Opettajille halutaan sälyttää nykyään epilektikkojen ja diabeetikkojen jopa lääkkeiden anto hätätilanteessa koulussa!
Samassa koulussa työskentelevä kouluterveydenhoitaja ei kuulemma hoida oppilaiden sairauksia. Opettajalla ei ole terveydenhoitoalan tutkintoa. Miksi hänet velvoitetaan lääkitsemään?!
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ristiriitaista on, ettei opettajalla kuitenkaan ole oikeutta antaa särkylääkettä oppilaalle, jonka päätä särkee tai on kuukautiskipuja ja omat särkylääkkeet ovat unohtuneet kotiin. Siinä kohtaa pitää lähettää lapsi terveydenhoitajan oven taakse jonottamaan tai antaa potea, jollei terkkari ole koululla.
Juuri näin. Kattavaa koulutusta säännöllisesti ei muuten anneta diabeetikkojen ja epileptikkojen hoidosta kouluissa.
Kyllä annetaan ihan aina, jos joku siellä koulussa osallistuu hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samat jutut opetetaan kaupan alalla työskenteleville tai vaikkapa Ruotsinlaivan työntekijöille. Toki jos opettajilta vaaditaan samaa, se aiheuttaa burn outia ja edellyttää palkanlisää...
No se Ruotsin laivan tarjoilija tai kaupan kassa ei ole tietyn sairaan kanssa tunteja päivässä päävastuussa. Hieman eri asia jos joku random- asiakas tarvitsee apua.
Eikö ope opi yksinkertaisia asioita?
Vierailija kirjoitti:
Kyselin vastuusta siksi, että koululla on vastuu mitä yllättävimmissäkin tilanteissa. Pari vuotta sitten eräs rehtori joutui vastuuseen, kun oppilas laski opettajan ohjeiden vastaisesti pulkalla puuta päin. Maalaisjärjellä ajatellen ei rehtori olisi voinut mitenkään estää tilannetta. Nykyään myöskään tet-paikkoja ei ole helppoa löytää nuorille, sillä työpaikka on vastuussa siitä, jos nuori päättää omin päin ottaa käyttöönsä vaikka trukin ja aiheuttaa itselleen tai muille vahinkoa.
Eikähän se vastuu yleensä pääosin ole vain paperilla vai saiko se rehtori jonkun rangaistuksen tuossa oikeasti? Esim. sakot? Suurin osa erilaisista vastuistahan ei tarkoita käytännössä mitään, eli mitään konkreettista vahingonkorvausvelvollisuutta ei esimerkiksi ole ja olisihan se kohtuutontakin tuollaisissa tilanteissa.
Jännää että opettajan kun täytyisi opetella uusi asia, pelätään että ei opita ja ollaan niin paniikissa mietitään jo alanvaihtoa. Oikeesti nyt!
Ymmärrän toki että voi olla vaikeaa, jos työ muuten koostuu muilta kopsatuista opetusmateriaaleista ja niitä on jankattu x50 vuosien varrella.
Opettajia hirvittää oikeuteen joutuminen. Nykyään korvauksia on vaikea saada koululta, mutta opettaja on helppo saada tuomituksi korvausvelvollisuuteen. Siksi opettajien haastaminen oikeuteen on lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo mikään uusi asia ole. Jo vuosia sitten, jos kouluun tuli esim. diabeetikko tai epileptikko, opetettiin lapsen kanssa tekemisissä olevat opettajat antamaan lääkkeen tarvittaessa.
Siis epilepsiaan joo kohtauslääkettä mutta mitä lääkettä diabetekseen Suomessa hätätilanteissa annetaan? Insuliiniako? Mutta silloinhan pitää tietää ensin mistä on kyse, eli pitääkö diagnostiikka sitten myös osata? Eihän Suomessa matalia verensokereita varten taida diabeetikoilla taas glukagoni-kyniä olla mukana? Vai onko? Eikö mataliin verensokereihin anneta sokeria eikä lääkettä? Jenkeissä kai myös tuota hormonia eli glukagonia? Kuka nämäkin opettaa maallikoille ja millä tasolla? Diabeetikkohan voi saada aivovaurion väärästä hoidosta jos mennään matalissa sokereissa pistelemään lisää insuliinia? Mutta ei kai siitä kukaan vastaa mitenkään tai joudu vastuuseen tekemisistään jos vain hätäensiapua antaa maallikkona?
Lapsi mittaa itse sokeriarvojaan. Jos hän on tajuton, hierotaan hunajaa tms. suun limakalvoille ja annetaan mehua, jos pystyy jo nielemään, sitten ambulanssi paikalle. Ihan helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastentarhanopettaja laskee ja punnitsee diabeetikkolapsen hiilihydraatit ja laskee siihen insuliinit jne. Mielestäni nämä terveydenhoidolliset tehtävät eivät kuulu opettajien toimenkuvaan, toki hätätapauksien hoito on opeteltava mutta päiväkodin ja koulun arjessa nämä asiat eivät kuulu opettajien arkitoimenkuvaan.
Hmm... onkohan opeteltava? Siis onko siihen jotain velvoitetta? Entä ellei opi tai ei osaa? Pitääkö sitten alkaa katsella jotain muuta ammattia vai? Onko opettajilla muka jokin erityinen yleistä laajempi velvoite opetella hoitamaan jotain hätätilanteita?
Tuo onkin mielenkiintoinen kysymys? Kun oppilas on kroinisesti sairas, kuten diabeetikko tai epileptikko, mutta hän kaikesta huolimatta saa sairaskohtauksen, on ymmärrettävää antaa hätäensiapua. Kuitenkin kouluissa on monenlaisia tilanteita, on sijaisia, ulkoliikuntaa jne.joten tilanteet vaihtelevat ja lääke ei ole välttämättä edes lähellä. Totta kai oppilailla on kännykät, joilla voi hälyyttää apua. Opettajia ei ole velvoitettu hankkimaan ensiapukoulutusta omalla kustannuksellaan, myöskään työnantaja ei sitä kustanna. Vastuukysymys nousee esiin, jos oppilas pahimmassa tapauksessa menehtyy johonkin sairaskohtaukseen koulussa. Toivottavasti opettajat tai muu henkilökunta ei joudu vastuuseen, jos ei osannut antaa juuri oikeanlaista ensiapua?!
Jos saa oppilaakseen kroonisesti sairaan lapsen, opettaja opetetaan hoitamaan kohtauksen saanutta. Terkkari ja vanhemmat opettavat tai jopa pääsee kurssille. Näin on tehty ainakin 1980-luvulta lähtien, kun olen näitä töitä tehnyt. Opetetaanhan kuuroa tai näkövammaistakin, tai dysleksiasta kärsivää, ihan verrannollinen asia tämäkin. Ja helppo.
Vierailija kirjoitti:
Aika ristiriitaista on, ettei opettajalla kuitenkaan ole oikeutta antaa särkylääkettä oppilaalle, jonka päätä särkee tai on kuukautiskipuja ja omat särkylääkkeet ovat unohtuneet kotiin. Siinä kohtaa pitää lähettää lapsi terveydenhoitajan oven taakse jonottamaan tai antaa potea, jollei terkkari ole koululla.
Ei ole yhtään ristiriitaista. Kuoleeko tai vammautuuko lapsi, jos hän ei saa välittömästi särkylääkettä? No ei. Allergiasta tai diabeteksestä sen sijaan voi lähteä henki nopeasti, eikä silloin voi jäädä odottelemaan apua.
Täysin maallikkona en ymmärrä mikä tässä on näin vaikeaa. Oma työni ei liity mitenkään terveydenhoitoon, mutta ei tulisi mieleenkään jättää toimimatta, jos työkaveri tai vaikka joku kadulla saisi sairaskohtauksen. Se on totta, että opettajille pitäisi työnantajan maksaa säännöllisesti ensiapukoulutus, lapsiryhmän kanssa ainoana aikuisena kun voi tulla vastaan vaikka mitä tilanteita.
Eikö se ole jo Suomen lakiin kirjoitettu, jokainen on velvollinen auttamaan ja antamaan ensiapua hätätilanteissa. Jos kieltäytyy, siitä antaa tuomioistuin rangaistuksen.
Kerrot vielä olevan opettaja, etkä tätä tiedä.
Missä on opettajan yleissivistys?
Vierailija kirjoitti:
Aika ristiriitaista on, ettei opettajalla kuitenkaan ole oikeutta antaa särkylääkettä oppilaalle, jonka päätä särkee tai on kuukautiskipuja ja omat särkylääkkeet ovat unohtuneet kotiin. Siinä kohtaa pitää lähettää lapsi terveydenhoitajan oven taakse jonottamaan tai antaa potea, jollei terkkari ole koululla.
Niihin menkkakipuihin tai tavalliseen päänsärkyyn ei kuole. Näissä asioissa, mistä tässä ketjussa on puhuttu, on kyse ensiavusta, joka oikeasti voi pelastaa hengen!
En tiedä miten kukaan opettajakaan voisi kääntää selkänsä sairauskohtauksen saavalle lapselle? Tai edes näin teoriassa mussuttaa, ettei hänelle kuulu auttaa, tai ainakin lisää liksaa olisi sitten saatava. Noloa! Itse teen asiakaspalvelua ja kohtaa kymmeniä henkilöitä päivässä. Haluan todellakin osata auttaa tilanteen tullessa eteen. Ja etenkin vanhusten kanssa näitä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Jännää että opettajan kun täytyisi opetella uusi asia, pelätään että ei opita ja ollaan niin paniikissa mietitään jo alanvaihtoa. Oikeesti nyt!
Ymmärrän toki että voi olla vaikeaa, jos työ muuten koostuu muilta kopsatuista opetusmateriaaleista ja niitä on jankattu x50 vuosien varrella.
Jep jos se on vahvasti oman osaamisprofiilin ja työnkuvan ulkopuolella. Tuskin terveydenhoitajakaan innostuisi, jos pitäisi opetella esim. lineaarialgebraa. Piikit ja korkeat paikat ovat sellaisia, että ei vain pysty. Siksi rupesinkin opettajaksi enkä lentäjäksi tai hoitajaksi
Eikö jo laki määrää opettajien työyhteisössä ensiaputaitoisia henkilöitä?
Näinhän on kaikilla työpaikoilla, missä on järjestetty työterv.hoito ja työturvallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyselin vastuusta siksi, että koululla on vastuu mitä yllättävimmissäkin tilanteissa. Pari vuotta sitten eräs rehtori joutui vastuuseen, kun oppilas laski opettajan ohjeiden vastaisesti pulkalla puuta päin. Maalaisjärjellä ajatellen ei rehtori olisi voinut mitenkään estää tilannetta. Nykyään myöskään tet-paikkoja ei ole helppoa löytää nuorille, sillä työpaikka on vastuussa siitä, jos nuori päättää omin päin ottaa käyttöönsä vaikka trukin ja aiheuttaa itselleen tai muille vahinkoa.
Eikähän se vastuu yleensä pääosin ole vain paperilla vai saiko se rehtori jonkun rangaistuksen tuossa oikeasti? Esim. sakot? Suurin osa erilaisista vastuistahan ei tarkoita käytännössä mitään, eli mitään konkreettista vahingonkorvausvelvollisuutta ei esimerkiksi ole ja olisihan se kohtuutontakin tuollaisissa tilanteissa.
Rehtori sai sakkorangaistuksen, 20 päiväsakkoa. Kyseessä oli vielä kahdeksasluokkalainen oppilas, jolla luulisi olevan jo itselläänkin sen verran harkintakykyä, ettei lähde omin päin vaarallisen näköiseen pulkkamäkeen.
Oma tyttö satutti käden välitunnilla. Oli keskiviikko ja terveydenhoitaja on koululla vain tiistaisin sekä torstaisin, joten tyttö ei saanut särkylääkettä eikä kukaan katsonut kättä vaan joutui odottamaan koululla kunnes hain ja vein sairaalan päivystykseeen.
Kyllähän terveysdenhoitajan pitää osata piikki laittaa. Itse piikitin raskausaikana, ei paha.
Vierailija kirjoitti:
Oma tyttö satutti käden välitunnilla. Oli keskiviikko ja terveydenhoitaja on koululla vain tiistaisin sekä torstaisin, joten tyttö ei saanut särkylääkettä eikä kukaan katsonut kättä vaan joutui odottamaan koululla kunnes hain ja vein sairaalan päivystykseeen.
Juuri näin on oikein menetelty. Opettajalla ei ole oikeutta antaa kipulääkettä.
Se on Suomessa kansalaisvelvollisuus?
Ei liity mitenkään opettajan ammattiin, vaan koskee jokaista suomalaista, rangaistuksen uhalla. Kaikilla työpaikoilla, oli siellä minkä ikäisiä tahansa, julkisilla paikoilla tai missä tahansa.
Diabeetikolla pitää olla ravintoa säännöllisesti. En tiedä miten koulussa toimitaan. Isommat osaa itse piikittää jne ja syödä.
Tämän takia pitäisi olla luokassa lähihoitaja aina, jos siellä on epileptikko tai diabeetikko. Ja lisäksi jonkun toisenkin pitäisi hoito opetella.