Helsingin nousevat asuinalueet?
Av:n asuntoshoppailijat! Minkä nyt edullisemman alueen arviotte Helsingissä nostavan arvoaan lähivuosina/max. 10 vuoden aikana?
Harkitsin viitisen vuotta sitten asunnon hommaamista Länsi-Herttoniemestä, mutta asia jäi. Nyt kävin katselemassa kämppien hintoja ja jösses, kun olivat nousseet! 200 tonnilla ei saa enää mitään.
Onko Helsingissä enää mitään kivoja, aliarvostettuja alueita, jotka voisivat olla sellaisia, että lapsiperheet löytävät ne lähivuosina?
Kommentit (1932)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta Pajamäestä, jota mm. Hesari on (ehkä hieman kyseenalaisin perustein) hehkuttanut nousevana alueena. Viisi vuotta sitten ostamamme asunnon arvo on jo noussut melkoisesti, vaikka toisaalta olemme myös käyttäneet rahaa asunnon ja talon remontteihin. Pajamäen hyviä ja huonoja puolia omasta mielestäni:
Plussat:
- Perushyvä 1950-luvun lähiöarkkitehtuuri kauniita vanhoja mäntyjä kasvavine puistomaisine tontteineen.
- Rauhallisuus, hiljaisuus ja läpiajoliikenteen puuttuminen.
- Loistavat ulkoilumaastot, suoraan kotiovelta lenkkipoluille ja hiihtoladuille.
- Viereinen Talin siirtolapuutarha kaikille avoimine saunoineen ja Talin kartano golfkenttineen ja ravintoloineen tuovat kesäisin mukavaa tunnelmaa.
- Sujuvat yhteydet moneen suuntaan niin julkisilla kuin autollakin, joita Raide-Jokeri tulee vielä parantamaan.
- Sellon ja Kaaren kauppakeskusten kattavat palvelut nopean pyöräilymatkan päässä.
- Alueen lapset pääsevät Munkkivuoren ja Munkkiniemen hyviin kouluihin.
Miinukset:
- Lähes kaikki talot ovat kaupungin vuokratonteilla, joiden vastikään uusitut sopimukset korottavat jonkun verran vastikkeita.
- Jos kaipaa kivoja kahviloita tai lounaspaikkoja, täytyy lähteä kauemmaksi.
- Läheinen Talin täyttömäki eli entinen suuri kaatopaikka-alue odottaa kunnostusta ja maisemointia, sen mahdolliset ympäristöhaitat herättävät kysymyksiä.
- Paikallinen Pajamäki-seura vastustaa suunnilleen kaikkea alueen kehittämistä luonnonsuojeluun vedoten.
Vietin Pajamäessä melkein koko viime viikon tyhjentämässä apen entistä (ja aviomieheni nykyistä) asuntoa ja lisäisin tuohon vielä yhden miinuksen: autopaikkojen puute. Meillä Turussa asuvilla on onnena se, että autopaikka kuuluu vielä vastikkeeseen (oli apella vuosikymmeniä), mutta muuten siellä on aivan liikaa autoja autopaikkoihin verrattuna, mikä tietysti johtuu siitä, että 50-luvun lopulla (ja 60-luvun alussa?) Pajamäkeä rakennettaessa autoja oli hyvin harvalla perheellä. Nyt viime viikolla Poutamäentie 13:n edessä oli pari-kolme kertaa auto sellaisessa paikassa kadunvarressa, että tulipalon sattuessa paloautot olisivat joutuneet joko rusentamaan kyseisen auton massallaan tai sitten se olisi jotenkin jouduttu vetämään pois tieltä. Kapea katu ja molemmille puolille parkkeerattu auto, toinen vielä pyöreämuotoisen kulman kohdalle, joten tiukkaa teki meidänkin pienellä henkilöautolla siitä ohi mennä. Ymmärrän tuon parkkeerauksen kuitenkin, koska autopaikoista on todellinen pula, niin asukkailla kuin heidän vieraillaankin.
Raide-Jokerin tulo alueelle on todella hyvä asia, mutta muuten julkista liikennettä Pajamäestä ajetaan alas. Ensi kuun puolessa välissä lopetetaan alueelle bussilinjoja, ja 14:sta tulee 25 ja sen reitti loppuu Kamppiin ja vuorot harvenevat nykyiseen verrattuna. En ymmärrä miksi ei odotettu Raide-Jokerin valmistumista, mutta tämä kai on niitä HSL:n salaisuuksia. https://www.newsbox.fi/helsinki/munkkivuoren-bussi-18-muuttuu-runkolinj…
Mainitsemasi vanha kaatopaikka ympäristöineen on todella mukava paikka näin kesäisin ja hieno tapa päästä äkkiä lähiluontoon, ja paljon siellä olikin liikkujia niin kävellen, juosten kuin pyörilläkin, yksin, yhdessä ja monet koiran kanssa, kun viime viikolla siellä iltaisin kävimme. Ja mäen päällä frisbeegolfaajat olivat isolla joukolla lättyjään heittelemässä, ja kävelimmekin siitä syystä sen vain nopeasti läpi.
Asuntojen arvo on totta vieköön noussut Pajamäessä, ja miehelläni on siitä kaksi perunkirjaa todisteena, 15 vuotta sitten äitinsä jälkeen ja tämänvuotinen isänsä jälkeen: asunnon arvo on yli kaksinkertaistunut noiden kahden perunkirjan välillä. Asunto lähtee myyntiin jossain vaiheessa tätä vuotta, ja ainakin perunkirjan tehnyt lakimies (myös LKV-tason kiinteistövälittäjä) hinkuu sitä myytäväkseen ja väitti meille saavansa sen hyvin kaupaksi, kunhan vain olemme realisteja - mitä totta kai olemme. Emme vaadi mahdottomia - tontinvuokran nosto seuraavien vuosien aikana hillitsee superkovan hinnan pyytämisen - mutta toiveissa on saada enemmän kuin olisimme itse osanneet ajatellakaan. Putkiremontti on jo tehty, julkisivuremontti samoin ja sähkötkin uusiksi vedetty. Hyvin pidetty taloyhtiö, ainoastaan autopaikoista pulaa. Pidämme peukkuja.
Sama parkkipaikkaongelma on Helsingissä aika monessa paikassa. Uusille asuinalueillekin tehdään aivan liian vähän paikkoja ja 50-luvun lähiöissä taas ei pihoihin useinkaan mahdu enää uusia paikkoja ja autopaikkaa saa jonottaa jokus vuosiakin.
Pajamäessä miinuksena on perheasuntojen puute. Tai jos sellaisen sattuu löytämään, hintalappu saattaa alkaa nelosella. Hinnat ovat nousseet valtavasti.
Itse Pajamäessä asuessani pidin Pajamäkiseuran työtä luontoarvojen puolesta erinomaisena asiana mutta päinvastaisiakin mielipiteitä löytyy. Lähiluonto ja rauhallisuus on Pajamäen parasta antia. Lisärakentamisen lisäksi aluetta ei ainakaan minun sielläoloaikanani ole mitenkään muuten yritetty kehittää.
Pajamäen miinuksena voi pitää myös päivähoitotilannetta. Alueen päiväkoti on suosittu ja kaikille halukkaille ei riitä paikkoja. Mutta tämä sama ongelma on myös muilla Helsingin suosituilla alueilla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne nousevat alueet on nyt lännessä: Lauttasaari ja Espoon Niittykumpu muuttuvat kalliiksi arvoalueiksi.
Lauttasaari on ollut arvoalue jo pitkään.
Niittykummussa itsessään ei ole mitään ihmeellistä, mutta kun on uutta, niin se riittää arvoalueeksi. Ja Tapiola on lähellä.
Eihän Helsingillä ja pk-seudulla ole kuin kaksi ongelmaa. Toinen on liikenne, ja toinen on sitten se, mistä ei saa puhua.
Vierailija kirjoitti:
Toukola on omakotitaloalueista suosikkini. Lapsia on ja luonto lähellä.
Toukola ei vain ole enää pitkään aikaan ollut mikään salattu helmi. Hinnat korkeat ja väki varakasta.
Veikkaan nouseviksi Ullanlinnaa ja Eiraa.
Vierailija kirjoitti:
mitä eroo jistol ja mäel
Jistolainen kirjoitti:
Pihlajisto, mutta ei Pihlajamäki.
Pihlajistossa on ainoastaan isoja 70-80- luvun kerrostaloja, Pihlajamäessä taas kauniita 60-luvun taloja. Nyt kun Pihlajamäen ostarin uusi puoli kaljakuppiloineen pistetään maantasalle, ostarinkin ympäristöstä tulee toivottavasti siistimpi.
Vierailija kirjoitti:
Jos vihoviimeinenkin Kontula ja Myllypuro käy hyvin kalliiksi, missä syrjäytyneet elävät? Eivät kovan rahan ostajat kuitenkaan halua näihin vihoviimeisiin paikkoihin.
Ainakaan kukaan asuntoa itselleen ostava ei halua noihin paikkoihin. Se on ihan toiveajattelua. Esimerkiksi jostain Myllypurosta uusia asuntoja ostavat korkeintaan sijoittajat, kun tietävät, että vuokralaisia riittää. Ne omaan käyttöön tarkoitetut asunnot ostetaan paremmilta alueilta jatkossakin.
Helsingissä näistä rupualueista yritetään ihan turhaan ja epätoivoisesti tehdä parempia. Sillä ei ole juuri mitään väliä, vaikka nämä yritettäisiin täyttää uusilla omistusasunnoilla.
Se ratkaisee jatkossakin, millaista porukkaa alueella asuu.
Helsinkiläiset on ylimielisiä, kaikki.
Ihan oikein että koko alue slummiutuu!
Kannelmäki olisi potentiaalinen jos aseman seudulle tehtäisiin sama mikä ostarille.Eli kaikki vanha pois ja uutta lähinnä omistusasuntoja tilalle. Palvelut ja kulkuyhteydet on ykköluokkaa.
Vastaan Laajasalon vanha puoli.
Vierailija kirjoitti:
Kannelmäki olisi potentiaalinen jos aseman seudulle tehtäisiin sama mikä ostarille.Eli kaikki vanha pois ja uutta lähinnä omistusasuntoja tilalle. Palvelut ja kulkuyhteydet on ykköluokkaa.
Kannelmäen sijainti on kieltämättä loistava. Ja sinnehän rakennetaan uuttakin. Mutta kaikki siellä käyneet huomaavat eron naapurissa oleviin Lassilaan ja Haagaan. Ja se ero ei ole rakennuskanta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne nousevat alueet on nyt lännessä: Lauttasaari ja Espoon Niittykumpu muuttuvat kalliiksi arvoalueiksi.
Lauttasaari oli ennen metroa arvoalue. Nyt metron ja kovan uudisrakentamisen myötä tulevaisuus on iso kysymysmerkki.
T. Vattuniemestä
Niinpä.
Metro ei nosta arvoalueiden arvoa. Toki Larusta pidetään muiden syiden takia.
Esim joku Soukka varmaankin hyötyy metrosta asuntojen arvonnousuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä eroo jistol ja mäel
Jistolainen kirjoitti:
Pihlajisto, mutta ei Pihlajamäki.
Pihlajistossa on ainoastaan isoja 70-80- luvun kerrostaloja, Pihlajamäessä taas kauniita 60-luvun taloja. Nyt kun Pihlajamäen ostarin uusi puoli kaljakuppiloineen pistetään maantasalle, ostarinkin ympäristöstä tulee toivottavasti siistimpi.
Käy samalla tavalla kuin Maunulassa eli baarijengi siirtyy juopottelemaan bussipysäkeille
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
a
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne nousevat alueet on nyt lännessä: Lauttasaari ja Espoon Niittykumpu muuttuvat kalliiksi arvoalueiksi.
Lauttasaari oli ennen metroa arvoalue. Nyt metron ja kovan uudisrakentamisen myötä tulevaisuus on iso kysymysmerkki.
T. Vattuniemestä
Niinpä.
Metro ei nosta arvoalueiden arvoa. Toki Larusta pidetään muiden syiden takia.
Esim joku Soukka varmaankin hyötyy metrosta asuntojen arvonnousuna.
Näin näen asian itsekin.
Eniten arvonnousua tulee tapahtumaan alueilla, jotka ovat ennen länsimetron jatkeen avautumista vielä varsin edullisia pks-mittarilla (kuten soukka, espoonlahti, kivenlahti), mutta joille tullaan rakentamaan paljon uudisrakennuskohteita, perusparantamaan asemanseutujen ympäristöä- sekä infraa ja palveluitakin tulee ajallaan yhä lisää; missä kaupunki satsaa hyviin yhteyksiin, siellä tullaan näkemään positiivista kehitystä kaikessa, ajallaan.
Perinteisillä, aiemmin melko väljähkösti rakennetuilla arvoalueilla, kuten vaikkapa lauttasaaressa tai tapiolassa tilanne toki on hieman erilainen. Uusi kehitys ei välttämättä realisoidu kovinkaan suurena arvonnousuna. Mahdollisen liian innokkaan ja keskiluokalle suunnatun täydennysrakentamisen johdosta saattaa pahimmassa tapauksessa tapahtua päinvastaistakin kehitystä.
Monilla länsimetron tulevan jatkeen asuinalueilla sijaitsevilla vanhemmilla asunto osakeyhtiöillä on myös yksi aivan merkittävä etu helsingin lähiöihin verrattuna;
monet niistä seisovat varsin suurella omistustontilla (joka saattaa olla erittäinkin merkittävä asia yhtiön talouden kannalta tulevaisuudessa) ja vantaan lähiöihin verrattuna löytyy myös selkeä etu: Espoon lähiöt ovat rauhallisia ja turvallisia asuinpaikkoja myös lapsiperheille.
Tulevaisuudessa Helsingin keskustaan ei kuljeta omalla autolla, piste. Tämän takia itse katsoisin asuntoa ehdottomasti joko junaradan- tai mieluummin metroreitin varsilta. Bussiyhteydet ovat aivan liian epävarmoja ja saattavat nopeasti muuttua tai poistua kokonaan. Hyvä esimerkki tällaisesta länsimetron myötä ikävään paitsioon jääneestä asuinalueesta on mielestäni latokaski/nöykkiön seutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itä-Helsingin merenranta-alueet on Helsingin kauneinta asuinaluetta. Mekin pitkään harkittiin asunnon ostamista sieltä, mutta huonojen koulujen takia päädyttiin ns. valkoiselle vyöhykkeelle. Olen varma, että asuinalueiden eriytyminen tulee jatkumaan, valkoisten alueiden hinnat nousee ja ruskeiden laskee. Lapsiperheissä kun kaiken ratkaisee koulujen taso.
Ja siitä eteenpäin voi jatkaa Loviisaan ja on ihan yhtä kaunista ja asuminen maksaa vain neljäsosan.
Voi olla kaunista, mutta en ikinä muuttaisi ydinvoimalan viereen.
Ei se auta yhtään että asut 60 kilsaa siitä ydinvoimalasta jos jotain tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Eihän Helsingillä ja pk-seudulla ole kuin kaksi ongelmaa. Toinen on liikenne, ja toinen on sitten se, mistä ei saa puhua.
Taitaa olla nuo molemmat ongelmat lähinnä omassa päåssäsi, sillä ainakaan Stadissa niitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Esim joku Soukka varmaankin hyötyy metrosta asuntojen arvonnousuna.
Soukka hyötyy metrosta ihan yhtä paljon kuin itäinen Helsinki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän Helsingillä ja pk-seudulla ole kuin kaksi ongelmaa. Toinen on liikenne, ja toinen on sitten se, mistä ei saa puhua.
Taitaa olla nuo molemmat ongelmat lähinnä omassa päåssäsi, sillä ainakaan Stadissa niitä ei ole.
Mistä tätä 50-luvun Stadia vielä löytyy? Kerro ihmeessä!
Viidakko tilattiin, viidakko saatiin! Kun mietitään Helsingin kaupunkikehitystä, suurimmat kysymykset liittyvät juuri tähän.
Se on sitä rikastumista ja kivaa värinää.