Olen edustusvaimo, haluatko kysyä jotakin

Vierailija kirjoitti:

Asunto siis vielä vuokrattuna muille?

Koti on omistusasunto, emme asu vuokralla, taisin jo tähän vastatakin. 

Ok

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edustusvaimon ja ”pelkän” kotirouvan välinen ero mielestäni on se, että edustusvaimon pitää pysyä fyysisesti ja henkisesti edustavana. Hänen on edustettava perheen yritystä, perhettään, itseään ja miestään - oli kyse sitten yrityksen tilaisuuksista, mediasta, linnanjuhlista, illallisista tms.

Tavallinen kotirouva voi antaa itsensä repsahtaa vapaammin kun mitään suoranaista ulkopuolelta odotettua edustusvelvollisuutta ei ole. Ts. tavallinen kotirouva saattaa tylsistyä kun taas edustusrouva pysyy kiireisenä.

Minä itse olen Suomen ulkopuolella puolisona edustustehtävissä, ja ei se ihan näin mene. Minulla on puolisona ihan virallinen rooli, miehelleni maksetaan korvaus siitä, että asun hänen mukanaan ulkomailla ja edustan, ja minulle maksetaan tilaisuuksien menot ja esim henkilökunnan palkka, kun järjestän lounaan tai päivälliset.

Mikään ulkonäkö ei tähän liity. Kansainväliset edustusrouvat ovat samanlaisia naisia kuin me suomalaisetkin. Korkeasti koulutettuja, enemmän kiinnostuneita asioista kuin ulkonäön puunaamisesta, vaikka toki kaikki osaavatkin perusasiat pukeutumisetiketistä jne. Usein tällaisen persoonallisuustyypin naiset pitävät elämänsä melko kiireisenä.

Itse olen kiitollinen tästä kokemuksesta. Kyllä maailma avautuu ihan eri perspektiivistä.

Huh kuulostaa todella alentavalta, että jollekin maksetaan vielä palkkaa siitä, että esittää jotain vaimoa.

Tiukasti jotkut (työnantajatkin) haluaa pitää kiinni tietyistä sukupuolirooleista.

Ihme itsensä myymistä. Kotirouva on kotirouva koska haluaa ja pystyy. Edustusvaimo edustaa koska on pakko. Turha siinä on korkealla koulutuksella rehennellä.

Tässä ketjussa jo ilmoittautuikin muita kotirouvia ja edustusrouvia. Oletteko kohdanneet naljailua ja miten olette siihen vastanneet?

Minua vähän harmittaa, kun en keksinyt mitään nasevaa vastausta, kun minulle vinoiltiin siitä, ettei minun tarvitse tehdä mitään muuta kuin lekotella, kun olen "edustusrouva". Tuntui vähän siltä, että ainakin tämä naljailija olisi ollut ikionnellinen, jos olisin paljastanut olevani masentunut, avioeron partaalla tai että kaiken takana on epäonnistuminen työelämässä. Onneksi suurin osa suhtautuu minuun ihan normaalisti niin kuin ennenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edustusvaimon ja ”pelkän” kotirouvan välinen ero mielestäni on se, että edustusvaimon pitää pysyä fyysisesti ja henkisesti edustavana. Hänen on edustettava perheen yritystä, perhettään, itseään ja miestään - oli kyse sitten yrityksen tilaisuuksista, mediasta, linnanjuhlista, illallisista tms.

Tavallinen kotirouva voi antaa itsensä repsahtaa vapaammin kun mitään suoranaista ulkopuolelta odotettua edustusvelvollisuutta ei ole. Ts. tavallinen kotirouva saattaa tylsistyä kun taas edustusrouva pysyy kiireisenä.

Minä itse olen Suomen ulkopuolella puolisona edustustehtävissä, ja ei se ihan näin mene. Minulla on puolisona ihan virallinen rooli, miehelleni maksetaan korvaus siitä, että asun hänen mukanaan ulkomailla ja edustan, ja minulle maksetaan tilaisuuksien menot ja esim henkilökunnan palkka, kun järjestän lounaan tai päivälliset.

Mikään ulkonäkö ei tähän liity. Kansainväliset edustusrouvat ovat samanlaisia naisia kuin me suomalaisetkin. Korkeasti koulutettuja, enemmän kiinnostuneita asioista kuin ulkonäön puunaamisesta, vaikka toki kaikki osaavatkin perusasiat pukeutumisetiketistä jne. Usein tällaisen persoonallisuustyypin naiset pitävät elämänsä melko kiireisenä.

Itse olen kiitollinen tästä kokemuksesta. Kyllä maailma avautuu ihan eri perspektiivistä.

Huh kuulostaa todella alentavalta, että jollekin maksetaan vielä palkkaa siitä, että esittää jotain vaimoa.

Tiukasti jotkut (työnantajatkin) haluaa pitää kiinni tietyistä sukupuolirooleista.

Ihme itsensä myymistä. Kotirouva on kotirouva koska haluaa ja pystyy. Edustusvaimo edustaa koska on pakko. Turha siinä on korkealla koulutuksella rehennellä.

Olen tämän ketjun aloittaja, tuo kommentoija vastaa varmaan omasta puolestaan, mutta kysyn, että miksi haluat lyödä kiilaa kotirouvan tai edustusrouvan väliin? Enemmän on yhteistä kuin erilaista, koska molemmat tulevat ajan myötä riippuvaiseksi miehen tuloista ja asemasta. Se on valinnan varjopuoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edustusvaimon ja ”pelkän” kotirouvan välinen ero mielestäni on se, että edustusvaimon pitää pysyä fyysisesti ja henkisesti edustavana. Hänen on edustettava perheen yritystä, perhettään, itseään ja miestään - oli kyse sitten yrityksen tilaisuuksista, mediasta, linnanjuhlista, illallisista tms.

Tavallinen kotirouva voi antaa itsensä repsahtaa vapaammin kun mitään suoranaista ulkopuolelta odotettua edustusvelvollisuutta ei ole. Ts. tavallinen kotirouva saattaa tylsistyä kun taas edustusrouva pysyy kiireisenä.

Minä itse olen Suomen ulkopuolella puolisona edustustehtävissä, ja ei se ihan näin mene. Minulla on puolisona ihan virallinen rooli, miehelleni maksetaan korvaus siitä, että asun hänen mukanaan ulkomailla ja edustan, ja minulle maksetaan tilaisuuksien menot ja esim henkilökunnan palkka, kun järjestän lounaan tai päivälliset.

Mikään ulkonäkö ei tähän liity. Kansainväliset edustusrouvat ovat samanlaisia naisia kuin me suomalaisetkin. Korkeasti koulutettuja, enemmän kiinnostuneita asioista kuin ulkonäön puunaamisesta, vaikka toki kaikki osaavatkin perusasiat pukeutumisetiketistä jne. Usein tällaisen persoonallisuustyypin naiset pitävät elämänsä melko kiireisenä.

Itse olen kiitollinen tästä kokemuksesta. Kyllä maailma avautuu ihan eri perspektiivistä.

Huh kuulostaa todella alentavalta, että jollekin maksetaan vielä palkkaa siitä, että esittää jotain vaimoa.

Tiukasti jotkut (työnantajatkin) haluaa pitää kiinni tietyistä sukupuolirooleista.

Ihme itsensä myymistä. Kotirouva on kotirouva koska haluaa ja pystyy. Edustusvaimo edustaa koska on pakko. Turha siinä on korkealla koulutuksella rehennellä.

Olen tämän ketjun aloittaja, tuo kommentoija vastaa varmaan omasta puolestaan, mutta kysyn, että miksi haluat lyödä kiilaa kotirouvan tai edustusrouvan väliin? Enemmän on yhteistä kuin erilaista, koska molemmat tulevat ajan myötä riippuvaiseksi miehen tuloista ja asemasta. Se on valinnan varjopuoli.

Höpöhöpö. Rouva voi olla rikas itsekin.

Minä olen vuosien aikana kohdannut ihan puhdasta kateutta. Samaa koin myös hoitovapaalla lapsia kotona hoitaessa. Ne äidit, jotka joutuivat raahaamaan vauvojaan aamuvarhaisella hoitoon olivat suorastaan vihaisia koska meidän perheessä asiat päätettiin tehdä toisin kuin heillä. Kuinka nyt korkeakoulutettu nainen ”haluaa tuhlata ja pilata elämänsä omien lastensa hoitamiseen”...

Sama ilmiö mielestäni nytkin. Ihan kuin se olisi joltakin muulta pois että tämä on mun ja meidän valintamme eikä mun vaan ole enää nykyisin pakko taloudellisten syiden vuoksi käyttää rajallisia aikaresurssejani mihinkään ulkopuoliseen palkkatyöhön. Ne kaikki taloudelliset riskit ja uhraukset joita reilu kymmenen vuotta sitten perheenä (ja pariskuntana) tehtiin ovat tuottaneet parhaimman mahdollisen lopputuloksen.

Itse otan naljailun kateutena ja vastaan yleensä jotain 'ihanaa kun voi tehdä mitä haluaa'.

Aina mulle muistetaan kertoa kuinka tulen olemaan taloudellisesti pulassa ilman miestäni. Vaikka mun taloudellisesta tilanteesta ei ole puhuttu mitään.

Näille naljailijoille tuntuu olevan suuri voitto jos elintasoni tippuu. Se on musta outoa, sillä lähes kaikkien tulotaso tippuu eron myötä. Mulla ehkä pudotus on isompi, mutta se on mulle ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edustusvaimon ja ”pelkän” kotirouvan välinen ero mielestäni on se, että edustusvaimon pitää pysyä fyysisesti ja henkisesti edustavana. Hänen on edustettava perheen yritystä, perhettään, itseään ja miestään - oli kyse sitten yrityksen tilaisuuksista, mediasta, linnanjuhlista, illallisista tms.

Tavallinen kotirouva voi antaa itsensä repsahtaa vapaammin kun mitään suoranaista ulkopuolelta odotettua edustusvelvollisuutta ei ole. Ts. tavallinen kotirouva saattaa tylsistyä kun taas edustusrouva pysyy kiireisenä.

Minä itse olen Suomen ulkopuolella puolisona edustustehtävissä, ja ei se ihan näin mene. Minulla on puolisona ihan virallinen rooli, miehelleni maksetaan korvaus siitä, että asun hänen mukanaan ulkomailla ja edustan, ja minulle maksetaan tilaisuuksien menot ja esim henkilökunnan palkka, kun järjestän lounaan tai päivälliset.

Mikään ulkonäkö ei tähän liity. Kansainväliset edustusrouvat ovat samanlaisia naisia kuin me suomalaisetkin. Korkeasti koulutettuja, enemmän kiinnostuneita asioista kuin ulkonäön puunaamisesta, vaikka toki kaikki osaavatkin perusasiat pukeutumisetiketistä jne. Usein tällaisen persoonallisuustyypin naiset pitävät elämänsä melko kiireisenä.

Itse olen kiitollinen tästä kokemuksesta. Kyllä maailma avautuu ihan eri perspektiivistä.

Huh kuulostaa todella alentavalta, että jollekin maksetaan vielä palkkaa siitä, että esittää jotain vaimoa.

Tiukasti jotkut (työnantajatkin) haluaa pitää kiinni tietyistä sukupuolirooleista.

Ihme itsensä myymistä. Kotirouva on kotirouva koska haluaa ja pystyy. Edustusvaimo edustaa koska on pakko. Turha siinä on korkealla koulutuksella rehennellä.

Ensinnäkin, roolini ei liity sukupuoleen mitenkään. Itse asiassa kansainvälisissä yhteisöissä on nykyään spouse-sana käytössä kaikissa yhteyksissä, koska miehiä edustuspuolisoina on myös. Toki myös suomalaisissa yhteyksissä kyse on puolisosta, ei vaimosta. Myös eläke minulle tästä tehtävästä maksetaan.

En ole rehennellyt millään statuksella. Minulla on ihan hyvä koulutus, ja palaan aikanaan siihen työhön. Nyt pidän tätä tehtävää mielenkiintoisena, enkä lainkaan alentavana. Oikeasti niihin paikkoihin ja niitä ihmistä tapaamaan, mitä nyt olen päässyt, en olisi mitenkään muuten voinut päästä. Minusta kaikenlaiset uudet kokemukset ovat arvokkaita.

Ja jotkut tehtävät kuitenkin jonkun pitää tehdä, ja jos puolisot eivät lähtisi mukaan, ei meillä Suomea maailmalla edustaisi parhaat tekijät, vaan lähinnä ne, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet lapsettomaksi sinkuiksi. Ja silloin jää moni tärkeä kontakti solmimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edustusvaimon ja ”pelkän” kotirouvan välinen ero mielestäni on se, että edustusvaimon pitää pysyä fyysisesti ja henkisesti edustavana. Hänen on edustettava perheen yritystä, perhettään, itseään ja miestään - oli kyse sitten yrityksen tilaisuuksista, mediasta, linnanjuhlista, illallisista tms.

Tavallinen kotirouva voi antaa itsensä repsahtaa vapaammin kun mitään suoranaista ulkopuolelta odotettua edustusvelvollisuutta ei ole. Ts. tavallinen kotirouva saattaa tylsistyä kun taas edustusrouva pysyy kiireisenä.

Minä itse olen Suomen ulkopuolella puolisona edustustehtävissä, ja ei se ihan näin mene. Minulla on puolisona ihan virallinen rooli, miehelleni maksetaan korvaus siitä, että asun hänen mukanaan ulkomailla ja edustan, ja minulle maksetaan tilaisuuksien menot ja esim henkilökunnan palkka, kun järjestän lounaan tai päivälliset.

Mikään ulkonäkö ei tähän liity. Kansainväliset edustusrouvat ovat samanlaisia naisia kuin me suomalaisetkin. Korkeasti koulutettuja, enemmän kiinnostuneita asioista kuin ulkonäön puunaamisesta, vaikka toki kaikki osaavatkin perusasiat pukeutumisetiketistä jne. Usein tällaisen persoonallisuustyypin naiset pitävät elämänsä melko kiireisenä.

Itse olen kiitollinen tästä kokemuksesta. Kyllä maailma avautuu ihan eri perspektiivistä.

Huh kuulostaa todella alentavalta, että jollekin maksetaan vielä palkkaa siitä, että esittää jotain vaimoa.

Tiukasti jotkut (työnantajatkin) haluaa pitää kiinni tietyistä sukupuolirooleista.

Ihme itsensä myymistä. Kotirouva on kotirouva koska haluaa ja pystyy. Edustusvaimo edustaa koska on pakko. Turha siinä on korkealla koulutuksella rehennellä.

Olen tämän ketjun aloittaja, tuo kommentoija vastaa varmaan omasta puolestaan, mutta kysyn, että miksi haluat lyödä kiilaa kotirouvan tai edustusrouvan väliin? Enemmän on yhteistä kuin erilaista, koska molemmat tulevat ajan myötä riippuvaiseksi miehen tuloista ja asemasta. Se on valinnan varjopuoli.

Höpöhöpö. Rouva voi olla rikas itsekin.

Kaikki eivät kuitenkaan ole. Jos ero tulee, on työelämään pääseminen uudestaan hyvin vaikeaa pitkän kotonaolon jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa jo ilmoittautuikin muita kotirouvia ja edustusrouvia. Oletteko kohdanneet naljailua ja miten olette siihen vastanneet?

Minua vähän harmittaa, kun en keksinyt mitään nasevaa vastausta, kun minulle vinoiltiin siitä, ettei minun tarvitse tehdä mitään muuta kuin lekotella, kun olen "edustusrouva". Tuntui vähän siltä, että ainakin tämä naljailija olisi ollut ikionnellinen, jos olisin paljastanut olevani masentunut, avioeron partaalla tai että kaiken takana on epäonnistuminen työelämässä. Onneksi suurin osa suhtautuu minuun ihan normaalisti niin kuin ennenkin. 

Minulle ei ole kukaan päin naamaa naljaillut. Sitä en tiedä, mitä puhuvat selän takana.

Työn suhteen tilanteeni on se, että olen saanut normaalia pidemmän useamman vuoden virkavapaan, koska työnantajani pitää edustustehtävääni yhteiskunnan kannalta tärkeänä, joten omalla kohdallani kyse ei ole siitä, etteikö minulla olisi töitä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vuosien aikana kohdannut ihan puhdasta kateutta. Samaa koin myös hoitovapaalla lapsia kotona hoitaessa. Ne äidit, jotka joutuivat raahaamaan vauvojaan aamuvarhaisella hoitoon olivat suorastaan vihaisia koska meidän perheessä asiat päätettiin tehdä toisin kuin heillä. Kuinka nyt korkeakoulutettu nainen ”haluaa tuhlata ja pilata elämänsä omien lastensa hoitamiseen”...

Sama ilmiö mielestäni nytkin. Ihan kuin se olisi joltakin muulta pois että tämä on mun ja meidän valintamme eikä mun vaan ole enää nykyisin pakko taloudellisten syiden vuoksi käyttää rajallisia aikaresurssejani mihinkään ulkopuoliseen palkkatyöhön. Ne kaikki taloudelliset riskit ja uhraukset joita reilu kymmenen vuotta sitten perheenä (ja pariskuntana) tehtiin ovat tuottaneet parhaimman mahdollisen lopputuloksen.

Olisin voinut ketjun aloittajana kirjoittaa ihan samalla tavalla, vaikka en ole vielä ollut poissa työelämästä yhtä kauan. Ei ole kaduttanut tippaakaan. 

Isoilla yrityksillä on varaa järjestää kaikki PR- ja -edustustapahtumansa ravintoloissa tai kutsua ravintoloitsija järjestämään kaikki tarjoilut. On todella vanhanaikaista, että kotona pitää jonkun näitä asioita hoitaa. Sitäpaitsi liikesalaisuuksia ja asiakkaiden henkilötietoja ei saa sopimuskumppanin perhepiirissä vatvoa.

Perheyrityksissä ilmeisesti näin menetellään vieläkin. Ok, jos ei loukkaa kenenkään muiden etuja. Ja löytyy vielä sellainen nainen, joka ei omasta elämästään ja urastaan piittaa, niin mikäs siinä. Elämme itsemme tai toisen kautta. Toisen kautta eläminen on aika tyypillistä lapsiperheissä.

Millainen ruokailutila teillä on?  Syöttekö oman perheen kesken rennommin, vai oletteko jäykkiä ja kaavamaisia tavoista ym.?

Hirvaalainen emäntä konsanaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse otan naljailun kateutena ja vastaan yleensä jotain 'ihanaa kun voi tehdä mitä haluaa'.

Aina mulle muistetaan kertoa kuinka tulen olemaan taloudellisesti pulassa ilman miestäni. Vaikka mun taloudellisesta tilanteesta ei ole puhuttu mitään.

Näille naljailijoille tuntuu olevan suuri voitto jos elintasoni tippuu. Se on musta outoa, sillä lähes kaikkien tulotaso tippuu eron myötä. Mulla ehkä pudotus on isompi, mutta se on mulle ok.

Aika törkeäähän tuollaiset sanomiset ovat, en voisi kuvitellakaan kenenkään tuttavani sanovan mitään vastaavaa. Minulle naljaillut heitti vain yhden lauseen ja nauroi päälle.

Vierailija kirjoitti:

Millainen ruokailutila teillä on?  Syöttekö oman perheen kesken rennommin, vai oletteko jäykkiä ja kaavamaisia tavoista ym.?

Suuri pöytä ja isot ikkunat. Emme ole kaavamaisia ja jäykkiä, vaan enemmänkin metelöiviä ja rentoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ruokailutila teillä on?  Syöttekö oman perheen kesken rennommin, vai oletteko jäykkiä ja kaavamaisia tavoista ym.?

Suuri pöytä ja isot ikkunat. Emme ole kaavamaisia ja jäykkiä, vaan enemmänkin metelöiviä ja rentoja.

Kun on vain oma perhe katatteko vaikka keiton tarjoiluun myös aluslautaset?  Juotteko aamukahvin mukeista?

Vierailija kirjoitti:

Millainen ruokailutila teillä on?  Syöttekö oman perheen kesken rennommin, vai oletteko jäykkiä ja kaavamaisia tavoista ym.?

Minä olen se ulkomaankomennuksella edustava, ja ruokasali on toki juhlava. Normaalisti arjessa syömme keittiön ruokapöydän ääressä, rennosti, mutta emme toivottavasti nyt mitenkään sikamaisesti kuitenkaan.

Sunnuntaina pyrimme syömään oman perheen kesken vähän juhlavammin, eli katamme pöydän ruokasaliin, mutta toki juttelemme rennosti kuten aina ja olemme ihan normaali lapsiperhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa jo ilmoittautuikin muita kotirouvia ja edustusrouvia. Oletteko kohdanneet naljailua ja miten olette siihen vastanneet?

Minua vähän harmittaa, kun en keksinyt mitään nasevaa vastausta, kun minulle vinoiltiin siitä, ettei minun tarvitse tehdä mitään muuta kuin lekotella, kun olen "edustusrouva". Tuntui vähän siltä, että ainakin tämä naljailija olisi ollut ikionnellinen, jos olisin paljastanut olevani masentunut, avioeron partaalla tai että kaiken takana on epäonnistuminen työelämässä. Onneksi suurin osa suhtautuu minuun ihan normaalisti niin kuin ennenkin. 

Minulle ei ole kukaan päin naamaa naljaillut. Sitä en tiedä, mitä puhuvat selän takana.

Työn suhteen tilanteeni on se, että olen saanut normaalia pidemmän useamman vuoden virkavapaan, koska työnantajani pitää edustustehtävääni yhteiskunnan kannalta tärkeänä, joten omalla kohdallani kyse ei ole siitä, etteikö minulla olisi töitä.

Luultavasti riippuu paljon tuttavapiiristä joutuuko naljailua kuuntelemaan, joten enpä usko, että ystäväsi puhuvat selän takanakaan. Olisi se jostain tullut ilmi, jos niin olisi.  Minulle naljaillut henkilö on vain tuttava, ei mikään ystävä.

Sinulla on hyvä tilanne töiden suhteen. Itsellänikin on kyllä plan B koko ajan vireillä, etten joudu aivan tyhjästä aloittamaan, kun ehkä jonakin päivänä palaan työelämään.