Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Mitä vinkkejä/kehitysideoita haluaisitte antaa koululle kiusaamiseen liittyen? Minkälaisia toimintamalleja?
T. Opetusalalla työskentelevä
Jos tämä ei ole provo, ihmettelen. Ap tekee kaikki virheet mitä voi lähtien uhkailulla laitoksesta ja mielivaltaisella rangaistuksella. Onko ap keskustellut lapsen kanssa, mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, että tämä saisi puhelimen takaisin?
Ap vain pahentaa kaikkia mahdollisia ongelmia. Huippua on, jos ap haluaa tytön laitokseen, jossa asuu huumeita käyttäviä ja rikoksista tuomittuja nuoria. Tulee olemaan viimeinen niitti ap:n kasvatuspyrkimyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä ei ole provo, ihmettelen. Ap tekee kaikki virheet mitä voi lähtien uhkailulla laitoksesta ja mielivaltaisella rangaistuksella. Onko ap keskustellut lapsen kanssa, mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, että tämä saisi puhelimen takaisin?
Ap vain pahentaa kaikkia mahdollisia ongelmia. Huippua on, jos ap haluaa tytön laitokseen, jossa asuu huumeita käyttäviä ja rikoksista tuomittuja nuoria. Tulee olemaan viimeinen niitti ap:n kasvatuspyrkimyksissä.
Eihän tässä siitä puhelimesta ja sen takaisin saamisesta ole kyse, vaan siitä, että kiusaamalla toista ihmistä tuo henkilö kärsii suunnattomasti ja menettää itseluottamustaan ja elämä haluaan. Se on täysin eri asia kuin kiusaajan kohdistettu puhelimen (kiusaamisvälineen) menettäminen rikosseuraamuksena.
Kysymys onkin, mitä konkreettista pitäisi tehdä, että kiusatun henkilön elämänhalu, itsetunto ja turvallisuudentunne voisivat palautua? Onko se mahdollista enää sen jälkeen, kun ystävät tai koulutoverit ovat tuhonneet toisen?
Onko tämä ketju yhä keskustelussa?
Yks ketju on siitä 16-vuotiaasta,joka ei halua mennä isälleen. Ehkä se on sama lapsi kuin tämä, vaan uusi ketju?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä ei ole provo, ihmettelen. Ap tekee kaikki virheet mitä voi lähtien uhkailulla laitoksesta ja mielivaltaisella rangaistuksella. Onko ap keskustellut lapsen kanssa, mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, että tämä saisi puhelimen takaisin?
Ap vain pahentaa kaikkia mahdollisia ongelmia. Huippua on, jos ap haluaa tytön laitokseen, jossa asuu huumeita käyttäviä ja rikoksista tuomittuja nuoria. Tulee olemaan viimeinen niitti ap:n kasvatuspyrkimyksissä.
Eihän tässä siitä puhelimesta ja sen takaisin saamisesta ole kyse, vaan siitä, että kiusaamalla toista ihmistä tuo henkilö kärsii suunnattomasti ja menettää itseluottamustaan ja elämä haluaan. Se on täysin eri asia kuin kiusaajan kohdistettu puhelimen (kiusaamisvälineen) menettäminen rikosseuraamuksena.
Kysymys onkin, mitä konkreettista pitäisi tehdä, että kiusatun henkilön elämänhalu, itsetunto ja turvallisuudentunne voisivat palautua? Onko se mahdollista enää sen jälkeen, kun ystävät tai koulutoverit ovat tuhonneet toisen?
Mistä sinä löysit tämän vanhan aloituksen? 15-vuotiaana aloittajan lapsi oli jo rikosoikeudellisesti vastuussa tekemisistään.
Vierailija kirjoitti:
Yks ketju on siitä 16-vuotiaasta,joka ei halua mennä isälleen. Ehkä se on sama lapsi kuin tämä, vaan uusi ketju?
Tämän ketjun lapsi on jo 19-vuotias eli täysi-ikäinen.
Te joilla lapsia peruskoulussa! Osaako koulu puuttua kiusaamiseen? Kertovatko sivulliset aikuisille? Onko Kiva koulu -projektista mitään hyötyä?