vain yhtä itseensä.

Tuossa alemmaisessa kappaleessahan keskeiset oli sanoin ja lisä löytyy Helsingin kaupunki sivuilta, jos kiinnostaa.

Vierailija
1660/1932 |
19.07.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rastila. Merenrantaa, ihana uimaranta, hyvät kulkuyhteydet, palveluita melko lähellä.

Taitaa vaan olla niin, että siellä on enimmäkseen vanhempia omakotitaloja ja tuliteriä kerrostaloja, eli asunnot tosi kalliita.

Ajoin eilen pyörällä Rastilan (ei siis Meri Rastila) läpi ja tuli yllätyksenä viihtyisä omakotitaloalue lähellä metroa. Vieressä Vuosaaren keskusta tosin on hyvin ankea, mutta jos autolla liikkuu ja asioi muualla. Koulutilanne myös mietityttäisi. Mutta viihtyisä, oma maailmansa oli.

Joo, moni ei tunne Vuosaarta vaan kuvittelee tyhmien nettijuttujen perusteella että se on joku ghetto.

Kuitenkin siellä on useampi omakotitalojen ja rivitalojen alue (osa ollut aina, osa uudempaa). Siellä on myös vanhastaan ollut upeita merenrantahuviloita, mutta niitä tulee harvoin myyntiin, ovat sen verran kalliita ja haluttuja, sekä osa on vuosikymmenten aikana joutunut lähinnä yritysten ja yhdistysten haltuun.

Myös Vanha Vuosaari, siellä missä taloja saadaan peruskorjattua ja alkuperäinen väljä luonnonläheinen asemakaava säilyy edes osittain, voi muuttua trendikkääksi kerrotaloalueeksi. Jonkin verran suosittu se on ollut aina.

Uudemmista asuinalueista Aurinkolahti tietysti on alusta saakka ollut suosittu. Ramsinniemen rakentaminen ilmeisesti on alkanut, sinne tullee ensi tietojen mukaan merenrantaan keskelle metsää sijoittuvia kerrostaloja, ilmeisesti kalliimpaa laatua.

Olen asunut Vuosaaressa ja tunnen sn varsin hyvin niiltä ajoilta, kun Vuosaaren lukiokin oli omassa rakennuksessaan vanhan ostarin vieressä ja jo ennen metroa.

Rastilan mainitsemalta rivarialueelta on kaadettu kokonainen metsäpalsta pois ja rakennettu kertostalot tilalle. Upeita merenrantahuviloita löytyy kaikkialta. Mitä ne tavallista kaupunkilaista liikuttaa? Vanhan Pauligin alueen luonto on tuhottu ja kyhätty asuintaloha täyteen. Kad kun ei Uutelaa samalla rakennettu. Aurinkolahti ei paljon Uutelan vietessö auta, sieltä Aurinkolahdestakin joutuu metrolle kävelee Columbukseen.

Ramsinniemeä on rakennettu pitkään ja sekin siellä Meri-Rastilain toiselka puolen, josta jalkauduttava myöskin Vuosaaren ihanaan ghettomaiseen kaupunkialueeseen Rastilasn tai Columbukseen.

Sama vaikka tuolta peruskorjattaisiin talot kullalla, en sinne muuta.

1) Vuosaaren lukio ei ole koskaan sijainnut Vanhan ostoskeskuksen lähellä.

Lukio sijaitsi mun lukioaikana koulurakennuksessa Koukkusaarentiellä. Samaan aikaan 1970-luvun lopulla Tehtaanpuiston koulu siirtyi Eirasta uuteen rakennukseen Uuden ostoskeskuksen läheisyyteen Vuosaareen. Veljeni kävi tuota koulua.

Myöhemmin näiden kahden koulun lukiot ovat yhdistyneet ja niillä on oma erillinen rakennus, joka on Vuosaaren metroaseman lähellä. Tämä on kai tapahtunut vasta 90-luvun alussa.

2) Rastilan alueella ei ollut "metsäpalstaa" ainakaan siinä metroaseman lähellä. Siinä oli Rastilan leirintäalueen tiloja.

3) Pauligin alueen luontoa ei ole tuhottu. Itse asiassa 60-70-luvuilla Leikosaaren tien vieret olivat teollisuusaluetta siellä oli Lohja Oy:n Sasekan tehdas hiekkakuoppineen ja Pauligin kahvipaahtimo sekä joku tehdas myös Iiluodonkujalla (suunnilleen nykyinen Vaniljakuja). Se että siellä on nyt siistejä uusia kerrostaloja sekä puistoalueita on parannus entiseen. Toki entiset laajat metsäalueet ovat osin hävinneet.

4) Muutkin väitteesi ovat kummia höpinöitä. Mitään "ghettomaista" aluetta ei Vuosaaressa (tai Suomessa yleensä taida löytyä). Ehkä sitten Jyväskylässä, koska räppäri Gettomasa on sieltä kotoisin :D

1) Vuosaaren lukio sijaitsi ennen terasditalojen ostarin vietessä. En tiedä, missä Vuosaaressa sinä olet asunut ja koulusi käynnyt.

2) Höpöhöpö, vielä 90-luvun lopussa oikausin nykyisen Rastilan metron vietrstä metsikön läpi kotiin (metro valmistui 98), jonka jälkeen myös tuo metsikkö kasdettiin ja tilalle tuli kertostaloja. Katso vaikka netistä vanhoja kuvia!

3) Pauligin tehtaan vietessä oli pelkkää metsikköä aina 2000-luvulle asti. Nyt kertostaloja toinen toisensa vietessä.

4) Selkeästikään et asu samassa Vuosaaressa, josta minä nostin kytkintä..

1. Olen syntynyt Vuosaaressa ja asunut siellä neljällä eri vuosikymmennellä useassa paikassa. Olen mm. valmistunut ylioppilaaksi Vuosaaren yhteiskoulun lukiosta, joten väittäisin tietäväni tasan tarkkaan missä olen koulua käynyt 😂

Sulla menee sekaisin Tehtaanpuiston lukio ja Vuosaaren yhteiskoulun lukio. Ne olivat ennen kaksi eri lukiota. Vuosaaren lukio (sillä nimellä siis) syntyi vasta 1990-luvun alussa ja sai oman erillisen rakennuksensa kun nuo kaksi erillistä lukiota yhdistettiin.

Sulla menee sekaisin myös paikannimitykset. Vanha ostoskeskus on sama kuin pohjoinen ostoskeskus Mustalahdentiellä. Uusi ostoskeskus oli eteläinen ostoskeskus, joka sijaitsi Vuosaarentiellä (ja purettiin joskus 2000-luvun alussa).

2.  Puhut ensin "metsäpalstasta" ja sitten "metsiköstä", joten aika epäselvää mitä tarkoitat ja miksi jokin metsäpalsta oli erityisen tärkeä. Lisäksi kaikki Vuosaareen rakennetut talot on rakennettu alueelle josta on kaadettu metsää, koska metsää on ollut kaikkialla. Kommenttisi tarkoitus jää siten epäselväksi.

3. Pauligilla ei ollut tehdasta vaan kahvipaahtimo ja mauste- sekä teepakkaamo jos viittaat Leikosaarentien paikkaan. En tiedä mitä tarkoitat "Pauligin vieressä olevalla metsiköllä", koska Leikosaarentien alueen alku- ja keskiosa oli teollisuusaluetta ainakin 60-luvulta vielä jonnekin 80-luvulle. Toki siellä oli "metsikköä" mutta valtavan alueen peitti Sasekan hiekkakuoppa sekä tehtaat ja konttori, yms. Sitten oli Pauligin paahtimon rakennukset ja vielä entisen Iiluodonkujan varrella kolmas tehdas, jonka alueen kai Paulig osti jossain vaiheessa. Ja vaikka alueella oli metsää, siellä oli myös kesähuviloita (Leikosaarentien eteläpuolella) ja Sasekan työsuhdeasuntoja (omakotitaloja) Leikosaarentien pohjoispuolella. Lisäksi Leikosaarentien alkupäässä oli Vuosaaren ensimmäinen postitoimisto.

Eli vaikea tietää mistä metsiköstä tarkalleen puhut ja miksi se olisi niin tärkeä?

En ole 60-luvulla voinut Vuosaaressa asua, kun en ole edes vielä syntynytkään. Joten minulle on ihan sama missä ostarit yms sijaitsi silloin tai oliko jotain ensimmäisiä postitoimistoja lennättimien sijaan ja millä hevosilla maito tuotiin pihaan. Ja sillä 60-luvun Vuosaarella ei ole mitään tekemistä nyky Vuosaaren kanssa. Ja aivan sama vaikka koko Vuosaari olisi ollut peltoa ja metsää ennen, se ei ollut enää sitä vuosituhannen vaihteessa. Itse puhuin koko ajan vuosituhannen vaihteen Vuosaaresta, en mistään muinaismuistosta kyläkouluineen ja postitoimistoineen.

On aika saivartelua puhua erikseen paahtimosta ja tehtaasta. Paahtimo-pakkaamo on minulle yhtä tehdasaluetta. Kutsu sinä sitä miksi haluat. Jos sanon Pauligin tehtaat, niin jokainen vuosaarelainen tietää, mistä tehtaista oli kyse.

Mikä sun väitteittesi punainen lanka sitten oli?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi kolme