Lue keskustelun säännöt.
Miehet jotka ei kasvakaan isyyteen? Kuinka kauan naisen pitää silti tukea sitä kasvua?
21.04.2019 |
Meillä on pieni lapsi, joka täytti tänään 7 kk. Lapsi on yhdessä toivottu, kävimme jonkun aikaa jopa lapsettomuushoidoissa ennen kuin yhden keskenmenon jälkeen raskaus onnistui. Mieheni on vastuullinen, kotitöitä tekevä hyvä mies, joka oli pitkään haaveillut perheestä. No ilmeisesti perhe ei sitten ollutkaan sitä mitä oletti. Tai lapsi. Tai isyys. Mies ei ole lapsen syntymän jälkeen halunnut juurikaan viettää aikaa lapsensa kanssa, ei hoitaa häntä jne. On mieluummin harrastuksissaan kuin lapsen kanssa. Lapsen kanssa ollessa ei tiedä mitä tehdä vauvan kanssa eikä tiedä mitä tehdä, jos vauvalla on vaikka itku, nälkä, märkä vaippa tms. Tai tietenkin oikeasti tietää, mutta se ei missään hänen tekemisissään näy. Ei halua olla kahden lapsen kanssa, koska silloin joutuisi hoitamaan häntä eikä voisi vain uppoutua netflixiin sohvalle. Olen väsynyt tähän, ja pettynyt myös. Olen yrittänyt ymmärtää miestä ja sitä, että isyys on iso muutos jne ja antaa miehen tehdä asiat omalla tavallaan (vaikka se oma tapa on netflix ja sylissä vauva jonka märkä vaippa vuotaa yli eikä mies sitä vaihda).
Olen puhunut neuvolassa tästä, ja siellä aina sanotaan, että "joillakin miehillä kestää kasvaa isyyteen" ja "naisen pitää vain olla ymmärtäväinen ja kärsivällisesti vain tukea sitä isyyteen kasvamista, jos se ottaa aikansa". Minusta kylläkin tuntuu, että se terveydenhoitaja sanoo noin, koska hänen pitää sanoa noin, mutta oikeasti ymmärtää minun pettymystä hyvin eikä esim. ystäväänsä käskisi vain tukemaan isyyteen kasvamista loputtomiin.
Miksi joillakin miehillä kestää niin kauan "kasvaa" isyyteen? Ja kuinka kauan naisen pitää sitä vain tukea??!! Olen nyt tukenut sitä tasan 7 kk eikä sitä kasvua ole tapahtunut. Mitä nämä miehet ovat, jotka halusivat perheen, mutta eivät kasvakaan isyyteen?? Eikö ne kasvaisi, jos haluaisivat kasvaa?? Ja miksi naisen tehtävä on tukea ja tukea sitä kasvua? Miksei riitä, että nainen huolehtii omasta äitiydestään???
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Sinun ei pitäisi puhua itsestäsi miehenä, jos asenteet ovat tuota luokkaa. Olet häpeäksi kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä, käyttääkö mies henkistä väkivaltaa. Meillä väkivaltaisuus alkoi näkyä juuri siinä, että mies kieltäytyi hoitamasta lasta eikä suostunut keskustelemaan aiheesta järkevästi. Jos hän joutui olemaan lapsen kanssa esimerkiksi töideni takia, mies kosti sen huutamalla ja riehumalla. Käytiin pariterapiassakin, mikä vain pahensi tilannetta. Mukaan tuli lopulta myös fyysisen väkivallan uhkaa, haistattelua, seksiin pakottamista ja vaikka mitä. Kun lopulta lähdin lapsen kanssa, mies yrittikin yhtäkkiä viedä lapsen minulta kokonaan, vaikkei ollut kahteen vuoteen jaksanut hoitaa lasta juuri yhtään. Jouduimme myös menemään turvakotiin, koska pelkäsin miehen vahingoittavan lasta kostoksi minulle.
En väitä, että kaikki lastenhoitoa välttelevät miehet olisivat väkivaltaisia, mutta jos yhtään epäilet, että kyseessä voisi olla henkinen väkivalta, suosittelen lukemaan Lundy Bancroftin kirjan Why does he do it, joka löytyy esimerkiksi täältä: https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that.pdf#page=26
Kannattaa myös miettiä onko sitä henkistä väkivaltaa äidin puolelta?
Kyttääminen, haukkuminen, vähättely, syyllistäminen, marttyrointi, mykkäkoulu, erolla uhkailu kun ei tehdä juuri kuin rouva tahtoo... Nämä ovat henkistä väkivaltaa, ja mies voi oireilla näitä passivoitumalla kun yrittää suojella itseään.
Henkiseen väkivaltaan kuuluu se, että saa käytöksellään toisen alistumaan tahtoonsa. Näin ollen ap:n käytös ei täytä henkisen väkivallan tuntomerkkejä, mutta miehen käytös voi hyvinkin täyttää, sillä nythän hän pääsee luistamaan kaikista ikävistä asioista lapseen liittyen.
Mullakin on kokemusta miehestä, jolle vauvanhoidosta kieltäytyminen oli selvästi alistamiskeino ja keino saada mut pinteeseen. Tämäkin tapaus esitti tulevaa malli-isää vielä ennen raskaustestin plussaa. Mukaan astui myös muita kontrollointikeinoja ja sairaita kuvioita. Siinä on äiti kyllä todella lujilla, kun yrittää samaan aikaan itse kasvaa äidiksi ja huolehtia väsyneenä vauvasta, ja puoliso sen kuin keksii kiusaa ja sabotoi.
Kannattaisi kaikkien naisten hälytyskellojen soida LUJAA, jos käy ilmi, että ihana treffikumppanimies on päätynyt lapsensa äidistä eroon vauvavuotena. Takana on luultavasti käsittämätön perseily ja epäkypsyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykääpä näiltä mimosa-isiltä, joiden psyyke ei kestä lastenhoitoa, että mitä tapahtuisi jos äiti olisi yhtäkkiä poissa pelistä, esim. kuolisi liikenneonnettomuudessa. Mitä nämä vässykät sitten tekisivät? Kenelle kiikuttaisivat lapsen hoidettavaksi?
En mää käsitä nykymiehiä. Yhteisellä päätöksellä, yhteisestä tahdosta tehdään lapsia. Sitten kun lapsi syntyy käperrytäänkin kuoreensa ja heittäydytään yhdeksi lapseksi lisää. Ja sitten itketään kun vaimo uupuu ja kyllästyy kantamaan kaiken yksin ja lähtee kävelemään. Tiedän kaveripiiristä montakin tapausta. Ja ei, kaikki miehet eivät ole tällaisia. Sitten on myös moderneja, täyspäisiä isiä jotka ovat mukana täysillä ensiparkaisusta.
Minullekin kävi näin. Mies varmaan halusi lapsen jotta voi sitä omanaan esitellä ja latailla kuvia someen "rakkaasta lapsestaan". Eikä mennyt tikkuakaan ristiin että olisi joko hoitanut lasta tai tehnyt mitään muuta kuin omia juttujaan. "Unohti" myös osallistua laskujen maksuun ym. täyttä perseilyä.
1,5 vuotta katselin ja sitten sai mies lähteä. Paljon helpompaa on arki nyt, puoli vuotta tuosta mennyt. Tietenkin sitä kaipaisi toista aikuista välillä, siis nimenomaan aikuista, mutta ihan hyvä näinkin.On myös yksi tuttu mies, joka sai vastikään kolmannen lapsen. Ei kuulemma oikein olisi halunnut (anteeksi mitä hel.....ä?!?, tuohonhan keinot olisi löytynyt) Nyt sitten tekee ihan samaa, eli kaikkia omia hommiaan eikä kotona viihdy. Minulle sitten erityisesti pienessä kännissä näistä on avautunut, vaikka hyvin suoraan olen kertonut että kyllä se oikea paikka olisi olla nyt vaimon ja lasten luona eikä omilla teillä kirjoittelemassa muille naisille varsinkaan. Mietin sitä vaimoa, jolla on vauva ja kaksi muuta lasta yksin hoidettavana, kun miestä ei oikein huvita.
Vastuunotto pitäisi ilmeisesti olla oma erillinen oppiaineensa peruskoulussa.
*Ei varmaan kannata vaimon puolesta närkästyä, kun hän selvästikin elää juuri sitä elämää mitä haluaa, kun tekee puoliväkisin jatkuvasti lisää lapsia miehen kanssa, jote ei hoitohommat kiinnostele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Onko Jörn Donner eksynyt vauva-palstalle? Vaikea arvostaa ihmistä, joka hylkää omat lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Sinun ei pitäisi puhua itsestäsi miehenä, jos asenteet ovat tuota luokkaa. Olet häpeäksi kaikille.
Jännä homma että faktasta tulee sinun pikku päässäsi yhtäkkiä asenne :D Vaikka ei pitäisi kyllä yllättyä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Sinun ei pitäisi puhua itsestäsi miehenä, jos asenteet ovat tuota luokkaa. Olet häpeäksi kaikille.
Onhan tuollaisiakin, mutta niiltä tosiaan kannattaa ottaa vaan ne elarit, ja rinnalle sitten parempi mies. Vaihtamalla paranee, jos vätyksistä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaunis ilma. Lähdet lenkille. Palaat illalla.
Tietysti vaipat ja korvikkeet esille niin, että mies ne löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä, käyttääkö mies henkistä väkivaltaa. Meillä väkivaltaisuus alkoi näkyä juuri siinä, että mies kieltäytyi hoitamasta lasta eikä suostunut keskustelemaan aiheesta järkevästi. Jos hän joutui olemaan lapsen kanssa esimerkiksi töideni takia, mies kosti sen huutamalla ja riehumalla. Käytiin pariterapiassakin, mikä vain pahensi tilannetta. Mukaan tuli lopulta myös fyysisen väkivallan uhkaa, haistattelua, seksiin pakottamista ja vaikka mitä. Kun lopulta lähdin lapsen kanssa, mies yrittikin yhtäkkiä viedä lapsen minulta kokonaan, vaikkei ollut kahteen vuoteen jaksanut hoitaa lasta juuri yhtään. Jouduimme myös menemään turvakotiin, koska pelkäsin miehen vahingoittavan lasta kostoksi minulle.
En väitä, että kaikki lastenhoitoa välttelevät miehet olisivat väkivaltaisia, mutta jos yhtään epäilet, että kyseessä voisi olla henkinen väkivalta, suosittelen lukemaan Lundy Bancroftin kirjan Why does he do it, joka löytyy esimerkiksi täältä: https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that.pdf#page=26
Kannattaa myös miettiä onko sitä henkistä väkivaltaa äidin puolelta?
Kyttääminen, haukkuminen, vähättely, syyllistäminen, marttyrointi, mykkäkoulu, erolla uhkailu kun ei tehdä juuri kuin rouva tahtoo... Nämä ovat henkistä väkivaltaa, ja mies voi oireilla näitä passivoitumalla kun yrittää suojella itseään.
Henkiseen väkivaltaan kuuluu se, että saa käytöksellään toisen alistumaan tahtoonsa. Näin ollen ap:n käytös ei täytä henkisen väkivallan tuntomerkkejä, mutta miehen käytös voi hyvinkin täyttää, sillä nythän hän pääsee luistamaan kaikista ikävistä asioista lapseen liittyen.
Ei tarvitse saada alistumaan, pelkkä yritys alistaa riittää. Tuon voi siis nähdä myös niin päin, että ap yrittää alistaa miestänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Onko Jörn Donner eksynyt vauva-palstalle? Vaikea arvostaa ihmistä, joka hylkää omat lapsensa.
En usko että ap:n mies haikailee sinun arvostuksesi perään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykääpä näiltä mimosa-isiltä, joiden psyyke ei kestä lastenhoitoa, että mitä tapahtuisi jos äiti olisi yhtäkkiä poissa pelistä, esim. kuolisi liikenneonnettomuudessa. Mitä nämä vässykät sitten tekisivät? Kenelle kiikuttaisivat lapsen hoidettavaksi?
En mää käsitä nykymiehiä. Yhteisellä päätöksellä, yhteisestä tahdosta tehdään lapsia. Sitten kun lapsi syntyy käperrytäänkin kuoreensa ja heittäydytään yhdeksi lapseksi lisää. Ja sitten itketään kun vaimo uupuu ja kyllästyy kantamaan kaiken yksin ja lähtee kävelemään. Tiedän kaveripiiristä montakin tapausta. Ja ei, kaikki miehet eivät ole tällaisia. Sitten on myös moderneja, täyspäisiä isiä jotka ovat mukana täysillä ensiparkaisusta.
Minullekin kävi näin. Mies varmaan halusi lapsen jotta voi sitä omanaan esitellä ja latailla kuvia someen "rakkaasta lapsestaan". Eikä mennyt tikkuakaan ristiin että olisi joko hoitanut lasta tai tehnyt mitään muuta kuin omia juttujaan. "Unohti" myös osallistua laskujen maksuun ym. täyttä perseilyä.
1,5 vuotta katselin ja sitten sai mies lähteä. Paljon helpompaa on arki nyt, puoli vuotta tuosta mennyt. Tietenkin sitä kaipaisi toista aikuista välillä, siis nimenomaan aikuista, mutta ihan hyvä näinkin.On myös yksi tuttu mies, joka sai vastikään kolmannen lapsen. Ei kuulemma oikein olisi halunnut (anteeksi mitä hel.....ä?!?, tuohonhan keinot olisi löytynyt) Nyt sitten tekee ihan samaa, eli kaikkia omia hommiaan eikä kotona viihdy. Minulle sitten erityisesti pienessä kännissä näistä on avautunut, vaikka hyvin suoraan olen kertonut että kyllä se oikea paikka olisi olla nyt vaimon ja lasten luona eikä omilla teillä kirjoittelemassa muille naisille varsinkaan. Mietin sitä vaimoa, jolla on vauva ja kaksi muuta lasta yksin hoidettavana, kun miestä ei oikein huvita.
Vastuunotto pitäisi ilmeisesti olla oma erillinen oppiaineensa peruskoulussa.
*Ei varmaan kannata vaimon puolesta närkästyä, kun hän selvästikin elää juuri sitä elämää mitä haluaa, kun tekee puoliväkisin jatkuvasti lisää lapsia miehen kanssa, jote ei hoitohommat kiinnostele.
Närkästyn, koska tämä mies vaikuttaa juuri sellaiselta, jolla ei ole oikeasti munaa sen vertaa että siellä kotona suutaan aukaisee sanoakseen mielipidettään. Sitten kerjää sääliä ja sympatiaa muilta naisilta, mutta sitäkään ei uskalla tehdä selvinpäin.
Minulta niitä ei heru, ja onneksi viestittelyt ovatkin vähentyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on kokemusta miehestä, jolle vauvanhoidosta kieltäytyminen oli selvästi alistamiskeino ja keino saada mut pinteeseen. Tämäkin tapaus esitti tulevaa malli-isää vielä ennen raskaustestin plussaa. Mukaan astui myös muita kontrollointikeinoja ja sairaita kuvioita. Siinä on äiti kyllä todella lujilla, kun yrittää samaan aikaan itse kasvaa äidiksi ja huolehtia väsyneenä vauvasta, ja puoliso sen kuin keksii kiusaa ja sabotoi.
Kannattaisi kaikkien naisten hälytyskellojen soida LUJAA, jos käy ilmi, että ihana treffikumppanimies on päätynyt lapsensa äidistä eroon vauvavuotena. Takana on luultavasti käsittämätön perseily ja epäkypsyys.
Tämä! Tuli ihan kylmät väreet lukiessa, voisi olla omaa tekstiäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Käsitteet sekasin. Ei tietenkään ketään voi pakottaa. Ei naistakaan voi pakottaa lastaan hoitamaan.
Mutta miehen KUULUISI hoitaa oma jälkeläisensä, siinä missä naisenkin. Mies voi luistaa siitä, tietenkin voi luistaa, niin kuin nainenkin voi. Lapsenhan voi viedä jonnekin ja sanoa, että en enää hoida, ottakaa. Mutta eikö se ole aika surullista?
Silloin kun asutaan kuitenkin yhdessä perheenä, niin onhan vastuu molemmilla, vai eikö ole? Millaisessa perheessä itse kasvoit? Oliko vastuu sinusta vain toisella?
Lapsen voi aina laittaa yhteiskunnan vastuulle. Yhteiskunta sitten hoitaa miten hoitaa. Jos ei halua ottaa vastuuta omasta lapsestaan, ei voi myöskään arvostella yhteiskuntaa siitä, miten se lasta sitten kohtelee. Se on sitten oma arvovalinta. Samoin, jos ei itse hoida lastaan eikä tästä kanna vastuuta, vaan sysää kaiken toisen vanhemman tehtäväksi, silloin ei ole myöskään nokan koputtamista lapsen asioista. On tehnyt irtioton siitä asiasta ja se on oma valinta.
Juu, pakko ei ole. Ei tule poliisi pakottamaan. Ei presidenttikään. Ihan vapaasti saa olla välittämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ala hötkyilemään. Se että mies katsoo miluummine netfliksiä kuin 7kk vauvaa ei ole mitenkään verrannollinen siihen millainen isä hänestä tulee kun lapsi kasvaa. Moni isä alkaa isäilemään vasta sitten kun lapsi tajuaa puhetta ja sen kanssa voi jotain jo tehdä. Sinun ei tarvitse "tukea isäksi kasvamista" pakottamalla miestä vauvan kanssa vuorovaikutuskontaktiin, arvostelemalla, syyllistämällä ja painostamalla isää siinä vieressä. Jos jätät vauvan isän kanssa vaikka päiväksi kahden, niin mistä tiedät mitä siellä on tapahtunut sinun ollessasi poissa, että on vain tv:tä katsottu? Ettet vain hengittäisi jatkuvasti isän niskaan arvostellen ja moittien mitä kaikkea hän tekee väärin?
Mitä v€ttua?! Vanhemmuus ei ole mitään rusinat pullasta-hommaa jossa vastuuta voi alkaa ottamaan sitten kun itsestä siltä tuntuu ja lapsi on itselle viihdyttävä. Entä jos äitikin päättää että nääh, palataan asiaan sitten kun mukula pesee itse pyykkinsä? Ai niin, äidillehän ei tätä suoda vaan koppi pitää ottaa heti.
Näin se on. Et sinä voi pakottaa ketään toimimaan asioissa niin kuin juuri sinä haluat, etkö ole tätä vielä oppinut? Jos sinä teet lapsia, niin sinä hoidat niitä, ei sen kummempaa. Et voi itkeä isää, mummoa naapuria ketään siihen että hänen on nyt ihan pakko tehdä niin kuin sinä sanot, tuntea niin kuin sinä käsket, ja niin pois päin. Luulisi että tämän sanoo järki, mutta ei näytä sanovan monellekaan teistä.
Ihan tämä sama pätee lapsen isään. Jos mies tekee lapsia, hänen on itse hoidettava niitä. Näin se vaan menee.
Lapsen geeneistä on puolet mieheltä ja mies kun siittiöt laskee menemään niin hän on vastuullinen seurauksista ihan tasan siinä missä äitikin.
Tämä ei muuksi muutu vaikka miehen on paljon helpompi vastuustaan luistaa.Ei mene, koska et voi pakottaa toista. Koitahan nyt jo uskoa... Ainoa mitä voi pakottaa, on elareiden maksaminen, ei muuta. Jos toinen luistaa vastuustaan, niin sinä et voi sille yhtään mitään. Kenenkään ei ole pakko hoitaa lapsia, ei vaikka ne olisivat omia. Se että äiti haluaa lapsiansa hoitaa, niin hoitakoon, jos isä ei halua, ei häntä voi siihen pakottaa. Aika suloista kyllä että olet niin naiivi, että luulet ett kun sinä sanot että jonkun pitää tehdä jotain, niin hän muka myöskin niin tekisi. Et voi pakottaa, piste.
Onko Jörn Donner eksynyt vauva-palstalle? Vaikea arvostaa ihmistä, joka hylkää omat lapsensa.
En usko että ap:n mies haikailee sinun arvostuksesi perään...
Suurin osa ihmisistä ajattelee sukupuolesta riippumatta samoin niistä ihmisistä, jotka hylkäävät lapsensa. Tuo on äärimmäinen henkisen keskenkasvuisuuden merkki, jollei kykene huolehtimaan edes omista jälkeläisistään. Monikaan ei halua olla tuollaisten ihmisten seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä, käyttääkö mies henkistä väkivaltaa. Meillä väkivaltaisuus alkoi näkyä juuri siinä, että mies kieltäytyi hoitamasta lasta eikä suostunut keskustelemaan aiheesta järkevästi. Jos hän joutui olemaan lapsen kanssa esimerkiksi töideni takia, mies kosti sen huutamalla ja riehumalla. Käytiin pariterapiassakin, mikä vain pahensi tilannetta. Mukaan tuli lopulta myös fyysisen väkivallan uhkaa, haistattelua, seksiin pakottamista ja vaikka mitä. Kun lopulta lähdin lapsen kanssa, mies yrittikin yhtäkkiä viedä lapsen minulta kokonaan, vaikkei ollut kahteen vuoteen jaksanut hoitaa lasta juuri yhtään. Jouduimme myös menemään turvakotiin, koska pelkäsin miehen vahingoittavan lasta kostoksi minulle.
En väitä, että kaikki lastenhoitoa välttelevät miehet olisivat väkivaltaisia, mutta jos yhtään epäilet, että kyseessä voisi olla henkinen väkivalta, suosittelen lukemaan Lundy Bancroftin kirjan Why does he do it, joka löytyy esimerkiksi täältä: https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that.pdf#page=26
Kannattaa myös miettiä onko sitä henkistä väkivaltaa äidin puolelta?
Kyttääminen, haukkuminen, vähättely, syyllistäminen, marttyrointi, mykkäkoulu, erolla uhkailu kun ei tehdä juuri kuin rouva tahtoo... Nämä ovat henkistä väkivaltaa, ja mies voi oireilla näitä passivoitumalla kun yrittää suojella itseään.
Henkiseen väkivaltaan kuuluu se, että saa käytöksellään toisen alistumaan tahtoonsa. Näin ollen ap:n käytös ei täytä henkisen väkivallan tuntomerkkejä, mutta miehen käytös voi hyvinkin täyttää, sillä nythän hän pääsee luistamaan kaikista ikävistä asioista lapseen liittyen.
Ei tarvitse saada alistumaan, pelkkä yritys alistaa riittää. Tuon voi siis nähdä myös niin päin, että ap yrittää alistaa miestänsä.
No jos on maailma mallillaan, jos oman lapsen hoitaminen ja hänen kanssaan ajan viettäminen on lähinnä rangaistus ja väkivaltaa. Tee maailmalle palvelus ja pistä piuhat poikki.
Minulla lähipiirissä toisinpäin: mies on hoitanut lasta vauvasta asti ja äiti haluaa vietää mahdollisimman vähän aikaa lapsen kanssa. Mies on täysin ensisijainen ja käytännössä oikeastaan ainoa hoitaja. Nainen ilmeisesti sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen eikä ole sittemmin koskaan pystynyt luomaan suhdetta lapseen, nyt hän on jo 7-vuotias. Äiti haluaa vain käydä omissa harrastuksissaan ja olla omassa rauhassa kotona ja mummolaan laittaisi hoitoon useita kertoja viikossa ettei tarvisi olla lapsen kanssa. Onneksi lapsella on hyvä ja turvallinen isä. Mutta siis, niin, oli syy mikä tahansa ja kyse kummasta tahansa vanhemmasta, niin jolloin mahdollisiin ongelmiin/masennukseen/vuorovaikutukseen lapsen kanssa puututa ajoissa niin tuo tilanne ei välttämättä muutu koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös miettiä, käyttääkö mies henkistä väkivaltaa. Meillä väkivaltaisuus alkoi näkyä juuri siinä, että mies kieltäytyi hoitamasta lasta eikä suostunut keskustelemaan aiheesta järkevästi. Jos hän joutui olemaan lapsen kanssa esimerkiksi töideni takia, mies kosti sen huutamalla ja riehumalla. Käytiin pariterapiassakin, mikä vain pahensi tilannetta. Mukaan tuli lopulta myös fyysisen väkivallan uhkaa, haistattelua, seksiin pakottamista ja vaikka mitä. Kun lopulta lähdin lapsen kanssa, mies yrittikin yhtäkkiä viedä lapsen minulta kokonaan, vaikkei ollut kahteen vuoteen jaksanut hoitaa lasta juuri yhtään. Jouduimme myös menemään turvakotiin, koska pelkäsin miehen vahingoittavan lasta kostoksi minulle.
En väitä, että kaikki lastenhoitoa välttelevät miehet olisivat väkivaltaisia, mutta jos yhtään epäilet, että kyseessä voisi olla henkinen väkivalta, suosittelen lukemaan Lundy Bancroftin kirjan Why does he do it, joka löytyy esimerkiksi täältä: https://www.docdroid.net/py03/why-does-he-do-that.pdf#page=26
Kannattaa myös miettiä onko sitä henkistä väkivaltaa äidin puolelta?
Kyttääminen, haukkuminen, vähättely, syyllistäminen, marttyrointi, mykkäkoulu, erolla uhkailu kun ei tehdä juuri kuin rouva tahtoo... Nämä ovat henkistä väkivaltaa, ja mies voi oireilla näitä passivoitumalla kun yrittää suojella itseään.
Henkiseen väkivaltaan kuuluu se, että saa käytöksellään toisen alistumaan tahtoonsa. Näin ollen ap:n käytös ei täytä henkisen väkivallan tuntomerkkejä, mutta miehen käytös voi hyvinkin täyttää, sillä nythän hän pääsee luistamaan kaikista ikävistä asioista lapseen liittyen.
Ei tarvitse saada alistumaan, pelkkä yritys alistaa riittää. Tuon voi siis nähdä myös niin päin, että ap yrittää alistaa miestänsä.
Väkivaltainen mies bongattu. Tyypillistä yritystä manipuloida ja kääntää väkivaltainen käytös naisen syyksi. Ap on selvästi alisteisessa asemassa mieheensä nähden, joten voidaan unohtaa puheet ap:n väkivaltaisuudesta heti alkuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan myös, että lähdet viikonlopuksi vaikka vanhemmillesi ilman lasta. Miehen on pakko ottaa vastuuta.
No mitä hemmetti ä, että jättää vauvan vanhemmalle joka tähänkään mennessä ei olr osoittanut halua tai kyvykkyyttä vauvanhoitoon? Tuokin että ei edes täyttä pissavaippaa vaihda vaikka vuotaa yli kun on niin kiire tuijottaa netflixiä, siis tuohan on ihan totaalista empatian puutetta. Ei välitä lapsen hyvinvoinnista tuon taivaallista.
Minun mielestäni on sen kykenevän vanhemman eli tässä tapauksessa äidin vastuulla OLLA JÄTTÄMÄTTÄ vauvaa tuollaisen vastuuttoman hoiviin. Huolimatta siitä että vastuuton on lapsen biologinen isä.
Ei tuossa auta kuin ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on kokemusta miehestä, jolle vauvanhoidosta kieltäytyminen oli selvästi alistamiskeino ja keino saada mut pinteeseen. Tämäkin tapaus esitti tulevaa malli-isää vielä ennen raskaustestin plussaa. Mukaan astui myös muita kontrollointikeinoja ja sairaita kuvioita. Siinä on äiti kyllä todella lujilla, kun yrittää samaan aikaan itse kasvaa äidiksi ja huolehtia väsyneenä vauvasta, ja puoliso sen kuin keksii kiusaa ja sabotoi.
Kannattaisi kaikkien naisten hälytyskellojen soida LUJAA, jos käy ilmi, että ihana treffikumppanimies on päätynyt lapsensa äidistä eroon vauvavuotena. Takana on luultavasti käsittämätön perseily ja epäkypsyys.Tämä! Tuli ihan kylmät väreet lukiessa, voisi olla omaa tekstiäni.
Allekirjoitan myös. Mies teki mulle tota samaa. Lapsi oli alistamiskeino. Ihmettelin miten se ajatteli voivansa jatkaa sitä loputtomiin. Lapsihan kasvaa. Miehen mielestä lapsen piti olla mulle pallo jalassa ja sille vapaus mennä ja tulla mielensä mukaan. Kun mulla oli lapsi, niin tiesi mun olevan varmasti kotona. Muita hoitajia ei saanut olla, piti huolen. Sairaan mustasukkainen mies. Ja joo tosiaan vielä vaikeutti kaikkee tahallaan, herätti tahallaan lasta uniltaan, heitteli palloo sen sänkyyn jne. Että olis mulla töitä kun nukutin lapsen takaisin. Kerran se heitti soivan herätyskellon lapsen sängyn viereen lattialle, että varmaan heräsi ja mun piti nousta sitä tuudittelemaan uudestaan. Teki tahallaan kaikkee ilkeetä, että mulla olis ollut vaikeeta. Kerran heitti täyden keittokattilan pitkin seiniä kun ei muuta keksinyt, kun ensin valitti ettei ole ruokaa ja kun sanoin, että onhan siinä valmiina, niin se suututti kai niin paljon, kun ei voinut syyttää että ei ole ruokaa. Keitto lensi pitkin seiniä kun ei ollut muka oikeeta ruokaa, vaikka muuten syönyt sitä mielellään vaik kuinka paljon. Mutta se hetki piti pilata. Nuo jää mieleen, ei ole edes muutamassa kymmenessä vuodessakaan unohtuneet. Sielläpähän nyt keittojaan heittelee, jos heittelee missä liekin. Uusi nainen lähti kahden vuoden päästä, jatkosta en tiiä.
Minullekin kävi näin. Mies varmaan halusi lapsen jotta voi sitä omanaan esitellä ja latailla kuvia someen "rakkaasta lapsestaan". Eikä mennyt tikkuakaan ristiin että olisi joko hoitanut lasta tai tehnyt mitään muuta kuin omia juttujaan. "Unohti" myös osallistua laskujen maksuun ym. täyttä perseilyä.
1,5 vuotta katselin ja sitten sai mies lähteä. Paljon helpompaa on arki nyt, puoli vuotta tuosta mennyt. Tietenkin sitä kaipaisi toista aikuista välillä, siis nimenomaan aikuista, mutta ihan hyvä näinkin.
On myös yksi tuttu mies, joka sai vastikään kolmannen lapsen. Ei kuulemma oikein olisi halunnut (anteeksi mitä hel.....ä?!?, tuohonhan keinot olisi löytynyt) Nyt sitten tekee ihan samaa, eli kaikkia omia hommiaan eikä kotona viihdy. Minulle sitten erityisesti pienessä kännissä näistä on avautunut, vaikka hyvin suoraan olen kertonut että kyllä se oikea paikka olisi olla nyt vaimon ja lasten luona eikä omilla teillä kirjoittelemassa muille naisille varsinkaan. Mietin sitä vaimoa, jolla on vauva ja kaksi muuta lasta yksin hoidettavana, kun miestä ei oikein huvita.
Vastuunotto pitäisi ilmeisesti olla oma erillinen oppiaineensa peruskoulussa.