Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Riita rahoista hoitovapaalla
Olen hoitovapaalla (yhteisestä sopimuksesta), mies töissä. Saan verojen jälkeen hieman alle 400 euroa, johon sisältyy lapsilisä. Käytän tuon kaiken lapsen lääkkeisiin, vaippoihin, omiin lääkkeisiini ja sellaisiin omiin pakollisiin juttuihin kuten hammastahna ja tamponit (minun ja lapsen lääkkeet ja lapsen allergiamaidot maksaa jo melko ison potin kuussa). En harrasta mitään, en käy leffassa, ravintolassa enkä osta vaatteitakaan itselleni. Mies maksaa vuokran, bensat, ja perheemme ruoat ja muita pakollisia menoja. Mieskään ei käy leffassa eikä ravintoloissa, eli elintasomme on sinänsä sama. Miehellä on yksi lapsi ennestään, jonka elatusmaksuja hän maksaa muutaman satasen kuussa.
Miehen mielestä pitää riittää, että hän maksaa vuokran ja ruokia ja muita aivan pakollisia asioita. Nyt minua on pyydetty ystävien kanssa leffaan ja sen jälkeen syömään, ja tällainen ilta tietenkin maksaisi noin 40-50 euroa. Itselläni ei ole siihen rahaa, koska pakolliset menot syö tuon vajaa 400 euroa.. Mies ei halua antaa minulle rahaa, että voisin joskus käydä jossain, ostaa joitain vaatteita tai sellaista "ei-pakollista". Lisäksi isäni 70-vuotisjuhlat on ensi kuussa ja meidän pitäisi sillä matkalla yöpyä yksi yö hotellissa, kun on sen verran kaukana ja ostaa joku lahjakin. Mies sanoo, että ei halua laittaa rahojaan minun suvun lahjoihin ja minun suvun takia hotelliöihin. Hän laittaa kaiken ylijäävän palkastaan säästöön uutta autoa varten.
Miten te muut jaatte perheen rahat ja menot hoitovapaalla? Onko mieheni epäreilu, kun minulla ei ole nyt mahdollisuutta mihinkään, mikä maksaisi vähän? Meillä ei ole tukiverkkoa, joka voisi hoitaa lasta, jotta tekisin muutamia työpäiviä, vaan pitäisi palkata lapsenvahti, jonka palkka onkin sitten sama kuin minun saama sen työvuoron palkka.
Kommentit (502)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen myös lapsen (8kk ikäinen) kans kotona. Ei mies mun elämistä maksa. Lapsilisä menee lapsen tilille säästöön.
Sinä olet siis kynnysmattona sekä miehelle että vauvalle, vau! Kerropa, jos miehesi olisi kotona hoitamassa vauvaanne ja hänellä olisi rahat loppu, miten reagoisit?
Lapsilisä on muuten lapsen hoitoon tarkoitettua rahaa...
Mies teki hyvin selväksi, että lapsilisä säästetään lapselle, koska hänenkin vanhempansa säästivät hänelle. Miehellä rahat ei loppuis vaikka ois 3-vuotta putkeen kotona.
Miehesi on siis poikkeuksellisen varakas eikä joudu murehtimaan leffalipun maksamista, kuten ap. Mutta jos miehesi rahat loppuisivat, miten toimisit?
Hän on tehnyt komennushommia ja laittanut niistä säästöön rahaa. Ja hyvät liiton rahat saisi jos työt vaikka loppuis. Ei ole poikkeuksellisen varakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Varauduin hoitovapaaseen etukäteen, koska minähän en miehen siivellä elele enkä rahaa vingu!
Palasin töihin, kun lapsi oli 1,5 vuotias. Sitä ennen tein joitakin keikkavuoroja, joista sain tosi kivasti rahaa itseäni varten :) Olisiko sinun mahdollista tehdä jotakin työtä?
Ehkä nyt viimeistään kannattaa ottaa ne aivonystyrät narikasta, kun olet palannut töihin...Annoit kuitenkin miehen elää siivelläsi ja kartuttaa varallisuutta säästöilläsi ja vielä ylpeilet sillä. Oletuksena tietenkin, miehesi olevan lapsen isä.
Jos rahat eivät olleet yhteiset ja jos ennen äitiyslomaa palkkatulosi oli esim. 2600€/kk netto, menetyksesi oli 15kk x 1300€/kk kun hoidit miehesi yhteistä lasta kotona, joka tekee
tuolta ajalta jo 19.500€ + lomarahat + eläkekertymä ja ylpeilet vielä kun käytit säästösi niiden kattamiseen.
Normaali perheessä, jos rahat eivät ole yhteiset, mies olisi maksanut puolet ansion menetyksestä + eläkekertymän, onhan lapsi yhteinen, samoin hoitovastuu ja lapsen elatusvelvollisuus.
Nythän kannoit taloudellisen vastuun yksin ja mies oli vapaamatkustaja ja jatkoi elämäänsä ja rahan käyttöä, kuin lasta ei olisi lainkaan tai aiheuttaisi kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Varauduin hoitovapaaseen etukäteen, koska minähän en miehen siivellä elele enkä rahaa vingu!
Palasin töihin, kun lapsi oli 1,5 vuotias. Sitä ennen tein joitakin keikkavuoroja, joista sain tosi kivasti rahaa itseäni varten :) Olisiko sinun mahdollista tehdä jotakin työtä?
Ja kun sinä et kenenkään siivellä elä ja nyt kun olet palannut työelämään ja jatkat samaan malliin ja otat työstä palkatonta vapaata (joka pienentää vuosituloja, eläkekertymää jne.)
kun käytät lasta neuvolassa, lääkärissä tai hoidat sairasta lasta kotona.
Ihmeellinen käsitys perheen tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko miehesi tienaa?
Netto noin 2600 € kuussa. Ap
Ei toi nyt mitenkään hirveä summa ole jos siintä pitää kolme elää.Lapsi hoitoon ja sinä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Missä on luetun ymmärtäminen? Ap. kertoi isänsä tulevista syntymäpäivistä ja sinä väännät sen ap. dokaamiseksi.
Luulen, ap. isän olevan jo vanha mies ja juuri heidän ikäluokalle on kunnia-asia huolehtia perheestään. Tuossa tilanteessa moni isä kävisi hakemassa tyttärensä ja lapsenlapsensa kotiin ja antaisi uuden elämän alun vanhan isän siipiensä suojassa, kun mies ei siihen pysty ja ex-mies saisi säästää rauhassa uuteen autoon, sen lähes nykyisen uuden auton tilalle.
Luulisin näin isåni ja appiukkoni tekevän, kun he ovat vanhankansan miehiä ja perheen hyvinvointi on elämässä ykkönen, ei materia tai autot, jos itselläni olisi vastaava tilanne kuin ap.llä.
Tuossa tilanteessa ero on ainut ratkaisu ja sillä lapsen kasvaessa kulut vain nousevat. Ja vaikka menisit töihin, miehen tulojen takia joudut maksamaan korkeinta hoitomaksua, jos mies ei osallistu nytkään lapsen kustannuksiin.
Ja tuplaehkäisy, ettet vain tule raskaaksi, sillä jo nyt mies on näyttänyt mikä on miehiään, kun ei hakua huolehtia ja kantaa vastuuta perheestään. Ja mitä elämä olisi useamman lapsen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varauduin hoitovapaaseen etukäteen, koska minähän en miehen siivellä elele enkä rahaa vingu!
Palasin töihin, kun lapsi oli 1,5 vuotias. Sitä ennen tein joitakin keikkavuoroja, joista sain tosi kivasti rahaa itseäni varten :) Olisiko sinun mahdollista tehdä jotakin työtä?
Mutta annoit miehen elää siivelläsi.
Missä kohtaa lukee, että "Annoin Miehen Elää Siivelläni"? :)
Väännän rautalangasta. Minä maksoin oman lainani, sijoitukseni, harrastukseni, latteni, ripsivärini, vaatteeni, teatterilippuni....jne. eli tein omilla rahoillani just mitä halusin eikä minun tarvinnut keskustella asiasta kenenkään kanssa. Tein keikkaa, opiskelin ja hoidin lapset (miehen avulla) ilman tukiverkostoa! Lomamatkat ja lasten kulut maksettiin puoliksi. Mies on aina tehnyt paljon töitä ja maksoi vastaavasti omat lainansa ja muut juttunsa sekä koko perheen ruoat / vei perheen ulos syömään. Hyvin on toiminut aina! Ikinä ei ole tarvinnut tapella rahasta! On elämässä vakavampiakin asioita. Se riippuu katsos siitä miten suhtaudut elämään ja asioihin.... :)
Lapsen saaminen johtaa isoihin tulonmenetyksiin. Teidän perheessä ne tulonmenetykset katoit lähes kokonaan sinä omista säästöistäsi. Ei varmasti tarvitse riidellä rahasta, jos suhteen yksi osapuoli ei edes ymmärrä tulevansa hyväksikäytetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Kyllä ja ei.
Nämä asiat tulisi keskustella perinjuurin ennen kuin aletaan lisääntymään. On yhtä okei dokata rahansa, kuin laittaa ne sijoituksiin/kiinteistöihin tjms. Mutta jos pariskunta on näistä asioista eri linjoilla, ei hyvä. Kannattaako näin kahden erilaisen ihmisen perustaa perhe? Tai olla edes kaksin yhdessä? Rahankäyttö tulee aiheuttamaan kitkaa jos se on kovin erilaista.
AP:n mies sitä paitsi ei sijoita mihinkään tuottaviin sijoituksiin vaan on säästämässä rahaa autoa varten, ja kuten ketjussa on todettu moneen kertaan, auto ei ole mikään sijoitus vaan kulutushyödyke siinä kuin leffaliput ja latteannoksetkin.
Nyt vain ap:n ja miehen "törsäämistoiveet" eivät kohtaa.
Itse olen tällaisen kultaisen keskitien kannattaja. Välillä on mukava käydä kahvilla, leffassa ja jopa ulkomaan matkalla mutta raha-asiani olen hoitanut, eli on omistusasunto. Eli en dokaa joka euroani pitkin kahviloita ja Rodoksen saaria. Puskurirahasto on. Mikään rikas en ole, ihan tavallinen ihminen. Autoni on parin tonnin arvoinen ritsa mutta pärjään sillä, ikinä en tule laittamaan autoon isoja summia. Ennemmin nautin niistä euroista vaikka matkustellen.
Olisi kovin vaikea kuvitella itselleni sellaista miestä joka joko olisi umpipihi varakas, tai sitten tuhlaisi rahansa johonkin mielestäni älyttömään eli juuri vaikkapa 30 000 euron autoon joka täytyy uusia muuten muutaman vuoden välein.
Kyllä se tärkein turvallisuustekijä on siinä ratin ja penkin välissä, eli tuollaiset "uudempi auto on turvallisempi" -diipadaapat voi jättää omaan arvoonsa. Sillähän moni aviomies yrittää perustella vaimolleen "pakollista" uusissa autoissa pysymistä, ja tilanteessa jossa ei uida rahassa, vaan auto täytyy ostaa jopa velaksi.
Se on joillekin miehille niin tärkeä k**n jatke! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Missä on luetun ymmärtäminen? Ap. kertoi isänsä tulevista syntymäpäivistä ja sinä väännät sen ap. dokaamiseksi.
Luulen, ap. isän olevan jo vanha mies ja juuri heidän ikäluokalle on kunnia-asia huolehtia perheestään. Tuossa tilanteessa moni isä kävisi hakemassa tyttärensä ja lapsenlapsensa kotiin ja antaisi uuden elämän alun vanhan isän siipiensä suojassa, kun mies ei siihen pysty ja ex-mies saisi säästää rauhassa uuteen autoon, sen lähes nykyisen uuden auton tilalle.
Luulisin näin isåni ja appiukkoni tekevän, kun he ovat vanhankansan miehiä ja perheen hyvinvointi on elämässä ykkönen, ei materia tai autot, jos itselläni olisi vastaava tilanne kuin ap.llä.
Pappa betalar... No jo se on kumma että nuoriso perheellistyy, on ihan kelvollista kansalaista kaikin puolin mutta vanhan isän pitää maksaa synttäreille osallistumiset hotellikuluineen. En ikikuunaan kullan valkeana kehtaisi isältäni moista pyytää! Eläkää nyt hyvät ihmiset tulojenne mukaan. Ja tehkää niitä lapsia sen verran kun rahkeet kestää.
Sitä paitsi. Jos vanhaisä nyt alkaa maksamaan aikuisen tyttärensä perheen kuluja, sille tielle ei loppua näy. Vävy häpeää tai nauraa partaansa kun appi tuulettaa lompakkoaan, riippuen ihmistyypistä. Fiksu vävy ei ikinä moiseen suostuisi että vanha appi maksaa tuollaiset kulut.
Ei ole vanhan isän tehtävä maksaa aikuisen lapsensa perusmenoja!
Entä jos tällä vanhaisällä on muitakin lapsia, kuten usein on? Myös heille tulee antaa samansuuruiset lahjat. Ja jos sattuvat olemaan asiansa hoitaneita, kuuluu silti. Vai niinkö sitä palkitaan se, että joku lapsi osaa hoitaa asiansa, että jätetään vielä ilman, toisten eläessä kuin pellossa, heille hotellit ja matkat maksaen?
AP:n tilanteessa asia on lähtenyt sivuun siinä kohtaa kun asioista ei ole sovittu ennen lasten hankintaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama tilanne. Minä käytin minun ja lapsen kulut omilla tuloilla ja mies maksoi kaikki laskut.
Mä tienasin vähän rahaa taloyhtiön kierrätyshyllystä.
Taloyhtiön ihmiset saa viedä siihen tarpeetonta. Mä keräsin ne ja vein ne provikkakirppikselle.Joka kk vein yhden satsin, kirppis iso ja sain n 50 e kk.
Samalla tuli perattua meidän kotia hyvin.
Tarpeettoman myymisestä voi tienaa kivasti, jos vaan jaksaa tehdä.
Taloyhtiöiden kierrätyshyllyjä ei ole tarkoitettu siihen, että joku tyhjentää ne myyntiä varten. Todella itsekästä toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat n. 500 kuussa ja sen saat kulumaan lääkkeisiin, vaippoihin ja hammastahnaan ja tamponeihin?
Mitähän jätät nyt kertomatta?
Miksi pitää valehdella, aloituksessahan luki hieman alle 400 euroa. Allergiamaidot "unohdit" myös.
Hieman alle 400 + lapsilisä (lähes 100) = NOIN 500!
Olispa kiinnostavaa kuulla miehen puolen versio asiasta.
"Hieman alle 400e, johon SISÄLTYY lapsilisä." Joko et osaa lukea tai sitten olet ihan tosiaan sinnikäs valehtelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Aloittajan säästöt ja pieni kotihoitotuki on suurimmaksi osaksi mennyt allergisen lapsen apteekki-maidonkorvikkeeseen, lääkkeisiin (krooninen sairaus) vaippoihin, rasvoihin jne.
Ja todennäköisesti myös lääkäreissä käynteihin.
Eikä ap. miehen rahan käyttöä voi millään ilveellä sanoa järkeväksi tai taloudelliseksi, jos hän törsää ne autoihin.
Ap. kertoo heillä olevan ihan hyvä auto, vaikka ei ole tuliterä, mutta mies haluaa uuden auton ja säästää kaiken ylimääräisen rahan.
Auto ei koskaan ole sijoitus, vaan kuluerä, jonka arvo laskee roimasti, kun ajaa sen pois autoliikkeestä ja uuden autoon vaihtaessa saa hyvitystä vain murto-osan, vaikka vaihtaisi sen tuliterään.
Auton ostaminen tai sen vaihtaminen muutaman vuoden välein voi verrata dokaamiseen, molemmat ovat yhtä älyttömiä, jos asiaa tarkastellaan sijoituksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Aloittajan säästöt ja pieni kotihoitotuki on suurimmaksi osaksi mennyt allergisen lapsen apteekki-maidonkorvikkeeseen, lääkkeisiin (krooninen sairaus) vaippoihin, rasvoihin jne.
Ja todennäköisesti myös lääkäreissä käynteihin.Eikä ap. miehen rahan käyttöä voi millään ilveellä sanoa järkeväksi tai taloudelliseksi, jos hän törsää ne autoihin.
Ap. kertoo heillä olevan ihan hyvä auto, vaikka ei ole tuliterä, mutta mies haluaa uuden auton ja säästää kaiken ylimääräisen rahan.Auto ei koskaan ole sijoitus, vaan kuluerä, jonka arvo laskee roimasti, kun ajaa sen pois autoliikkeestä ja uuden autoon vaihtaessa saa hyvitystä vain murto-osan, vaikka vaihtaisi sen tuliterään.
Auton ostaminen tai sen vaihtaminen muutaman vuoden välein voi verrata dokaamiseen, molemmat ovat yhtä älyttömiä, jos asiaa tarkastellaan sijoituksena.
Näin on. Nyt tilanteeseen sopiva muistelo: Asuin nuorena avoliitossa (onneksi ei vielä avio!) pienessä halvassa asunnossa vuokralla miehen kanssa ja säästimme asuntoon. Katseltiinkin jo asuntoja ja tarkoitus oli lähivuosina ostaa asunto. Molemmilla oli tietysti omat tilinsä mihin asuntorahaa säästettiin yhteisymmärryksessä. Meillä oli halpa auto minkä korjauksiinkaan ei paljoa rahaa mennyt, ja mitään suunnitelmaa kalliimmasta autosta ei ollut. Asuimme niin hyvällä sijainnilla että periaatteessa autoa ei olisi edes tarvinnut mihinkään mutta pidettiin se kun sitä oli edullinen pitää. Tarkoitus oli myös ostaa asunto samalta sijainnilta.
Kunnes eräänä kauniina päivänä mies tuli kotiin autoliikkeen kautta. Ilmoitti eteisessä iloisesti että yllätys, olen ostanut omilla asuntosäästörahoillaan auton! Haukoin henkeä, mietin sanoja, sitten huusin. Sitten itkin. Mies vielä luuli että tuollainen megaluokan sooloilu olisi ollut mulle mieluinen yllätys. Sitä se ei ollut.
Onneksi omat rahat säästyivät koska ne oli kummallakin omilla tileillä, mutta kivasti siinä romahti kerralla 4 vuoden suhde.
Palstatermejä käyttääkseni jätin sen epäluotettavan sian. Myöhemmin löytyikin sitten kunnollinen sanansa pitänyt mies, jonka kanssa perustin perheen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Ohhoh, joku antoi TÄLLE alapeukun?! Jonkun mielestä siis ei ole tarpeen edes aikuisia ihmisiä opettaa talousasioissa vaan voi turvautua aina mamman lompsaan.... häh?
Meillä laitetaan hoitovapaan aikana kaikki tulot ja menot puoliksi. Meillä on erilliset pankkitilit, avioehto ja muuten erilliset rahat. Olen tukenut kuitenkin pienempipalkkaista vaimoani niin, että hän saa lapsilisät ja minä maksan päivähoitomaksun (290 € / kk kokonaan). Kaikki sovittu etukäteen sovussa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä laitetaan hoitovapaan aikana kaikki tulot ja menot puoliksi. Meillä on erilliset pankkitilit, avioehto ja muuten erilliset rahat. Olen tukenut kuitenkin pienempipalkkaista vaimoani niin, että hän saa lapsilisät ja minä maksan päivähoitomaksun (290 € / kk kokonaan). Kaikki sovittu etukäteen sovussa.
Eli sun tulot + hänen hoitoraha = teidän rahat? Ymmärsinkö oikein? Jos vaimosi siis maksaa yhtä paljon menoja hoitorahasta niin erittäin epäreilua hänelle.
Alue: Aihe vapaa
Mitä? Mies maksaa perheen ruuat. Lukiko jossain että ostaa eri ruuat itselleen?
Maksaa myös kaikki menot. Ei se 2600 kummosiin riitä, kun sillä elää 3 ihmistä