Lue keskustelun säännöt.
Elatusmaksuihin saatava joku tolkku
23.01.2019 |
Siis aivan käsittämätöntä.
Itselläni 3 lasta joista maksan 2000 e nettotuloista n.600e elatusmaksuja. Lasten äiti elatuskyvytön eikä töihin aio mennäkkään. Palkkani nousi 2200e nyt joudun maksamaan
n. 800e. Siis vaikka palkka olisi minulla 1200e tai 2400e niin käytettävissä olisi aina se n.600e suojaosa.
Eli sata euroa enemmän kuin toimeentulotuki. Ei kyllä motivoi Työnteko tällä hetkellä.
Voisinkohan lopettaa tai vähentää työmäärää vaikka puolella, saman verran aina jää.
Kyllä suojaosuuden pitäisi olla ainakin 1000e.
Ihmettelen myös miten lasten elatus ja elämä kallistuu aina kun palkkani nousee .
Kommentit (1316)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Entä jos etävanhempi haluaa osallistua hankintojen tekoon? Ei kaikki isät ole epäkelpoja!
Kaikki ei varmaan ole, mutta kun tässä nyt on jo jokunen vuosi erosta takana, niin olen kantapään kautta oppinut että se että sovitaan että yhdessä vastataan asioista ei tarkoita sitä että se etävanhempi vapaaehtoisesti osallistuisi mihinkään hankintaan.
Ei varmasti ole mitään ongelmaa jos sovussa saadaan asiat hoidettua. Minun tapauksessa tilanne nyt kuitenkin on ollut että lasten isä ei osta yhtään mitään, joten elatusmaksu on se ainut tapa saada ex osallistumaan lasten kustannuksiin.
En minäkään olisi elareita vaatimassa jos normaalisti käyttäisi lastensa kanssa rahaa normaaleihin asioihin. Mun tietoon ei vaan ole tullut että olisivat kertaakaan eron jälkeen tehneet mitään sellaista, mikä maksaisi mitään. Ei siis yhtä ainutta hampurilaisateriaa, uimahallireissua tai hoplop-käyntiä.
Tähän vain ei yleensä koskaan anneta mahdollisuutta, sillä heti kun ero on selvä, haluttaan elarit kostoksi tappiin. Ei niiden maksamisen jälkeen ole enää varaa ylimääräisiin hampurilaisketjukäynteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Tähän tarvitaan Kela määrittämään sitä minkä verran välttämättömyyksiä lapseen menee rahaa kuukaudessa. Kaikki ylimääräinen sitten oman halun mukaan. Jos toinen haluaa mennä monacoon, hän maksakoot monacon maksan. Moni lapsi ei ydinperhessä matkaile. Jos haluaa asua kalliisti, niin sekin on oma valinta, ei toisen pitäisi rahoittaa sellaista.
11 henkeä mahtuu hyvin asumaan 60m2 asuntoon, joten eipä lapsille tarvitse paljon tilaa. Ennen asui monta sukupolvea yhdessä pirtissä...
Pitäisi luoda systeemi jossa 50/50 vanhemmuudessa molemmat ovat lähivanhempia. Molemmat tarjoavat asunnot ja ruuat ja molemmat maksavat puoliksi harrastukset ja vaatteet, lääkärit jne.
Yksinkertaista.
Ei kenenkään tule joutua rahoittamaan exän asumisia. Kerrossänky jos toinen se mahtuu yksiöönkin. Yksityisyyttä saa verhoilla ja akustiikkalevyillä, kuulokkeilla jne.
Mutta kun osa meistä on niin kovin ahneita. En ymmärrä kuinka 50/50 periaatteessa jonkun pitäisi maksaa enemmän kuin toinen. Lapset huolletaan puoliksi ja niin täytyy myös kustannukset huoltaa.
Mikäli vanhempi hoitaa lapsiaan vähemmän kuin sen 50% tulee hänen kompensoida poissaolonsa rahalla. Eli maksaa enemmän lapsista tulleita kustannuksia. Ei muuten.
Kustannusjakauma esim:
50/50 jos viikko viiikoo
25/75 jos 3 viikkoa/ 1 viikko
0/100 4 viikkoa/0 viikkoa (eli ei osallistu ollenkaan lasten huoltoon ja silloin täydet elarit toiselle.)
jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perhe on asunut kalliilla asuinalueella ja tulee ero, niin etän tehtävä ei ole mahdollistaa tätä asumista tällä alueella, jos lähin tulot tai yhteiskunnallinen asumistukijärjestelmä tähän riitä. Miksi etä velvoitetaan monen mielestä maksamaan tämä, vaikka maksukykyä löytyisikin? Ollaan sitten vaikka merenrannalla, helsingissä, tai dubaissa. Lähi on hyvä ja muuttaa omille tuloilleen sopivalle alueelle oli se sitten utsijoki tai dubai.
Repisitkö kylmästi itse lapsesi totutusta ympäristöstä, tarhasta, koulusta ja eroon kavereista ja ystävistä ihan noin vaan, jos ei olisi totaalinen hätätilapakko???!!!
Ei se asuinpaikka ole vain asumisen sijaintikysymys, vaan lapsen iästä riipuen hyvin iso sosiaalinen.
Onhan se hätätilapakko, jos sinulla ei ole varaa asua dubaissa. Et voi silloin olettaa että exmiehesi maksaa asumisesi siellä vain siksi että on sattunut isääntymään kanssasi. Jokainen varojensa mukaan.
Jos kaikki ajattelisivat lapsen etua, niin tuohon kun löytyisi hyvä kompromissi.
Mies maksaisi Dubain koulumenot ja äiti laittaisi kaikki rahat asumisen. Hätätila tulee vasta silloin, kun toinen haluaa rangaista ex:ää. Tai pelkää, että ex hyötyy koulumaksuista.
Ei, vaan lapsi voi muuttaa asumaan etälle, jos hänellä on varaa asua dubaissa. Ihmeellistä on tämä entisen miehen kuppaaminen omiin menoihin. Ei voi kuin ihmetellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Entä jos etävanhempi haluaa osallistua hankintojen tekoon? Ei kaikki isät ole epäkelpoja!
Eikä se tee isästä epäkelpoa, ettei hän kykene enää maksamaan ylimääräistä, kun maksaa jo ison osan sekä lastensa, että exänsä elämisestä.
Tää on kyllä niin klassikkoainesta, että isä maksaa ison osan exänsä elämisestä :D Itkettäis jos ei naurattaisi niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Entä jos etävanhempi haluaa osallistua hankintojen tekoon? Ei kaikki isät ole epäkelpoja!
Kaikki ei varmaan ole, mutta kun tässä nyt on jo jokunen vuosi erosta takana, niin olen kantapään kautta oppinut että se että sovitaan että yhdessä vastataan asioista ei tarkoita sitä että se etävanhempi vapaaehtoisesti osallistuisi mihinkään hankintaan.
Ei varmasti ole mitään ongelmaa jos sovussa saadaan asiat hoidettua. Minun tapauksessa tilanne nyt kuitenkin on ollut että lasten isä ei osta yhtään mitään, joten elatusmaksu on se ainut tapa saada ex osallistumaan lasten kustannuksiin.
En minäkään olisi elareita vaatimassa jos normaalisti käyttäisi lastensa kanssa rahaa normaaleihin asioihin. Mun tietoon ei vaan ole tullut että olisivat kertaakaan eron jälkeen tehneet mitään sellaista, mikä maksaisi mitään. Ei siis yhtä ainutta hampurilaisateriaa, uimahallireissua tai hoplop-käyntiä.
Tähän vain ei yleensä koskaan anneta mahdollisuutta, sillä heti kun ero on selvä, haluttaan elarit kostoksi tappiin. Ei niiden maksamisen jälkeen ole enää varaa ylimääräisiin hampurilaisketjukäynteihin.
No minkä suuruiset ne tappiin vedetyt elarit ovat? Paljonko on maksajan palkka ja siitä lasketut elarit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Tuo onkin hyvä idea, pistää peliongelmaisen eksän tilille lasten ruokarahat joita hän sitten ”vähän vaan lainasi!” Ja maksaa heti takaisin kun se suuri voitto osuu kohdalle.
Kylläkyllä, tässähän oli kyse juuri sinun elämästäsi, koska kaikki muutkin tekevät lapsia joittenki peliongelmaisten kanssa ;) Ilman muuta mitä joku jollekin netissä ehdottaa, on tarkoitettu koskemaan juuri sinua :D
Juujuu koska ihminen syntyy peliongelmaisena eikä sellainen voi kehittyä vuosien saatossa ;) tottakai se koskee minuakin jos oikeudessa määrättäisiin yhteinen tili johon ”lasten rahat” laitettaisiin ja molemmilla käyttöoikeus. Vai eikö näin tapahdu jos sanon etten halua? No sittenhän se on helppoa jos saan itse päättää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Tähän tarvitaan Kela määrittämään sitä minkä verran välttämättömyyksiä lapseen menee rahaa kuukaudessa. Kaikki ylimääräinen sitten oman halun mukaan. Jos toinen haluaa mennä monacoon, hän maksakoot monacon maksan. Moni lapsi ei ydinperhessä matkaile. Jos haluaa asua kalliisti, niin sekin on oma valinta, ei toisen pitäisi rahoittaa sellaista.
11 henkeä mahtuu hyvin asumaan 60m2 asuntoon, joten eipä lapsille tarvitse paljon tilaa. Ennen asui monta sukupolvea yhdessä pirtissä...
Pitäisi luoda systeemi jossa 50/50 vanhemmuudessa molemmat ovat lähivanhempia. Molemmat tarjoavat asunnot ja ruuat ja molemmat maksavat puoliksi harrastukset ja vaatteet, lääkärit jne.
Yksinkertaista.
Ei kenenkään tule joutua rahoittamaan exän asumisia. Kerrossänky jos toinen se mahtuu yksiöönkin. Yksityisyyttä saa verhoilla ja akustiikkalevyillä, kuulokkeilla jne.
Mutta kun osa meistä on niin kovin ahneita. En ymmärrä kuinka 50/50 periaatteessa jonkun pitäisi maksaa enemmän kuin toinen. Lapset huolletaan puoliksi ja niin täytyy myös kustannukset huoltaa.
Mikäli vanhempi hoitaa lapsiaan vähemmän kuin sen 50% tulee hänen kompensoida poissaolonsa rahalla. Eli maksaa enemmän lapsista tulleita kustannuksia. Ei muuten.
Kustannusjakauma esim:
50/50 jos viikko viiikoo
25/75 jos 3 viikkoa/ 1 viikko
0/100 4 viikkoa/0 viikkoa (eli ei osallistu ollenkaan lasten huoltoon ja silloin täydet elarit toiselle.)
jne.
11 henkilöä 60m2 asuntoon? No mikset suoraan sanonut, että voihan se perhe nukkua kesäisin teltoissa ulkona kun suomessa on niin lämmintä! mitä turhaa olla siis asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Meillä viikko vuorosysteemi ja hoitoviikolla kumpikin vanhempi maksaa ruuan ja perusjutut ja muut lapsen kulut ja hankinnat maksetaan puoliksi.
Ja molemmat vanhemmat laittavat erilliselle tilille kuukausittain 180€/kk + lapsilisät, josta maksetaan hoitomaksut, vaatteet, lääkkeet, kengät, sukset, polkupyörät jne.
Ja hyvin on toiminut jo useamman vuoden ja tarvittaessa molemmat laittavat rahaa tilille, jos jossakin kuussa hankintoja on enemmän.
Tämä malli sopisi sille, joka oli niiden kuittien perään, mutta silloin lapset pitäisi olla tasapuolisesti molemman vanhemman luona, vuoro viikoin.
Miten tämä eroaa siitä että etävanhempi maksaisi 180€/kk elatusmaksua lähille, ja lähi ostaa sitten nämä asiat sillä elatusmaksulla?
Muuten kuin että olette saaneet hyvin sovittua hankinnoista yhdessä.
Katsopas kun omassa tapauksessa exäni on sitä mieltä että lapsilisä riittää, ja vuoroasumisessa ei etävanhemman tarvitse maksaa mitään muuta kuin ruoka ja majoitus omalla viikollaan.
Eihän se eroa mitenkään, jos toinen vanhempi maksaisi lähivanhemmalle.
Meillä nyt vain sattuu olemaan tälläinen systeemi, kun molemmat vanhemmat hankkivat lapselle vaatteita jne.Ja meillä tilanne on aivan toinen, sillä molemmat ajattelevat vain lapsen parasta ja hyvinvointia, eikä koskaan ole riidelty rahasta, jos se koskee lasta.
Ja meidän systeemissä pitää tosiaan olla hintatietoinen ja vanhempien yhteistyökykyisiä ja mitä mikin maksaa ja mitä lapsi tarvitsee.
Kuulostaa todella hyvältä systeemiltä, ja ilmeisesti molemmille jää lapsen elatuksen jälkeen rahaa omiin elämiinsä, eikä esim. niin, että lähillä on varaa kaikkeen omaan kivaan, mutta etällä ei, koska hän maksaa 90 prosenttia kaikesta lapseen liittyvästä. Ihanaa että jotkut eivät ole niin rahan perään, vaan ymmärtävät sen oman osuuden siitä oman lapsen elatuksesta, eivätkä ajattele että lapsen elatus kuuluu vain etälle. Hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ei ole vastannut miksi eivät kannata läpinäkyvyyttä elareiden käytössä. Kuitenkin kaikki varmasti myöntävät että väärinkäytöksiäkin on. Tästä saa kuvan että ongelma on paljon suurempi.
On vastattu, vastaukset eivät vaan kelvanneet.
Ei ole. On oletettu että kaikista vaaditaan kuitit, vaikka ei ole vaadittu, vaan läpinäkyvyys voidaan tehdä myös muilla keinoin. Kysyn vielä: miksi vastustetaan sitä että etä näkee mihin hänen rahansa käytetään, olettaen että tästä ei koidu lähille kohtuutonta vaivaa.
Koska sinä et ole esittänyt näitä mystisiä muita keinojasi, niin vastaaja joutuu lähtemään niistä keinoista jotka hänelle tulee mieleen. Jos sinulla on parempi ratkaisu niin sinun täytyy kertoa se ensin ja kysellä siihen mielipiteitä vasta sitten.
ymmärrät tahallasi väärin tai et vain kykene ymmärtämään.
Voitko antaa jonkun esimerkin miten lähi todistaa etälle että lapsiin on mennyt näin ja näin paljon rahaa, ilman että etä saa esim lähin ksuppakuitteja tai vast. Tositteita?
Et ymmärtänyt että kyse ei ole tuosta, joten en esitä, koska takerrut vain siihen. En vänkää kanssasi asiasta.
No sitten on turha itkeä miksei kukaan suostu ”ehdotuksiisi” joita et ole edes esittänyt :,D
Joo näinpä, minä olin tuo aiempi kommentoija jolle sitkeästi kieltäydyttiin kertomasta näitä mystisiä helppoja ja vaivattomia kulunvalvontakeinoja. :D
Vielä kerran. Jos kysymys on se, miksi tiedon jakamista vastustetaan periaatteessa vaikka siihen olisi helppoja, käytännöllisiä ja lähivanhemman yksityisyyttä suojaavia keinoja tarjolla, niin tähän on mahdoton vastata koska itse kysymys sisältää virheoletuksen. Sitä lapsen kulujen todistamista kun EI yleensä vastusteta mistään periaatteesta, vaan nimenomaan siksi, ettei siihen ole kenelläkään ollut esittää kohtuullisia keinoja.
Ei sillä että kuvittelisin vieläkään menevän jakeluun...
Esimerkiksi kortilla miltä maksetaan vain lapsen tarvikkeet, harrastukset, vaatteet, koulukirjat, pelit, lääkärit ym.
Ja sinusta se ei aiheuta kohtuutonta vaivaa lähille? Mietipä vaikka ihan päivää huvipuistossa. Lähi sekä hänen 2 lastaan joilla on eri isät. Lähi maksaa sisäänpääsyn 3 eri kortilla, käteistä ei voi lapsille antaa jäätelöön vaan lähin on aina oltava paikalla sen tietyn lapsen kortti kourassa, kotiin kun mennään taksilla koska auto hajosi, jaetaan taksimaksu 3 osaan ja taas maksetaan 3 eri kortilla :,D joo ei aiheuta.
Kaikesta voi tehdä vaikeaa, jos vain niin tahtoo, ja varsinkin jos tekee lapsia monelle eri miehelle.
Sinustako kaksi miestä on monta?
Olen eri mutta kyllä, kaksi on monta. Useimmille yksi riittää. Ja jos ei riitä, niin ei ainakaan syytellä muita siitä että elämä on hankalaa.
Eli jos mies keksii lapsen ollessa pieni, että perhe-elämä ei olekaan häntä varten ja häipyy, niin nainen ei voi koskaan haluta uutta parisuhdetta ja lisää lapsia? Onko eroavalle miehelle sama sääntö, ei uutta vaimoa eikä lapsia?
No näinhän täällä nämä yh-äiskät on antanut ymmärtää ettei miehellä ole oikeutta perustaa uutta perhettä. Tai ainakin se uusi vaimo on alimmasta hel*etin kuutiosta kun on kehdannut mennä lisääntymään miehen kanssa jolla on jo lapsi edellisestä suhteesta. Ja että se uusi sisarpuoli joutaa hyvin kulkea kirppisvaatteissa ja syödä päiväysvanhaa ruokaa kunhan vaan Jani-Petteri saa täydet elarit, muista viis.
Täällä ex-miehet ja heidän uudet vaimonsa taas kitisevät jo olemassa olevista lapsista. Jos miehelle tekee tiukkaa maksaa minimielatus yhdestä lapsesta, niin ei siinä lisää lapsia sitten hankita kenenkään kanssa. Miksi kukaan nainen edes haluaa lapsia tuollaisen kanssa?
Eli siis olet sitä mieltä että pieni/keskituloinen mies ei saa perustaa uutta perhettä sen lähteneen tilalle?
Mitä mä luen?
Eikö se nyt ole itsestään selvää, jos mies ei pysty huolehtimaan ja elättämään jo syntyneitä lapsia, niin ei kait nyt hyvä ihme perusteta uutta perhettä ja hankita lisää lapsia, vaikka entisiäkään pystytä elättämään.
Tai muussa tapauksessa mies pakkohoitoon ja sterilisaatio, ettei edes lisäänny.
Mä en tiedä että voiko nainenkaan olla niin tyhmä ettei tajua tätä mutta koitan vielä vääntää ratakakiskosta.
Otetaan esimerkiksi normaali duunariperhe, äiti tienaa jonku 1400€ käteen ja isi 2000€. He hankkivat lapsen. Tässä kohtaa voidaan laittaa reilusti extraa lapsen elatukseen. Sitten he tekevät toisen lapsen. Nythän se raha jakautuu tasan näille kahdelle lapselle. Eikö? Miksi tilanteen pitäisi olla eri silloin kun se toinen lapsi asuukin jossain muualla? Yhtäkkiä ollaan tilanteessa missä miehelle on laskettu elarit niin että niihin menee myös se raha mikä kuuluisi sille kotona asuvalle lapselle. Vai pitääkö joku kotonaan kahta lasta niin että toinen puetaan mini rodiniin ja gugguuhun ja syö laadukasta ruokaa ja toinen saa kulkea kirpparivaatteissa ja vetää nälkäänsä niitä v**un pirkkanakkeja?Uusi vaimo maksaa tietenkin oman osansa oman lapsen elatuksesta, ei se ex-vaimolle kuulu. Mies voi ottaa uudeksi vaimoksi koulutetun ja hyvätuloisen, niin tulevaisuudessa ei tarvitse tapella elareista.
No toki maksaa oman osansa mutta miehellekö ei kuulu tämän uuden lapsen elatus vaan se on pelkästään vaimon velvollisuus? Okei. Miksei miksei exällä ole velvollisuutta huolehtia oman lapsensa elatuksesta?
Kirjoitin "oman osansa", päättele siitä.
Eli siis oot sitä mieltä että on ihan ok että oikeuden päätöksellä miehen on maksettava elatusta vain toiselle lapselleen? Miltäs kuulostais jos miehellä ja exällä olisikin kaksi lasta ja ne molemmat asuis äitinsä kanssa ja vain toinen sais elareita summan x, toiselle olis vahvistettu nollasoppari?
Nuo sun jutut menee ihan kummallisiksi. Normaali vanhempi haluaa lapsilleen hyvää. Montako lasta sinulla on? Ei taida olla yhtään.
Tuossa tapauksessa äiti käyttää summan kumpaankin lapseen.
Aivan. Miksi sitten tilanteessa missä miehen toinen lapsi asuu äitinsä kanssa ja toinen kotona niin se koko elatus menee vain tälle äitinsä kanssa asuvalle lapselle ja tämä kuvio on vielä mammojen mielestä reilu?
Jos miehellä on kaksi lasta, yksi eksän ja yksi nyksän kanssa, on miehellä kaksi lasta. Mies vastaa oman osansa kummankin lapsen elatuksesta. Eksällä on yksi lapsi, samoin nyksällä, ja he vastaavat vain oman lapsen elatuksesta omalta osaltaan.
Et siis tajunnut mitä yritin sanoa. Vielä kerran, kun elarit on laskettu tulojen mukaan tappiin yhdelle lapselle ja vahvistettu oikeudessa niin tilanteessa missä miehelle syntyy toinen lapsi, jää tämä syntynyt lapsi ilman miehen elatusta koska se kaikki on laskettu sille toiselle. Ja mies ei voi tätä asiaa ilman kallista oikeusprosessia muuttaa. Ja kuten täällä on monessa kohtaa kerrottu niin exä osallistuu oman lapsensa elatukseen tulojensa mukaan, kun taas vaimolle lasketaan puolet kaikista menoista tuloista riippumatta.
Voivoi, tuo olisi pitänyt miettiä silloin kun elarisopparia kirjoitettiin... Toisaalta elarit voi aina lasketuttaa uudestaan, mutta oikeusreissuhan siitä tulee, mikäli lähi ei suostu sopimaan. Toisaalta tuossa tilanteessa aika suurella varmuudella tuomari päättää ihan kansliamenettelysä jo että toinen lapsi ilman muuta pienentää edellisen elatusmaksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Tähän tarvitaan Kela määrittämään sitä minkä verran välttämättömyyksiä lapseen menee rahaa kuukaudessa. Kaikki ylimääräinen sitten oman halun mukaan. Jos toinen haluaa mennä monacoon, hän maksakoot monacon maksan. Moni lapsi ei ydinperhessä matkaile. Jos haluaa asua kalliisti, niin sekin on oma valinta, ei toisen pitäisi rahoittaa sellaista.
11 henkeä mahtuu hyvin asumaan 60m2 asuntoon, joten eipä lapsille tarvitse paljon tilaa. Ennen asui monta sukupolvea yhdessä pirtissä...
Pitäisi luoda systeemi jossa 50/50 vanhemmuudessa molemmat ovat lähivanhempia. Molemmat tarjoavat asunnot ja ruuat ja molemmat maksavat puoliksi harrastukset ja vaatteet, lääkärit jne.
Yksinkertaista.
Ei kenenkään tule joutua rahoittamaan exän asumisia. Kerrossänky jos toinen se mahtuu yksiöönkin. Yksityisyyttä saa verhoilla ja akustiikkalevyillä, kuulokkeilla jne.
Mutta kun osa meistä on niin kovin ahneita. En ymmärrä kuinka 50/50 periaatteessa jonkun pitäisi maksaa enemmän kuin toinen. Lapset huolletaan puoliksi ja niin täytyy myös kustannukset huoltaa.
Mikäli vanhempi hoitaa lapsiaan vähemmän kuin sen 50% tulee hänen kompensoida poissaolonsa rahalla. Eli maksaa enemmän lapsista tulleita kustannuksia. Ei muuten.
Kustannusjakauma esim:
50/50 jos viikko viiikoo
25/75 jos 3 viikkoa/ 1 viikko
0/100 4 viikkoa/0 viikkoa (eli ei osallistu ollenkaan lasten huoltoon ja silloin täydet elarit toiselle.)
jne.
Käy tutustumassa elatusapulaskuriin. Sitä lastenvalvojatkin käyttävät kustannusten jakautumiseen, mutta logiikka ei ole tuo sinun määrittämäsi 50-50 vaan kustannukset jakautuvat tulojen suhteessa.
Ihan absurdia että pitäisi erikseen pyytää Kelaa määrittelemään joku oikea elatusavun taso, kun siihen on jo laskelmat olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään ei ole vastannut miksi eivät kannata läpinäkyvyyttä elareiden käytössä. Kuitenkin kaikki varmasti myöntävät että väärinkäytöksiäkin on. Tästä saa kuvan että ongelma on paljon suurempi.
On vastattu, vastaukset eivät vaan kelvanneet.
Ei ole. On oletettu että kaikista vaaditaan kuitit, vaikka ei ole vaadittu, vaan läpinäkyvyys voidaan tehdä myös muilla keinoin. Kysyn vielä: miksi vastustetaan sitä että etä näkee mihin hänen rahansa käytetään, olettaen että tästä ei koidu lähille kohtuutonta vaivaa.
Koska sinä et ole esittänyt näitä mystisiä muita keinojasi, niin vastaaja joutuu lähtemään niistä keinoista jotka hänelle tulee mieleen. Jos sinulla on parempi ratkaisu niin sinun täytyy kertoa se ensin ja kysellä siihen mielipiteitä vasta sitten.
ymmärrät tahallasi väärin tai et vain kykene ymmärtämään.
Voitko antaa jonkun esimerkin miten lähi todistaa etälle että lapsiin on mennyt näin ja näin paljon rahaa, ilman että etä saa esim lähin ksuppakuitteja tai vast. Tositteita?
Et ymmärtänyt että kyse ei ole tuosta, joten en esitä, koska takerrut vain siihen. En vänkää kanssasi asiasta.
No sitten on turha itkeä miksei kukaan suostu ”ehdotuksiisi” joita et ole edes esittänyt :,D
Joo näinpä, minä olin tuo aiempi kommentoija jolle sitkeästi kieltäydyttiin kertomasta näitä mystisiä helppoja ja vaivattomia kulunvalvontakeinoja. :D
Vielä kerran. Jos kysymys on se, miksi tiedon jakamista vastustetaan periaatteessa vaikka siihen olisi helppoja, käytännöllisiä ja lähivanhemman yksityisyyttä suojaavia keinoja tarjolla, niin tähän on mahdoton vastata koska itse kysymys sisältää virheoletuksen. Sitä lapsen kulujen todistamista kun EI yleensä vastusteta mistään periaatteesta, vaan nimenomaan siksi, ettei siihen ole kenelläkään ollut esittää kohtuullisia keinoja.
Ei sillä että kuvittelisin vieläkään menevän jakeluun...
Esimerkiksi kortilla miltä maksetaan vain lapsen tarvikkeet, harrastukset, vaatteet, koulukirjat, pelit, lääkärit ym.
Ja sinusta se ei aiheuta kohtuutonta vaivaa lähille? Mietipä vaikka ihan päivää huvipuistossa. Lähi sekä hänen 2 lastaan joilla on eri isät. Lähi maksaa sisäänpääsyn 3 eri kortilla, käteistä ei voi lapsille antaa jäätelöön vaan lähin on aina oltava paikalla sen tietyn lapsen kortti kourassa, kotiin kun mennään taksilla koska auto hajosi, jaetaan taksimaksu 3 osaan ja taas maksetaan 3 eri kortilla :,D joo ei aiheuta.
Kaikesta voi tehdä vaikeaa, jos vain niin tahtoo, ja varsinkin jos tekee lapsia monelle eri miehelle.
Sinustako kaksi miestä on monta?
Olen eri mutta kyllä, kaksi on monta. Useimmille yksi riittää. Ja jos ei riitä, niin ei ainakaan syytellä muita siitä että elämä on hankalaa.
Eli jos mies keksii lapsen ollessa pieni, että perhe-elämä ei olekaan häntä varten ja häipyy, niin nainen ei voi koskaan haluta uutta parisuhdetta ja lisää lapsia? Onko eroavalle miehelle sama sääntö, ei uutta vaimoa eikä lapsia?
No näinhän täällä nämä yh-äiskät on antanut ymmärtää ettei miehellä ole oikeutta perustaa uutta perhettä. Tai ainakin se uusi vaimo on alimmasta hel*etin kuutiosta kun on kehdannut mennä lisääntymään miehen kanssa jolla on jo lapsi edellisestä suhteesta. Ja että se uusi sisarpuoli joutaa hyvin kulkea kirppisvaatteissa ja syödä päiväysvanhaa ruokaa kunhan vaan Jani-Petteri saa täydet elarit, muista viis.
Täällä ex-miehet ja heidän uudet vaimonsa taas kitisevät jo olemassa olevista lapsista. Jos miehelle tekee tiukkaa maksaa minimielatus yhdestä lapsesta, niin ei siinä lisää lapsia sitten hankita kenenkään kanssa. Miksi kukaan nainen edes haluaa lapsia tuollaisen kanssa?
Eli siis olet sitä mieltä että pieni/keskituloinen mies ei saa perustaa uutta perhettä sen lähteneen tilalle?
Mitä mä luen?
Eikö se nyt ole itsestään selvää, jos mies ei pysty huolehtimaan ja elättämään jo syntyneitä lapsia, niin ei kait nyt hyvä ihme perusteta uutta perhettä ja hankita lisää lapsia, vaikka entisiäkään pystytä elättämään.
Tai muussa tapauksessa mies pakkohoitoon ja sterilisaatio, ettei edes lisäänny.
Mä en tiedä että voiko nainenkaan olla niin tyhmä ettei tajua tätä mutta koitan vielä vääntää ratakakiskosta.
Otetaan esimerkiksi normaali duunariperhe, äiti tienaa jonku 1400€ käteen ja isi 2000€. He hankkivat lapsen. Tässä kohtaa voidaan laittaa reilusti extraa lapsen elatukseen. Sitten he tekevät toisen lapsen. Nythän se raha jakautuu tasan näille kahdelle lapselle. Eikö? Miksi tilanteen pitäisi olla eri silloin kun se toinen lapsi asuukin jossain muualla? Yhtäkkiä ollaan tilanteessa missä miehelle on laskettu elarit niin että niihin menee myös se raha mikä kuuluisi sille kotona asuvalle lapselle. Vai pitääkö joku kotonaan kahta lasta niin että toinen puetaan mini rodiniin ja gugguuhun ja syö laadukasta ruokaa ja toinen saa kulkea kirpparivaatteissa ja vetää nälkäänsä niitä v**un pirkkanakkeja?Uusi vaimo maksaa tietenkin oman osansa oman lapsen elatuksesta, ei se ex-vaimolle kuulu. Mies voi ottaa uudeksi vaimoksi koulutetun ja hyvätuloisen, niin tulevaisuudessa ei tarvitse tapella elareista.
No toki maksaa oman osansa mutta miehellekö ei kuulu tämän uuden lapsen elatus vaan se on pelkästään vaimon velvollisuus? Okei. Miksei miksei exällä ole velvollisuutta huolehtia oman lapsensa elatuksesta?
Kirjoitin "oman osansa", päättele siitä.
Eli siis oot sitä mieltä että on ihan ok että oikeuden päätöksellä miehen on maksettava elatusta vain toiselle lapselleen? Miltäs kuulostais jos miehellä ja exällä olisikin kaksi lasta ja ne molemmat asuis äitinsä kanssa ja vain toinen sais elareita summan x, toiselle olis vahvistettu nollasoppari?
Nuo sun jutut menee ihan kummallisiksi. Normaali vanhempi haluaa lapsilleen hyvää. Montako lasta sinulla on? Ei taida olla yhtään.
Tuossa tapauksessa äiti käyttää summan kumpaankin lapseen.
Aivan. Miksi sitten tilanteessa missä miehen toinen lapsi asuu äitinsä kanssa ja toinen kotona niin se koko elatus menee vain tälle äitinsä kanssa asuvalle lapselle ja tämä kuvio on vielä mammojen mielestä reilu?
Jos miehellä on kaksi lasta, yksi eksän ja yksi nyksän kanssa, on miehellä kaksi lasta. Mies vastaa oman osansa kummankin lapsen elatuksesta. Eksällä on yksi lapsi, samoin nyksällä, ja he vastaavat vain oman lapsen elatuksesta omalta osaltaan.
Et siis tajunnut mitä yritin sanoa. Vielä kerran, kun elarit on laskettu tulojen mukaan tappiin yhdelle lapselle ja vahvistettu oikeudessa niin tilanteessa missä miehelle syntyy toinen lapsi, jää tämä syntynyt lapsi ilman miehen elatusta koska se kaikki on laskettu sille toiselle. Ja mies ei voi tätä asiaa ilman kallista oikeusprosessia muuttaa. Ja kuten täällä on monessa kohtaa kerrottu niin exä osallistuu oman lapsensa elatukseen tulojensa mukaan, kun taas vaimolle lasketaan puolet kaikista menoista tuloista riippumatta.
Eikä lasketa puolia, vaan vaimolle lasketaan puolet asumiskuluista. Miehellesi lasketaan uudessa elatusapulaskelmassa myös osuus teidän uuden lapsen elatuksesta, jolloin hänen elatuskykynsä voi olla aiempaa pienempi. Miten voit olla näin pihalla asiasta, ja väittää täällä ihan muuta kuin miten asia oikeasti on?
Kyllä se nyt olet sinä joka tässä on pihalla. Elatussopimus on vanhempien välinen allekirjoitettu sopimus. Lähivanhemman ei ole mikään pakko muuttaa tuota sopimusta vaikka lastenvalvoja laskisi mitä, ja etä miten itkisi. Oikeudesta voi hakea muutosta, mutta sehän sitten kyllä maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moi
Oli niin pitkä viestiketju, joten en kaikkia lukenut. Eli tämä voi jo olla joku kertonut eli suosittelen tutustumaan http://elatusvelvolliset.fi/ sivuihin. Heiltä saa ainakin ilmaista puhelinneuvontaa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus oikeasti mietin sitä kun näitä "vaimoja" näkyy kommentoimassa nyxiensä elatusmaksuja, että mitäköhän sitten ajattelisi jos itse olisi siellä toisella puolella. Että jos se nyxä jättää, niin noinko huonosti se kohtelee myös tätä meidän yhteistä lasta ja minua?
En seurustelisi hetkeäkään miehen kanssa joka ei hoida velvoitteitaan aikaisempia lapsiaan kohtaan. Kyllähän se kertoo jotain ihmisestä että miten hyvin pitää huolta omistaan.
Omien lasten hoitovelvoite onkin ihan eri asia kuin se että pitäisi hoidella vielä eksakankin elatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oikeusistuimet alkavat herätä siihen, että ohjeistykset ovat monissa tapauksissa EPÄREILUJA. Jos lapset paljon molemmilla vanhemmilla, molempien asuinkulut ovat ihan yhtä tärkeässä osassa. Molempien luo hankitaan lapsille tavaroita. Ei se voi mennä niin, että etävanhempi maksaa omat asuinkulunsa ja lisäksi maksaa osan toisenkin kuluista, kun lapsille on varattu tilaa molempien luona. Se, jonka luona lapset kirjoilla, saa lisäksi helpommin tukia.
Se kun vaan ei kaikissa tapauksissa mene niin, että vaikka lapset olisivat 50-50 molemmilla vanhemmilla, että kumpikin vanhemmista osallistuisi yhtä paljon lasten kuluihin. Ex-mieheni ei ole koskaan ostanut lapsille yhtäkään kenkää, vaatetta tai oikeastaan mitään muutakaan kuin ruokaa.
Olen samaa mieltä siitä että asumiskulut täytyisi huomioida viikko-viikko-järjestelyssä molemmille vanhemmille.
Silti vuoroasuminen ei tarkoita sitä että elareita ei tarvitsisi maksaa. Lapsista on huomattavan paljon muitakin kuluja kuin pelkkä asuminen ja ruoka.
Tulee jopa mieleen se, että miten monessa vuoroviikkokuviossa motiivina onkin pohjimmiltaan se, ettei elatusmaksuja tarvitse maksaa? Deittaillessa tutustuin sellaiseen isään, joka kertoi että silloin kun lapset ovat hänen luonaan tekee pitempää päivää töissä että on sitten vapaaviikoilla aikaa harrastaa... Ei tullut toisia deittejä, mistäköhän syystä?
Tietenkin, mutta asuin- ja ruokakulut ovat molemmilla. Lähi saa myös lapsilisät. Lisäksi voisi hankintoja varten olla tili, johon molemmat laittavat rahaa tulojen suhteessa. Jos tulot yhtä suuret, myös lapsilisät sinne.
Ideaalimaailmassa varmaan noin, mutta jos jo parisuhteen aikana on tapeltu rahasta, niin luuletko että yhteinen tili on sen jälkeen tosi hyvä idea? Elatusmaksu on ihan perusteltu, mitä eroa tässä nyt sitten lopulta on muuta kuin se että etävanhempi tässä sun "tilimallissa" pääsisi paremmin kontrolloimaan mihin rahat on käytetty.
Minimielari on sen 158€ lapsi ja siitä kun vähentää luonapitovähennyksen, jää noin 100€ per lapsi elatusmaksua. Voisi kuvitella että se on mitätön summa siitä että se lähivanhempi hoitaa KAIKKI harrastusvälineet, vaatteet ja tarvikkeet.
Entä jos etävanhempi haluaa osallistua hankintojen tekoon? Ei kaikki isät ole epäkelpoja!
Eikä se tee isästä epäkelpoa, ettei hän kykene enää maksamaan ylimääräistä, kun maksaa jo ison osan sekä lastensa, että exänsä elämisestä.
Tää on kyllä niin klassikkoainesta, että isä maksaa ison osan exänsä elämisestä :D Itkettäis jos ei naurattaisi niin paljon.
Just tämä. Mun exä maksaa elatusta juuri tasan sen kelan laskeman 270 euroa, ja on kauhean huolissaan, että kustantaa minun elämistä ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Tähän tarvitaan Kela määrittämään sitä minkä verran välttämättömyyksiä lapseen menee rahaa kuukaudessa. Kaikki ylimääräinen sitten oman halun mukaan. Jos toinen haluaa mennä monacoon, hän maksakoot monacon maksan. Moni lapsi ei ydinperhessä matkaile. Jos haluaa asua kalliisti, niin sekin on oma valinta, ei toisen pitäisi rahoittaa sellaista.
11 henkeä mahtuu hyvin asumaan 60m2 asuntoon, joten eipä lapsille tarvitse paljon tilaa. Ennen asui monta sukupolvea yhdessä pirtissä...
Pitäisi luoda systeemi jossa 50/50 vanhemmuudessa molemmat ovat lähivanhempia. Molemmat tarjoavat asunnot ja ruuat ja molemmat maksavat puoliksi harrastukset ja vaatteet, lääkärit jne.
Yksinkertaista.
Ei kenenkään tule joutua rahoittamaan exän asumisia. Kerrossänky jos toinen se mahtuu yksiöönkin. Yksityisyyttä saa verhoilla ja akustiikkalevyillä, kuulokkeilla jne.
Mutta kun osa meistä on niin kovin ahneita. En ymmärrä kuinka 50/50 periaatteessa jonkun pitäisi maksaa enemmän kuin toinen. Lapset huolletaan puoliksi ja niin täytyy myös kustannukset huoltaa.
Mikäli vanhempi hoitaa lapsiaan vähemmän kuin sen 50% tulee hänen kompensoida poissaolonsa rahalla. Eli maksaa enemmän lapsista tulleita kustannuksia. Ei muuten.
Kustannusjakauma esim:
50/50 jos viikko viiikoo
25/75 jos 3 viikkoa/ 1 viikko
0/100 4 viikkoa/0 viikkoa (eli ei osallistu ollenkaan lasten huoltoon ja silloin täydet elarit toiselle.)
jne.
Nyt miinustelijat selittäkää miksi tällainen reilu periaate ei käy?
Tässähän kaikki kustannukset menisivät sen ideaalin mukaan. Eli jos lapsi on 50/50 molempien luona, niin kaikki lapset kustannukset puoliksi. Vain poissaoloa joutuisi kompensoimaan rahalla, koska se jolla lapset joutuu tekemään enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Tähän tarvitaan Kela määrittämään sitä minkä verran välttämättömyyksiä lapseen menee rahaa kuukaudessa. Kaikki ylimääräinen sitten oman halun mukaan. Jos toinen haluaa mennä monacoon, hän maksakoot monacon maksan. Moni lapsi ei ydinperhessä matkaile. Jos haluaa asua kalliisti, niin sekin on oma valinta, ei toisen pitäisi rahoittaa sellaista.
11 henkeä mahtuu hyvin asumaan 60m2 asuntoon, joten eipä lapsille tarvitse paljon tilaa. Ennen asui monta sukupolvea yhdessä pirtissä...
Pitäisi luoda systeemi jossa 50/50 vanhemmuudessa molemmat ovat lähivanhempia. Molemmat tarjoavat asunnot ja ruuat ja molemmat maksavat puoliksi harrastukset ja vaatteet, lääkärit jne.
Yksinkertaista.
Ei kenenkään tule joutua rahoittamaan exän asumisia. Kerrossänky jos toinen se mahtuu yksiöönkin. Yksityisyyttä saa verhoilla ja akustiikkalevyillä, kuulokkeilla jne.
Mutta kun osa meistä on niin kovin ahneita. En ymmärrä kuinka 50/50 periaatteessa jonkun pitäisi maksaa enemmän kuin toinen. Lapset huolletaan puoliksi ja niin täytyy myös kustannukset huoltaa.
Mikäli vanhempi hoitaa lapsiaan vähemmän kuin sen 50% tulee hänen kompensoida poissaolonsa rahalla. Eli maksaa enemmän lapsista tulleita kustannuksia. Ei muuten.
Kustannusjakauma esim:
50/50 jos viikko viiikoo
25/75 jos 3 viikkoa/ 1 viikko
0/100 4 viikkoa/0 viikkoa (eli ei osallistu ollenkaan lasten huoltoon ja silloin täydet elarit toiselle.)
jne.
Nyt miinustelijat selittäkää miksi tällainen reilu periaate ei käy?
Tässähän kaikki kustannukset menisivät sen ideaalin mukaan. Eli jos lapsi on 50/50 molempien luona, niin kaikki lapset kustannukset puoliksi. Vain poissaoloa joutuisi kompensoimaan rahalla, koska se jolla lapset joutuu tekemään enemmän.
Etkö tosiaan tajua mikä meni pieleen, kun kirjoitit, että 11 henkeä mahtuu asumaan 60 neliön asunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Tähän tarvitaan Kela määrittämään sitä minkä verran välttämättömyyksiä lapseen menee rahaa kuukaudessa. Kaikki ylimääräinen sitten oman halun mukaan. Jos toinen haluaa mennä monacoon, hän maksakoot monacon maksan. Moni lapsi ei ydinperhessä matkaile. Jos haluaa asua kalliisti, niin sekin on oma valinta, ei toisen pitäisi rahoittaa sellaista.
11 henkeä mahtuu hyvin asumaan 60m2 asuntoon, joten eipä lapsille tarvitse paljon tilaa. Ennen asui monta sukupolvea yhdessä pirtissä...
Pitäisi luoda systeemi jossa 50/50 vanhemmuudessa molemmat ovat lähivanhempia. Molemmat tarjoavat asunnot ja ruuat ja molemmat maksavat puoliksi harrastukset ja vaatteet, lääkärit jne.
Yksinkertaista.
Ei kenenkään tule joutua rahoittamaan exän asumisia. Kerrossänky jos toinen se mahtuu yksiöönkin. Yksityisyyttä saa verhoilla ja akustiikkalevyillä, kuulokkeilla jne.
Mutta kun osa meistä on niin kovin ahneita. En ymmärrä kuinka 50/50 periaatteessa jonkun pitäisi maksaa enemmän kuin toinen. Lapset huolletaan puoliksi ja niin täytyy myös kustannukset huoltaa.
Mikäli vanhempi hoitaa lapsiaan vähemmän kuin sen 50% tulee hänen kompensoida poissaolonsa rahalla. Eli maksaa enemmän lapsista tulleita kustannuksia. Ei muuten.
Kustannusjakauma esim:
50/50 jos viikko viiikoo
25/75 jos 3 viikkoa/ 1 viikko
0/100 4 viikkoa/0 viikkoa (eli ei osallistu ollenkaan lasten huoltoon ja silloin täydet elarit toiselle.)
jne.
Nyt miinustelijat selittäkää miksi tällainen reilu periaate ei käy?
Tässähän kaikki kustannukset menisivät sen ideaalin mukaan. Eli jos lapsi on 50/50 molempien luona, niin kaikki lapset kustannukset puoliksi. Vain poissaoloa joutuisi kompensoimaan rahalla, koska se jolla lapset joutuu tekemään enemmän.
Kuka määrittää ne kustannukset, jotka maksetaan puoliksi? Kenen kulut hyväksytään? Jos toinen päättää haluta hevosen, ja toinen että lapsi harrastaa partiota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Työttömänä yh et matkusta Monacoon. Entä halvat äkkilähdöt Alanyaan?
??? Pointti oli kysyä, kuka määrittelee lapselle sopivat menot, jotka lasketaan sitten puoliksi? Onko ulkomaan matkaan toisen vanhemman kanssa sellainen? Monen mielestä ei. Entä päiväkotimaksu? Monen mielestä on. Entäpä jos on työtön ja voi pitää lapsen kotona. Onko päiväkotimaksu silloin sellainen jonka erän pitää jaksaa puoliksi. Onko kampaamo tarpeellinen pienelle lapselle? Entä lelut? Entä jos isä haluaa lapsen pelaavan jääkiekkoa ja äiti käyvän halvassa partiossa ja lapsi itse oman hevosen. Lapsiko määrää?
Ei ole olemassa mitään "lapsen kulut puoliksi" faktaa.
Vanhempien yhdessä päättämät harrastukset esim kuuluu. Jos lapsi on harrastanut jotain ennen eroa, niin kyllä se on hänelle ihan normaali arkeen kuuluva asia, jonka molemmat vanhemmat ovat silloin sellaiseksi todenneet. Ei tarkoitus ole kostaa eroa lapselle.
Jos kumpikaan ei aidosti enää pysty maksamaan sitä, asia on toinen, mutta kyllä minä ainakin pystyin säästämään omista menoista niin ettei lapsen tarvinnut lopettaa musiikkiopistoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten kulut puoliksi, jos on 50/50 huoltajuus.
Ei tulojen mukaan todellakaan.
Hankkikaa vain sen verran lapsi kuin pystytte yksin elättämään.
Miksi sosiaalipummeilla on yleensä eniten lapsia?
Vajaaälyiset kutee holtittomasti.
Ehkäisykapsetlit ihon alle ihan oikeasti näille joillekin mielisairaille joidenka sukulaiset joutuvat sitten vastaamaan sekopäiden ympäripanemisista.
Lapsen kulut puoliksi, minkä mukaan? Jos olen lähivanhempana rikas ja matkustamme joka loma Monacoon, niin maksaako etä puolet lapsen kuluista? Vai tarkoitetaanko tuossa puolet ruuasta? Entä adumisesta? Haluan asua Helsingin keskustassa, maksaako että puolet lapsen asumisesta? No päiväkotimaksu on selkeä, vai onko? Jos olen lähivanhempana työtön, niin voin pitää lapsen kotona ja etä säästää sen puolikkaan päivähoito maksun.
Tähän tarvitaan Kela määrittämään sitä minkä verran välttämättömyyksiä lapseen menee rahaa kuukaudessa. Kaikki ylimääräinen sitten oman halun mukaan. Jos toinen haluaa mennä monacoon, hän maksakoot monacon maksan. Moni lapsi ei ydinperhessä matkaile. Jos haluaa asua kalliisti, niin sekin on oma valinta, ei toisen pitäisi rahoittaa sellaista.
11 henkeä mahtuu hyvin asumaan 60m2 asuntoon, joten eipä lapsille tarvitse paljon tilaa. Ennen asui monta sukupolvea yhdessä pirtissä...
Pitäisi luoda systeemi jossa 50/50 vanhemmuudessa molemmat ovat lähivanhempia. Molemmat tarjoavat asunnot ja ruuat ja molemmat maksavat puoliksi harrastukset ja vaatteet, lääkärit jne.
Yksinkertaista.
Ei kenenkään tule joutua rahoittamaan exän asumisia. Kerrossänky jos toinen se mahtuu yksiöönkin. Yksityisyyttä saa verhoilla ja akustiikkalevyillä, kuulokkeilla jne.
Mutta kun osa meistä on niin kovin ahneita. En ymmärrä kuinka 50/50 periaatteessa jonkun pitäisi maksaa enemmän kuin toinen. Lapset huolletaan puoliksi ja niin täytyy myös kustannukset huoltaa.
Mikäli vanhempi hoitaa lapsiaan vähemmän kuin sen 50% tulee hänen kompensoida poissaolonsa rahalla. Eli maksaa enemmän lapsista tulleita kustannuksia. Ei muuten.
Kustannusjakauma esim:
50/50 jos viikko viiikoo
25/75 jos 3 viikkoa/ 1 viikko
0/100 4 viikkoa/0 viikkoa (eli ei osallistu ollenkaan lasten huoltoon ja silloin täydet elarit toiselle.)
jne.
Käy tutustumassa elatusapulaskuriin. Sitä lastenvalvojatkin käyttävät kustannusten jakautumiseen, mutta logiikka ei ole tuo sinun määrittämäsi 50-50 vaan kustannukset jakautuvat tulojen suhteessa.
Ihan absurdia että pitäisi erikseen pyytää Kelaa määrittelemään joku oikea elatusavun taso, kun siihen on jo laskelmat olemassa.
Mitä enemmän on tällaista tuloperusteista riistoa sitä enemmän on myös sossupummikikkailua. Nämä ovat hyvin opettavaisia nämä ketjut. Kaikki jotka hankitte lapsia älkää vaan tunnustuttako isyyttä, saa enemmän sossu/kelarahaa... kaikki suomalaiset joutuvat kollektiivisesti maksamaan.
Jos kaikki ajattelisivat lapsen etua, niin tuohon kun löytyisi hyvä kompromissi.
Mies maksaisi Dubain koulumenot ja äiti laittaisi kaikki rahat asumisen. Hätätila tulee vasta silloin, kun toinen haluaa rangaista ex:ää. Tai pelkää, että ex hyötyy koulumaksuista.