Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis häh! Poikaystävä haluaa että maksan vuokraa!
11.03.2019 |
Ollaan muuttamassa yhteen poikaystävän kanssa. Minulla on nyt kiva vuokrakaksio Vantaalla, poikaystävällä velaton 3h+k omistusasunto Helsingissä.
Hän sanoikin yllättäen, että minun pitäisi maksaa jonkjn verran vuokraa. Sius mitä ihmettä! Eihän omasta asunnosta muutenkaan makseta vuokraa.
Nyt olenkin alkanut miettimään, että jatkan omassani asumista.
Silkkaa ahneutta haluta vuokraa, poikaystävällä on kuitenkin hyvät tulot ja varallisuuttakin kivasti. Hän on 28v.
-N22-
Kommentit (543)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asun puolet ajasta miesystäväni luona. Maksan (omasta ehdotuksestani) 25 % vastikkeesta, vesimaksun itsestäni ja 25 % sähkölaskusta. Näin mielestäni oikeudenmukaista. Miehelle olis riittänyt vain tuo vesi, mutta en kokenut sitä hyväksi. Ruoat maksetaan joten kuten puokkiin. Voin myös ostaa esim. kahvinkeittimen rikkoutuneen tilalle.
Kiinnostaisi tietää, miksi joku on alapeukuttanut tätä? Onko jako jollain tavalla epäreilu mielestänne? Asun PUOLET ajasta miehen luona, puolet ajasta omassa kodissa, jonka kulut maksan luonnollisesti yksin. Kun asun miehen luona vain puoliksi, niin oman laskuoppini mukaan mulle kuuluu vain 25 % asunnon asumismenoista. Jos asuisin kokoaikaisesti, niin maksaisin puiset. Ja kuten sanottu, mies ei halunnut mitään rahaa multa, pelkästään vesimaksun. Mun mielestä se taas ei ollut reilua.
Jos oleskelet/asut miehen luona vähintäin 14 päivää kuukaudessa, taloyhtiöllä on oikeus periä täysimääräinen vesimaksu kuukaudessa. Perustuu ihan as.oy-lakiin.
Kyllä. Ja olen koko ajan maksanut vesimaksun JA sen lisäksi 25 % muista asumismenoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi, että asutte omissa asunnoissa. Tai sitten maksat vuokraa.
Jos toinen asuu Helsingissä ja toinen Vantaalla, niin luulisi semmoisen kahden asunnon suhteen onnistuvan. Kyseinen pariskunta voisi viettää yhdessä ns. laatuaikaa vuorotellen jommankumman asunnossa tai tavata neutraalissa ympäristössä kuten ruokaravintolassa, kahvilassa tai elokuvateatterissa. Omistusasunnostakin pitää maksaa yhtiövastiketta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskeskelin että mulle jäi 45 000e taskuun 6 vuoden avoliitosta, kun mies ei suostunut ottamaan enempää rahaa asumisestani kuin pelkän vastikkeen. Laitoin siis säästyneet vuokrat alusta lähtien talteen, sillä ajatuksella että ostetaan seuraava yhdessä mutta eipä sitten tarvinnutkaan yhteistä ostaa, oman toki ostin. Vähän hymyilytti se ajatus että kyseinen mulkku tavallaan maksoi vielä viime töinään mulle ison siivun tästä nykyisestä kaksiosta :D
Ja tämä. Onko tämä sitten reilua? Eiköhän kummankin kuulu hyötyä yhteisasumisesta taloudellisesti yhtälailla! Niin että toinen olisi saanut lyhennettyä asuntoaan 22.500 € ja toinen saanut säästöön 22.500 €. Mikä tästä tekee epäreilua?
Koska sitten se asunnon omistaja olisi kartuttanut varallisuuttaan toisen kustannuksella ja se jos mikä olisi törkeää.
Kerran olen asunut miehen omistamassa asunnossa enkä enää ikinä lähde toisen nurkkiin edes ilmaiseksi. Hän ei halunnut laittaa kuluja puoliksi vaan hoiti kaikki itse. Paitsi, että yritti maksattaa mulla asuntolainastaan 1/3 osan lupaamalla laittaa asunto yhteisiin nimiin. Ei tuota tapahtunut, joten kolmen kuukauden päästä tuon lopetin. Kun asunto oli hänen, kaikki piti tapahtua hänen tavallaan ja hänen tahdissaan. Ja me sentään oltiin naimisissa. Ei olla "jostain syystä" enää.
Ahne sika, varasta siltä rahaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit hankkiutua raskaaksi jollekin toiselle ja teeskennellä että se poikkis on siittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä porukat todella pieni tuloisia, jos pienen korvauksen maksaminen asunnon käytöstä tuntuu niin vaikealta ja haluttaisiin maksaa vain puolet kuluista ja asua ilmaiseksi?
Se joka omistaa asunnon niin maksaa YKSIN rahoitusvastikkeen jos sellainen on, muuten puoleksi hoitovastike, sähkö ja vesi. Ei oo kysymys siitä on iso vai pienituloinen vaan siitä että se mikä on oikein ja kohtuus. Ero vkun tulee jos oot maksanut rahoitusvastiketta niin et saa sitä takaisin. Eli kannattaa omassa asua jos sellainen on tai sitten yhdessä asuntovelkaa maksetaan puoleksi sun muut menot puoleksi, omat henkilökohtaiset menot yksin.
Ei niitä taloyhtiön remontteja se omistaja päätä. Jos putkiremontti tulee, niin ei osakkeenomistajalta kysytä haluatko osallistua vai et. Joko se OTTAA LAINAA maksaakseen sen heti pois, tai ottaa lainaa taloyhtiön kanssa, ja maksaa sitä sitten sen 10 vuotta. Siitä melkoinen osuus on korkoja ja lainanhoitokuluja, eikä jäljelle jäävä osuus siirry suoraan asunnon arvoon. Ja sen aikaa mitä siinä asunnossa asutaan, remontit hyödyttävät kaikkia asukkaita. Putkiremontin myötä yleensä uusitaan vähintään kylpyhuoneet. Jos se toinen ei halua osallistua sen maksamiseen, että putket toimii ja että saa suihkutella uudessa kylppärissä, niin joutakoon pihalle moinen pummi.
eihän kukaan niin hullu ja epätoivoinen oo että maksaa toisen putkiremonttia, ikkunaremonttia ja mitä niitä onkaan. Mulla kyllä katoaisi rakkaus ja vähän äkkiä. Omistaja maksaa remontit ja sillä sipuli.
Ne putket, ikkunat ja muut hyödyttää SINUAKIN. Rakkaudesta puhuu, mutta pelkkä rahallinen hyötyminenhän sulla itsessäkin on mielessä. Niskaperseotteella pihalle tuollainen loispummi. Saat sitten omassa vuokrakämpässäsi maksaa siitä samasta putkirempasta plus lisäksi vuokranantajan oma kate siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös joku sukupuolitauti voisi olla ihan jees.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kartuttaa miehen omaisuutta, just joo.
niin,mies ottaa suuren riskin kun ottaa lainat yms ja sitoutuu niihin.
pienellä vuokralla nainen saa hyvän paikan asua, ja voi lähteä vaikka samana päivänä ja unohtaa kaiken.
paljon suuremmat stressit sillä joka lainaa makselee.
se myös omistaa, tietenkin voi tehdä niin että vuokralle miehen huusholli ja mennään asumaan naisen vuokra-asuntoon ja vuokra puokkiin. Ei niin että maksetaan myös miehen asuntoa. Tietyt kulut puokkiin.
Sä puhut jatkuvasti "miehen asunnosta" etkä teidän kodista. Samoin se, että miehen vaurastuminen on sulle jotenkinkin myrkkyä, kertoo kyllä aika paljon omasta sitoutumisestasi siihen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen! Nainen maksaa miehelle miehen omistamaa asuntoa. Ja sitten kun mies haluaa naisen lähtevän, on miehen omaisuus karttunut (lainoja lyhennetty naisen maksamana) eikä naiselle jää siitä ilosta mitään.
Tee sopimus, että lyhennät lainaa ja joka lainanmaksusta siirtyy vastaava osuus asunnosta sinun nimiisi.Huoh.
Vaikka olisi velaton kerrostaloasunto, niin siitä menee kuitenkin vastike, sähkö ja vesi - nämä ovat todennäköisesti n.300€/kk. Miehenkö pitäisi koko asuminen maksaa? Millä tavalla nainen kartuttaa miehen omaisuutta jos maksaa puolet juoksevista kuluista?
Eri asia tietenkin jos mies yrittäisi maksattaa lainaansa tyttöystävällään. Silloin mies kannattaisi pistää vaihtoon.
Yksi vaihtoehto, mikä voisi olla mahdollinen: jos toinen tarjoaa täysin omasta pussistaan hulppean asumisen, toinen tarjoaa hulppeat ruoat, myös kokonaan omasta pussistaan.
Mutta sopia näistä pitää aina.Provohan aloitus tietysti on.
Mahdollinen, jos molemmilla on yhtä hyvä ”pussi”. Jos on itse suhteessa se osapuoli, jolla on parempi ”pussi” kuin toisella, on syytä hyväksyä että jossakin määrin sitä omaa hyvää on jaettava perheensä kanssa. Nykypäivänä ei sentään yleensä myönnetä rouvalle rajattoman luoton rinnakkaisvisaa, kuten joskus ennen ehkä, mutta ei sekään toimi, että parempiosaisena kadehditaan toisen saamaa ”suurempaa hyötyä” jos itsellekin järjestely on kumminkin jollain tapaa edullinen.
Jos sitten haluaa sentilleen jakaa kulut puoliksi, on parempituloisen pakko alistua elämään pienempituloisen elintason mukaan. Sitten ei laiteta leivälle kinkkua ja juustoa ja junaan tehdään eväsvoileivät itse. Lomamatka suuntautuu Tallinnaan, siis jos nyt on varaa löhteä ollenkaan, ja loppukuusta illaliseksi voi olla hyvää ravitsevaa puuroa, koska alkukuusta puolison piti ostaa kengät.
Tai sitten voi pariutua suunnilleen samanlaisesta elintasosta tykkäävän kanssa. Vuosien varrella voi tulla tilanteita, kun toinen tai vuoroin molemmat ovat taloudellisesti toisesta riippuvaisia, mutta itse en muunlaiseen suhteeseen olisi ikinä lähtenyt kuin sellaiseen, missä rahat ovat omia ja kulut maksetaan puoliksi.
Ei tässä ollut kyse siitä, mistä elintasosta tykkää. Kaikkihan tykkäävät elintasosta. Kyse oli siitä, mihin on varaa. Pienempituloiselle puolet ison asunnon kuluista plus leveämmän elämän kulut siihen päälle ovat aika usein liikaa. Niinpä parempituloisen pitää valita, jakaako hyvän elintasonsa kumppaninsa kanssa vai laskeeko oman elintasonsa kumppanin tuloihin sopivaksi.
Kauhean monien mielestä on jotenkin väärin, jos pienempituloisen elintaso nousee parisuhteen vuoksi. Se on kuulkaa ihan normaalia, jos aiotaan elää perheenä. Jos on itse hyväosainen, niin miksi ei jakaisi onneaan rakkaansa kanssa?
Entä jos se pienempituloinen etsisi kumppanikseen jonkun vielä itseäänkin pienempituloisen?
(Enkä ole Lompakko-Lasse vaan nainen, jonka mielestä kulut jaetaan puoliksi tuloista riippumatta paitsi jos puhutaan vuosikymmenien mittaisista parisuhteista joihin voi mahtua sairastumisia, työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä tms)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmset muuttaa yhteen jos toisella ei ole varaa siihen. Ostaa kämpän ja toinen joutuu maksaa esim 70% kaikesta tulojensa takia. Mun tyttöystävä haaveilee kaikenlaista ja valittaa, kun en asu sen kanssa yhdessä. Koska sillä ei ole varaa elää siinä sen haaveessa ja minä en suostu maksamaan siitä pelleilystä, kun mulla on maksettu asunto ja sijoitukset ja talous omalta osalta kunnossa. Olen kaiken tehnyt itse, niin en mä jaa sitä sen takia, koska toisella ei ole. Heti kun oppii käyttää rahaa ja saa rahaa sivuun, niin voin muuttaa. Täysin holtiton rahankäyttäjä ja tiedän mitä se tarkoittaa jos nyt muuttaisin sen kanssa. Voin asua yksinkin aivan loistavasti. Mulle toi yhdessä asuminen ei ole välttämätöntä.
Ilmaisen seksinkö takia roikutat "tyttöystävääsi" "suhteessa" ilman mitään yhteisen tulevaisuuden toivoa? Reipas poika! En mäkään holtitonta rahankäyttöä kumppanilta katselisi, mutten pitäisi häntä kyllä tyttö- tai poikaystävänä myöskään.
Ei tosssa ketään roikoteta vaan peli on hyvin selvä. Itsellä on asiat kunnossa ja toinen ei osaa asioille tehdä mitään. Tossahan tulevaisuus muuttuu, kun tyttöystävä herää todellisuuteen. Kirjoittaja on tehnyt asiat selväksi milloin muuttaa yhteen. Eihän kukaan lähde yhteiseen tulevaisuuteen sillä periaatteella, että toinen maksaa nyt sitten enemmän kaikesta, vaikka hyvin moni siihen joutuu sortumaan. Miksi toi ottaisi itselleen enemmän maksettavaa sen takia, että saa asua toisen kanssa yhteisessä asunnossa.
En minäkään muuttaisi jos olisin samanlaisessa tilanteessa, että vaimollani ei olisi varaa yhteiseen elämään. Se oli meille molemmille täysin selvä asia. Kumpikaan ei rupea maksajaksi ja haaveile sellaisesta mihin ei ole molemmilla varaa. Noi tollaset tyypit, jotka vaatii sitä enemmän maksua on ite aina tyhjätaskuna ja pitää epäreiluna kaikkea ja he ovat myös ensimmäisenä vaatimassa yhteistä tiliä, kun itse tienaa 1500e ja toinen tienaa 5200e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tokihan sinä maksat jotakin.
Paljonko sinun nykyinen vuokra on? Esim 800€? Eikö olisi kohtuullista maksaa edes 400 poikaystävälle, jos asunnossa on sinulle tilaa ja sinun elo siellä otetaan huomioon?
Asuminen ei ole ilmaista. Harva pystyy asua 300-400 missään...
Kokonaisuus ratkaisee. Sen oman yksiön vuokra voi Helsingin keskustassa olla 800, mutta sähkölasku on mitätön, kävellen pääsee joka paikkaan, ruokaan menee hyvin vähän rahaa ja tavaroita on vähän.
Siitä kun muuttaa poikkiksen hulppeaan sähkölämmitteiseen rivariin ja maksaa ensin tuon 400 ”vuokraa”, niin maksaminen ei todellakaan lopu siihen. Sähkölasku puolitetaan, ja sehän on satasia kuussa. Tulee vesimaksu. Ruoka maksetaan ”reilusti” puoliksi, mutta se katoaa ääntä nopeammin poikkiksen pohjattomaan vatsaan. Poikkis tykkää syödä pihviä ja muita kalliita liharuokia, niin niitä tehdää reiluna kompromissina puolet päivistä. Poikkis ei tykkää porkkanakeitosta tai linsseistä. Pitää ostaa bussilippu ja osallistua auton kustannuksiin. Rahat loppuvat kesken.
Silloin on järkevämpää elää erillissuhteessa eli sitoutuneessa parisuhteessa, jossa asutaan erillään. Ihmisiä on jopa naimisissa toistensa kanssa niin, että silti säilyttävät omat asuntonsa ja omat elämäntapansa ja -tasonsa.
Vierailija kirjoitti:
Sinä omistat kodin niin sinä maksat remontin. Onneksi ei tarvi tuollaisia pohtia.
Minä pidän kyllä itsestäänselvyytenä, että kun loppuelämän parisuhdetta tavoitellaan, niin ne yhteistä asumismukavuutta lisäävät remontitkin maksetaan yhdessä. Ei puoliksi toteutushetkellä mutta niin, että lyhennän omaa osuuttani pikkuhiljaa. Silloin ei ole riskiä, että jos tulisikin ero niin olen maksanut jotain, mistä vain asunnon omistaja hyötyy. Mutta minäkään en täysin ilman omaa panosta hyödy hänestä ja hänen investoinneistaan esimerkiksi mukavampaan lämmitysjärjestelmään.
Kaiken kaikkiaan näitä ketjuja lukiessa tuntuu väistämättä siltä, että ihmisten kannattaisi ihan oikeasti asua erillään. Monelta riidalta vältyttäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi voi. Missä on rakkaus ja romantiikka? Jos tahdot parisuhteen, valmistaudu eroon! Ettei vaan toinen pääsisi hyötymään kustannuksellasi! Meillä äiti oli kotona, isä ansaitsi rahat ja tyytyväisiä olivat. Niinkin voi elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vähän eri tilanne, kun muutettiin yhteen. Molemmilla oli oma asunto joista lainaa. Muutettiin siihen joka oli lähempänä työpaikkoja. Toinen laitettiin vuokralle. Muutin siis miehen nurkkiin.
tehtiin paljon exeleitä jotta saatiin sovittya kuka maksaa mitä.
ukolla lainanlyhennys ja vastike noin 800 mulla 750. vuokra kuussa 700e.
Sit laskettiin, miten menee kulut puoliksi.
Miun kk-summat
+700 vuokra
-750 laina ja vastike
-150 verot
-300 miehelle
minä maksan 500 € kk-kuluja.
Mies:
+ 300 minulta
-800 lainat ja vastike
Sekin maksaa 500 € kk-kuluja. Molempien lainat lyhenee samaan tahtiin kun ennenkin.
Sinä häviät tällä tavalla. Mies saa joka kk 50 euron edun sinuun nähden, koska pystyy lyhentämään sillä summalla lainaa enemmän pois.
Ennen maksoit asumiskuluja vähemmän kuin mies ja nyt saman verran. Sinua on vedätetty.
Tosissaan menee lähemmäs nollaa tuo eroitus kun laskettiin pääomavero vuokra miinus vastike mutta oikeasti vähennyksiä ennen veroja on enemmän., korot ja matkakulut ja tapetit ja muut. Ja mulla on lainassa pienempi marginaali kun miehellä. Ja sit vielä isommat tulot mut se ei liity tähän.
Olen nelikymppinen eronnut lapsen kanssa asuv nainen ja omakotitaloni on velaton. Tämä myös mietityttää minua jos jonkun miehen kanssa vielä haluaisin asua...
Tämä on hieno ketju ja ansaitsee pohdintaa!
Jos itse olisin asunnon omistaja ja nainen muuttais luokseni:
1)Hoitovastike,vesi,kotivakuutus ja sähkölasku aina puoliksi.Mun kuuluu yksin maksaa netit ja mahdolliset maksukanavat kuten ennenkin.
2) Mahdollinen mun oma asuntolaina mun piikkiin.
3) Ruokakulut jakaisin suhteessa 30/70,koska isona vahvana äijänä harva nainen syö 30% potista ;).
4) Rahoitusvastike.Yhtiövastike muodostuu hoitovastikkeesta ja rahoitusvastikkesta.Tämä onkin TenkkaPoo.
Tavallaan se kuuluu osakkaan maksaa koska siinä maksetaan velkaa taloyhtiölle, mutta se voi olla yllättävän kallis. Aika halvallahan uusi kumppani pääsee jos maksaa vain puolet hoitovastikkeesta. Pääosakas maksaa itsensä kipeeksi rahoitusvastikkeella ja uusikumppani elää halvalla? VEIKKAAN että aika harva pariskuntsa on edes tutkinut vastaavassa tilanteessa yhtiövastikkeen rakennetta suhteessa hoito- ja rahoitusosuuteen.
OSAOMISTUKSET tulevat siinä vaiheessa kuvaan kun toinen puolisoista ostaa osuuden kämpästä.Tämä on fiksua ja suositeltavaa mutta vain jos uskoo että suhde kestää pidempään.Miksei sitä myisi kivalle puolisolle vaikka 5-10% asunnosta jos vain on maksukykyä, lainalla tai ilman.MUTTA,EDELEEN, onko tämä 5-10% osakkeenhinnasta vai velattomasta hinnasta??
Itelläni on lähivuosina todennäköisesti tulossa tilanne eteen jossa maksan asuntolainan+yhtiölainan kokonaan pois ja avovaimoni tulee omistamaan noin 10% velattomasta osakkeestamme ja mä loput.
Hoitovastike,vakuutukset ja vedet puokkiin, mutta miten jaetaan RAHOITUSVASTIKKEEN kustannukset kun kumminkin joskus taloyhtiölle tulee kuluja ?
Meneekö rahoitusvastike jatkossa suhteessa 90-10 vai 50-50?
Kaikki enemmän asuntokaupoissa mukana olleet tietävät että tämä yhtiölaina rahoitusvastikkeineen on kuuma peruna.
Kertokaa miten TE jakaisitte rahoitusvastikkeen kun puoliso omistaa 0% tai 10% osakkeesta.Onko kohtuutonta pyytää 50% vaikka hoitovastike olisi tosi pieni?
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Missä on rakkaus ja romantiikka? Jos tahdot parisuhteen, valmistaudu eroon! Ettei vaan toinen pääsisi hyötymään kustannuksellasi! Meillä äiti oli kotona, isä ansaitsi rahat ja tyytyväisiä olivat. Niinkin voi elää.
Saa (ja kannattaakin) sitä järkeäkin käyttää vaikka kuinka olisi rakastunut, ei se rakkautta vähennä. Eikä siinä mitään väärää ole että toinen on kotona ja toinen töissä, kunhan kumpikin on samalla sivulla ja asioista sovitaan yhdessä. Yleisellä tasolla toki talouskuviot nakertavat parisuhdetta ja rakkautta vähiten silloin kun ne ovat tasapainossa tai asioista on ainakin sovittu yhdessä.
Alue: Aihe vapaa
Minä tarvitsen jonkun asunnon, jossa asua puolet ajasta. Kovin kalliiksi tulisi minulle, jos joutuisin vuokrata kakkosasunnon. Nyt maksan 70€/kk miehelle. En pidä kovana hintana 14 vuorokaudesta kuukaudessa.
Jos tilanne olisi se, että asuttais puoliksi toistemme luona, niin tilanne olisi toki eri. Mutta nyt minä tarvitsen kakkosasunnon ja mieheni tarjoaa sen mulle.