Lue keskustelun säännöt.
Voi huoh. Mies ei suostu kasvamaan aikuseksi
27.01.2019 |
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
Kommentit (261)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Mies alkoi pelaamaan vasta parin vuoden jälkeen .. ei ollut silloin edes koko konsolia kun tavattiin. Ap
Ehkä sillä oli mutta piilotteli sitä sulta.
Näin taitaa olla n. 90% miehistä, juuri alkupään peukuttajien takia.
Vieläkö joku ihan oikeasti kuvittelee, että miehet eivät pelaa konsoleilla aikuisena? Se nyt vaan on korviketta kaikelle muulle, mikä miehiltä on harrastuksina kadonnut tässä vuosikymmenten aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi sanoa, että teidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin? Kun ei kerran ole. Onhan sekin osa teidän suhdetta, että tyyppi pelaa aamuyöllä pleikkaa, kun toivoisit, että vaihtaisi jo vaippaa teidän taaperolle.
Tarkoitin sillä ettei miehen asenne ole muuttunut minua kohtaan tai ei välttelee seuraani ja että tämä tilanne johtuisi siitä ettei mies rakastaisi. Tai voihan se siitä johtuakin.
En halua lapsia, joten siitä ei tartte murehtia. Haluan kuitenkin aikuisen suhteen jossa kumpikin jakaa vastuun tasapuolisesti
Ap
Minkä vastuun? Teillä ei ole lapsia eikä lemmikkejä, molemmat maksaa omat menonsa.
Tuo että mies vaan pelaa, kertoo kyllä siitä että sun seura ei hirveästi kiinnosta.Tämän palstan akat haluaa jonkun kantamaan vastuun heidän elatuksestaan. Siitä se kenkä tässäkin puristaa.
Ei elatuksesta vaan siitä, että mies hoitaa oman osansa. Aloittajan tapauksessa mies on taantunut teinin tasolle ja ap on joutunut äidin rooliin. Näköjään miehille on vaikea tajuata, millaista on olla suhteessa aikuinen.
Naisille ei taas näytä olevan vaikeaa luulla olevansa aikuinen vaikka kiukuttelee kuin pikkukakara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi sanoa, että teidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin? Kun ei kerran ole. Onhan sekin osa teidän suhdetta, että tyyppi pelaa aamuyöllä pleikkaa, kun toivoisit, että vaihtaisi jo vaippaa teidän taaperolle.
Tarkoitin sillä ettei miehen asenne ole muuttunut minua kohtaan tai ei välttelee seuraani ja että tämä tilanne johtuisi siitä ettei mies rakastaisi. Tai voihan se siitä johtuakin.
En halua lapsia, joten siitä ei tartte murehtia. Haluan kuitenkin aikuisen suhteen jossa kumpikin jakaa vastuun tasapuolisesti
Ap
Minkä vastuun? Teillä ei ole lapsia eikä lemmikkejä, molemmat maksaa omat menonsa.
Tuo että mies vaan pelaa, kertoo kyllä siitä että sun seura ei hirveästi kiinnosta.Tämän palstan akat haluaa jonkun kantamaan vastuun heidän elatuksestaan. Siitä se kenkä tässäkin puristaa.
Ei elatuksesta vaan siitä, että mies hoitaa oman osansa. Aloittajan tapauksessa mies on taantunut teinin tasolle ja ap on joutunut äidin rooliin. Näköjään miehille on vaikea tajuata, millaista on olla suhteessa aikuinen.
Naisille ei taas näytä olevan vaikeaa luulla olevansa aikuinen vaikka kiukuttelee kuin pikkukakara.
No tuossa tapauksessa ero on paras ratkaisu, kun toinen saa toisessa huonoimmat puolet esille. Oletko samaa mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Itse olen pelannut pelejä koko elämän, ja valmistuin yliopistosta (johon menin armeijan jälkeen) reilussa neljässä vuodessa 24-vuotiaana, jonka jälkeen (ja ennen valmistumista myös) olen ollut koko ajan täysipäiväisesti töissä. Ei pelit harrastuksena jotenkin automaattisesti tarkoita, etteikö elämässä tekisi muutakin.
Arvon miehet kysykää naisilta kuinka aikuisena käyttäydytään ja ollaan. Ne sen tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mieheltä mitkä ovat hänen suunnitelmansa seuraavalle viidelle vuodelle?
Sitten mies tekee suunnitelman miten valmistuu, milloin naimisiin, mukulat...
Sano, ettet ajatellut, että viiden vuoden päässä...Äh, mitä turhaa. Ota mies, joka pystyy tuohon paapomattakin.
Tätä se juuri sanoo. Kun menimme yhteen oli selvää mihin olemme menossa ja nyt .. mies ei näe lähitulevaisuudessakaan mitään. Ja ei aio mennä takaisin opiskelemaan kuulemma ja on aina sanonut että haluaa mennä naimisiin sitten vasta kun on valmistunut ja omalla alallaan töissä .
Voi huoh. Kai se on vaan pakko erota ja taas aloittaa alusta kolme vuotta hukkaan elämästä :( ap
Hukkaan?? Et siis ole saanut suhteelta mitään? Rakastanut? Saanut rakkautta? Miksi sinnitteli kolme vuotta ihmisen kanssa josta et välittänyt yhtään?
Miksi haluaisit naimisiin lapsen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On täällä ainakin stereotypiat pelaavista ihmisistä suoraan vuodelta -92. 0_0
Yksi vauviskeskustelu vei kehityksen parikymmentävuotta++ taaksepäin.
Vierailija kirjoitti:
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
No voi Huoh! Mitä, jos lopettaisit näiden mievihaprovojen vääntämisen? Mies tekee remonttia kokoajan, eilen mies joi ja nyt tämä. Aina sama kirjoitustyyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin 20 vuotias, kun aloin seurustelemaan itseäni 2 vuotta vanhemman pojan kanssa. Pelasi paljon tietokoneella, oli 5h/viikko sopparilla töissä. No, hän aloitti uudelleen kesken jääneen koulun ja keskeytti sen uudestaan.
3 vuotta myöhemmin, tilanne oli sama, pelasi vain tietokoneella 12-02. Minun kontollani oli niin siivous, kuin ruoan valmistuskin. Oli olo, että olen vain taloudenhoitaja. Peri isänsä firman, joten teki hyväpalkkaista hommaa 07-12, ilman mitään 2 asteen koulutusta edes, kävi hyvä tuuri hänellä. Tilanne vaan ei muuttunut, tienasin 4x vähemmän kuussa, täysillä tunneilla + kotityöt. Elämäni paras päätös oli lähteä suhteesta.
Nyt hän on 27v ja jatkaa samaa elämäntyyliä edelleen, tuskinpa ikinä muuttuu. Eniten harmitti, kun pelit meni aina minun edelle, eikä koskaan käyty missään. Ei tuollaista jaksa kukaan itseään arvostava nainen.
Vierailija kirjoitti:
On täällä ainakin stereotypiat pelaavista ihmisistä suoraan vuodelta -92. 0_0
Yksi vauviskeskustelu vei kehityksen parikymmentävuotta++ taaksepäin.
Tällä palstalla pelaaminen on normaalia ja kiva harrastus jos nainen pelaa. Jos taas mies pelaa niin se on luuseri ja lapsi ja ties mitä muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
No voi Huoh! Mitä, jos lopettaisit näiden mievihaprovojen vääntämisen? Mies tekee remonttia kokoajan, eilen mies joi ja nyt tämä. Aina sama kirjoitustyyli.
Oletko koskaan ajatellut, että mainitsemasi sama kirjoitustyyli johtuu siitä, että me kaikki olemme saaneet samanlaisen äidinkielen opetuksen koulussa? Suomen kielessä on tietyt kielioppisäännöt ja yleensä ihmiset kirjoittavat niiden mukaan. Sinä luulet, että ihan jokaisella on oma tyyli kirjoittaa, mutta ei ole. Vai pitääx kijoittaa nääin, vaiksx?
Vierailija kirjoitti:
Täällä arvon rouvat tuijottavat aivot nollassa telkkaria soffalla sipsit poskissa heti töistä päästyään, mutta pleikkarin pelaaminen miehellä on se paha homma.
Just joo. No, ainakaan ei käy vieraissa.
Mitä itse tykkäisit,kun töistä tullessasi vaimo on ehtinyt pleikkarin ääreen pelaamaan ja pelaa siinä aamuyölle asti? Sama viikosta toiseen, kämppä menee sotkuiseksi, pyykkikasa kertyy eikä jääkaapissa ole ruokaa ellet sinä nitä hoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota pleikkakapula töihin ja unohda sinne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi sanoa, että teidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin? Kun ei kerran ole. Onhan sekin osa teidän suhdetta, että tyyppi pelaa aamuyöllä pleikkaa, kun toivoisit, että vaihtaisi jo vaippaa teidän taaperolle.
Tarkoitin sillä ettei miehen asenne ole muuttunut minua kohtaan tai ei välttelee seuraani ja että tämä tilanne johtuisi siitä ettei mies rakastaisi. Tai voihan se siitä johtuakin.
En halua lapsia, joten siitä ei tartte murehtia. Haluan kuitenkin aikuisen suhteen jossa kumpikin jakaa vastuun tasapuolisesti
Ap
Minkä vastuun? Teillä ei ole lapsia eikä lemmikkejä, molemmat maksaa omat menonsa.
Tuo että mies vaan pelaa, kertoo kyllä siitä että sun seura ei hirveästi kiinnosta.Eli siis lapsettomia ihmisillä ei ole mitään mistä otetaan vastuuta? Okei. Ap
On. Itsestään jokainen on vastuussa. Mistä sä kotonas otat vastuun? Miehen pitää tiskata koska säkin tiskaat? Mies ei saa pelata pleikkaria kun sä et pelaa?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
No en nyt tiedä kannattaako noin yleistää. Mun miesystävä pelaa paljon (nytkin on kaverillaan pelaamassa jotain nostalgista peliä) ja mäkin pelaan jonkin verran. Mutta tämä tapaus todellakin haluaa naimisiin ja lapsia. Lapsilla on kuulemma kovempi kiire kuin naimakaupolla.:D Nyt ollaan kolme vuotta toisiamme katseltu ja tuosta pelaamisesta huolimatta minäkin haluan hänen kanssaan perheen. Mies kuitenkin hoitaa työn ym. hyvin. Pelaaminen on vaan vapaa-ajan täytettä. Jos pyydän esim. apua tiskaamisessa tms. kesken pelisession, tiedän apua myös saavani.
Näitä mieseläimiä onneksi on monenlaisia. Ei se pelkkä pelaaminen tarkoita, että yksilö on pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavattiin kolme vuotta sitten. Mies vielä silloin opiskeli yliopistossa ja vasta haki alaltaan töitä. Oli todella innokas aloittamaan ns. aikuisen elämän ja ottamaan vastuuta ja mahdollisesti perustamaan perheen. Itse olin muutaman vuoden vanhempi (nyt 30) ja jo vakityössä ja elämä muutenkin jo ihan mallillaan.
Pari vuotta mies jaksoi yrittää. Ostettiin koti ja sitten mies vain lopetti. Ei valmistunut, ei urheile, ei tee mitään järkevää, ei halua naimisiin koska "ei ole valmis" ja oikeastaan illat pelaa vain pleikkaria.
Meidän suhteessa on kuitenkin kaikki hyvin. Ja mies näyttää kyllä rakkautensa minulle eikä meillä ei ole mikään muuttunut, mutta mies on vain jotenkin taantunut täysin teinin tasolle... Viime yönä heräsin 3 aikaan siihen että mies edelleen pelaa pleikkaria. HUOH. En usko että on masentunut tai ainakin väittää että ei. Sanoo vain että on saamaton. Ja joo sen kyllä näkee .
Ei se taida aikuistua vai mitä?
No voi Huoh! Mitä, jos lopettaisit näiden mievihaprovojen vääntämisen? Mies tekee remonttia kokoajan, eilen mies joi ja nyt tämä. Aina sama kirjoitustyyli.
Oletko koskaan ajatellut, että mainitsemasi sama kirjoitustyyli johtuu siitä, että me kaikki olemme saaneet samanlaisen äidinkielen opetuksen koulussa? Suomen kielessä on tietyt kielioppisäännöt ja yleensä ihmiset kirjoittavat niiden mukaan. Sinä luulet, että ihan jokaisella on oma tyyli kirjoittaa, mutta ei ole. Vai pitääx kijoittaa nääin, vaiksx?
Siksihän nämä ainaiset provot onkin helppo tunnistaa, kun kaikki eivät kirjoita samalla tavalla. Ei hyvää päivää! Uskoo ken, tahtoo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää konsoli- tai tietokonepelejä pelaavat miehet väliin kokonaan.
Itse olen pelannut pelejä koko elämän, ja valmistuin yliopistosta (johon menin armeijan jälkeen) reilussa neljässä vuodessa 24-vuotiaana, jonka jälkeen (ja ennen valmistumista myös) olen ollut koko ajan täysipäiväisesti töissä. Ei pelit harrastuksena jotenkin automaattisesti tarkoita, etteikö elämässä tekisi muutakin.
Täällä myös yksi, joka on pelannut ahkerasti pienestä pojasta, 8-bittinen-sega-super nintendo-pleikkari-ps2-ps3-xbox-xbox360-ps4 ovat koneeni käyttöönottojärjestyksessä.
Opiskelin myös ammatin ja kävin armeijan. Olen ollut monenlaisissa tehtävissä työelämässä, mutta nykyään en tee kuin satunnaisia pimeitä ja nautin työttömänä lomailusta.
Jos olen kotona, niin siellä harrastuksiini kuuluu pelaaminen, mutta harrastan urheiluakin monipuolisesti ja olen niiden vuoksi paljon poissa kotoa.
Pitkäaikaisen puolisoni on jatkossakin parempi ymmärtää, että tämä on minun ainut elämäni ja harrastan elämäni aikana kaikkea mitä haluan. Harrastukseni eivät aiheuta haittaa ympäristölleni, joten en ota valituksia vastaan. Etenkään liiallisesta harrstamisesta.
Joskus aikaa yhteiseloon on siis vähän. Suon kuitenkin oman elämän elämisen myös paremmalle puoliskolleni ja nautimme sitten siitä vähäisestä yhteisestä ajasta aina hellien.
En montaa kertaa kyllä kuuntelisi valittamista pelaamisesta. Ei kannata rajoittaa ihmisiä. Se on vain tämä yksi elämä.
Kaiketi mies tietää ongelmansa, mutta yksi syy voi olla kokemus joutumisesta alakynteen tai että ei halua tulla sosiaalisesti kontrolloiduksi tai tarvitsee vain omaa aikaa palautumiseen.
Ei elatuksesta vaan siitä, että mies hoitaa oman osansa. Aloittajan tapauksessa mies on taantunut teinin tasolle ja ap on joutunut äidin rooliin. Näköjään miehille on vaikea tajuata, millaista on olla suhteessa aikuinen.