Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Riita rahoista hoitovapaalla
Olen hoitovapaalla (yhteisestä sopimuksesta), mies töissä. Saan verojen jälkeen hieman alle 400 euroa, johon sisältyy lapsilisä. Käytän tuon kaiken lapsen lääkkeisiin, vaippoihin, omiin lääkkeisiini ja sellaisiin omiin pakollisiin juttuihin kuten hammastahna ja tamponit (minun ja lapsen lääkkeet ja lapsen allergiamaidot maksaa jo melko ison potin kuussa). En harrasta mitään, en käy leffassa, ravintolassa enkä osta vaatteitakaan itselleni. Mies maksaa vuokran, bensat, ja perheemme ruoat ja muita pakollisia menoja. Mieskään ei käy leffassa eikä ravintoloissa, eli elintasomme on sinänsä sama. Miehellä on yksi lapsi ennestään, jonka elatusmaksuja hän maksaa muutaman satasen kuussa.
Miehen mielestä pitää riittää, että hän maksaa vuokran ja ruokia ja muita aivan pakollisia asioita. Nyt minua on pyydetty ystävien kanssa leffaan ja sen jälkeen syömään, ja tällainen ilta tietenkin maksaisi noin 40-50 euroa. Itselläni ei ole siihen rahaa, koska pakolliset menot syö tuon vajaa 400 euroa.. Mies ei halua antaa minulle rahaa, että voisin joskus käydä jossain, ostaa joitain vaatteita tai sellaista "ei-pakollista". Lisäksi isäni 70-vuotisjuhlat on ensi kuussa ja meidän pitäisi sillä matkalla yöpyä yksi yö hotellissa, kun on sen verran kaukana ja ostaa joku lahjakin. Mies sanoo, että ei halua laittaa rahojaan minun suvun lahjoihin ja minun suvun takia hotelliöihin. Hän laittaa kaiken ylijäävän palkastaan säästöön uutta autoa varten.
Miten te muut jaatte perheen rahat ja menot hoitovapaalla? Onko mieheni epäreilu, kun minulla ei ole nyt mahdollisuutta mihinkään, mikä maksaisi vähän? Meillä ei ole tukiverkkoa, joka voisi hoitaa lasta, jotta tekisin muutamia työpäiviä, vaan pitäisi palkata lapsenvahti, jonka palkka onkin sitten sama kuin minun saama sen työvuoron palkka.
Kommentit (502)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on myös avopuoliso elatusvelvollinen! Siinä mitään pappia tarvita.
Siinähän yrität hakea toimeentulotukea Kelalta. Ja pyydät, että siirtävät hakemuksen sosiaalitoimistoon.
Toimeentulotukeen et ole oikeutettu, koska miehesi ja sinun tulot lasketaan yhteisiksi.
Sossu voi sua auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Aloittajan säästöt ja pieni kotihoitotuki on suurimmaksi osaksi mennyt allergisen lapsen apteekki-maidonkorvikkeeseen, lääkkeisiin (krooninen sairaus) vaippoihin, rasvoihin jne.
Ja todennäköisesti myös lääkäreissä käynteihin.Eikä ap. miehen rahan käyttöä voi millään ilveellä sanoa järkeväksi tai taloudelliseksi, jos hän törsää ne autoihin.
Ap. kertoo heillä olevan ihan hyvä auto, vaikka ei ole tuliterä, mutta mies haluaa uuden auton ja säästää kaiken ylimääräisen rahan.Auto ei koskaan ole sijoitus, vaan kuluerä, jonka arvo laskee roimasti, kun ajaa sen pois autoliikkeestä ja uuden autoon vaihtaessa saa hyvitystä vain murto-osan, vaikka vaihtaisi sen tuliterään.
Auton ostaminen tai sen vaihtaminen muutaman vuoden välein voi verrata dokaamiseen, molemmat ovat yhtä älyttömiä, jos asiaa tarkastellaan sijoituksena.
Näin on. Nyt tilanteeseen sopiva muistelo: Asuin nuorena avoliitossa (onneksi ei vielä avio!) pienessä halvassa asunnossa vuokralla miehen kanssa ja säästimme asuntoon. Katseltiinkin jo asuntoja ja tarkoitus oli lähivuosina ostaa asunto. Molemmilla oli tietysti omat tilinsä mihin asuntorahaa säästettiin yhteisymmärryksessä. Meillä oli halpa auto minkä korjauksiinkaan ei paljoa rahaa mennyt, ja mitään suunnitelmaa kalliimmasta autosta ei ollut. Asuimme niin hyvällä sijainnilla että periaatteessa autoa ei olisi edes tarvinnut mihinkään mutta pidettiin se kun sitä oli edullinen pitää. Tarkoitus oli myös ostaa asunto samalta sijainnilta.
Kunnes eräänä kauniina päivänä mies tuli kotiin autoliikkeen kautta. Ilmoitti eteisessä iloisesti että yllätys, olen ostanut omilla asuntosäästörahoillaan auton! Haukoin henkeä, mietin sanoja, sitten huusin. Sitten itkin. Mies vielä luuli että tuollainen megaluokan sooloilu olisi ollut mulle mieluinen yllätys. Sitä se ei ollut.
Onneksi omat rahat säästyivät koska ne oli kummallakin omilla tileillä, mutta kivasti siinä romahti kerralla 4 vuoden suhde.
Palstatermejä käyttääkseni jätin sen epäluotettavan sian. Myöhemmin löytyikin sitten kunnollinen sanansa pitänyt mies, jonka kanssa perustin perheen jne.
Minulle kävi vielä kurjemmin. Oltiin avoliitossa, säästettiin asuntoa ja tarkoitus oli, että osana yhteisen kodin hankintaa olisi ollut miehen omistama yksiö, jossa asuimme. Mutta sitten mies ilmoitti, että ei hän sitä aio myydä, se jää sijoituskämpäksi ja me muutamme keskustasta lähiökaksioon, jonka maksamme ja omistamme puoliksi. Muistan sen hirveän raivon, jota tunsin miehen vietyä minulta osan tulevaisuutta ja kivan rivitalokolmion tuolla julmalla ilmoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on myös avopuoliso elatusvelvollinen! Siinä mitään pappia tarvita.
Siinähän yrität hakea toimeentulotukea Kelalta. Ja pyydät, että siirtävät hakemuksen sosiaalitoimistoon.
Toimeentulotukeen et ole oikeutettu, koska miehesi ja sinun tulot lasketaan yhteisiksi.
Sossu voi sua auttaa.
Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta ja jos alkaa vaatia rahaa, niin ennakkopäätöksenä on muistaakseni erossa saatu korvaus 1700 e/v. Asian voi viedä oikeuteen, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulin että aloitus oli minun tekemäni,meillä oli juuri sama tilanne 4 vuotta sitten. Nettopalkkakin sama. Mies säästi rahaa omalle tililleen, väitteli tohtoriksi ( oli myöhään töissä iltaisin ja minä lapsen kanssa). Lopulta erosimme. Miehellä nyt omistusasunto, sai säästöön kymppitonneja 3 vuoden aikana. Minä teen pätkätöitä ja asumme vuokralla. Miehelle tärkeintä oli raha ja sen hän sai, minulle taas tärkein oli ja on lapsi.
Eksäsi ei varmaankaan juossut leffoissa, ryyppäämässä, hotelleissa ja ulkona syömässä.
Aloittajallakaan ei ole säästössä mitään juuri siksi että ei osaa käyttää rahaa, ja vaatii jopa miestään maksamaan dokaamisensa. Miksiköhän se eksäsi on tänä päivänä noin rikas? Säästämällä.
Mitä sinä ja aloittaja ette selvästikään osaa tai käsitä.
Aloittajan säästöt ja pieni kotihoitotuki on suurimmaksi osaksi mennyt allergisen lapsen apteekki-maidonkorvikkeeseen, lääkkeisiin (krooninen sairaus) vaippoihin, rasvoihin jne.
Ja todennäköisesti myös lääkäreissä käynteihin.Eikä ap. miehen rahan käyttöä voi millään ilveellä sanoa järkeväksi tai taloudelliseksi, jos hän törsää ne autoihin.
Ap. kertoo heillä olevan ihan hyvä auto, vaikka ei ole tuliterä, mutta mies haluaa uuden auton ja säästää kaiken ylimääräisen rahan.Auto ei koskaan ole sijoitus, vaan kuluerä, jonka arvo laskee roimasti, kun ajaa sen pois autoliikkeestä ja uuden autoon vaihtaessa saa hyvitystä vain murto-osan, vaikka vaihtaisi sen tuliterään.
Auton ostaminen tai sen vaihtaminen muutaman vuoden välein voi verrata dokaamiseen, molemmat ovat yhtä älyttömiä, jos asiaa tarkastellaan sijoituksena.
Näin on. Nyt tilanteeseen sopiva muistelo: Asuin nuorena avoliitossa (onneksi ei vielä avio!) pienessä halvassa asunnossa vuokralla miehen kanssa ja säästimme asuntoon. Katseltiinkin jo asuntoja ja tarkoitus oli lähivuosina ostaa asunto. Molemmilla oli tietysti omat tilinsä mihin asuntorahaa säästettiin yhteisymmärryksessä. Meillä oli halpa auto minkä korjauksiinkaan ei paljoa rahaa mennyt, ja mitään suunnitelmaa kalliimmasta autosta ei ollut. Asuimme niin hyvällä sijainnilla että periaatteessa autoa ei olisi edes tarvinnut mihinkään mutta pidettiin se kun sitä oli edullinen pitää. Tarkoitus oli myös ostaa asunto samalta sijainnilta.
Kunnes eräänä kauniina päivänä mies tuli kotiin autoliikkeen kautta. Ilmoitti eteisessä iloisesti että yllätys, olen ostanut omilla asuntosäästörahoillaan auton! Haukoin henkeä, mietin sanoja, sitten huusin. Sitten itkin. Mies vielä luuli että tuollainen megaluokan sooloilu olisi ollut mulle mieluinen yllätys. Sitä se ei ollut.
Onneksi omat rahat säästyivät koska ne oli kummallakin omilla tileillä, mutta kivasti siinä romahti kerralla 4 vuoden suhde.
Palstatermejä käyttääkseni jätin sen epäluotettavan sian. Myöhemmin löytyikin sitten kunnollinen sanansa pitänyt mies, jonka kanssa perustin perheen jne.
Minulle kävi vielä kurjemmin. Oltiin avoliitossa, säästettiin asuntoa ja tarkoitus oli, että osana yhteisen kodin hankintaa olisi ollut miehen omistama yksiö, jossa asuimme. Mutta sitten mies ilmoitti, että ei hän sitä aio myydä, se jää sijoituskämpäksi ja me muutamme keskustasta lähiökaksioon, jonka maksamme ja omistamme puoliksi. Muistan sen hirveän raivon, jota tunsin miehen vietyä minulta osan tulevaisuutta ja kivan rivitalokolmion tuolla julmalla ilmoituksella.
Muistelotyyppi linjoilla. Voi ei, siis mistä näitä miehiä sikiää! On sovittu ja luvattu isoissa asioissa jotain ja sitten toinen vetää maton alta. Todellakin kannattaa olla muutama vuotta yksissä ennen kuin mitään avioliittoja (ainakaan ilman avioehtoa, tosin suosittelen avioehtoa aina) , ja lapsia aletaan harkitsemaankaan.
Jäitkö yksiin vielä miehen kanssa tuon jälkeen? Mulle tuollainen olisi jo niin iso temppu etten voisi elää enää tuollaisen kanssa. Pienemmästäkin jo reagoin.
Yllättävän monella tuttavalla on kokemusta miehestä joka on ilmaissut olevansa lapseton. Suhde jatkuu hyvän tovin kunnes jossain kohtaa yhtäkkiä tupsahtaa tieto että lehtolapsi on jossain! Vaikka tätä ei tapaisikaan tai muuten lapsi olisi elämässä mukana, tuo on todella sikamainen temppu mieheltä valehdella tuollaisessa asiassa. Sikamaista se on ollut myös tämän viattoman lapsen äitiä kohtaan aikanaan. Johan siinä menee perimysjärjestyskin reisille kun herralla onkin lapsi. Tilanteessa jossa lapseton nainen ja lapsettomaksi luultu mies ovat vakavasti yhdessä pitkään. Miehen kuoltua tämän omaisuuden periikin joku lapsi mistä mies ei ole edes kertonut.
Ja en tarkoita sitä että vaimo on miehen varallisuuden perässä, no fiksuimmat ainakin ymmärti pointtini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on myös avopuoliso elatusvelvollinen! Siinä mitään pappia tarvita.
Siinähän yrität hakea toimeentulotukea Kelalta. Ja pyydät, että siirtävät hakemuksen sosiaalitoimistoon.
Toimeentulotukeen et ole oikeutettu, koska miehesi ja sinun tulot lasketaan yhteisiksi.
Sossu voi sua auttaa.Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta ja jos alkaa vaatia rahaa, niin ennakkopäätöksenä on muistaakseni erossa saatu korvaus 1700 e/v. Asian voi viedä oikeuteen, jos haluaa.
Puolisoiden elatusvelvollisuudesta. Kyllä se avioliitossa on ja ehkä avoliitossakin, en tiedä. Mutta se loppuu tasan sillä kellonlyömällä kun toinen osapuoli laittaa eropaperit vireille. Eli kenenkään ei kannata tuudittautua siihen että mies/vaimo kyllä maksaa vaikka tässä lonkkaa vedän koko loppuiän toisen raataessa raskasta työtä. Se voi loppua kerrasta. Ja jos on avioehto, niin tämä loikoilija lähtee suorin käsin pois. Toki elarit ym kulkee jos lapsia on mutta omaisuudesta tällöin tämä entinen puoliso ei saa pesoakaan.
voi etsiä sitten uuden elättäjän lapsi kainalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Lapset ovat opiskelijoita ja he asuvat kaukana. Junamatka kotiin maksaa monta kymppiä, iso raha opiskelijalle, mutta ei meille. Miehen kanssa päätettiin, että koska lasten vierailut ovat niin mieluisia, niin ne on aina lapsille ilmaisia. Ihan samoin me menetellään, jos lapsi jää joskus hoitovapaalle eikä työssäkäyvä puoliso suostu maksamaan matkoja meille. Muuten lapset osaavat huolehtia raha-asioistaan eikä heitä tarvitse siitä enää opettaa, ne jutut käytiin läpi jo aikoja sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy olla rehellinen. Jos ei ole rahaa, niin ei voi lähteä minnekkään. Miten kaukana isäsi asuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Lapset ovat opiskelijoita ja he asuvat kaukana. Junamatka kotiin maksaa monta kymppiä, iso raha opiskelijalle, mutta ei meille. Miehen kanssa päätettiin, että koska lasten vierailut ovat niin mieluisia, niin ne on aina lapsille ilmaisia. Ihan samoin me menetellään, jos lapsi jää joskus hoitovapaalle eikä työssäkäyvä puoliso suostu maksamaan matkoja meille. Muuten lapset osaavat huolehtia raha-asioistaan eikä heitä tarvitse siitä enää opettaa, ne jutut käytiin läpi jo aikoja sitten.
Tuo on täysin okei. Luulin että ollaan vakiintuneessa perhetilanteessa missä ap, koska otit ketjun asiaan kantaa, eli sori tästä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Lapset ovat opiskelijoita ja he asuvat kaukana. Junamatka kotiin maksaa monta kymppiä, iso raha opiskelijalle, mutta ei meille. Miehen kanssa päätettiin, että koska lasten vierailut ovat niin mieluisia, niin ne on aina lapsille ilmaisia. Ihan samoin me menetellään, jos lapsi jää joskus hoitovapaalle eikä työssäkäyvä puoliso suostu maksamaan matkoja meille. Muuten lapset osaavat huolehtia raha-asioistaan eikä heitä tarvitse siitä enää opettaa, ne jutut käytiin läpi jo aikoja sitten.
Tuo on täysin okei. Luulin että ollaan vakiintuneessa perhetilanteessa missä ap, koska otit ketjun asiaan kantaa, eli sori tästä :)
Ihan samalla tavalla me toimittaisiin aloituksenkin tilanteessa, jos työssäkäyvän puolison mielestä apen synttäreille tuleminen on turhaa rahanmenoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Ohhoh, joku antoi TÄLLE alapeukun?! Jonkun mielestä siis ei ole tarpeen edes aikuisia ihmisiä opettaa talousasioissa vaan voi turvautua aina mamman lompsaan.... häh?
Alapeukku tuli todennäköisesti asiayhteyteen, mihin kommentti heitettiin. Se, että kustantaa jossain tapauksessa aikuisen lapsensa matkan ei mitenkään estä rahankäytössä neuvomista. Eikä se kyllä sitä edellytäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Lapset ovat opiskelijoita ja he asuvat kaukana. Junamatka kotiin maksaa monta kymppiä, iso raha opiskelijalle, mutta ei meille. Miehen kanssa päätettiin, että koska lasten vierailut ovat niin mieluisia, niin ne on aina lapsille ilmaisia. Ihan samoin me menetellään, jos lapsi jää joskus hoitovapaalle eikä työssäkäyvä puoliso suostu maksamaan matkoja meille. Muuten lapset osaavat huolehtia raha-asioistaan eikä heitä tarvitse siitä enää opettaa, ne jutut käytiin läpi jo aikoja sitten.
Tuo on täysin okei. Luulin että ollaan vakiintuneessa perhetilanteessa missä ap, koska otit ketjun asiaan kantaa, eli sori tästä :)
Ihan samalla tavalla me toimittaisiin aloituksenkin tilanteessa, jos työssäkäyvän puolison mielestä apen synttäreille tuleminen on turhaa rahanmenoa.
Nyt on kyllä pakko kirjoittaa. Olen itsekin anoppi kahdelle vävylle, ovat fiksuja, onneksi. Kyllä oma sappeni kiehahtaisi jos tytär ilmoittaisi ettei voi tulla rahasyistä syntymäpäivälle koska mies haluaa hassata joka euron johonkin autoprojektiin, vieläpä niin että edes allergiamaitoihin rahaa ei riitä.
Sanompahan vain että sellaisen sällin junalippuja, hotelleita enkä konjakkeja en maksaisi. Jos tilanne on tämä. Yrittäisin puhua tyttärelle tässä kuvitteellisessa tilanteessa järkeä, en tiedä onnistuisiko se, on taas eri asia. Joskus vain tarvitaan joku ulkopuolinen että henkilö itse omassa umpikujatilanteessaan saa ahaa-elämyksen. En yritä sanoa että voisin saada tämän vävyn järkiinsä, vaan oman tyttäreni. Nimittäin että kannattaako sellaisen kanssa jatkaa.
Omasta vapaasta tahdosta annetut lahjat ja huomioinosoitukset on täysin eri asia ja niitä antaakin mielellään rakkaille lapsilleen, mutta tilanne, jossa joku vävy käyttää rahansa turhuuksiin siten että tyttäreni ei pääse edes vanhempiaan katsoo, on mielestäni täysin järjetön. Tulisi äitinä mieleen, miten muuten vävy kohtelee tytärtäni!
Vierailija kirjoitti:
Ap. kertoisin ystäville ja vanhemmille ihan suoraan, ettei ole rahaa ja perheen rahatilanteen, sekä kotihoidontuki menee ap. ja vauvan kuluihin, eikä mies suostu huolehtimaan ja kantamaan vastuuta perheestään, vaan miehen rahat menevät uuden auton hankkimiseen.
Ehkä ystäväsi keräävät kolehtin, jotta pääset ystävätapaamiseen ja vanhempasi maksavat matkakulut.
Tuolaisen häntäheikin kanssa en eläisi päivääkään, joka ei huolehdi edes omasta lapsestaan ja sinuna laittaisin miehen kiertoon, niin kuin teki aikoinaan miehen eksä ja muuttaisin omaan asuntoon, jolloin mies joutuisi edes maksamaan elatusmaksut ja saisin yh-korotuksen lapsilisään ja kohtuulliset päivähoitomaksut, kun nyt miehen tulojen takia joudut maksamaan korkeampaa hoitomaksua, vaikka mies ei millään lailla osallistu lapsensa elatukseen.
Mistä näitä renttuja oikein sikiää, vaikka niin kovasti haluavat lapsia, mutta eivät ole valmiita laittamaan tikkua ristiin.
Ohis mutta sanottiinko jossain että mies kovasti halusi lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole vielä riitoja mutta aion sanoa asiasta aika rumastikkin kun tulee taas hoitovapaiden aika viimeisimmän lapsen kanssa. Hän syntyi kun kumppani oli hoitovapaalla ensimmäisen lapsen takia.
Itseäni ainakin korpee kun maksan melkein kaiken muun paitsi naisen kännykän ja hänen vaatteensa. Hän kyllä käy riennoissa ja menoissaan kun itse olen vapaana töistä mutta minä en taas hänen mielestään voi tehdä vapaalla muuta kuin vahtia lapsia ja olla heidän kanssaan. Kolmeen vuoteen en ole käynyt yhdenkään kaverin luona ja harrastamaan olen päässyt vain kun muu perhe on ollut anoppilassa lomailemassa. En voi edes viikonloppuna käydä kalassa koska kumppani on ollut niin paljon lasten kanssa.
Kun äitiys loma loppuu saa hän maksaa siinä missä minäkin joka tarkoittaa sitä että lapset hoitoon. Silloin ei tarvitse hänenkään vahtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. kertoisin ystäville ja vanhemmille ihan suoraan, ettei ole rahaa ja perheen rahatilanteen, sekä kotihoidontuki menee ap. ja vauvan kuluihin, eikä mies suostu huolehtimaan ja kantamaan vastuuta perheestään, vaan miehen rahat menevät uuden auton hankkimiseen.
Ehkä ystäväsi keräävät kolehtin, jotta pääset ystävätapaamiseen ja vanhempasi maksavat matkakulut.
Tuolaisen häntäheikin kanssa en eläisi päivääkään, joka ei huolehdi edes omasta lapsestaan ja sinuna laittaisin miehen kiertoon, niin kuin teki aikoinaan miehen eksä ja muuttaisin omaan asuntoon, jolloin mies joutuisi edes maksamaan elatusmaksut ja saisin yh-korotuksen lapsilisään ja kohtuulliset päivähoitomaksut, kun nyt miehen tulojen takia joudut maksamaan korkeampaa hoitomaksua, vaikka mies ei millään lailla osallistu lapsensa elatukseen.
Mistä näitä renttuja oikein sikiää, vaikka niin kovasti haluavat lapsia, mutta eivät ole valmiita laittamaan tikkua ristiin.
Ohis mutta sanottiinko jossain että mies kovasti halusi lasta?
Ainakin mies haluaa ap. hoitavan lapsen kotona, pelkällä muutaman satasen kotihoidontuella.
Ja voidaanko puhua edes miehestä, kun vaimo joutuu miettimään, saako ostettua lääkkeet lapsen sairauteen vai itselleen tampoonit, jos sattuu kuukautiset, kun tyyppi jonka kanssa hän asuu, ei halua maksaa niitä. Ja tyyppi ansaitsee 4000€ bruttona ja syytää rahansa autoihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole vielä riitoja mutta aion sanoa asiasta aika rumastikkin kun tulee taas hoitovapaiden aika viimeisimmän lapsen kanssa. Hän syntyi kun kumppani oli hoitovapaalla ensimmäisen lapsen takia.
Itseäni ainakin korpee kun maksan melkein kaiken muun paitsi naisen kännykän ja hänen vaatteensa. Hän kyllä käy riennoissa ja menoissaan kun itse olen vapaana töistä mutta minä en taas hänen mielestään voi tehdä vapaalla muuta kuin vahtia lapsia ja olla heidän kanssaan. Kolmeen vuoteen en ole käynyt yhdenkään kaverin luona ja harrastamaan olen päässyt vain kun muu perhe on ollut anoppilassa lomailemassa. En voi edes viikonloppuna käydä kalassa koska kumppani on ollut niin paljon lasten kanssa.
Kun äitiys loma loppuu saa hän maksaa siinä missä minäkin joka tarkoittaa sitä että lapset hoitoon. Silloin ei tarvitse hänenkään vahtia.
Ellei rouva pamahda taas paksuksi kun mammavapaat alkaa olla loppusuoralla. Ainoa keino estää tämä on laitattaa piuhat poikki sulta. Muutoin - kyllä se vauvakuume sieltä vielä ainakin kerran herää.
Kokemusta on.
Jotkut mammat todellakin lypsävät miehen kuiville rellestäen samalla kun mies hoitaa lasta kotona, kuten tapauksessasi ettei mies edes kalaan pääse.
Meitä on karseita miehissä ja naisissa, sen tämä ketjukin osoittaa...
Joskus täytyy olla vähän ovela ettei kumppani ihan polje kynnysmatoksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole vielä riitoja mutta aion sanoa asiasta aika rumastikkin kun tulee taas hoitovapaiden aika viimeisimmän lapsen kanssa. Hän syntyi kun kumppani oli hoitovapaalla ensimmäisen lapsen takia.
Itseäni ainakin korpee kun maksan melkein kaiken muun paitsi naisen kännykän ja hänen vaatteensa. Hän kyllä käy riennoissa ja menoissaan kun itse olen vapaana töistä mutta minä en taas hänen mielestään voi tehdä vapaalla muuta kuin vahtia lapsia ja olla heidän kanssaan. Kolmeen vuoteen en ole käynyt yhdenkään kaverin luona ja harrastamaan olen päässyt vain kun muu perhe on ollut anoppilassa lomailemassa. En voi edes viikonloppuna käydä kalassa koska kumppani on ollut niin paljon lasten kanssa.
Kun äitiys loma loppuu saa hän maksaa siinä missä minäkin joka tarkoittaa sitä että lapset hoitoon. Silloin ei tarvitse hänenkään vahtia.
Miksi ihmeessä hankitte lisää lapsia, oletko kuullut ehkäisystä. Vai narrattiinko sinut aikuinen mies isäksi, mahdollisesti jopa pakotettiin seksiin.
Ja mitä odottelet äitiysloman loppumista, sulla on lakiin perustuva oikeus jäädä vanhempainvapaalle, kunnes nuorin täyttää 3v.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole vielä riitoja mutta aion sanoa asiasta aika rumastikkin kun tulee taas hoitovapaiden aika viimeisimmän lapsen kanssa. Hän syntyi kun kumppani oli hoitovapaalla ensimmäisen lapsen takia.
Itseäni ainakin korpee kun maksan melkein kaiken muun paitsi naisen kännykän ja hänen vaatteensa. Hän kyllä käy riennoissa ja menoissaan kun itse olen vapaana töistä mutta minä en taas hänen mielestään voi tehdä vapaalla muuta kuin vahtia lapsia ja olla heidän kanssaan. Kolmeen vuoteen en ole käynyt yhdenkään kaverin luona ja harrastamaan olen päässyt vain kun muu perhe on ollut anoppilassa lomailemassa. En voi edes viikonloppuna käydä kalassa koska kumppani on ollut niin paljon lasten kanssa.
Kun äitiys loma loppuu saa hän maksaa siinä missä minäkin joka tarkoittaa sitä että lapset hoitoon. Silloin ei tarvitse hänenkään vahtia.
Huhhuh mikä vaimo! Tuollaistakin voi olla siis. Ja meitä veloja joskus syytetään itsekkääksi.... mietin joskus vain ketä kohtaan olen itsekäs, kukaan ei ole vielä kärsinyt siitä etten ole lisääntynyt.
Sori ohis!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
o tempora o mores kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi jäänyt hoitovapaalle ellei olisi yhtään puskuria.
Ehkä isäsi järjestää matkan ja majoituksen sinulle ja lapselle syntymäpäivilleen? Ja toki kerrot myös miehen äidille sopivsn tilaisuuden tullen millaisen helmen hän onkaan kasvattanut ;)
Älkää hankkiko enempää lapsia.No ei ole kyllä sen vanhan isäpapan tehtävä maksella aikuisen kakaransa hotelli ja matkustuskuluja!
Tässä taas huomataan mikä on se vastuullisuus kun lapsia aletaan tekemään, eikä ole enää varaa mennä edes oman isän synttäreille.
Mikäli ap ei ole provo, niin miten on mahdollista että noista asioista ei keskusteltu ennen lisääntymistä?
Terveisin asiansa hoitanut vela.
Näin aikuisten lasten äitinä totean, että me kyllä maksamme enemmän kuin mielellämme lastemme vierailut meidän luo. Eikä me olla edes mitenkään harvinaisia tapauksia tuon suhteen. Sellaista tilannetta ei saa tulla, että lapsi ei pääse meidän luo rahapulasta johtuen. Aikahan se on arvokasta eikä sitä pysty taikomaan.
Kaikella ystävyydellä: pitäisikö sinun neuvoa näitä aikuisia lapsia rahankäytössä viimeistään nyt? Ymmärrän että tarkoituksesi on hyvä, mutta olisi hyvä antaa vähän talousoppia aikuisille lapsille. Koulussa ei sitä taideta opettaa. Lisäksi, jollet ole miljonääri, miten ajattelet että aikuiset lapsesi pärjäävät perheineen loppuelämän kun vääjäämättä koittaa se päivä kun et enää pysty rahoittamaan aikuisten lastesi elämää? Olisi hyvä myös opettaa näille mahdollisille lapsenlapsille fiksua ja kestävällä pohjalla olevaa rahankäyttöä. Ettei käy kuten ap:n esimerkissä.
Lapset ovat opiskelijoita ja he asuvat kaukana. Junamatka kotiin maksaa monta kymppiä, iso raha opiskelijalle, mutta ei meille. Miehen kanssa päätettiin, että koska lasten vierailut ovat niin mieluisia, niin ne on aina lapsille ilmaisia. Ihan samoin me menetellään, jos lapsi jää joskus hoitovapaalle eikä työssäkäyvä puoliso suostu maksamaan matkoja meille. Muuten lapset osaavat huolehtia raha-asioistaan eikä heitä tarvitse siitä enää opettaa, ne jutut käytiin läpi jo aikoja sitten.
Tuo on täysin okei. Luulin että ollaan vakiintuneessa perhetilanteessa missä ap, koska otit ketjun asiaan kantaa, eli sori tästä :)
Ihan samalla tavalla me toimittaisiin aloituksenkin tilanteessa, jos työssäkäyvän puolison mielestä apen synttäreille tuleminen on turhaa rahanmenoa.
Nyt on kyllä pakko kirjoittaa. Olen itsekin anoppi kahdelle vävylle, ovat fiksuja, onneksi. Kyllä oma sappeni kiehahtaisi jos tytär ilmoittaisi ettei voi tulla rahasyistä syntymäpäivälle koska mies haluaa hassata joka euron johonkin autoprojektiin, vieläpä niin että edes allergiamaitoihin rahaa ei riitä.
Sanompahan vain että sellaisen sällin junalippuja, hotelleita enkä konjakkeja en maksaisi. Jos tilanne on tämä. Yrittäisin puhua tyttärelle tässä kuvitteellisessa tilanteessa järkeä, en tiedä onnistuisiko se, on taas eri asia. Joskus vain tarvitaan joku ulkopuolinen että henkilö itse omassa umpikujatilanteessaan saa ahaa-elämyksen. En yritä sanoa että voisin saada tämän vävyn järkiinsä, vaan oman tyttäreni. Nimittäin että kannattaako sellaisen kanssa jatkaa.
Omasta vapaasta tahdosta annetut lahjat ja huomioinosoitukset on täysin eri asia ja niitä antaakin mielellään rakkaille lapsilleen, mutta tilanne, jossa joku vävy käyttää rahansa turhuuksiin siten että tyttäreni ei pääse edes vanhempiaan katsoo, on mielestäni täysin järjetön. Tulisi äitinä mieleen, miten muuten vävy kohtelee tytärtäni!
Minkähän takia tämä ei ole saanut yhtään alapeukkua (mielestäni ei todellakaan pitäisikään) nimittäin täällä yllättävän moni on sen kannalla että vanhan papan pitää kustantaa aikuistensa lastensa karkelot hänen luokseen.
Haluaisin nähdä sen mummin/papan joka oikeasti haluaa maksaa nuorelle perheelle kaikki viulut vävyn vain miettiessä autosekoilujaan. Ja niin vielä että nuorella rouvalla ei ole varaa enää edes allergia maitoihin.
Voin tosiaan kuvitella millainen tällainen "mies" muuten on vaimoaan ja lastensa äitiä kohtaan.
Naiset (ja toki myös miehet!) - pitäkää huolta että ette ole taloudellisesti riippuvainen miehistänne. Oma vakaa talous. Ja sitten kun noista kotihoidon vuosista sovitaan, miehen kuuluu maksaa vaimolleen jotain henkivakuutusta tms vapaaehtoista eläkettä/tukea. Näin toimien suhteessa on tasa-arvo. Vaikka avioliitossa on se elatusvelvollisuus, voi toinen yhtäkkiä laittaa eron vireille jolloin vaimo on tyhjätaskuna usean lapsensa kanssa, miehen porskuttaessa ties millä omaisuuksilla ja autoillaan.
Alue: Aihe vapaa
Kotona ollessani miehen palkasta maksettiin KAIKKI yhteiset menot ruoasta ja lomamatkoista lähtien. Hoitoraha oli minun omiin menoihin. Totuuden nimessä ostin kyllä siitä jonkin verran esim. vaatteita lapsille, koska halusin. Lisäksi mies osti minulle välillä esim. lahjakortteja aikuisten vaatekauppoihin, jotta käyttäisin rahaa itseenikin. Harrastin myös säännöllisesti. Ei tulisi kuuloonkaan, että olisin suostunut tuollaiseen!
Uuteen autoon voi säästää myöhemmin, kun taloudessa on vähän parempi tilanne. Ja jos teet keikkatyötä niin toki mies hoitaa lasta sillä välin - tai palkkaa hoitajan. Eihän sen sinun palkasta tarvitse mennä kun hoidat koko ajan muutenkin. Kannustan asettamaan rajoja ja olemaan terveesti itsekäs, vaikka se ei helppoa aluksi olekaan!