Lue keskustelun säännöt.
Inhoan vappuja, juhannuksia, uusia vuosia ja muita juhlia, kun ei ole ystäviä, joiden kanssa juhlia
01.05.2026 |
Toteamus otsikossa. Minulla on joitakin kavereita, mutta kaikilla on omat pysyvät menonsa juhlapäivinä. Mukaan ei mahdu. Ymmärrän kyllä senkin, ettei mukaan haluta jotakin muille tuntematonta ihmistä, jos muut ovat tiivis porukka jo valmiiksi. Ja jos ihmisillä on tiukat perinteensä, eivät he jätä menemättä ystäväporukan kanssa Ullanlinnanmäelle siksi, että joku kaveri haluaisi seuraa vapuksi.
Nyt vappuna surettaa, kun ihmiset laittelevat kuvia brunsseilta, piknikeiltä ja muista menoistaan isommissa porukoissa. Tuntuu nololta, kun ihmiset olettavat, että toki kaikilla on ihmisiä, joita kutsua kylään/joiden luo tai kanssa voisi mennä jonnekin. Ja kun koittaa varovasti kysyä ihmisten suunnitelmista juhlapäiviksi jo hyvissä ajoin, niin kaikilla on jotain menoa valmiiksi. Kukaan ei koskaan sano, että möllötän yksin kotona vapun/juhannuksen/uuden vuoden.
Ja kyllä, voi sitä yksinkin mennä vappuna piknikille, mutta ei se ole sama asia. Tuntuu pahalta katsella, kun ihmiset ympärillä juhlivat porukoissa ja itse on yksin. Inhottaa, kun monissa juhlapäivissä on niin suuri sosiaalinen paine, että se oikein korostaa yksinäisyyttä.
Kommentit (20)
Minäkin olen yksin mutta esim. just näin vappuna menen silti picnicilel koska usein siellä on muitakin yksinäisiä ja aika usein löytyy sitten sillä tavalla porukkaa jonka kanssa juhlia kun juhlimme sitten yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haastan sinut pohtimaan. Kaipaatko oikeasti isompaa porukkaa ympärillesi vai riittäisikö ihan yksi kaveri?
Minä tajusin jossain vaiheessa, että haikailin tuollaisia ystäväporukoita vain siksi, että sitä ideaalia tyrkytettiin joka paikassa. Todellisuudessa koen porukassa olemisen hankalaksi, jään herkästi syrjään ja on vaikea seurata keskusteluja, jos ne haarautuvat moneen suuntaan. Helpompaa on olla yhden ihmisen kanssa kerrallaan.
Sama, mutta tunnen näin, vaikka minulla on mies ja lapsi. Osa vähättelee perheellisen yksinäisyyttä, niin siksi ei tule tästä juuri avauduttua. Ei se puoliso/lapsi kuitenkaan ystävää korvaa.
Sama. Tai en tiiä miksi en osaa ahdistua niin paljon vapusta ja uudesta vuodesta, mutta juhannus tuntuu vähän pahalta aina. Ei ole mökkiä, ei kaveriporukkaa, en juo alkoholia.
Minusta myös heidän kannattaisi katsoa peiliin, joiden juhlaporukkaan ei mahdu ylimääräisiä. Ihan todellako siellä vappupiknikillä jutellaan niin supersalaisia ja henkilökohtaisia juttuja, että mukaan ei mahdu muita? Ihan hyvin sitä voisi tuollaiseen tilanteeseen pyytää mukaan myös niitä kaveripiirin ulkokehällä olevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haastan sinut pohtimaan. Kaipaatko oikeasti isompaa porukkaa ympärillesi vai riittäisikö ihan yksi kaveri?
Minä tajusin jossain vaiheessa, että haikailin tuollaisia ystäväporukoita vain siksi, että sitä ideaalia tyrkytettiin joka paikassa. Todellisuudessa koen porukassa olemisen hankalaksi, jään herkästi syrjään ja on vaikea seurata keskusteluja, jos ne haarautuvat moneen suuntaan. Helpompaa on olla yhden ihmisen kanssa kerrallaan.
Itse vedin tuon vielä pidemmälle, etten yleensä kaipaa enää sitä yhtäkään kaveria. Yksin ei ole enää yksinäistä, vaan mukavaa ja voi tehdä mitä huvittaa. En tiedä, onko tämän vanhentumista, ajatustavan muutosta, itsensä kuuntelua vai mitä, mutta en oikeastaan enää kaipaa seuraa kuin harvoin, vaikka siis mahdollisuuksia olisi lyöttäytyä tuttuihin porukoihin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Sama, mutta tunnen näin, vaikka minulla on mies ja lapsi. Osa vähättelee perheellisen yksinäisyyttä, niin siksi ei tule tästä juuri avauduttua. Ei se puoliso/lapsi kuitenkaan ystävää korvaa.
Tämä. Ja surettaa lapsen puolesta, kun lapsi ei pääse viettämään tällaisia päiviä yhdessä muiden kanssa. Kateellisena kuuntelen, kun kaukana asuvalla kaverillani on sekä läheisiä sisaruksia että läheisiä ystäviä, joiden kanssa viettävät usein porukalla aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähettävät sinulle kuvia juhlista? Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta myös heidän kannattaisi katsoa peiliin, joiden juhlaporukkaan ei mahdu ylimääräisiä. Ihan todellako siellä vappupiknikillä jutellaan niin supersalaisia ja henkilökohtaisia juttuja, että mukaan ei mahdu muita? Ihan hyvin sitä voisi tuollaiseen tilanteeseen pyytää mukaan myös niitä kaveripiirin ulkokehällä olevia.
Tämä. Minusta tässä on myös omaa mukavuudenhalua. Ei haluta mukaan muita. Todellisuudessa noissa juhlissa (jos on enemmänkin porukkaa mukana), puheenaiheet ovat aika pintapuolisia. Ei senkään puoleen olisi este, jos joku vieraampi ihminen olisi mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähettävät sinulle kuvia juhlista? Outoa.
Näkisikö somesta, mitä muut tekevät?
Mua taas ärsyttää nuo päivät koska aina joku vaatii lähtemään mukaan jonnekin. Muut päivät saa olla rauhassa. Saisipa juhlapäivinäkin vaan tehdä jotain kivaa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haastan sinut pohtimaan. Kaipaatko oikeasti isompaa porukkaa ympärillesi vai riittäisikö ihan yksi kaveri?
Minä tajusin jossain vaiheessa, että haikailin tuollaisia ystäväporukoita vain siksi, että sitä ideaalia tyrkytettiin joka paikassa. Todellisuudessa koen porukassa olemisen hankalaksi, jään herkästi syrjään ja on vaikea seurata keskusteluja, jos ne haarautuvat moneen suuntaan. Helpompaa on olla yhden ihmisen kanssa kerrallaan.
Mulla sama juttu kuin sulla. Sitten opiskeluaikojen mulla ei ole ollut kaveriporukoita. Ystäviä ja kavereita kyllä, mutta ei porukoita.
Ai jaa? Minusta on ihanaa, kun saan juhlia ihan yksin ja tehdä sen juuri niin kuin itse haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että todella monilla on tarkat suunnitelmat, joista ei jousteta. Viime vappuna olisin kutsunut yhden ystävän lapsineen kylään. Totesi, että ei missään nimessä jousta, kun haluaa itse kutsua vapuksi ihmiset luokseen. Kutsui minutkin, mutta ei huvittanut mennä, kun perheessä oli sairastettu noro pari päivää ennen vappua ja silti pitivät juhlat...
Mun mielestä on just parasta viettää kaikki juhlapyhät kotona. En yhtään kaipaa minnekään väkijoukkoihin. Ihana rauha ollut koko päivän, linnut visertää, aurinko paistaa. Oikeastaan pahinta olisi olla nyt jossain kaupungilla keskellä meteliä ja hälinää.
tee sitten töitä kuten tolkunihmiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähettävät sinulle kuvia juhlista? Outoa.
Näkisikö somesta, mitä muut tekevät?
Miksi ihmeessä?
En ole koskaan tykännyt viettää noita juhlapäiviä. Minulla olisi läheisiä, joiden kanssa voisin niitä viettää. Ihanaa, kun voi tehdä mitä haluaa vapaalla. Huolisin vain kumppanin, jonka kanssa arvot kohtaisi.
N50
En jaksaisi enää viettää mitään. Vanha äitini painosti jai tivasi taas, miten aion viettää vappua. Hänen takiaan taas piti joku sukukokoontuminen järjestää.
Milloin saisi vaan olla ihan yksin ja jos voimia ja halua jotenkin kummallisesti tulisi ja riittäisi mennä vaikka kaupungille vapunviettoa katsomaan ihan omin päin?
Eikä tarvitsisi ajatella ketään toisia?
Ei kaikki noita juhlia missään porukassa vietä. Asun lapsiperhealueella ja aika moni täällä näytti viettävän vappua oman perheen kesken kotipihalla tai pihatöitä tehden.