Opettajille halutaan sälyttää nykyään epilektikkojen ja diabeetikkojen jopa lääkkeiden anto hätätilanteessa koulussa!

Vierailija kirjoitti:

Toistaiseksi opettajalle kuuluu siis pelastussuunnitelmat, sairaahoito, oppilaiden energiasaanti, riittävä liikkuminen, erityisoppilaiden kohtaaminen ja erityislasten opettaminen ja luokan siivous, jotta koulun siistijä pääsee mopillaan pyyhkimään esteettömät tilat (tuolit pulpettien päälle, paperisilput ja terotinroskat siivottuna roskikseen ja tammikuun alusta lumen mukana tulleet hiekotushiekatkin pitää saada kerättyjä harjalla pois, jotta siivoojien mopit eivät kärsi.). Järjestyksenvalvojiahan me olemme aina olleet ja ison maan presidenttihän kai kaavailee aseitakin opettajien kannettavaksi. Siitäpä vaan ottamaan mallia tänne Suomeenkin.

Tätä olen opettajana miettinyt, että miksi opettajat on se ryhmä koulussa, jolle kuuluu kaikki ns. harmaan alueen työ. Muilla ammattiryhmillä on kovin rajatut tehtävät ja heille ei saa vahingossakaan sälyttää mitään lisätöitä vaan ope hoitaa.. Mulle siivooja kanssa määritteli, mitä hän ei luokassa siivoa ja mitä siivoaa. Mietin, että tähänkö on menty, että siistijä voi vaan sanoa, ettei hänelle kuulu esim. opetusväleineiden pyyhkiminen. Hän voi sanoa, että "mun töihin kuuluu.." ja ihan on kaupungin palkkalistoilla oleva siistijä, ei minkään siivouspalvelun. Minä sitten omalla rätilläni jynssään paikkoja, jotta siisitijä voi tehdä vain määritellyt työt. Sama koskee myös esim. koulunkäynninohjaajia, jotka virallisen koulutuksen jälkeen muuttuivat jäykiksi ja määrittelivät tehtävänsä kovin rajatuiksi. Mutta kun isossa yhteisössä ei voi jatkuvasti tuijottaa, mikä on omaa työtä ja mikä ei. Opettajat sitten fiksuimpina tekee ne kaikki työs, mistä muut ammattiryhmät kieltäytyvät.. En ymmärrä sitä, koska oma asenteeni on, että olemme kaikki samalla työnantajalla ja kyllä mä voisin vaikka seistä kopiokoneella kollegan puolesta, jos kollegalla on muuta pakollista työtä. Sen sijaan ohjaajat muistaa muistuttaa, etteivät ole opettajien palvelijoita vaan oppilaita varten. No, sitähän varten kaikki siellä ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyselin vastuusta siksi, että koululla on vastuu mitä yllättävimmissäkin tilanteissa. Pari vuotta sitten eräs rehtori joutui vastuuseen, kun oppilas laski opettajan ohjeiden vastaisesti pulkalla puuta päin. Maalaisjärjellä ajatellen ei rehtori olisi voinut mitenkään estää tilannetta. Nykyään myöskään tet-paikkoja ei ole helppoa löytää nuorille, sillä työpaikka on vastuussa siitä, jos nuori päättää omin päin ottaa käyttöönsä vaikka trukin ja aiheuttaa itselleen tai muille vahinkoa.

Eikähän se vastuu yleensä pääosin ole vain paperilla vai saiko se rehtori jonkun rangaistuksen tuossa oikeasti? Esim. sakot? Suurin osa erilaisista vastuistahan ei tarkoita käytännössä mitään, eli mitään konkreettista vahingonkorvausvelvollisuutta ei esimerkiksi ole ja olisihan se kohtuutontakin tuollaisissa tilanteissa.

Rehtori sai sakkorangaistuksen, 20 päiväsakkoa. Kyseessä oli vielä kahdeksasluokkalainen oppilas, jolla luulisi olevan jo itselläänkin sen verran harkintakykyä, ettei lähde omin päin vaarallisen näköiseen pulkkamäkeen.

Sai joo. Vaikka opettaja laittoi tötteröitä rinteessä ja huusi tytölle vielä, ettei saa laskea sinne suuntaan. Rehtorin vastuuksi sälytettiin se, että vuosia aiemmin oli samassa kohdassa joku loukkaantunut ja hänen olisi pitänyt kertoa/varottaa uutta liikkaopea asiasta. En muista vuosimääriä, mutta luokka oli sitä tasoa, että edellinen onnettomuus, vähäisempi kyllä, oli tapahtunut 6-7 vuotta aiemmin ja tämä liikuntaa opettanut oli ollut talossa ehkä pari vuotta. Ei ole helppoa olla rehtorina. Pitäisi muistaa joka asia sanoa. "ai niin, kun kävelette tuosta koulun länsipuolta, niin siinä oli joskus liukas kohta ja siinä voi nyrjäyttää nilkkansa kuten kävi 10 vuotta sitten..." Kuka suostuu enää olemaan rehtori, kun vastuu jakamaton ja aina rehtorilla, vaikka kuinka parhaansa tekisi?

Kuka vanhempi ei haastaisi opettajaa oikeuteen, jos anafylaktisen shokin saaneeseen lapseen pistetäänkin vahingossa sieltä jääkaapista otettu toisen oppilaan insuliini sen adrenaliinin sijaan. Jos lapsi kuolee tai vammautuu, ihan varmasti tulette hakemaan syyllistä ja koska kunnalta on vaikea saada korvauksia, te haette niitä oikeusteitse opettajalta. Ope saa sakot ja todennäköisesti samassa rytäkässä potkut. Hänen tekemisiään ruoditaan myös iltalehtien sivuilla ja keskustelupalstoilla. Joka paikassa ihmetellään, miten tyhmä ihminen voi olla ja todetaan potkut täysin aiheellisiksi.

Miettikääpä ihän omalta kohdaltanne tätä tilannetta.

Sikäli ihan väärä otsikko, että näin on aina ollut. Jo 60-luvulla oma opettajani antoi ensiapua ja astmalääkettä. Sitten itse opettajana 80-luvulta lähtien olen levittänyt hunajaa diabeetikon suuhun, antanut astmapiippua ja rauhoitellut ambulanssia odotellessa, vahtinut epileptikkoa tarkasti tunnilla ja varsinkin uidessa, lääkettä en joutunut antamaan. Epipenkynää olen iskenyt reiteen, kun ampiainen pisti välitunnilla lasta ja pyörtyneen olen asettanut oikeaan asentoon ja vahtinut oloa ambulanssia odotellessa. Mikä tässä on uutta, ap? Mitä et osaisi tehdä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toistaiseksi opettajalle kuuluu siis pelastussuunnitelmat, sairaahoito, oppilaiden energiasaanti, riittävä liikkuminen, erityisoppilaiden kohtaaminen ja erityislasten opettaminen ja luokan siivous, jotta koulun siistijä pääsee mopillaan pyyhkimään esteettömät tilat (tuolit pulpettien päälle, paperisilput ja terotinroskat siivottuna roskikseen ja tammikuun alusta lumen mukana tulleet hiekotushiekatkin pitää saada kerättyjä harjalla pois, jotta siivoojien mopit eivät kärsi.). Järjestyksenvalvojiahan me olemme aina olleet ja ison maan presidenttihän kai kaavailee aseitakin opettajien kannettavaksi. Siitäpä vaan ottamaan mallia tänne Suomeenkin.

Tätä olen opettajana miettinyt, että miksi opettajat on se ryhmä koulussa, jolle kuuluu kaikki ns. harmaan alueen työ. Muilla ammattiryhmillä on kovin rajatut tehtävät ja heille ei saa vahingossakaan sälyttää mitään lisätöitä vaan ope hoitaa.. Mulle siivooja kanssa määritteli, mitä hän ei luokassa siivoa ja mitä siivoaa. Mietin, että tähänkö on menty, että siistijä voi vaan sanoa, ettei hänelle kuulu esim. opetusväleineiden pyyhkiminen. Hän voi sanoa, että "mun töihin kuuluu.." ja ihan on kaupungin palkkalistoilla oleva siistijä, ei minkään siivouspalvelun. Minä sitten omalla rätilläni jynssään paikkoja, jotta siisitijä voi tehdä vain määritellyt työt. Sama koskee myös esim. koulunkäynninohjaajia, jotka virallisen koulutuksen jälkeen muuttuivat jäykiksi ja määrittelivät tehtävänsä kovin rajatuiksi. Mutta kun isossa yhteisössä ei voi jatkuvasti tuijottaa, mikä on omaa työtä ja mikä ei. Opettajat sitten fiksuimpina tekee ne kaikki työs, mistä muut ammattiryhmät kieltäytyvät.. En ymmärrä sitä, koska oma asenteeni on, että olemme kaikki samalla työnantajalla ja kyllä mä voisin vaikka seistä kopiokoneella kollegan puolesta, jos kollegalla on muuta pakollista työtä. Sen sijaan ohjaajat muistaa muistuttaa, etteivät ole opettajien palvelijoita vaan oppilaita varten. No, sitähän varten kaikki siellä ovat.

Olet ymmärtänyt tilanteen ihan väärin. Ei ne muut työntekijät ja muut ammattiryhmät itse sitä määrittele, että mitä heidän työhön ei kuulu vaan heidän pomot sen määrittelee. Ja heidän velvollisuus on noudattaa pomon ohjeita tai sitä miten pomo on heidän työnsä rajannut. Siivouspomo määrää siivoojan siihen, että työhön kuuluu siivota x, mutta työssä ei saa siivota y. Samaten kouluterkkarin pomo määrää kouluterkkarin vastuulle asiat x mutta sanoo, että hänen vastuulleen ei kuulu asiat y. Ei siivooja ja terkkari saa niistä ohjeista poiketa. Teidän opettajien pomot ei vaan jostain syystä rajaa teidän työtä. 

Ei niin, koska jonkun ne työt täytyy tehdä kokonaisvaltaisesti. Ja se joku on aina opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Kuka vanhempi ei haastaisi opettajaa oikeuteen, jos anafylaktisen shokin saaneeseen lapseen pistetäänkin vahingossa sieltä jääkaapista otettu toisen oppilaan insuliini sen adrenaliinin sijaan. Jos lapsi kuolee tai vammautuu, ihan varmasti tulette hakemaan syyllistä ja koska kunnalta on vaikea saada korvauksia, te haette niitä oikeusteitse opettajalta. Ope saa sakot ja todennäköisesti samassa rytäkässä potkut. Hänen tekemisiään ruoditaan myös iltalehtien sivuilla ja keskustelupalstoilla. Joka paikassa ihmetellään, miten tyhmä ihminen voi olla ja todetaan potkut täysin aiheellisiksi.

Miettikääpä ihän omalta kohdaltanne tätä tilannetta.

Ja siitä piikin kyljestä on ihan mahdotonta lukea, mitä sisältää? Ja häkestä saa neuvontaa, kuinka toimia.

Ihan eri asia on sitten huonossa hoitotasapainossa olevan sairauden päivittäinen hoito. Tämän ei mun mielestäni pitäisi kuulua opettajalle. Mikäli lapset ovat kykenemättömiä itse huolehtimaan päivittäisestä lääkityksestä, niin näille pitäisi olla avustaja, mielummin th kuin koulunkäyntoavustaja, mikäli koko aika menee terveydenhoidollisiin asioihin.

Mutta ei sitä nyt aikuinen ihminen saa hätätilanteesaa ihan kädettömäksi heittäytyä!

Olen opettaja ja samaa mieltä siitä, ettei tämä asia meille kuuluisi. Ihan vain koska meitä ei ole asiaan koulutettu, itse ainakin olen niin neula/verikammoinen että koen olevani enemmän uhka kuin apu oppilaille tuollaisissa tilanteissa. Toki jos joku haluaa asiaan perehtyä/kouluttautua niin siitä vain, mutta yleisesti sitä ei voi vaatia. Toki jos hätätilanne tulee niin tottakai opettaja on velvollinen toimimaan, mutta esim. päivittäistä diabeetikon seuraamista ei opettajan kontolle tulisi laittaa. 

up

Hätätilanteessa on kaikilla kansalaisvelvollisuus auttaa. Diabeetikon tai muun sairauden perushoitoa koulupäivän aikana ei kuitenkaan voi opettajan tehtäväksi antaa. Sitä varten on koulunkäyntiavustajat, joista monella on valmiiksi jo lähihoitajakoulutus. Avustajia koulutetaan näihin tehtäviin, ei opettajia, joiden tehtävänä on opetus ja kasvatus (ei hoitaminen!!!).

Tiedän kouluterveydenhoitajan, joka on opettajille painottanut olevansa TERVEYDENhoitaja, ei SAIRAANhoitaja. Hän kieltäytyy kaikista sairauksiin liittyvistä tehtävistä, kysymyksistä, avunpyynnöistä. On siinä nainen paikallaan...Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Kouluterveydenhoitaja esitteli meille epi-penin käytön, kun koulussa aloitti voimakkaasti allerginen lapsi. Yllätyin kuullessani, että opettajat ovat tosiaan vastuussa lääkkeen antamisesta. Tämä koskee kuitenkin vain hätätilanteita. Muuten opettajat eivät saa antaa oppilaille edes särkylääkkeitä.

Minua kyllä pelottaisi olla se, joka joutuu kynän lapseen tuikkaamaan. Kammoan neuloja, ja minua alkaa aina verikokeessakin heikottamaan. Haluaisin myös kuulla, miten vastuut menisivät, jos jotain sattuisi. On ahdistava ajatus, että joutuisin vastuuseen väärin annetusta lääkkeestä, kun minulla ei edes ole mitään alan koulutusta.

Jokusen kerran EpiPenin pistäneenä pelkäisin enemmän sen laittamatta jättämistä...

Kyse on hätätilanteesta. Miten te kykenette toimimaan muissa hätätilanteissa? Jos syttyy tulipalo, kieltäydyttekö viemästä luokkaa ulos, koska ette ole saaneet palomiehen koulutusta ja voi olla, että matkalla joku panikoi ja kompastuu? Entä jos lapsi tökkää vahingossa itseään ranteeseen saksilla? Istutteko vieressä katsomassa kun lapsi vuotaa verta ja yritätte soitella terveydenhoitajalle tai 112:een, koska ette ole ensihoitajia? Vai puristatteko haavaa ja laitatte siteen, kunnes apua tulee paikalle?

Jos hätätilanteessa toimiminen on ihan mahdotonta, on aivan väärässä paikassa opettajana tai missään, missä on yksin lasten kanssa.