Lue keskustelun säännöt.
Miehet jotka ei kasvakaan isyyteen? Kuinka kauan naisen pitää silti tukea sitä kasvua?
21.04.2019 |
Meillä on pieni lapsi, joka täytti tänään 7 kk. Lapsi on yhdessä toivottu, kävimme jonkun aikaa jopa lapsettomuushoidoissa ennen kuin yhden keskenmenon jälkeen raskaus onnistui. Mieheni on vastuullinen, kotitöitä tekevä hyvä mies, joka oli pitkään haaveillut perheestä. No ilmeisesti perhe ei sitten ollutkaan sitä mitä oletti. Tai lapsi. Tai isyys. Mies ei ole lapsen syntymän jälkeen halunnut juurikaan viettää aikaa lapsensa kanssa, ei hoitaa häntä jne. On mieluummin harrastuksissaan kuin lapsen kanssa. Lapsen kanssa ollessa ei tiedä mitä tehdä vauvan kanssa eikä tiedä mitä tehdä, jos vauvalla on vaikka itku, nälkä, märkä vaippa tms. Tai tietenkin oikeasti tietää, mutta se ei missään hänen tekemisissään näy. Ei halua olla kahden lapsen kanssa, koska silloin joutuisi hoitamaan häntä eikä voisi vain uppoutua netflixiin sohvalle. Olen väsynyt tähän, ja pettynyt myös. Olen yrittänyt ymmärtää miestä ja sitä, että isyys on iso muutos jne ja antaa miehen tehdä asiat omalla tavallaan (vaikka se oma tapa on netflix ja sylissä vauva jonka märkä vaippa vuotaa yli eikä mies sitä vaihda).
Olen puhunut neuvolassa tästä, ja siellä aina sanotaan, että "joillakin miehillä kestää kasvaa isyyteen" ja "naisen pitää vain olla ymmärtäväinen ja kärsivällisesti vain tukea sitä isyyteen kasvamista, jos se ottaa aikansa". Minusta kylläkin tuntuu, että se terveydenhoitaja sanoo noin, koska hänen pitää sanoa noin, mutta oikeasti ymmärtää minun pettymystä hyvin eikä esim. ystäväänsä käskisi vain tukemaan isyyteen kasvamista loputtomiin.
Miksi joillakin miehillä kestää niin kauan "kasvaa" isyyteen? Ja kuinka kauan naisen pitää sitä vain tukea??!! Olen nyt tukenut sitä tasan 7 kk eikä sitä kasvua ole tapahtunut. Mitä nämä miehet ovat, jotka halusivat perheen, mutta eivät kasvakaan isyyteen?? Eikö ne kasvaisi, jos haluaisivat kasvaa?? Ja miksi naisen tehtävä on tukea ja tukea sitä kasvua? Miksei riitä, että nainen huolehtii omasta äitiydestään???
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Käsitteet sekasin. Ei tietenkään ketään voi pakottaa. Ei naistakaan voi pakottaa lastaan hoitamaan.
Mutta miehen KUULUISI hoitaa oma jälkeläisensä, siinä missä naisenkin. Mies voi luistaa siitä, tietenkin voi luistaa, niin kuin nainenkin voi. Lapsenhan voi viedä jonnekin ja sanoa, että en enää hoida, ottakaa. Mutta eikö se ole aika surullista?
Silloin kun asutaan kuitenkin yhdessä perheenä, niin onhan vastuu molemmilla, vai eikö ole? Millaisessa perheessä itse kasvoit? Oliko vastuu sinusta vain toisella?
Lapsen voi aina laittaa yhteiskunnan vastuulle. Yhteiskunta sitten hoitaa miten hoitaa. Jos ei halua ottaa vastuuta omasta lapsestaan, ei voi myöskään arvostella yhteiskuntaa siitä, miten se lasta sitten kohtelee. Se on sitten oma arvovalinta. Samoin, jos ei itse hoida lastaan eikä tästä kanna vastuuta, vaan sysää kaiken toisen vanhemman tehtäväksi, silloin ei ole myöskään nokan koputtamista lapsen asioista. On tehnyt irtioton siitä asiasta ja se on oma valinta.
Juu, pakko ei ole. Ei tule poliisi pakottamaan. Ei presidenttikään. Ihan vapaasti saa olla välittämättä.
Juuri näin. Hyvä että joku edes tajusi mitä tarkoitan.
Yhteishuoltajuudessa kylläkin on nokan koputtamista ihan molemmilla vanhemmilla. Myös yksinhuoltajuudessa on sellaisia asioita joista keskustellaan myös etävanhemman kanssa, kuten esim. se jos kotona ei pärjätä lapsen kanssa, niin etältä kysytään mahdollisuutta ottaa lapsi luokseen ettei tarvitsisi sijoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Onko Jörn Donner eksynyt vauva-palstalle? Vaikea arvostaa ihmistä, joka hylkää omat lapsensa.
En usko että ap:n mies haikailee sinun arvostuksesi perään...
Suurin osa ihmisistä ajattelee sukupuolesta riippumatta samoin niistä ihmisistä, jotka hylkäävät lapsensa. Tuo on äärimmäinen henkisen keskenkasvuisuuden merkki, jollei kykene huolehtimaan edes omista jälkeläisistään. Monikaan ei halua olla tuollaisten ihmisten seurassa.
Ei haittaa niin kauan kuin löytyy joku ymmärtäjä, ja näitähän riittää jotka tekee aina uudestaan pennut uuden miehen kanssa. Koskaan ei tule olemaan sellaista tilannetta että ap:n mies kärsisi sinun arvostuksesi puutteesta, tai kenenkään vauvapalstalaisen arvostuksen puutteesta. Ja tämä on fakta. Myös paatuneimmat raiskaritappajat saavat naisilta kirjeitä vankilaan, joten AINA löytyy joku jota ei haittaa niinkin vähäpätöinen asia kuin tämä sen rikoksen rinnalla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä, käyttääkö mies henkistä väkivaltaa. Meillä väkivaltaisuus alkoi näkyä juuri siinä, että mies kieltäytyi hoitamasta lasta eikä suostunut keskustelemaan aiheesta järkevästi. Jos hän joutui olemaan lapsen kanssa esimerkiksi töideni takia, mies kosti sen huutamalla ja riehumalla. Käytiin pariterapiassakin, mikä vain pahensi tilannetta. Mukaan tuli lopulta myös fyysisen väkivallan uhkaa, haistattelua, seksiin pakottamista ja vaikka mitä. Kun lopulta lähdin lapsen kanssa, mies yrittikin yhtäkkiä viedä lapsen minulta kokonaan, vaikkei ollut kahteen vuoteen jaksanut hoitaa lasta juuri yhtään. Jouduimme myös menemään turvakotiin, koska pelkäsin miehen vahingoittavan lasta kostoksi minulle.
En väitä, että kaikki lastenhoitoa välttelevät miehet olisivat väkivaltaisia, mutta jos yhtään epäilet, että kyseessä voisi olla henkinen väkivalta, suosittelen lukemaan Lundy Bancroftin kirjan Why does he do it, joka löytyy esimerkiksi täältä: https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that.pdf#page=26
Kannattaa myös miettiä onko sitä henkistä väkivaltaa äidin puolelta?
Kyttääminen, haukkuminen, vähättely, syyllistäminen, marttyrointi, mykkäkoulu, erolla uhkailu kun ei tehdä juuri kuin rouva tahtoo... Nämä ovat henkistä väkivaltaa, ja mies voi oireilla näitä passivoitumalla kun yrittää suojella itseään.
Henkiseen väkivaltaan kuuluu se, että saa käytöksellään toisen alistumaan tahtoonsa. Näin ollen ap:n käytös ei täytä henkisen väkivallan tuntomerkkejä, mutta miehen käytös voi hyvinkin täyttää, sillä nythän hän pääsee luistamaan kaikista ikävistä asioista lapseen liittyen.
Ei tarvitse saada alistumaan, pelkkä yritys alistaa riittää. Tuon voi siis nähdä myös niin päin, että ap yrittää alistaa miestänsä.
No jos on maailma mallillaan, jos oman lapsen hoitaminen ja hänen kanssaan ajan viettäminen on lähinnä rangaistus ja väkivaltaa. Tee maailmalle palvelus ja pistä piuhat poikki.
Olen samaa mieltä että ap:n tulisi laittaa piuhat poikki, ettei tule lisää vahinkoja maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan myös, että lähdet viikonlopuksi vaikka vanhemmillesi ilman lasta. Miehen on pakko ottaa vastuuta.
No mitä hemmetti ä, että jättää vauvan vanhemmalle joka tähänkään mennessä ei olr osoittanut halua tai kyvykkyyttä vauvanhoitoon? Tuokin että ei edes täyttä pissavaippaa vaihda vaikka vuotaa yli kun on niin kiire tuijottaa netflixiä, siis tuohan on ihan totaalista empatian puutetta. Ei välitä lapsen hyvinvoinnista tuon taivaallista.
Minun mielestäni on sen kykenevän vanhemman eli tässä tapauksessa äidin vastuulla OLLA JÄTTÄMÄTTÄ vauvaa tuollaisen vastuuttoman hoiviin. Huolimatta siitä että vastuuton on lapsen biologinen isä.
Ei tuossa auta kuin ero.
Normaalista terveestä miehestä tulee ihan hyvä isä vaikka pissavaippa olisi joskus täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on kokemusta miehestä, jolle vauvanhoidosta kieltäytyminen oli selvästi alistamiskeino ja keino saada mut pinteeseen. Tämäkin tapaus esitti tulevaa malli-isää vielä ennen raskaustestin plussaa. Mukaan astui myös muita kontrollointikeinoja ja sairaita kuvioita. Siinä on äiti kyllä todella lujilla, kun yrittää samaan aikaan itse kasvaa äidiksi ja huolehtia väsyneenä vauvasta, ja puoliso sen kuin keksii kiusaa ja sabotoi.
Kannattaisi kaikkien naisten hälytyskellojen soida LUJAA, jos käy ilmi, että ihana treffikumppanimies on päätynyt lapsensa äidistä eroon vauvavuotena. Takana on luultavasti käsittämätön perseily ja epäkypsyys.Tämä! Tuli ihan kylmät väreet lukiessa, voisi olla omaa tekstiäni.
Allekirjoitan myös. Mies teki mulle tota samaa. Lapsi oli alistamiskeino. Ihmettelin miten se ajatteli voivansa jatkaa sitä loputtomiin. Lapsihan kasvaa. Miehen mielestä lapsen piti olla mulle pallo jalassa ja sille vapaus mennä ja tulla mielensä mukaan. Kun mulla oli lapsi, niin tiesi mun olevan varmasti kotona. Muita hoitajia ei saanut olla, piti huolen. Sairaan mustasukkainen mies. Ja joo tosiaan vielä vaikeutti kaikkee tahallaan, herätti tahallaan lasta uniltaan, heitteli palloo sen sänkyyn jne. Että olis mulla töitä kun nukutin lapsen takaisin. Kerran se heitti soivan herätyskellon lapsen sängyn viereen lattialle, että varmaan heräsi ja mun piti nousta sitä tuudittelemaan uudestaan. Teki tahallaan kaikkee ilkeetä, että mulla olis ollut vaikeeta. Kerran heitti täyden keittokattilan pitkin seiniä kun ei muuta keksinyt, kun ensin valitti ettei ole ruokaa ja kun sanoin, että onhan siinä valmiina, niin se suututti kai niin paljon, kun ei voinut syyttää että ei ole ruokaa. Keitto lensi pitkin seiniä kun ei ollut muka oikeeta ruokaa, vaikka muuten syönyt sitä mielellään vaik kuinka paljon. Mutta se hetki piti pilata. Nuo jää mieleen, ei ole edes muutamassa kymmenessä vuodessakaan unohtuneet. Sielläpähän nyt keittojaan heittelee, jos heittelee missä liekin. Uusi nainen lähti kahden vuoden päästä, jatkosta en tiiä.
Tätä ei voi mitenkään verrata aloittajan tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä, käyttääkö mies henkistä väkivaltaa. Meillä väkivaltaisuus alkoi näkyä juuri siinä, että mies kieltäytyi hoitamasta lasta eikä suostunut keskustelemaan aiheesta järkevästi. Jos hän joutui olemaan lapsen kanssa esimerkiksi töideni takia, mies kosti sen huutamalla ja riehumalla. Käytiin pariterapiassakin, mikä vain pahensi tilannetta. Mukaan tuli lopulta myös fyysisen väkivallan uhkaa, haistattelua, seksiin pakottamista ja vaikka mitä. Kun lopulta lähdin lapsen kanssa, mies yrittikin yhtäkkiä viedä lapsen minulta kokonaan, vaikkei ollut kahteen vuoteen jaksanut hoitaa lasta juuri yhtään. Jouduimme myös menemään turvakotiin, koska pelkäsin miehen vahingoittavan lasta kostoksi minulle.
En väitä, että kaikki lastenhoitoa välttelevät miehet olisivat väkivaltaisia, mutta jos yhtään epäilet, että kyseessä voisi olla henkinen väkivalta, suosittelen lukemaan Lundy Bancroftin kirjan Why does he do it, joka löytyy esimerkiksi täältä: https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that.pdf#page=26
Kannattaa myös miettiä onko sitä henkistä väkivaltaa äidin puolelta?
Kyttääminen, haukkuminen, vähättely, syyllistäminen, marttyrointi, mykkäkoulu, erolla uhkailu kun ei tehdä juuri kuin rouva tahtoo... Nämä ovat henkistä väkivaltaa, ja mies voi oireilla näitä passivoitumalla kun yrittää suojella itseään.
Henkiseen väkivaltaan kuuluu se, että saa käytöksellään toisen alistumaan tahtoonsa. Näin ollen ap:n käytös ei täytä henkisen väkivallan tuntomerkkejä, mutta miehen käytös voi hyvinkin täyttää, sillä nythän hän pääsee luistamaan kaikista ikävistä asioista lapseen liittyen.
Ei tarvitse saada alistumaan, pelkkä yritys alistaa riittää. Tuon voi siis nähdä myös niin päin, että ap yrittää alistaa miestänsä.
No jos on maailma mallillaan, jos oman lapsen hoitaminen ja hänen kanssaan ajan viettäminen on lähinnä rangaistus ja väkivaltaa. Tee maailmalle palvelus ja pistä piuhat poikki.
Olen samaa mieltä että ap:n tulisi laittaa piuhat poikki, ettei tule lisää vahinkoja maailmaan.
Kannattaisi kohdistaa mielipiteet niihin asioihin, joihin luetun ymmärtäminen riittää; jos aloituksessa sanotaan selkeästi että yhteisestä tahdosta on käyty lapsettomuushoidoissa, miten lapsi voi olla vahinko? Jos on tehty kaikkensa että hän syntyisi?
Vierailija kirjoitti:
Jätät iskän ja vauvan viikonlopuksi keskenään niin mies joko kasvaa sinä aikana isyyteen tai sitten ei. Jos ei kasva, jätä se sika. Perheessä ei kannata roikottaa vapaamatkustajia turhana painolastina. Yhtään ei tarvitse ymmärtää ja sietää velttoilua tässä suhteessa. Ei äidiksi tuleminenkaan mitään herkkua ole, mutta pakko kestää jos on kerran pullat mennyt uuniin.
Tämä ohje on minusta ongelmallinen ja kiteyttää sen miksi täydellisen vastuun antaminen on todella vaikeaa, jos ilmassa on epäluottamusta. Nimittäin vauvahan kärsii mikäli mies esim. huudattaa sitä viikonlopun aikana. Istuu vartin aamupaskalla ja selaa puhelinta kun vauva huutaa, ei herää yöllä vauvan itkuun jne. Vauvalle tilanne on järkyttävä! On helvetin väärin että potentiaalisesti paskan miehen takia on joko riskeerattava vauvan perusturvan kokemus tai oltava itse kotona. Kumpa miesvauvan tunnistaisi ennen lasten tekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätät iskän ja vauvan viikonlopuksi keskenään niin mies joko kasvaa sinä aikana isyyteen tai sitten ei. Jos ei kasva, jätä se sika. Perheessä ei kannata roikottaa vapaamatkustajia turhana painolastina. Yhtään ei tarvitse ymmärtää ja sietää velttoilua tässä suhteessa. Ei äidiksi tuleminenkaan mitään herkkua ole, mutta pakko kestää jos on kerran pullat mennyt uuniin.
Tämä ohje on minusta ongelmallinen ja kiteyttää sen miksi täydellisen vastuun antaminen on todella vaikeaa, jos ilmassa on epäluottamusta. Nimittäin vauvahan kärsii mikäli mies esim. huudattaa sitä viikonlopun aikana. Istuu vartin aamupaskalla ja selaa puhelinta kun vauva huutaa, ei herää yöllä vauvan itkuun jne. Vauvalle tilanne on järkyttävä! On helvetin väärin että potentiaalisesti paskan miehen takia on joko riskeerattava vauvan perusturvan kokemus tai oltava itse kotona. Kumpa miesvauvan tunnistaisi ennen lasten tekoa.
Toimii, jos miesvauvan äiti on elossa, nimittäin karauttavat sinne täysihoitoon heti, kun perävalot näkyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätät iskän ja vauvan viikonlopuksi keskenään niin mies joko kasvaa sinä aikana isyyteen tai sitten ei. Jos ei kasva, jätä se sika. Perheessä ei kannata roikottaa vapaamatkustajia turhana painolastina. Yhtään ei tarvitse ymmärtää ja sietää velttoilua tässä suhteessa. Ei äidiksi tuleminenkaan mitään herkkua ole, mutta pakko kestää jos on kerran pullat mennyt uuniin.
Tämä ohje on minusta ongelmallinen ja kiteyttää sen miksi täydellisen vastuun antaminen on todella vaikeaa, jos ilmassa on epäluottamusta. Nimittäin vauvahan kärsii mikäli mies esim. huudattaa sitä viikonlopun aikana. Istuu vartin aamupaskalla ja selaa puhelinta kun vauva huutaa, ei herää yöllä vauvan itkuun jne. Vauvalle tilanne on järkyttävä! On helvetin väärin että potentiaalisesti paskan miehen takia on joko riskeerattava vauvan perusturvan kokemus tai oltava itse kotona. Kumpa miesvauvan tunnistaisi ennen lasten tekoa.
Toimii, jos miesvauvan äiti on elossa, nimittäin karauttavat sinne täysihoitoon heti, kun perävalot näkyvät.
Vauvan perusturvan kokemus järkkyy siinäkin tapauksessa yhtä lailla, kun ensisijainen hoivaaja on kokonaan poissa. Näin siis, jos isä ei ole muodostanut todellista hoivasuhdetta vauvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä, käyttääkö mies henkistä väkivaltaa. Meillä väkivaltaisuus alkoi näkyä juuri siinä, että mies kieltäytyi hoitamasta lasta eikä suostunut keskustelemaan aiheesta järkevästi. Jos hän joutui olemaan lapsen kanssa esimerkiksi töideni takia, mies kosti sen huutamalla ja riehumalla. Käytiin pariterapiassakin, mikä vain pahensi tilannetta. Mukaan tuli lopulta myös fyysisen väkivallan uhkaa, haistattelua, seksiin pakottamista ja vaikka mitä. Kun lopulta lähdin lapsen kanssa, mies yrittikin yhtäkkiä viedä lapsen minulta kokonaan, vaikkei ollut kahteen vuoteen jaksanut hoitaa lasta juuri yhtään. Jouduimme myös menemään turvakotiin, koska pelkäsin miehen vahingoittavan lasta kostoksi minulle.
En väitä, että kaikki lastenhoitoa välttelevät miehet olisivat väkivaltaisia, mutta jos yhtään epäilet, että kyseessä voisi olla henkinen väkivalta, suosittelen lukemaan Lundy Bancroftin kirjan Why does he do it, joka löytyy esimerkiksi täältä: https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that.pdf#page=26
Kannattaa myös miettiä onko sitä henkistä väkivaltaa äidin puolelta?
Kyttääminen, haukkuminen, vähättely, syyllistäminen, marttyrointi, mykkäkoulu, erolla uhkailu kun ei tehdä juuri kuin rouva tahtoo... Nämä ovat henkistä väkivaltaa, ja mies voi oireilla näitä passivoitumalla kun yrittää suojella itseään.
Henkiseen väkivaltaan kuuluu se, että saa käytöksellään toisen alistumaan tahtoonsa. Näin ollen ap:n käytös ei täytä henkisen väkivallan tuntomerkkejä, mutta miehen käytös voi hyvinkin täyttää, sillä nythän hän pääsee luistamaan kaikista ikävistä asioista lapseen liittyen.
Ei tarvitse saada alistumaan, pelkkä yritys alistaa riittää. Tuon voi siis nähdä myös niin päin, että ap yrittää alistaa miestänsä.
No jos on maailma mallillaan, jos oman lapsen hoitaminen ja hänen kanssaan ajan viettäminen on lähinnä rangaistus ja väkivaltaa. Tee maailmalle palvelus ja pistä piuhat poikki.
Olen samaa mieltä että ap:n tulisi laittaa piuhat poikki, ettei tule lisää vahinkoja maailmaan.
Kannattaisi kohdistaa mielipiteet niihin asioihin, joihin luetun ymmärtäminen riittää; jos aloituksessa sanotaan selkeästi että yhteisestä tahdosta on käyty lapsettomuushoidoissa, miten lapsi voi olla vahinko? Jos on tehty kaikkensa että hän syntyisi?
Kannattaisi olla lainaamatta tekstiä, jos ei ymmärrä mitä lainattu henkilö on itse lainannut, eli mihin on kommentoinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätät iskän ja vauvan viikonlopuksi keskenään niin mies joko kasvaa sinä aikana isyyteen tai sitten ei. Jos ei kasva, jätä se sika. Perheessä ei kannata roikottaa vapaamatkustajia turhana painolastina. Yhtään ei tarvitse ymmärtää ja sietää velttoilua tässä suhteessa. Ei äidiksi tuleminenkaan mitään herkkua ole, mutta pakko kestää jos on kerran pullat mennyt uuniin.
Tämä ohje on minusta ongelmallinen ja kiteyttää sen miksi täydellisen vastuun antaminen on todella vaikeaa, jos ilmassa on epäluottamusta. Nimittäin vauvahan kärsii mikäli mies esim. huudattaa sitä viikonlopun aikana. Istuu vartin aamupaskalla ja selaa puhelinta kun vauva huutaa, ei herää yöllä vauvan itkuun jne. Vauvalle tilanne on järkyttävä! On helvetin väärin että potentiaalisesti paskan miehen takia on joko riskeerattava vauvan perusturvan kokemus tai oltava itse kotona. Kumpa miesvauvan tunnistaisi ennen lasten tekoa.
Kyllä ne tunnistaa. Ei kannata lisääntyä kaikkien kanssa vain koska itsellä on vauvakuume. Ei kenestäkään oikeasti tule vauvan syntymän jälkeen aivan perseihmistä, tai ei ainakaan siitä kenen hormonit ei muutu tilanteessa mitenkään...
Missään ei myöskääno le sanottu että aloituksen isä huudattaisi lasta. Se että äitille ei kelpaa että mies samalla katsoo ohjelmaa tv:stä kun vaikka nukuttaa vauvaa, ei tarkoita minkäänmoista laiminlyöntiä vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätät iskän ja vauvan viikonlopuksi keskenään niin mies joko kasvaa sinä aikana isyyteen tai sitten ei. Jos ei kasva, jätä se sika. Perheessä ei kannata roikottaa vapaamatkustajia turhana painolastina. Yhtään ei tarvitse ymmärtää ja sietää velttoilua tässä suhteessa. Ei äidiksi tuleminenkaan mitään herkkua ole, mutta pakko kestää jos on kerran pullat mennyt uuniin.
Tämä ohje on minusta ongelmallinen ja kiteyttää sen miksi täydellisen vastuun antaminen on todella vaikeaa, jos ilmassa on epäluottamusta. Nimittäin vauvahan kärsii mikäli mies esim. huudattaa sitä viikonlopun aikana. Istuu vartin aamupaskalla ja selaa puhelinta kun vauva huutaa, ei herää yöllä vauvan itkuun jne. Vauvalle tilanne on järkyttävä! On helvetin väärin että potentiaalisesti paskan miehen takia on joko riskeerattava vauvan perusturvan kokemus tai oltava itse kotona. Kumpa miesvauvan tunnistaisi ennen lasten tekoa.
Kyllä ne tunnistaa. Ei kannata lisääntyä kaikkien kanssa vain koska itsellä on vauvakuume. Ei kenestäkään oikeasti tule vauvan syntymän jälkeen aivan perseihmistä, tai ei ainakaan siitä kenen hormonit ei muutu tilanteessa mitenkään...
Missään ei myöskääno le sanottu että aloituksen isä huudattaisi lasta. Se että äitille ei kelpaa että mies samalla katsoo ohjelmaa tv:stä kun vaikka nukuttaa vauvaa, ei tarkoita minkäänmoista laiminlyöntiä vielä.
Aika moni nainen ja mies paljastuu lapsen syntymän jälkeen huomattavan huonohermoiseksi. Lapsen hoidon opettelu ja huonosti nukutut yöt nostavat monilla stressikertoimen aivan uudelle tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätät iskän ja vauvan viikonlopuksi keskenään niin mies joko kasvaa sinä aikana isyyteen tai sitten ei. Jos ei kasva, jätä se sika. Perheessä ei kannata roikottaa vapaamatkustajia turhana painolastina. Yhtään ei tarvitse ymmärtää ja sietää velttoilua tässä suhteessa. Ei äidiksi tuleminenkaan mitään herkkua ole, mutta pakko kestää jos on kerran pullat mennyt uuniin.
Tämä ohje on minusta ongelmallinen ja kiteyttää sen miksi täydellisen vastuun antaminen on todella vaikeaa, jos ilmassa on epäluottamusta. Nimittäin vauvahan kärsii mikäli mies esim. huudattaa sitä viikonlopun aikana. Istuu vartin aamupaskalla ja selaa puhelinta kun vauva huutaa, ei herää yöllä vauvan itkuun jne. Vauvalle tilanne on järkyttävä! On helvetin väärin että potentiaalisesti paskan miehen takia on joko riskeerattava vauvan perusturvan kokemus tai oltava itse kotona. Kumpa miesvauvan tunnistaisi ennen lasten tekoa.
Kyllä ne tunnistaa. Ei kannata lisääntyä kaikkien kanssa vain koska itsellä on vauvakuume. Ei kenestäkään oikeasti tule vauvan syntymän jälkeen aivan perseihmistä, tai ei ainakaan siitä kenen hormonit ei muutu tilanteessa mitenkään...
Missään ei myöskääno le sanottu että aloituksen isä huudattaisi lasta. Se että äitille ei kelpaa että mies samalla katsoo ohjelmaa tv:stä kun vaikka nukuttaa vauvaa, ei tarkoita minkäänmoista laiminlyöntiä vielä.
Hyi millainen keskenkasvuinen "mies". Mistä näitä sikiää? Miten sairaat kotiolot sillä on ollut, että on kasvanut tuollaiseksi?
Kyllä elokuvaa voi katsella, mutta onhan se per-kele ettei leffaa voi pysäyttää hetkeksi ja vaihtaa sitä vaippaa, jotta lapsellakin on kiva olo.
Aloittajalle sanoisin, että yksi keskustelu vielä tuon "miehen" kanssa, ja sitten mies pihalle, ellei selkeää muutosta tule. Olen noita nähnyt, tilanne vaan huononee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätät iskän ja vauvan viikonlopuksi keskenään niin mies joko kasvaa sinä aikana isyyteen tai sitten ei. Jos ei kasva, jätä se sika. Perheessä ei kannata roikottaa vapaamatkustajia turhana painolastina. Yhtään ei tarvitse ymmärtää ja sietää velttoilua tässä suhteessa. Ei äidiksi tuleminenkaan mitään herkkua ole, mutta pakko kestää jos on kerran pullat mennyt uuniin.
Tämä ohje on minusta ongelmallinen ja kiteyttää sen miksi täydellisen vastuun antaminen on todella vaikeaa, jos ilmassa on epäluottamusta. Nimittäin vauvahan kärsii mikäli mies esim. huudattaa sitä viikonlopun aikana. Istuu vartin aamupaskalla ja selaa puhelinta kun vauva huutaa, ei herää yöllä vauvan itkuun jne. Vauvalle tilanne on järkyttävä! On helvetin väärin että potentiaalisesti paskan miehen takia on joko riskeerattava vauvan perusturvan kokemus tai oltava itse kotona. Kumpa miesvauvan tunnistaisi ennen lasten tekoa.
Kyllä ne tunnistaa. Ei kannata lisääntyä kaikkien kanssa vain koska itsellä on vauvakuume. Ei kenestäkään oikeasti tule vauvan syntymän jälkeen aivan perseihmistä, tai ei ainakaan siitä kenen hormonit ei muutu tilanteessa mitenkään...
Missään ei myöskääno le sanottu että aloituksen isä huudattaisi lasta. Se että äitille ei kelpaa että mies samalla katsoo ohjelmaa tv:stä kun vaikka nukuttaa vauvaa, ei tarkoita minkäänmoista laiminlyöntiä vielä.
Eikä tunnista. Tunnen yhden joka mankumalla sai vaimon tekemään lapsen, lupasi mm jäädä vuodeksi kotiin hoitamaan lasta, mitä tahansa, jos vaimo vaan suostuu.
No lopputulema oli, että mies jaksoi kotona kokonaisen viikon, sitten palasi töihin ja kertoi, että liian tylsää on lapsenhoitaminen hänelle.
Ei tarvinne kertoa, ovatko enää yhdessä. Näitä kuspäisiä vässyköitä on vaikka kuinka paljon :(
Vauva-arjen sujumista ei voi varmuudella ennakoida. Exälle tuli shokkina että omaa aikaa ei enää ole niin kuin ennen. Ovesta ei voi painua yön yli-reissulle tuosta vain ja maata krapulassa seuraavaa päivää, kutsua kaveria meille "loiventamaan". Oletti selvästi että minä hoidan sekä vauvan että kotityöt vaikka olimme sopineet toisin jo ennen raskautta. Tuntui ajattelevan etten voi muuta kun hoitaa kaiken yksin, kun eihän vauvaa voi jättää yksin ja kotitöitä tekemättä. Mitään ongelmaa ei ole, kun ei vastaa puhelimeen.
Yhden viikonloppureissun jälkeen häntä odotti hiljainen kämppä. Ei tänä päivänäkään tunnu tajuavan missä meni vikaan. Tuntuu OIKEASTI luulleen että kun on tehty vauva, niin nainen ei voi lähteä.
Tämä tapaus oli äitinsä passaama mutta osasi skarpata seurustelun ajan riittävän hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vauva-arjen sujumista ei voi varmuudella ennakoida. Exälle tuli shokkina että omaa aikaa ei enää ole niin kuin ennen. Ovesta ei voi painua yön yli-reissulle tuosta vain ja maata krapulassa seuraavaa päivää, kutsua kaveria meille "loiventamaan". Oletti selvästi että minä hoidan sekä vauvan että kotityöt vaikka olimme sopineet toisin jo ennen raskautta. Tuntui ajattelevan etten voi muuta kun hoitaa kaiken yksin, kun eihän vauvaa voi jättää yksin ja kotitöitä tekemättä. Mitään ongelmaa ei ole, kun ei vastaa puhelimeen.
Yhden viikonloppureissun jälkeen häntä odotti hiljainen kämppä. Ei tänä päivänäkään tunnu tajuavan missä meni vikaan. Tuntuu OIKEASTI luulleen että kun on tehty vauva, niin nainen ei voi lähteä.
Tämä tapaus oli äitinsä passaama mutta osasi skarpata seurustelun ajan riittävän hyvin.
Tuo tuntuu olevan todella ajattelutapa miehillä, että sidotaan nainen vauvalla kotiorjaksi, niin sitten sitä voi kohdella miten huonosti tahansa eikä se silti lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva-arjen sujumista ei voi varmuudella ennakoida. Exälle tuli shokkina että omaa aikaa ei enää ole niin kuin ennen. Ovesta ei voi painua yön yli-reissulle tuosta vain ja maata krapulassa seuraavaa päivää, kutsua kaveria meille "loiventamaan". Oletti selvästi että minä hoidan sekä vauvan että kotityöt vaikka olimme sopineet toisin jo ennen raskautta. Tuntui ajattelevan etten voi muuta kun hoitaa kaiken yksin, kun eihän vauvaa voi jättää yksin ja kotitöitä tekemättä. Mitään ongelmaa ei ole, kun ei vastaa puhelimeen.
Yhden viikonloppureissun jälkeen häntä odotti hiljainen kämppä. Ei tänä päivänäkään tunnu tajuavan missä meni vikaan. Tuntuu OIKEASTI luulleen että kun on tehty vauva, niin nainen ei voi lähteä.
Tämä tapaus oli äitinsä passaama mutta osasi skarpata seurustelun ajan riittävän hyvin.Tuo tuntuu olevan todella ajattelutapa miehillä, että sidotaan nainen vauvalla kotiorjaksi, niin sitten sitä voi kohdella miten huonosti tahansa eikä se silti lähde.
Mulquimmat laskelmoi että lapsella naisesta saa kotiorjan. Loput on niin uunoja, että kuvittelee lastenhoidon olevan hupia ja makoilua, josta pikkurouva nauttii. Sitten kun tätä ”lomailua” tarjotaan miehelle, se ei kelpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
No onhan se isyys vaikeaa kun sen annetaan olla vaikeaa. Mies on saanut aikaa käsitellä tunteitaan, miehen kans on yritetty keskustella asiasta. Mahdollisuuksia on annettu. Nyt on se kuuluisa tulos tai ulos -aika. Sanot ap vätykselle suoraan että jos isyys ja osallistuminen ei ala pikkuhiljaa löytymään, voit kyllä jatkaa yksin vastuunkantamista kuten tähänkin saakka. Jos ukko on ollut pelistä pois 7 kk, pärjäät ilman miesvauvaa myös seuraavat 7 kk.
Mitä niiden seuraavan 7 kk jälkeen sitten tapahtuu?
Onko miehesi yksinhuoltajan poika, jolla ei ole mitään oikeaa isän ja miehen mallia kodin perintönä? Silti arkea on elettävä ja lapsesta vastuu on molemmilla. Aina.
Niin niin, eli närkästyt omasta puolestasi. Se on toki sallittue. Vaimo kuitenkin lienee valinneen ihan itse tuon oman elämänsä.